Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö

193.3 Vesihuollon keskittämiseen johtavat tekijätVesihuollon alalla yhteistyön tarve on lisääntynyt jatkuvasti. Tarpeelle on monia syitä jaoikean yhteistyömuodon valitsemiseen vaikuttavat aina paikalliset olosuhteet. Yhteistyönalkamisen perinteisenä syynä on konkreettinen hyvälaatuisen raakaveden tarve, jota kunnanomalta alueelta ei ole löytynyt riittävästi. Jätevedenpuhdistuksen osalta yhteistyöhönhalutaan ryhtyä useimmiten kahdesta syystä: purkuvesistön tilaa halutaan parantaajohtamalla jätevedet kauemmas puhdistettavaksi tai taloudelliset syyt, jotka liittyvät useintuleviin investointeihin ja vähäisiin taloudellisiin resursseihin. (Pietilä 2009) Useinvaihtoehtoina ovat vanhan puhdistamon saneeraus tai jätevesien siirto suuremmallepuhdistamolle. Tyypillinen yhteistyö syntyy, kun pienet kunnat yhdistävät resurssejaan taisuuremmat kunnat myyvät palvelujaan pienemmille.3.3.1 Toimintaympäristön muutosVesihuollon toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä pinnalla olevistamuutosvoimista voidaan nostaa esiin muutamia tärkeimpiä ja eniten keskittämiseenvaikuttavia tekijöitä. Muutosvoimat voidaan jakaa ns. sisäisiin ja ulkoisiin trendeihin.Sisäisiä trendejä ovat mm. huoli ammattihenkilöstön saatavuudesta, vesihuoltolaitostentaloudellinen tilanne ja omistajapolitiikka. Ulkoisia trendejä puolestaan ovat mm.aluerakenteen muutos, ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyminen sekä vaatimustenkiristyminen lainsäädännön ja kuluttajien taholta. (Silfverberg 2007)Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämän myötä poistuu työtehtävistään myössuuri osa vesihuollon ammattilaisista. Huoli hiljaisen tiedon katoamisesta ja uusienpätevien ammattilaisten riittävyydestä on aiheellinen. Vesihuoltolaitosten, lähinnä pientenja keskisuurten, taloudellinen tilanne huolestuttaa. Tulot eivät riitä kattamaan niidenkäyttömenoja ja poistoja. Kuntaliiton (2007) mukaan vesihuoltolaitokset toimivat yhäuseammin kunnan tuen turvin. (Hahto 2004; Kuntaliitto 2007)Suomessa aluerakenne muuttuu yhä kaupunkikeskeisemmäksi, jolloin vesihuolloninvestointitarpeet suurimmissa kaupungeissa kasvavat. Ilmastonmuutoksen myötä säänääri-ilmiöt lisääntyvät ja tämä kasvattaa paineita myös kriisiajan vesihuollon investoinnissa.Lisää investointeja ja resursseja vaativat myös kiristyvä lainsäädäntö ja yhä tietoisemmatkuluttajat. Ympäristövaatimukset kiristyvät sekä globaalisti että EU:n tasolla. (Hahto 2004;Silfverberg 2007)Kuntaliiton kannanoton (2007) mukaan koko Suomen vesihuollon laitosrakenne kaipaauudistusta. Vuonna 2007 kuntien 25 suurimman laitoksen osuus vedenmyynnistä oli noin60 prosenttia ja 400 pienimmän laitoksen osuus loput 40 prosenttia. Häiriöt veden laadussa