Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö

More documents

Recommendations

Info

555. JÄTEVESIHUOLLON KEHITYS KAUPUNGEISSA 1910-2009Vesilaitostoiminnan ylikunnallinen yhteistyö Suomessa on kehittynyt jo varsin pitkälle.Jäteveden käsittelyn ja sen keskittämisen osalta kehitys on tullut hieman jäljessä, mutta seon vahvasti menossa samaan suuntaan. Sopimuspohjainen yhteistyö on lisääntynyt viimevuosikymmenien aikana paljon. Vuonna 1975 sopimuksia oli 89 kappaletta, joista 33 koskijätevedenkäsittelyä ja vuonna 2006 niitä oli 288 kappaletta, joista 81 koski jätevedenkäsittelyä. Samalla tiiviimpi ylikunnallinen yhteistyö on yleistynyt myös jätevedenpuhdistuksen osalta. Vuonna 2009 jäteveden puhdistusta toimittavia tukkuyhtiöitä olikahdeksan kappaletta ja yksi jäteveden johtamiseen keskittynyt kuntayhtymä. Alueellisiavesihuoltoyhtiöitä, jotka hoitavat myös jäteveden puhdistuksen, oli kolme kappaletta.Suurempia yksiköitä, joko sopimusperustein tai tiiviimmällä konseptilla, kaavaillaan lisääperustettavaksi. Tähän johtavat usein taloudelliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat sekäviime vuosikymmeninä vallinnut yleinen keskittämistä puoltava ilmapiiri.5.1 Jätevesihuollon ensimmäinen vuosisataJätevesienpuhdistuksen tarve alkoi kasvaa jo vuosituhannen alussa. Vesivessat hyväksyttiinvuoden 1900-luvun tienoilla kovan keskustelun jälkeen ensin Helsingissä ja myöhemminmuualla (Katko 2005b). Monet lait ja asetukset ovat ihmisten asenteiden muuttumisenohella vaikuttaneet jätevesihuollon kehitykseen Suomessa. Tärkeimpiä muutoksen tekijöitäovat mm. terveysasetus (1928), vesilaki (1962) ja jätevesimaksulaki (1973). Kuvassa 5.1 onesitetty muutokseen vaikuttaneet tekijät suhteessa jätevedenpuhdistamoidenkokonaismäärän kehitykseen.5.1.1 Vesiensuojelun alkuViemäröinti alkoi Suomessa vuonna 1879, jolloin terveysasetus astui voimaan. Tällöinvoidaan katsoa myös varhaisen vesiensuojelun alkaneen. Jätevesihuolto on yksi tärkeimpiävesiensuojeluun vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäiset jätevedenpuhdistamot rakennettiinHelsinkiin ja Lahteen vuonna 1910. Vaikka jäteveden puhdistus lähti liikkeelle jo niinkinvarhain, sen kehitys oli vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla melko hidasta. Vuonna 1938rakennettiin ensimmäiset erillisviemärit Helsinkiin, jolloin siellä oli käytössä yhteensäkolme jätevedenpuhdistamoa. Koko maassa kaupungeissa sijaitseviajätevedenpuhdistamoita oli tuolloin vain kuusi kappaletta. (Lehtonen 1994; Katko 2005b)
56Kuva 5.1 Suomen kaupunkien (102 kpl) jätevedenpuhdistamoiden kokonaismäärän kehitys vuosina 1910-2009sekä kehitykseen vaikuttavat lait ja asetukset. Esimerkkinä Helsingin jätevedenpuhdistamot.
Page 1 and 2:
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOKemi
Page 3 and 4:
IITAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGYD
Page 5 and 6:
IVSISÄLLYS1.JOHDANTO .............
Page 7 and 8:
VITAULUKKO- JA KUVALUETTELOTaulukot
Page 9 and 10:
VIIILYHENTEETAVL AsukasvastinelukuH
Page 11 and 12:
23. Miten sopimuspohjainen, ylikunn
Page 13 and 14: 4kirjallisuusselvityksessä käytet
Page 15 and 16: 6Tapaus 6: Mikkelin vesiliikelaitos
Page 17 and 18: 8viemärilaitosta, jotka palvelivat
Page 19 and 20: 103. VESIHUOLLON YLIKUNNALLINEN YHT
Page 21 and 22: 123.1.1 Sopimuspohjainen yhteistyö
Page 23 and 24: 14Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien
Page 25 and 26: 16organisaatioiden pohjalta useimmi
Page 27 and 28: 18ympäristöpalvelut-kuntayhtymä
Page 29 and 30: 20ja toimittamisessa sekä taloudel
Page 31 and 32: 224. SOPIMUSPOHJAINEN YHTEISTYÖ 19
Page 33 and 34: 24Kuvasta 4.2 voidaan huomata, ett
Page 35 and 36: 26Talousveden osalta tulee varautua
Page 37 and 38: 28Talousveden hintaan oli yhdessä
Page 39 and 40: 30vuoden kuluttua vastaanoton lopet
Page 41 and 42: 32sopimuksissa on vaikea varautua e
Page 43 and 44: 34Vihannin Vesi Oy:n sopimukset naa
Page 45 and 46: 36Selvästi eniten on solmittu talo
Page 47 and 48: 38Kuva 4.5 Muilta kunnilta (tai ves
Page 49 and 50: 40Kuva 4.7 Muihin kuntiin puhdistet
Page 51 and 52: 42Kuva 4.8 Vesihuollon ylikunnallis
Page 53 and 54: 44Case 2: Oulun Vesi liikelaitos -
Page 55 and 56: 46Tulevaisuuden suunnitelmiaOululla
Page 57 and 58: 48tasaisesti vuodesta 1968 lähtien
Page 59 and 60: 50seudullisen osakeyhtiön.Kuntalii
Page 61 and 62: 52Case 3: Helsingin Vesi - Esimerkk
Page 63: 54Sopimuspohjaiseen yhteistyöhön
Page 67 and 68: 58johdetaan jätevedet Järvenpää
Page 69 and 70: 60pieni, mutta joissakin kaupungeis
Page 71 and 72: 626. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKS
Page 73 and 74: 64VVY:n sopimusmallien mukaan vastu
Page 75 and 76: 66Kuntaliitokset vaikuttavat osalta
Page 77 and 78: 68yhteistyön toimivuuden suhteen.
Page 79 and 80: 70Hirsjärvi, S. ja Hurme, H. 2008.
Page 81 and 82: 72Salonen, L., Seppälä, O. ja Kat
Page 83 and 84: 74Kuntalaki 1995, 17.3.1995/365Laki
Page 85 and 86: Liite 1. Kyselylomake 2/2KYSELYA. S
Page 87 and 88: Liite 2. Kyselyn vastaukset 2 /7Kar
Page 89 and 90: Liite 2. Kyselyn vastaukset 4 /7Tau
Page 91 and 92: Liite 2. Kyselyn vastaukset 6 /7Anj
show all

Vesihuollon ylikunnallinen sopimuspohjainen yhteistyö

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?