Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Sekahedelmä</strong><br />
2 • 2012<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong><br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 1
Sisältö<br />
Pääkirjoitus .......................................... 3<br />
Epätyypilliset työsuhteet ....................... 4<br />
Tervehdys toverit .................................. 5<br />
Aluesihteeriltä; Valta tuo vastuuta ........ 6<br />
Slangi-visa............................................ 8<br />
Kevättä ................................................ 9<br />
Maaltamuuttajia tilastojen takaa ........ <strong>10</strong><br />
Taide-elämys ...................................... 14<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> ao. Osasto <strong>10</strong><br />
Siltasaarenkatu 4, 5 krs, 00530 Helsinki puh. 02077 40713 www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
Johtokunta 2011<br />
Puheenjohtaja:<br />
Jukka Nissinen<br />
GSM 040 5080 074<br />
jukka.nissinen @ sff.fi<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Juha Sulisalo, Paulig<br />
Sihteeri:<br />
Olli Hallikas<br />
GSM 040 7586 196<br />
olli.hallikas @ meira.fi<br />
Osaston varasihteeri:<br />
Heikki Vesanto<br />
GSM 050 5293 067<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
2<br />
Sekahelmä<br />
Päätoimittaja<br />
Heikki Vesanto<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
Taitto Anitta Kainulainen<br />
Painopaikka<br />
Suomen Graafiset Palvelut Oy<br />
Kuopio<br />
Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy syyskuussa.<br />
Aineistot 24.8.2012 mennessä päätoimittajalle.<br />
Pauli Paavola, Mildola<br />
Jukka Mahlamäki, Meira<br />
Tarja Palmamäki, Meira<br />
Pekka Helin,Koff<br />
Antti Tervonen, Koff<br />
Eija Högel, Paulig<br />
Minna Ohvo, Halva<br />
Jaokset ja vastaavat<br />
Taloudenhoitaja:<br />
Pirjo Vainio<br />
puh. 020 774 0616,<br />
GSM 040 729 5587<br />
etunimi.sukunimi @ sel<strong>ry</strong>.fi<br />
Talousjaos:<br />
Puheenjohtaja, vara-pj,<br />
sihteeri, taloudenhoitaja<br />
Tiedotusjaos:<br />
Jukka Nissinen ja Heikki<br />
Vesanto, <strong>Sekahedelmä</strong>n<br />
päätoimittajana<br />
Opinto-ja nuorisojaosto:<br />
Olli Hallikas<br />
Antti Tervonen<br />
Urheilujaos:<br />
- kesälajit Antti Tervonen<br />
- talvilajit Juha Sulisalo
Pääkirjoitus<br />
Morjens toverit<br />
M itä olette mieltä siitä kun työnantajan<br />
edustaja sanoo,että ei ole tarkoitus<br />
kiusata duunaria, mutta kiusaa kuitenkin<br />
tietoisesti? Nyt on jälleen eräillä työnantajan<br />
edustajilla hinku kiusata niitä harvoja<br />
duunareita jotka vielä vetää röögii.<br />
Työnantajan edustajat puhuu hienosti<br />
siitä, kuinka erilaisuutta pitää ymmärtää,<br />
kuitenkin haluaa sortaa pientä porukka<strong>ry</strong>hmää,<br />
josta ei ole ollut kenellekkään<br />
mitään haittaa. Tupakointi on sentään<br />
vielä laillista hommaa. Jos aikuisia ihmisiä,<br />
jotka ovat tottuneet rentoutumaan joskus<br />
röökin avulla raskaan ja kiireelisenkin<br />
duunin lomassa ruvetaan paimentamaan<br />
ja kiusaamaan tolla tavalla, niin kyllähän<br />
se antaa oudon kuvan siitä työnantajan<br />
edustajasta kuka on sen keksinyt.<br />
Skrivasin viimeks työpaikkavakoilusta,<br />
enkä malta olla jatkamatta vähän samasta<br />
aiheesta. Nythän jossain duunimestoissa<br />
työnantajan edustajat on alkaneet<br />
harrastaa samaa hommaa kameroiden<br />
avulla. Olen kuullut, että niiden ottamaa<br />
matskua voi tallentaa ja tsiikata suoraakin<br />
ottoa milloin vain, esimerkiksi tietokoneen<br />
näytöltä jonkun päällikön himassa ja<br />
vaikka koko perheen kanssa. Saahan sillä<br />
opetettua vaikka jälkikasvua, että jos ette<br />
käy skolea kunnolla, niin joudutte hommiin<br />
niin kuin noi tyäläiset tuol näytöllä.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 3<br />
Sit vois panna vaik puolisonkin vahtimaan,<br />
jos ei itse ehdi. Se vois välillä huutaa, et<br />
hei päällikkö tuu tsiikaa sun yks renkis<br />
kävelee toimettomana kädet taskussa ja<br />
haukottelee, onkse vähän laiska?.<br />
Tässä vois todeta, kuten aiemminkin,<br />
että on todella outoa hommaa vielä nykyaikana.<br />
Toivottavasti työnantajan edustajat<br />
harkitsee vielä asioita, ennen kuin<br />
<strong>ry</strong>htyy moisiin hölmöyksiin.<br />
Hyviä kesiksiä kuitenkin toivoo<br />
Hessu<br />
J.K Muistakaa hymyillä kameroille.
Puheenjohtajalta<br />
Epätyypilliset<br />
työsuhteet<br />
Perusmiehitys toistaiseksi voimassaolevilla<br />
työsuhteilla ja sesonkeihin sesonkityötekijöitä.<br />
Sairauspoissaolot ja pekkaset<br />
korvataan vuorosuunnittelulla ja ylitöillä.<br />
Helppoa ja selkeää. Näinhän se olikin<br />
takavuosina. Sen jälkeen on tapahtunut<br />
paljon. Ay-liikkeen menestyksekkään toiminnan<br />
ansiosta työläisten ansiotaso ja<br />
työsuhdeturva paranivat. Sen seurauksena<br />
joillekin meistä syntyi harha keskiluokkaistumisesta.<br />
Tämä harhan seurauksena<br />
aloimme äänestää kunta-, eduskunta ja<br />
euparlamenttivaaleissa työläisvastaisia<br />
puolueita. Syntyneiden oikeistotuulien<br />
seurauksena meille syntyi kahden kerroksen<br />
työmarkkinat. Myös työväenliikkeen<br />
2007 häviämä Laval / Vaxholm-oikeudenkäynti<br />
vauhditti normaalien työsuhteiden<br />
muuttumista epätyypillisiksi. Alati pienenevä<br />
joukko meitä, joilla on vakituiset<br />
(= toistaiseksi voimassa olevat) työsuhteet.<br />
Sekä kiihtyvällä vauhdilla kasvava joukko<br />
pätkätyön ikeessä kärvisteleviä ihmisiä joiden<br />
työsuhteen ehdot ovat vähintäänkin<br />
kyseenalaisia. Vuokratyötä, osa-aikatöitä,<br />
tarvittaessa kutsuttavia, lähetettyjä, olipa<br />
nimi mikä tahansa yhteistä kaikille on<br />
ettei kyseisen työn palkalla voi elää normaalia<br />
etelä-suomalaista elämää.<br />
0 - 37h / viikossa-työaika tarkoittaa suomeksi<br />
ettei työntekijällä ole käytännössä<br />
irtisanomisaikaa. Ei mahdollisuutta laatia<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
4<br />
omaa taloutta koskevia tulevaisuuden<br />
suunnitelmia. Ei puhettakaan paikallisista<br />
liukumaneuvotteluista. Pätkätöillä rahastavat<br />
”yrittäjät” kertovat mielellään uudesta<br />
ihmistyypistä joka ei haluakaan vakituisia<br />
töitä. On kuulemma suuri joukko ihmisiä,<br />
jotka eivät halua luopua vapaudestaan<br />
muutamaa viikkoa pidemmäksi aikaa.<br />
Olen keskustellut lukuisten pätkätyöläisten<br />
kanssa ja joitakin aniharvoja poikkeuksia<br />
lukuun ottamatta – poikkeukset<br />
etupäässä opiskelijoita tai kulttuuria tuntemattomia<br />
itäeurooppalaisia – he kaikki<br />
haluaisivat normaaliin työsuhteeseen.<br />
Kukin meistä löytää totuuden kysymällä<br />
itseltään: haluaisinko pätkätöihin?<br />
Tähän meitä kaikkia koskettavaan asiaan<br />
ei ole mitään hokkuspokkus-ratkaisua.<br />
Eikä se ratkea itsestään. Ratkaisu<br />
edellyttää meidän kaikkien juonessa mukana<br />
oloa. Asiaan voi vaikuttaa kahta<br />
kautta. Lainsäädäntöteitse sekä paikallisesti<br />
toimimalla.<br />
Lainsäädäntöreitin voi Euroopasta kantautuneiden<br />
viestien perusteella arvella<br />
pikkuhiljaa normalisoituvan. Merkelin<br />
rökäletappio osavaltiovaaleissa enteilee<br />
kristillisdemokraattien valtakauden loppua,<br />
Italia vaihtoi Berlusconin Montiin,<br />
Ranskakin sai pitkäst ä aikaa vasemmistolaisen<br />
presidentin jne. Jokaisella meistä on<br />
jonkinlainen yhteys politikkoihin (ainakin
Sihteerin terveiset<br />
Tervehdys toverit<br />
Vaalit on käyty ja tulokset laskettu. Snadista<br />
kiinni välillä tässä elämässä kun<br />
äänimääräni riitti läpimenoon mutta arvalla<br />
hävisin edustajapaikan. Mutta ei harmita,<br />
tein parhaani ja lopputulokseen en<br />
päässyt vaikuttamaan. Kiitos teille kaikil -<br />
le, jotka käytitte äänioikeuttanne vaaleissa<br />
ja suuri kiitos kaikille niille työpaikoille<br />
joissa kävimme pitämässä uurnavaalit,<br />
järjestelyt toimi hyvin ja vastaanotto oli<br />
ystävällinen.<br />
Kesä on tullut.. tai ainakin melkein.<br />
Kesällä työolosuhteet asettavat taas haasteita<br />
useilla työpaikoilla. Omalla työpaikal-<br />
vaalien alla). Meidän tulee saattaa meille,<br />
kansakuntaa pystyssä pitäville palkansaajille,<br />
tärkeät asiat heidän tietoonsa.<br />
Paikallisessa toiminnassa sitkeys palkitaan.<br />
Joka kerta kohdatessamme arvomaailmamme<br />
vastaisia rimanalituksia<br />
meillä on oltava kyky ilmaista kielteinen<br />
suhtautumisemme selkeästi.<br />
Aurinkoista kesää Uusimaalaisten kuivien<br />
ja vähän kosteampienkin elintarvikkeiden<br />
parissa toivottelee<br />
Kympin puheenjohtaja<br />
Jukka Nissinen<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 5<br />
lani, Meiran maustetehtaalla, työskentely<br />
lämpötila kohoaa helposti yli 30:n asteen.<br />
Jos työolosuhteita ei voi muuttaa<br />
pitää muuttaa toimintaa eli lämpötauot<br />
on otettava käyttöön. Oma työnantajani<br />
asian ymmärtää eikä asiasta ole tarvinnut<br />
riidellä.<br />
Anyway hyvää kesää kaille!!<br />
Olli
L iiton edustajakokousvaalit on käyty<br />
ja edessä on edustajakokous Hämeenlinnassa<br />
Aulangolla, jossa linjataan<br />
viideksi vuodeksi eteenpäin liiton toimintaa<br />
ja päätetään keskeisistä asioista, joita<br />
pyritään edistämään. Kokoukseen on<br />
tehty myös lukuisia aloitteita, joilla pyritään<br />
parantamaan elämää työpaikoilla ja<br />
helpottamaan jäsenten arkea. Vielä ehtii<br />
evästämään alueen ehdokkaita tärkeistä<br />
asioista, joita olisi syytä tuoda esille.<br />
Helsinki – Uusimaa alueen enemmistö<strong>ry</strong>hmä<br />
elintarviketyöläiset sai määräenemmistön<br />
jokaisella sopimusalalla. Perinteisesti<br />
osasto kymppi on ollut vahva<br />
vaikuttaja liiton toiminnassa ja työpaikoilla<br />
on tehty erinomaista työtä. On puolustettu<br />
jäsenistöä, otettu kantaa yhteiskunnallisiin<br />
asioihin ja vaikutettu niin kuin ammattiosaston<br />
tehtäviin kuulukin kaikkiin<br />
asioihin, jotka jäsenistö kokee tärkeiksi.<br />
Kun puhutaan kannatuksesta, joka on yli<br />
70 prosentin tasoa voi päätöksiä tehdä<br />
helpommin mutta aina on muistettava<br />
vastuu tehdyistä päätöksistä ja kuunnella<br />
muitakin mielipiteitä. Voimakas oppositio<br />
joka ottaa kantaa on kaikkien etu.<br />
Kysyessäni pitkäaikaiselta pääluottamusmieheltä<br />
kuinka hän työpaikallaan<br />
valmistautui edustajakokousvaaleihin oli<br />
vastaus varsin kantaa ottava. Ilmoitustau-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
Aluesihteerin palsta<br />
Valta<br />
tuo vastuuta<br />
6<br />
lulle mainos vaaleista, muuten jatketaan<br />
kuin vaaleja ei olisikaan. Eli normaalia<br />
jokapäiväistä työtä ja jäsenet työpaikalla<br />
kyllä äänestävät niitä joiden tietävät toimivan.<br />
Kiistat ja riidat työpaikoilla siitä, kuinka<br />
asioita hoidetaan kuuluvat normaaliin<br />
toimintaan, kun ollaan aktiivisia niin törmäyksiä<br />
ei voi välttää mutta niistä täytyy<br />
oppia kuinka ihmisten kanssa tullaan toimeen.<br />
Tilipussin vartijana toimiminen on<br />
luottamusmiehen tärkein tehtävä. Ajatella<br />
voi myös, että liiton tärkein tehtävä on<br />
puolustaa niitä aktiiveja ja jäseniä, jotka<br />
työpaikoilla päivästä toiseen tekevät työtä<br />
asioiden ja olosuhteiden parantamiseksi.<br />
Tässä valitettavasti ei ole onnistuttu aina<br />
vaan jotkut yritykset yrittävät paluuta aikaan<br />
ennen ammattiliittoja. Toimitaan<br />
kuin pohjoiskoreassa ketään ei sentäs<br />
teloiteta mutta laittomia työsuhteiden<br />
päättämisiä kyllä harrastetaan. Tästä on<br />
tehtävä loppu. Ilman voimakasta työpaikka<br />
toimintaa muuttuu elämä sorvin ääressä<br />
monta kertaa pakkotyöksi, jossa paljon<br />
iloja ei ole eikä rahakaan kaikkea merkitse<br />
mutta lieventää vitutusta merkittäväksi.<br />
Työssä kun käydään kuitenkin perheen<br />
elättämiseksi ei huvin vuoksi.<br />
Moni aktiivi työpaikoilla jää pois toiminnasta<br />
tämän vuoden jälkeen eläköitymisten<br />
takia. Huolta ei kuitenkaan ole, kos-
ka alueella on erinomaisia nuoria, joista<br />
osasta on kasvanut jo saappaat täyttäviä<br />
luottamusmiehiä ja uusia tulee toimintaan<br />
mukaan, joten jatkossakin voidaan<br />
luottaa siihen, että työnantaja edessä ei<br />
nöyristellä vaan asioihin otetaan <strong>ry</strong>hdikkäästi<br />
kantaa.<br />
Tärkeimpiä asioita tulevina vuosina mielestäni<br />
on irtisanomisturvan parantaminen,<br />
luottamusmiesten toimintaedellytysten<br />
turvaaminen, vuokratyön kitkeminen,<br />
tuotannon siirtojen estäminen halpamaihin<br />
ja tärkeimpinä varmasti kunnolliset<br />
palkankorotukset ja vaikuttaminen yhteiskunnallisiin<br />
asioihin, kuten esimerkiksi<br />
asumisen hintaan pääkaupunkiseudulla.<br />
Täällä ruuhkasuomessa ei ole iloa muutaman<br />
kympin palkankorotuksista kun<br />
samaan aikaan vuokrat ja eläminen kallistuvat<br />
kaksin tai kolminkertaisesti.<br />
Alueella on aktiivien toimesta menossa<br />
lukuisia hankkeita mm vuokratyön kieltämiseksi,<br />
irtisanomisturvan parantamiseksi<br />
ja palkka <strong>ry</strong>hmittelyn kehittämiseksi. Ai-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 7<br />
kaa ei ole hukattavana vaan joka päivä<br />
täytyy tehdä työtä niin kuin sitä tähänkin<br />
asti on tehty. Aina ei tule voittoja eikä tehty<br />
työ näy mutta huolehdittava on siitä,<br />
että ääni kuuluu eri foorumeilla ja ollaan<br />
mukana toiminnassa. Ilman toimintaa ei<br />
tule tuloksiakaan.<br />
Haluan kiittää osasto kympin jäseniä ja<br />
aktiiveja loistavasta vaalituloksesta. On<br />
etuoikeus olla työssä juuri tällä alueella.<br />
Tulevaisuus on valoisa jos me itse haluamme<br />
niin. Eikä kenenkään tarvitse toimia<br />
yksin, niin kuin vaalitulos kertoo, samoin<br />
ajattelevia on paljon ja jokainen päivä on<br />
entistä parempi, siihen ainakin pyritään.<br />
Mukavaa kesänodotusta, toivottavasti<br />
säät suosivat raskaan työn raatajia<br />
J ouni Konttila, aluesihteeri<br />
040 544 5<strong>10</strong>1 jouni.konttila@sel<strong>ry</strong>.fi
Slangi-visa<br />
1. ”Paa yks spaddu, mul on karsee darra”<br />
vois joku sulle heittää kartsal, eli:<br />
1) Annapa savuke, kohmelo jyskyttää<br />
kovasti.<br />
x) Anna sadan markan seteli, olen tosi<br />
nälissäni.<br />
2) Tarjoa <strong>ry</strong>yppy, minulla on kova krapula.<br />
2. Mitä sit slangisana LEEDINÄ tarkoittaa?<br />
1) Vapaana.<br />
x) Väsyneenä.<br />
2) Hermostuneena.<br />
3. Sanasta Södernäs (eteläniemi) tulee<br />
Sörnäinen. Mitä se on slangiksi:<br />
1) Sörkka<br />
x) Sörkki<br />
2) Sörkkä<br />
4. ” … kaikki trokas spittaa ja bamareita<br />
dallas siellä rundii yhtenään… ruvettiin<br />
smyygiin porttariin … <strong>ry</strong>ysattiin kartsalle<br />
ja ruvettiin tsuppaan Marialle päin ...”<br />
Mitäs BAMARIT?<br />
1) Varkaita.<br />
x) Suojeluskuntalaisia.<br />
2) Poliiseja.<br />
(Väinö Lignellin julkaisematon pakinakokoelma,<br />
Slangi.net 2002)<br />
5. ”Paljasjalkainen (stadilainen)” tarkoittaa,<br />
että<br />
1) on tullut Stadiin paljain jaloin, eli<br />
födannu tääl.<br />
x) on stadilainen, joll ei oo yhtää fyffee.<br />
2) on vähintään 5:nnen polven syntyperäine.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
8<br />
6. FIDULI on ihan jees-kamaa. Mut mitä<br />
se meinaa finskiks?<br />
1) Viulu.<br />
x) Omena.<br />
2) Naisen sukuelin.<br />
7. ”Jos slurkkien futisjengin pakki duunaa<br />
frogut pilkulla brankkarien sentterille,<br />
nii pysytsä viel messis - nii miten<br />
luulet, että käy?<br />
1) Brankkarit saa skotaa slurkkien sparkkarit.<br />
X) Slurkit joutuu skotaa rankkarien<br />
brankkarin.<br />
2) Brankkarit saa skotaa rankkarin.<br />
8. LUKTAA, ei siis BLUKKAA, tarkoitti?<br />
1) Tehdä vilppiä kokeissa (koulussa).<br />
x) Haista.<br />
2) Heittää.<br />
9. Sami Garamin slangisatukirja / CD:n<br />
Jörde Jugen runot on säveltänyt ja kuvat<br />
piirtänyt:<br />
1) Heikki Harma (Hector) ja Mika Launis.<br />
x) Aleksi Ahoniemi ja Kivi Larmola.<br />
2) M.A. Numminen ja Omppu Omenamäki.<br />
(Sami Garam: Jörde Juge, satukirja+laulu CD,<br />
Tammi 2001)<br />
1<br />
<strong>10</strong>. ”Jos sulle käy niin ohrasesti, et 2xx<br />
skutsari tokkaa handuus risat pläägät,”<br />
212<br />
nii<br />
1) se ei oo duunannu sitä mitä sen pitäis. 111<br />
x) sun kandeis skulaa ohraset pläägät, et<br />
RIVI<br />
saisit risat..<br />
2) sun kandeis tokkaa pläägät handuun<br />
ohraset. OIKEA
K esä on saapunut Pakilaan ja poloisen<br />
eläkeläismamman eläke<br />
valuu ahneiden etanoiden myrkkyihin<br />
ja puutarhaliikkeille, aika kuluu<br />
rikkaruohojen nyhtämisessä ja naapurien<br />
kanssa juoruillessa. Kun salaa tämän<br />
keskelle hiipii tietoja katastrofeista: Kreikasta,<br />
Hyvinkään ampujasta, romahtaneista<br />
terveyskeskuspalveluista ja siitä,<br />
että suomalaisetkin käyvät puolustamaan<br />
Islannin ilmatilaa ja Iranin hyökkäystä valmistellaan.<br />
Jareed Diamond on kirjassaan Romahdus<br />
esitellyt tutkimuksiaan erilaisina aikoina<br />
eri puolella maailmaa ja tutkinut<br />
minkälaiset tekijät ovat edesauttaneet<br />
kulttuurien säilymistä ja mitkä tekijät niiden<br />
tuhoutumista. Hänen kuvailemansa<br />
esimerkit saavat selkäpiit karmimaan: kaikille<br />
romahtaneille kulttuureille yhdistävä<br />
tekijä on se, että kyseisen yhteiskunnan<br />
rikkain eliitti on onnistunut kahmimaan<br />
itselleen liikaa yhteistä omaisuutta ja on<br />
käyttänyt sitä seurauksista piittaamatta,<br />
koska ei joudu vastuuseen tekosistaan.<br />
Me olemme seurailleet viimeiset<br />
20-vuotta tämän kaltaisen prosessin<br />
toteutumista. Kansantulo on kehittynyt<br />
yrityksiä suosivaksi, rikkaiden veroja on<br />
vähennetty, tuloerot ovat valtaisasti kasvaneet.<br />
Kun kansantulo valuu käsistä ei<br />
kunnollisen yhteiskunnan rahoitukseen<br />
riitä enää varoja ja sitten supistetaan niiltä,<br />
jotka eivät pysty panemaan vastaan.<br />
Kevättä<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 9<br />
Täältä etanoiden, kotiloiden ja pehmeän<br />
keväisen vihreyden keskeltä lähetän<br />
kaikille hyville elintarviketyöläisille muistutuksen<br />
siitä, että meidän on taas syksyllä<br />
otettava tarkalla sihdillä maailmasta kiinni<br />
ja menneiden polvien tapaan käytävä yhteiskunnalliseen<br />
vaikuttamiseen, ennen<br />
kuin ne myyvät kaiken kansallisen hyvän<br />
markkinavoimien ahneisiin kitoihin.<br />
Päivi Uljas
MAALTAMUUTTAJIA TILASTOJEN TAKAA<br />
Suomalaisen hyvinvointivaltion syntyä mikro-<br />
ja makrozoomauksilla<br />
Suomen hyvinvointivaltiokehityksen<br />
liikkeellelähtö vuosina 1956 ja 1957<br />
alkoi hiukan vastaavanlaisesta tilanteesta,<br />
kuin viime kevään tunisialaisten<br />
kansannousu: sokerin, kahvin,<br />
vehnäjauhojen ja bensiinin toistu vista<br />
korotuksista. Muutamilla zoomauksilla<br />
on kenties mahdollista<br />
avata tilastojen taustaa ja historiallisten<br />
prosessien kulkua tarkastelemalla<br />
suuren rakennemurroksen ja ihmisten<br />
arkisen elämän keskinäissuhteita.<br />
Maaseudulla asui 67 % suomalaisista<br />
vuonna 1950. Valtaosa tiloista oli niin<br />
pieniä, että perheet selvisivät ainoastaan<br />
metsä- ja muiden sivutöiden, aputalouden<br />
ja koko perheen, myös lasten yhteisen<br />
raadannan avulla. Maaseudulla ja myös<br />
kaupungeissa oli tilallisten lisäksi paljon<br />
käsityöläisiä, ja muita työntekijä<strong>ry</strong>hmiä,<br />
mökkiläisiä, jotka palkkatyön, eläinten pidon<br />
ja taloihin tehtävien talkoiden avulla<br />
elivät elämäänsä vaihtelevan niukkuuden<br />
oloissa. Oman palstan ja lehmän tai talkoilla<br />
hankitun perunan ja maidon avulla<br />
selvittiin hengissä vaikeinakin vuosina.<br />
Monet ostivat kaupasta vain sokeria,<br />
kahvia, vehnäjauhoja ja palo-öljyä. Suomessa<br />
ruokaan käytettiin silti yli puolet<br />
perheiden tuloista. Olimme vielä vuonna<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
Terve maalaiskodin tytär saa paikan pienen<br />
talouden hoitajana heti.<br />
( Työpaikkailmoitus HS 1.3.1957 )<br />
<strong>10</strong><br />
1950-luvulla köyhä ja alikehittynyt maatalousyhteiskunta.<br />
Vanhukset ja sairaat<br />
ja lapset hoidettiin pääosin kotona ja lasten<br />
vieraille tekemän työn palkoistakin<br />
osa annettiin vanhemmille. Rahatalouden<br />
ulkopuolella oli suuri epävirallinen talous,<br />
josta verovaroja oli myös ilmeisen hankalaa<br />
kerätä.<br />
Tämä vanha pienviljelykseen, aputalouteen<br />
ja hevosvetoiseen metsätalou -<br />
teen perustunut elämänmuoto alkoi taantua<br />
1950-luvulla, eikä tarjonnut enää elämisen<br />
mahdollisuuksia kasvavalle nuorisolle.<br />
Maa- ja metsätaloudesta ansionsa saavan<br />
väestön osuus väheni 64 prosentista<br />
35 prosenttiin vuosien 1940 ja 1960 välissä.<br />
Suomalaisen yhteiskuntatutki muksen<br />
ehkä laajimmin käsitellyt kysymykset, eli<br />
pientilatuotannon rapautuminen, suuri<br />
maaltamuutto ja hyvinvointivaltion synty,<br />
sekä 1950-luvun lopun poliittinen kuohunta<br />
olivat yhtäaikaisia historiallisia prosesseja<br />
ja ne todellakin kohtasivat toisensa<br />
ihmisten arjen ja poliittisen päätöksenteon<br />
tasoilla. Sokerin, kahvin ja paloöljyn hinnankorotukset<br />
tuskin ajaisivat nykysuomalaisia<br />
kadulle, mutta vielä vuonna 1957<br />
kyse oli monessa perheessä tuotteista,<br />
joihin vähäiset rahat pääasiassa kuluivat.<br />
Ja kun samanaikaisesti tulot supistuivat<br />
metsätöiden vähetessä ja lapsilisien lykkäysten<br />
takia, löydämmekin asetelman,
josta käynnistyi valtava koko yhteiskuntaa<br />
järisyttänyt prosessi: yleislakko vuonna<br />
1956, äitien liikehdintä 1957 ja suuret<br />
mielenosoitukset etenkin vuosina 1958,<br />
1959, 1960 ja 1961. Eduskuntaan tuli<br />
itsenäisyyden ajan ensimmäinen vasemmistoenemmistö<br />
vuosina 1958 -1962.<br />
Työttömyysturva- ja työeläkejärjestelmä<br />
sekä sairausvakuutuslait säädettiin vuosien<br />
1960-1963 välillä.<br />
Maaseudulta kaupunkeihin<br />
Tiedämme, kuinka köyhistä maista muuttaneiden<br />
rahalähetykset omaisille saattavat<br />
olla kotiseudulle jääneiden perheiden<br />
toimeentulon kannalta ratkaisevia. Suuri<br />
osa suomalaisista maaltamuuttajista<br />
1950- luvulla oli pientilojen nuorisoa. Vuosien<br />
1950 -1960 välisenä aikana maa- ja<br />
metsätaloudesta sekä maatilataloudesta<br />
vähentyi runsas 500 000 ihmistä.<br />
<strong>Helsingin</strong> Sanomat raportoi, vuonna<br />
1956, että <strong>Helsingin</strong> väestömäärä oli lisääntynyt<br />
21 000 hengellä. Seuraavana<br />
vuonna lehdessä pelättiin, että maaseutu<br />
tyhjenee, kun nuoriso hakeutui työhön<br />
kaupunkiin. ”Melkein maakunnassa kuin<br />
maakunnassa on havaittavissa väkiluvun<br />
vähenemistä, kun taas kaupungit, kauppalat<br />
ja suuret teollisuuskeskukset yhä<br />
vain kasvavat suuren muuttoliikkeen ansiosta.<br />
Myös Kansan Uutiset raportoi,<br />
kuinka nuorisoa virtasi työnhakuun Helsinkiin.<br />
Vuonna 1957 oli tullut yli 5000<br />
15 - 24 -vuotiasta, joista suurin osa Itä-<br />
Suomesta.<br />
Myös suomalaiset maaltamuuttajat olivat<br />
kasvaneet oloissa, joissa yhteiskunnallinen<br />
sosiaaliturva oli hyvin vähäinen ja<br />
perheiden keskinäinen elatusvelvollisuuden<br />
tunne vallitseva, kuten ne miljoonat<br />
ihmiset, jotka tänä päivänä lähettävät eri<br />
puolilta maailmaa rahaa köyhille omaisilleen.<br />
Suomessa vielä vuonna 1955 lasten<br />
velvollisuus huoltaa vanhempiaan ja van-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 11<br />
hempien taloudellinen vastuu myös täysikäisistä<br />
lapsistaan säilytettiin lainsäädännössä.<br />
Tekemääni pääkaupunkiseudun<br />
elintarvike- ja rakennusalojen eläkeläisille<br />
suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi<br />
lähes 400 elintarvike - ja 500 rakennusalan<br />
eläkeläistä, jotka tulivat ympäri Suomea,<br />
olivat tiloilta tai työläisperheistä,<br />
olivat eri-ikäisiä ja eri alojen työntekijöitä.<br />
Vastauksissa näkyneet yhteinen elämäntapa<br />
ja arvot olivat hämmästyttävän samanlaisia.<br />
Esimerkiksi elintarviketyöläisistä<br />
vain 11,7 prosenttia ja rakennustyöläisistä<br />
11,4 prosenttia kuvasi asuneensa<br />
kaupunkimaisesti lapsuudessaan. Etenkin<br />
ammattiyhdistysaktiiveista lähes 70 prosenttia<br />
katsoi, että heidän velvollisuutenaan<br />
olisi ollut auttaa nuoruudessaan<br />
vanhempiaan ja sisaruksiaan tarvittaessa<br />
myös taloudellisesti. Pääkaupunkiseudun<br />
kyselyyn vastanneista lähes 50 prosenttia<br />
myös kävi auttamassa vanhempiaan<br />
kotoa muuton jälkeen. Vastaajista noin<br />
18 prosenttia myös auttoi taloudellisesti<br />
vanhempiaan muutettuaan pois. Noin 12<br />
prosenttia vastaajista ilmoitti ettei ollut<br />
pystynyt auttamaan ja vastaajista vain 33<br />
prosenttia ilmoitti, ettei heidän lapsuudenkodissaan<br />
tarvittu lainkaan poismuuttaneiden<br />
lasten apua.<br />
Kysymykseen "Odotettiinko teiltä<br />
apua vanhemmillenne tai sisaruksillenne,<br />
enemmän kuin mitä itse pystyitte<br />
tai halusitte antaa" runsas 40 prosenttia<br />
pääkaupunkiseudun eläkeläiskyselyyn<br />
vastanneista ruksasi kohdan kyllä tai<br />
jonkun verran. Maaseudulta muuttavalla<br />
nuorisolla ei ollut useinkaan ammattikoulutusta,<br />
nuorten palkat olivat pieniä ja<br />
oman kodin perustaminenkin vaati rahaa.<br />
Toisaalta maaseudulle jääneen köyhän<br />
perheen odotuksiin ei ollut varmaankaan<br />
helppoa suhtautua kylmäkiskoisesti, jos<br />
oli kasvanut yhteisvastuun maailmassa ja<br />
sisäistänyt sen vaatimukset.
Suomen teollistuminen ja valtava muutto<br />
tapahtui saman maan ja lainsäädännön<br />
piirissä ja valtaosaa maalle jääneistä ja<br />
sieltä muuttaneista yhdisti sama tausta,<br />
useimmilla myös sukusuhteet. Vuoden<br />
1956 kansaneläkeuudistuksen ja 1961<br />
työeläkeuudistuksen jälkeen vanhusten<br />
toimeentulo alkoi olla enemmän julkisen<br />
eläketurvan kuin syytinkien, lapsilta saatavan<br />
taloudellisen tuen tai loppuelämän<br />
kestäneen työnteon varassa. Maaltamuuttajien<br />
kannatti satsata voimiaan sosiaalivakuutuksen<br />
synnyttämiseen, koska oli<br />
turva heidän omalle elämälleen, mutta<br />
myös maaseudulle jääneille omaisille. Tällöin<br />
eräs sosiaalisten turvamallien muotoutumiseen<br />
vaikuttava tekijä saattaisikin<br />
olla se, tuntevatko yhteiskunnan turvattomuutta<br />
kokevat kansan<strong>ry</strong>hmät samaistumista<br />
ja solidaarisuutta toisiaan kohtaan.<br />
Infrastruktuuri koetuksella<br />
nopeasti kasvavassa kaupungissa<br />
Sanomalehdissä kuvattiin suuren muuton<br />
aiheuttamia ongelmia pääkaupungille.<br />
<strong>Helsingin</strong> kaupungin rahatoimenjohtaja<br />
Warosen totesi, että ”Helsinkiä rasittavat<br />
suurkaupungin pulmat.” Warosen<br />
mukaan ”Liikennekysymykset ovat asutuksen<br />
laajentuessa ja väkiluvun kasvaessa<br />
vaikeasti hoidettavia, asuntopulasta<br />
on tullut pysyvä ilmiö, sähkövoiman<br />
ja vesijohtoveden tuottaminen ja jakelu<br />
on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.” <strong>Helsingin</strong><br />
kaupungin kiinteistölautakunnan<br />
kokouksessa oli todettu, että Kivinokan<br />
Kansanpuiston alueella oli 82 talviasukasperhettä.<br />
Lautakunta oli päättänyt, että<br />
tällainen asutus on kiellettävä. Kuitenkin<br />
vielä vuonna 1958 lehtitietojen mukaan<br />
Kivinokassa asuttiin vakituisesti. ”Slummiasutusta<br />
kaupungin laidalla. Kivinokan<br />
kurjissa mökeissä asutaan ympäri vuoden.<br />
Ensin kiellettyä, mutta asuntopulan takia<br />
nyt sallittua.” <strong>Helsingin</strong> Sanomat kirjoitti<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
12<br />
asuntotilanteesta hyvin usein. ”Läntiseen<br />
maailmaan lukeutuvana Suomi on aina<br />
ollut asumistasoltaan musta maa, jopa<br />
niin musta, että eräät huomattavat ulkomaalaiset<br />
menneinä vuosina arvelivat<br />
yhteiskunnallisten levottomuuksiemmekin<br />
johtuvan asuntokurjuudesta.” Artikkelin<br />
pohjana olivat <strong>Helsingin</strong> kaupungin tilastollisen<br />
vuosikirjan tiedot. Asunnoista<br />
lähes 15 000 oli vailla keskuslämpöä, 296<br />
puuttui sähkövalo ja 8 000 asunnosta<br />
vesijohto. 27 000 oli vailla sisävessaa.<br />
60 000 huoneistoa oli vailla lämmintä vettä.<br />
Kylpyhuone oli vähemmässä kuin puolessa<br />
helsinkiläisistä asuinhuoneistoista.<br />
Aikalaislehtien raportit olivat värikkäitä:<br />
”Mellunkylä järvenä keväisin ja syksyisin.<br />
Kenelle kuuluu viemäreiden kunnostaminen?”<br />
”<strong>Helsingin</strong> uimavedet saastuneita,<br />
bakteereja vuosi vuodelta enemmän”.<br />
”Vesipula uhkaa esikaupunkeja, vesijohtotöitä<br />
suunnitellaan. Kesällä rakennetut<br />
tilapäiset kesäpostit ja johdot joudutaan<br />
purkamaan jo marraskuussa pakkasten<br />
tultua”.<br />
”600 katua – niistä yksi päällystetty.<br />
Malmin seutu jäänyt pahasti jälkeen kaupunkikehityksestä.<br />
Viemäri on elämämme<br />
toive”.<br />
”Kaupunkilaisia ollaan mutta vettä ei<br />
tule Vartiokylässä ei viemäreitäkään, mutta<br />
äyri sama kuin kaupungissakin”.<br />
"Ilma löyhkää, kalat kuolevat, <strong>Helsingin</strong><br />
puhdistamot saastuttaneet rannat, Iso<br />
Huopalahti muodostunut likalätäköksi,<br />
Talissa haisee, Herttoniemessä haisee.<br />
Kyläsaaressa haisee”.<br />
Uuden infrastruktuurin rakentaminen<br />
tuotti uutta kansalaisaktiivisuutta<br />
Tämän suuren myller<strong>ry</strong>ksen keskellä<br />
eläneet ihmiset olivat hyvin aktiivisia ja<br />
<strong>Helsingin</strong> paranevan asuntokannan ja<br />
infrastruktuurin rakentumista saattaisi
seurata niinkin erikoisella menetelmällä<br />
kuin tutkimalla rakennustyömaiden lähetystöjä<br />
eduskuntaan. Infrastruktuuri<br />
ja kansalaisyhteiskunta etenivät yhtä jalkaa.<br />
Vuosien 1957-1961 välillä SKDL:n<br />
eduskunta<strong>ry</strong>hmälle saapuneiden kirjeiden<br />
ja lähetystöjen diaarin mukaan helsinkiläisten<br />
rakennustyömaiden lähetystöjä<br />
vieraili eduskunnassa yli 60 kertaa ottamassa<br />
kantaa yhteiskunnallisiin asioihin,<br />
vastustamassa hinnankorotuksia sekä<br />
vaatimassa työttömyysturvaa, työeläkettä<br />
ja sairausvakuutusta.<br />
Vuonna 1957 eduskunnassa vierailivat<br />
mm. Herttoniemen Kettutien rakentajat,<br />
rakennuksilla työskentelevät naiset, vesisäiliötyömaan<br />
rakentajat, Porintien rakentajat,<br />
Pohjoisen Munkkiniemen rakentajat<br />
ja erityisen aktiivisia olivat Pitkäkosken<br />
vedenpuhdistuslaitoksen rakentajat, jotka<br />
vierailivat myös seuraavana vuonna.<br />
Vuonna 1958 rakennettiin Herttoniemeä<br />
edelleen. Sekä Herttoniemen kirkon<br />
rakentajat että Siilitien rakentajat vierailivat<br />
eduskunnassa, Katajanokalle rakennettiin<br />
makasiinia ja laituria ja näidenkin rakentajat<br />
kävivät eduskunnassa esittämässä<br />
näkemyksiään ja vaatimuksiaan. Vuonna<br />
1959 rakennustyömaiden lähetystöjen<br />
määrä lähes kaksinkertaistui ja kansanedustajilla<br />
oli mahdollisuus kuunnella jälleen<br />
Pitkäkosken vesivoimalan rakentajien<br />
näkemyksiä, mutta nyt lähetystöinä tulivat<br />
myös mm. Kätilöopiston rakennustyöläiset,<br />
Sompasaaren rakentajat, Hanasaaren<br />
voimalaitostyömaan rakentajat. Etelä-<br />
Kaarelaa ja Etelä-Haagaa rakentavat työntekijät<br />
kävivät myös aktiivisesti eduskunnassa.<br />
Vuonna 1960 Herttoniemeen rakennettiin<br />
jo Talousosuuskauppaa, jonka<br />
rakentajilla oli myös ilmeisen painavaa<br />
sanottavaa eduskunnalle. Herttoniemen<br />
rakennustyömaiden työntekijät olivat niin<br />
tunnettuja aktiivisuudestaan, että pakinoitsija<br />
Arijoutsi viittasi ilmeisesti juuri<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 13<br />
Herttoniemen rakennustyömaihin kuvatessaan<br />
miten Hyppyrimäen rakennustyömaalla<br />
valmistauduttiin suurmielenosoitukseen.<br />
Kasvavan kaupungin infrastruktuuri<br />
vaati paljon uutta rakentamista. Se työllisti<br />
puolestaan rakentajia, joilla ei ollut kunnollista<br />
työttömyysturvaa, työeläkettä tai<br />
sairausvakuutusta. He olivat oman aikansa<br />
pätkätyöläisiä, jotka toimivat uudenlaisen<br />
kaupunkilaiselämän turvallisuutta<br />
lisäävän sosiaalivakuutuksen puolesta.<br />
Pääkaupunkiseudun rakennustyöläisille<br />
tehty kyselytutkimus kertoo lisäksi, että<br />
rakentajista valtaosa oli juuri maaltamuuttajia.<br />
Vastaajista vain vajaa 7 prosenttia<br />
oli syntyperäisiä helsinkiläisiä, ja valtaosalla<br />
oli kasvutaustanaan puolittaisen<br />
omavaraistalouden eettiset velvoitteet.<br />
Lähitarkastelu osoittaa monin tavoin, ettei<br />
hyvinvointivaltio toteutunut itseohjautuvan<br />
kehän lailla, vaan uudenlaista turvaa<br />
tarvitsevien ihmisten toiminnan tuloksena:<br />
myös maaltamuuttajat muuttivat<br />
maailmaa.
|::| Vieraskynä<br />
Taide-elämys<br />
I stuin AlmaAtassa sijaitsevaan Kasakstanin<br />
neuvostotasavallan kansallisoopperan<br />
punaisella plyyssipenkillä ja taistelin<br />
unta vastaan. Kirkkaasti valaistulla näyttämöllä<br />
oli menossa klassinen kasakstanilainen<br />
laulu- ja runonäytelmä, jossa tulkin<br />
minulle suomeksi kääntämän libretton<br />
mukaan nuori sankari Tsambula oli kohtalokkaasti<br />
rakastunut Tsimbulska-nimiseen<br />
kaunottareen, joka jo lapsena oli kihlattu<br />
naapuriheimon konnamaiselle atamaanille<br />
hyökkäämättömyyssopimuksen takeeksi.<br />
Hääpäivä oli jo määrätty ja nuoren parin<br />
duettoa leimasi surkea epätoivo. Itse<br />
olin kuitenkin toiveikas. Tiesin nimittäin,<br />
että tulossa oli monet näyttämönvaihdot<br />
ja lyhyt jaloittelutauko, joiden aikana valot<br />
sytytettäisiin. Tähän tietoon perustui<br />
taktiikkani, jolla toivon mukaan selviäisin<br />
tästä odottamattomasta taide-elämyksestä.<br />
Voisin nimittäin sulkea silmäni aina<br />
kun salin valot sammuisivat ja avata ne<br />
ja yhtyä apploodeihin aina näyttämön<br />
lavastuksen vaihdon ajaksi. Suljin silmäni<br />
ja <strong>ry</strong>hdyin kuuntelemaan kuulokkeissani<br />
kuuluvaa nasaalia naisääntä, joka tulkkasi<br />
näytelmän tekstin venäjäksi. Samalla mietin<br />
miten olin joutunut tähän hankalaan<br />
tilanteeseen:<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012<br />
14<br />
- Liitolla oli luennoitsijavaihtosopimus<br />
Neukkulan veljesliiton kanssa ja oli tullut<br />
minun vuoroni lähteä matkaan. Matkaa<br />
edeltävänä viikonloppuna minulla oli kuitenkin<br />
ruotsinkielinen luottamusmieskurssi<br />
Pietarsaaressa, joten peruin Moskovan<br />
junaan varatun lippuni ja tilasin manantaipäivälle<br />
lentolipun. Kuvioon kuului vielä,<br />
että demarijohtoisten liittojen toimitsijat<br />
olivat saaneet suht reilun palkkojen kuoppakorotuksen,<br />
mutta SEL:lin liittotoimikunnan<br />
mielestä meille riitti liiton työehtosopimuksen<br />
mukainen prosenttikorotus.<br />
Liiton taloudenhoitaja siroitteli vielä<br />
suolaa haavoihin muuttamalla meidän<br />
piirisihteerinimikkeet aluesihteereiksi, jolla<br />
kuulemma olisi suurta arvoa siellä itäisessä<br />
piirissä, jonne Limppu on menossa. Näytin<br />
hänelle keskisormea ja unohdin koko jutun.<br />
Neukkulan liitossa vaihto junasta lentokoneeseen<br />
oli aiheuttanut pientä arvailua,<br />
joka selvisi minulle vasta jälkeenpäin.<br />
Kun illalla kömmin Aeroflotin koneesta<br />
Moskovan Demodovon kentällä oli minua<br />
vastassa pari tukevaa naisihmistä, tulkki<br />
ja liiton varapuheenjohtaja, jotka kysyivät<br />
olinko minä piirisihteeri Rudolf Lindblad.<br />
Sillon minussa heräsi pikkupiru, joka usein<br />
ennenkin on johtanut minut vaikeuksiin
ja sanoin, että olenhan minä se sama<br />
äijä, mutta titteli on kyllä viime viikosta<br />
alkaen aluesihteeri. Huitaisin pois heidän<br />
vuolaita anteeksipyyntöjään sanomalla,<br />
ettei meillä Suomessa titteleistä pidetä<br />
niin suurta väliä.<br />
Minut kuskattiin kuitenkin mustalla Volgalla<br />
hotelliin ja tarjottiin kunnon iltapala<br />
ruoka<strong>ry</strong>yppyjen ja konjakin kera. Toivotettiin<br />
hyvää yötä ja sanottiin, että aamulla<br />
olisi aikainen herätys. Lento AlmaAtaan<br />
lähtisi jo kello seitsemältä.<br />
Minut herätettiin puoli kuudelta ja kiireisen<br />
joskin runsaan aamiaisen jälkeen<br />
minua odotti pitkä musta Zim-merkkinen<br />
auto, jolla minut kiidätettiin lentokentälle.<br />
Tulkki sanoi sen olevan aluesihteereille<br />
kuuluva virka-auto ja kehui, ettei vielä<br />
koskaan ole päässyt näin hienon auton<br />
takapenkille. Joten on turha sanoa, ettei<br />
aluesihteeri ole niin tärkeä titteli Suomessa,<br />
hän tähdensi. Kentän Viphuoneessa<br />
minua odotti se eilinen varapuheenjohtaja<br />
ja pikaisen samppanja<strong>ry</strong>ypyn jälkeen<br />
minut vietiin koneeseen, jossa istuimme<br />
etupenkissä ja tarjoilu oli runsasta.<br />
Kentällä odotti taas pitkä musta auto,<br />
jolla minut kuskattiin ensimmäiseen lu-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 2 | 2012 15<br />
entotilaisuuteen paikallisen leipätehtaan<br />
kulttuuritaloon täpötäyteen juhlasaliin.<br />
Venäjäksi tulkattuna siinä kului pariseen<br />
tuntia ja sitten oli vuorossa juhlapäivällinen<br />
tehtaan johdon kanssa. Menuna oli<br />
rasvaista lammaspaistia ja maljoja korotettiin<br />
monelle jalolle asialle. Kun viimein<br />
pääsin hotelliini olin kännissä kuin käki.<br />
Tulkki käski minua ottamaan pikaisen<br />
kylmän suihkun ja pukea puhdas paita,<br />
koska tunnin päästä olisi vuorossa oopperaesitys.<br />
Ja tässä minä nyt istuin kamppailemassa<br />
unta vastaan.<br />
Kun Tsambula kaksi tuntia myöhem -<br />
min johtamansa sotajoukon kanssa oli<br />
karkoittanut konnamaisen atamaanin Ulkomongoolian<br />
ulommaisen rajan taakse<br />
ja päästiin viettämään sankariparin häitä<br />
vallitsi sekä näyttämöllä että omassa<br />
mielessäni pelkkää iloa ja onnea. Olinhan<br />
selvinnyt kunnialla raskaasta taide-elämyksestä.<br />
Miten tiukoilla olin ollut selvisi<br />
matkalla hotelliin pitkän mustan auton<br />
plyyssipenkillä, kun tulkki kysyi oliko oikea<br />
nilkkani kovin kipeä. Hän oli nimmittäin<br />
joutunut potkaisemaan minua nilkkaan<br />
kun eräässä vaiheessa olin alkanut kuorsata.<br />
Limppu
Osasto <strong>10</strong> toivottaa<br />
kaikille<br />
hyvää ja antoisaa<br />
lomaa!
Change language