pdf-lehti - Carea

meistä kuultua | Kuuntelemalla opimme.4”Kiitos ortopedi Mart Lehepuulle, Kymenlaakson keskussairaalan kirurgian polille ja päiväkirurgiayksikölle.Hyvä hoito, mukavat hoitsut ja neljän murtuman jälkeen nilkka toimii taas. B-) - HT.” Ankkuri (26.3.)”Kiitoks Kymenlaakson keskussairaalan ensiapu, röntgenosasto ja varsinkin osasto 5A.Teette todella arvostettavaa työtä. -191 y.” Ankkuri (20.4.)”Kiitokset hienosti toimivalle tiimille palmusunnuntaina: hätäkeskus / ambulassit / Koksin ensiapu / lastenosasto.- 2 v. potilas ja äippä.” Ankkuri (27.4.)”Kiitokset syöpäosaston henkilökunnalle poikani Petterin hyvästä hoidosta.” Ankkuri (30.4.)”Mahtavat kiitokset Kymenlaakson keskussairaalan päivystävälle lääkärille Mikko Nurmiselle 29.4. Teit perusteellista työtä,kiirehtimättä ja selvitit syyn oireisiin, eikä ongelma ollutkaan se todennäköisin. Pidä sama linja, se on harvinaista!Paraneminen on alkanut :)” Ankkuri (4.5.)”Mikä määrä luovuutta, hyvää tahtoa ja asiantuntevaa innostusta olikaan ilmassa, jotta saatiin aikaiseksiHuuman jumpparyhmä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheillensä”.Carean, KyAMKin ja Hyvinvointikeskus Huuman yhteistyöstä. Yleisönosastokirjoituksesta Ankkuri (18.5.)”Kiitos korvapolin ihanat hoitaja ja tohtori! Avun saanut aamuvarhainen ”verenluovuttaja”.” Ankkuri (18.5.)”Iso kiitos Carean korvapolin henkilökunnalle, tunnen itseni aina tervetulleeksi, taas syksyllä tavataan!” Ankkuri (25.5.)”Kävin naistentautien poliklinikalla ja pelkäsin kolposkopiaa etukäteen tautisesti, koska edellinen kokemusoli hyvin ikävä. Onneksi minut otti vastaan erittäin rauhoittava, miellyttävä, asiantunteva ja osaava lääkäri.Nimi oli sen verran vaikea, ettei jäänyt täysin mieleen, mahdollisesti Razim? Samoin hoitaja oli ihana kun tsemppasi.Edellisestä kokemuksesta kauhukuvat vaihtuivat positiiviseksi ihanan hoitohenkilökunnan ansiosta! Kiitos!”- Verkkosivuston kautta saatu palauteeläkkeelle | vastuunkantajat ansaitulle vapaalle.Liisa IivonenTerttu LevonenRiitta NyströmTerttu LevonenMarit KiriMarit KiriKaija SeppäläEläkkeelle jäi 1.6.osastonhoitaja Raija Lentäjäinen Koks:n dialyysista ja sairaanhoitajaLiisa Iivonen Koks:n ensiavusta, Iivonen on tehnyt pitkän uran Koksissa, yli 40 v.Sairaanhoitaja Kaija Seppälä Nuorisopsykiatrian poliklinikalta Kotkasta jäi eläkkeelle 31.5.Välinehuoltaja Marit Kiri, SAPA Koks:n välinehuollosta siirtyi eläkkeelle 1.3.Ritva Suni jää eläkkeelle Lastenosaston osastonhoitajan toimesta 1.7.Sairaanhoitajat Terttu Levonen, Koks:n sydänvalvonnasta jaRiitta Nyström, Koks:n ensiavusta jäävät eläkkeelle 1.8.

tapahtuu | kaikki mukaan!10 kysymystä | testaa tietosi.5Viranomaiset Manskilla17.8. Viranomaiset Manskilla tapahtuma jalkauttaa eri viranomaistahotja järjestöt Kouvolan kävelykatu Manskille 17.8.2011. Tapahtumantarkoituksena on tuoda viranomaisten ja järjestöjen toiminta lähelleihmistä sekä kehittää eri tahojen yhteistyötä. Tapahtuma järjestetäänvuosittain, tämänvuotinen on järjestyksessä kymmenes. Kävijöillä onmahdollisuus tutustua eri tahoihin ja esittää kysymyksiä eri alojenasiantuntijoille. Tapahtuman aikana Carean sosiaalipalvelut esittelevättoimintaansa ja palveluitaan.1.2.3.Kotkan kaupunki on syntynyt irrottamallase Kymin emäpitäjästä. Minä vuonna?Kymin seurakunta on ollut osaKymin pitäjän ja Kotkan historiaa.Milloin Kymin seurakunta itsenäistyi?Mikä on Kymenlaakson korkein paikkameren pinnasta?4.Ketkä ovat Kymen vaalipiirin uudetkansanedustajat?Isästä – Isän työt ja lomatIsäni lähtee aina tosi aikaisin töihin.Illalla hän tulee aina melkein yhdeksältä.Iltaisin hän tulee eri autoilla.Isä on joskus yön töissä. Hän on yölläkahdeksan tuntia työssä. Hän ajaa autoapaljon ja tekee myös kaikkea hurjaa.Hän loikoilee työssä.Isä viihtyy työssään paitsi työkaverit onvälillä tympeitä.Kun isä on töissä hän on ahkera ja uuttera.Kun hän tulee töistä hän on aivan poikki.Isä syö paljon uutteran päivän päätteeksi.Isä lähtee aikaisin aamusta töihin. Isä onmetsuri ja siksi tulee myöhään kotiin. Kunisä on kotona alkaa sen päiväinen pälätys.Taas meni kone rikki. Nyt meni letku.Mettäkone on aina rikki. Mutta joskusharvoin on kone säästynyt ehjänä.Sitten kun isällä on loma sitten se vasta onlaiska. Se makaa sängyssä melkeen kokopäivän. Ja on saunassa ainakin tunnin.5.6.7.8.9.10.Sakariini on makeutusaine, jonka nimijuontuu latinan sokeria tarkoittavastasanasta saccharum. Johdannainen onsikäli harhaanjohtava, että sakariini onselvästi sokeria makeampaa. Kuinka paljon?Latinan hospitalia sanalla on sairaalantai hoitolan lisäksi muukin merkitys?Mitä muuta hospitalia tarkoittaa?Sinfonialla ymmärretään perinteistäneljäosaista orkesterisävellystä. Mitä kreikankielen sinfonia- sana alun perin tarkoittaa?Jaala on entinen kunta Pohjois-Kymenlaaksossa.Millaista laivaa jaala tarkoittaa?Yö ja päivä syntyy, kun maapallo pyörii,mutta minkä ympäri?Originaali tarkoittaa alkuperäistä.Millainen ihminen on orginelli?Isä matkustaa yleensä jonkun hänenkaverinsa kanssa. Matkat ovat yleensäkokousmatkoja. Isä on käynyt parikertaa ulkomaillakin.Isäni loma on sohvalla löhöämistä jalihomista. Lomalla sohvalla isäni katsookauheesti telkkarii ja juo ”kaljaa” niinkumitään muuta juomista ei olisikaan.Jatkuu seuraavassa Laserissa.Lähde: Kaverina isä -kirja. Kirja on koottukouluikäisten lasten isäaiheisista kirjoituksista.Koonnut: Leena LaattaOmalaatuinen, omituinenOman akselinsaon haarukkapurjeet, mutta ei latvapurjeita.Kaksi- tai kolmemastoinen purjealus, jossaYhteen soimistaVierashuoneistoaNoin 500 kertaa makeampaaJyri Häkämies ja Kimmo Tiilikainen.Sirpa Paatero, Sari Palm, Anneli Kiljunen,ja Jari Lindström, entisinä jatkavatReijo Tossavainen, Ari Torniainen, Jukka KopraJuho Eerola, Suna Kymäläinen, Jukka Kärnä,Mäntyharjun rajalla.kansallispuistosta pohjoiseen Kouvolan jaUkkovuori 158m, sijaitsee RepovedenVuonna 1642Vuonna 18799.10.8.7.6.5.4.3.2.1.

kuuma peruna | kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja.6Teksti: Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö | Kuvitus: Nitro IDKohti lomaaJäämme kesälomalle monenlaisissa tunnelmissa.Jotkut ovat väsyneitä talven työurakasta, jotkutodottavat lomalla elämän vasta alkavan. Vuosilomaon tarkoitettu virkistykseen ja työstä ja työasioistairrottautumiseen – lepoon. Siksi on hyvä muistaa, ettäkesällä lomaa on syytä pitää yhtäjaksoisesti vähintäänkolme viikkoa – mieluummin enemmänkin. Vainriittävän pitkällä lomalla voi irrottautua työasioista.Sairaaloissa toiminta hiljenee kesäksi. Silloin on hyvälomailla ja ladata akkuja talvea varten.Lomalainenkin voi tarvita terveydenhuollon palveluatai asiantuntemusta. Jos aurinko paistaa helteisesti kokokesän, voi aurinkoa saada liikaa. Miten se vaikuttaameihin? Iho palaa, siis punoittaa ja kirvelee. Siihenauttaa aurinkorasva ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyja voiteen lisäksi hoitona viileä. Suorassa auringonpaisteessakannattaa olla lyhyitä aikoja kerrallaanja aloittaa aurinkokylvyt esim. 15 minuutin oleskelullaauringossa. Auringonpalvojat voivat lisätä kylpyaikaavähitellen esim. aina 15 minuuttia lisäten. Suorassaauringonpaisteessa ei tule olla useita tunteja yhtäjaksoisesti.”Ongelmana on että ihon palaminen ei anna mitäänennakkomerkkejä auringossa, vaan useimmitenpunoitus ja arkuus huomataan vasta myöhemminauringonoton jälkeen ja tässä vaiheessa iho on jojonkinasteisesti palanut. Mm. päänsärky, huimaus, kuivasuu, pahoinvointi/oksentelu, heikotus, ärtyneisyys ovatyleisoireita, joita voi liittyä auringonpistoon, lämpöuupumukseenja pahimmassa tapauksessa lämpöhalvaukseenkin;tällaiset oireet täytyy ottaa vakavastija välittömästi siirtyä pois auringosta viileämpään”,sanoo työterveyslääkäri Helena Engberg KymijoenTyöterveydestä.Kuumuus voi aiheuttaa nestehukkaa.Miten sen itsestäni huomaan?Helena Engbergin mukaan päivittäinen nesteen tarvetavallisissa lämpöolosuhteissa on yleensä 2,5-3 litraakeskimäärin 75-kiloisella ihmisellä. Juomisen kauttanesteenä tulisi saada noin 1,5-2 l/vrk. Muu neste tuleemm. ruuan osana. Nyrkkisääntönä helteellä voitaisiinpitää sitä että juomisen kautta saatu nestemäärätuplaantuu eli juotaisiin nestettä 3-4 l/vrk.”Tässä yhteydessä haluaisin korostaa myös sitä, ettäjanon tunne jo itsessään on merkki jonkinasteisestadehydraatiosta, joka voi syntyä varkain. Eli juodakannattaisi tasaisesti pitkin päivää. Vesi on kieltämättäparas janojuoma, mutta muistettava on, että helteelläkeho menettää myös suoloja. Veden ohellasuositeltavia juomia ovat kivennäisvedet (klassinen”vichy”) ja esim. laimeat (ei makeat) tuoremehut. Jakun kovin on hikoillut, niin kyllä pieni suolapala onpaikallaan ilman muuta ja hedelmät ovat hyviä välipalojamyös. Oluella ja kofeiinipitoisilla juomilla onloppujen lopuksi diureettisia vaikutuksia eli nestettäpoistuukin elimistöstä, eikä siten palvele tarkoitustaankehon nestetasapainon kannalta”, toteaa Engberg.Mätäkuun juttujaMätäkuu on kansanperinnettä, kertoo infektioylilääkäriRisto Pietikäinen. Infektioriskin ei ole haavojen osaltatieteellisesti todettu lisääntyvän lämpimän kesänaikana. Arno Forsiuksen aloitteesta mätäkuupoistettiinkin tieteellisesti toteen näyttämättömänäkansan juttuna almanakasta vasta vuonna 1995.Risto muistuttaa, että ihmisten välisen kanssakäymisenlisääntyessä kesäaikoina myös sukupuolitautitartuntojaesiintyy hieman muita vuodenaikojaenemmän. Kondomi suojaa sukupuolitaudeilta,vaikka HPV:lle suoja ei ole täydellistä. Myös suuseksissäkondomia tulisi käyttää, sillä useimmat sukupuolitaudittarttuvat myös suun kautta.PistoksissaTyöterveyslääkäri Helena Engbergin mukaan kyynpuremakohtaa ei tule käsitellä millään tavoin: ei saapuristella, yrittää imeä myrkkyä pois tai muutakaantoimenpidettä. Useimmiten purema on raajassa, jaraaja tulee tukea/lastoittaa. Tarpeetonta liikkumistatulee välttää mikäli mahdollista ja kantaa henkilöpois pistopaikalta. Kyypakkauksen ohjeen mukaanhydrokortisonitabletit kannattaa antaa, vaikka hyödystäei täysin näyttöä ole. Kyyn pureman uhri toimitetaanaina lääkäriin arvioitavaksi.

7Grillipihvissä voi olla eläinrasvoja, mutta pihvinja punaviinilasillisen aiheuttama nautinto voittaakohtuudella niihin mahdollisesti liittyvät terveyshaitat.Ampiaisen pisto on aina vaarallinen henkilöille, jotkaovat ampiaisen pistoille/myrkylle herkistyneet. Näillähenkilöillä on vakavan allergisen, anafylaktisen reaktionvaara. Yleensä ampiaisen pistosta selviää kivulla jasäryllä, mutta vaarallista turvotusta voi aiheutua myösei-allergisille piston saaneille, jos ampiainen on pistänytesim. kaulan alueelle, suuhun tai kieleen, muistuttaaHelena Engberg.Pullon henki vie pahoille teilleSuomalaisten alkoholin käyttö on lisääntynyt. Selisääntyy erityisesti loma-aikoina ja omaa alkoholinkäyttöäonkin hyvä tarkkailla. Riskikäytön rajaksion asetettu naisille 16 ja miehille 24 annosta viikossa.Säännöllisesti riskirajoilla kuluttaminen pitkäänjohtaa alkoholismiin vääjäämättä, kertoi Myllyhoidonkouluttaja kuntayhtymän päihdekoulutuksessataannoin. Pidä siis tietoisesti reipas ero riskirajaanmyös kesälomalla.Kesälomaan liittyvät terveysriskit kannattaa tiedostaaja ottaa huomioon, mutta liikaa stressiä niistä eikannata ottaa. Grillipihvissä voi olla eläinrasvoja, muttapihvin ja punaviinilasillisen aiheuttama nautinto voittaakohtuudella niihin mahdollisesti liittyvät terveyshaitat.Lomalla sitten teen valmiiksi tai korjaan tai… Hyvä,mutta tekemisen osuutta päivästä ei saa kasvattaaedes työpäivän pituiseksi, sillä muuten lomanvirkistävä lepovaikutus vaarantuu. •Kaksi annosta, siis kaksi olutpulloa tai kaksi 12 cl viinilasillistapäivittäin tekee viikossa 14 annosta, vuodessa728 annosta, eli viininä reilut kaksi pulloa viikossa tai yli116 pulloa vuodessa. Oluena mitattuna se tarkoittaareilua 30 korillista. Tarkasta joskus kaupassa, kuinkapaljon se on! Se on todella paljon vuodessa, vaikkakinpäivässä aika vähän, mutta jo lähellä riskikäyttöä.Turvallista rajaa on vaikea sanoa, mutta muutamaannos viikossa lienee kohtuullista. Päivittäinen käyttöei ole hyväksi. Terveyden edistämisen koordinaattoriPäivi Vainion mukaan omaa alkoholinkäyttöä voiseurata esimerkiksi pitämällä juomapäiväkirjaa.Kun kirjaa ylös kaikki käyttämänsä alkoholiannokset,voi selvittää ylittyykö riskikäytön raja.Leppoisaa lomaa toivottaakoko Laserin toimitus.Muistakaa välttää Nestehukkaa!

pakina | kerrankos sitä kesäyössä.8Lasse Koste, turvallisuuspäällikköJuhannuksen taikaaValon juhlaaJuhannus on perinteinen keskikesän, valon ja taikojenjuhla. Viime vuosisadan alkupuolen juhannusjuhlillekokoontumisen perinnettä jatkaa omalla tavallaan1970-luvulta alkaen erilaiset juhannusfestivaalit– musiikkia ja telttailua mitä erilaisimmissa paikoissa,jopa sorakuopassa Kouvolan Tykkimäessä joitakin vuosiasitten. Juhannus aloittaa varsinaisen kesälomakauden.Vapaa-ajan viettoon on kuulunut aina nuorten ja mikseivanhempienkin kokoontuminen – vaikkapa mökeille taijuhannusfestareille.Keskiaikaan ja kristinuskon vaikutuksen lisääntymiseensaakka juhannusta vietettiin keskikesän valoisimpana javehreimpänä aikana Ukko säänjumalan juhlana. Juhlallahaluttiin varmistaa kasvuun saatettu sato, naimaonni jahedelmällisyys yleisemminkin. Ukon juhlan nimi säilyiortodoksisessa Karjalassa vielä 1800-luvulle saakka.Katolinen kirkko otti keskiajalta lähtien juhannuksenvieton perinteisiinsä Johannes Kastajan syntymäpäivänä.Päiväksi vakiintui 24.6. Suomessa ja muissapohjoismaissa nykyään juhannuspäivä on se lauantai,joka sattuu kesäkuun 19. ja 25. päivän välille.Juhannuksen viettoon on myöhemmin liitettyjuhannusaaton yleinen vapaapäivä. Luukkaanevankeliumissa sanotaan Johannes Kastajan syntyneennoin 6 kuukautta ennen Jeesusta, mikä osuu nimenomaannäihin juhannuksenviettopäiviin.Taikojen aikaaJuhannuksen taianomaisuuden ja sitä myötäjuhannukseen liittyvien taikojen perusteena sanotaanolevan auringon liikkumisessa taivaalla juhannuksenaikana näkyvä ”pysähdys”. Tänä aikana auringon kiertokäy korkeimmillaan. Korkeimmalla käymisen kohtanäyttää pysyvän muutamia päiviä samana, ennen kuinpäivänkierron osana korkein kohta syksyä kohden siirtyytaivaalla alemmaksi. Nämä auringon ”pesäpäivät” ovataltistaneet ihmisten ajattelua taikuudelle – on arvioitu,tai ainakin uskoteltu, että näinä pesäpäivinä taikuuson mahdollisimmillaan. Pitänee ottaa tästä henkilökohtaisestivaarin – tietenkin tätä salatietoa hyväksikäyttämättä – tai käyttämällä!Taikoja olemme oppineet perimätietona. Myös vanhatkotimaiset elokuvat ovat hyvä juhannustaikojenoppimisen lähde. Juhannusyönä piti tehdä jotakin, jottajotakin toivottavaa toteutui. Lähteeseen katsominenja tulevan rakkaan kuvajainen oman kuvajaisen sijaanvoisi pinnistäen selittyä tahtomisella – kovallamotiivilla? Ei kai sieltä kuitenkaan koskaan yllätyksiätai tuntemattomia näkynyt. Päivällä eletty järjestelläänunissa, joten juhannusyön sen seitsemän kedonkukkasen tai yrtin kerääminen neidon oman tyynyn alletulevan prinssin unessa ilmestymiseksi voi myös selittyälujalla, mutta arvaan rohkeasti, yllätyksettömällämotiivilla. Samoja taikoja on käytetty myös mielitietynsaamiseksi omaksi puolisoksi, jossa tavoittelun kohdeohjaa koko prosessia. No, sitä ei prosessikuvauksellakannata avata sen enempää. Voisiko kuvajaista itse siismanipuloida, tai olisiko voinut?Wikipedia kertoo myös, että erään uskomuksen mukaanjuhannuksena piti juopotella mahdollisimman paljonmahdollisimman runsaan sadon saamiseksi. Nytymmärrän maatalouden ylituotannon ja festareidenjuhannuskäyttäytymisen. On muistettava, ettäjuopottelusta kuitenkaan ei seuraa mitään hyvää.Kokkoja vai salkoja?Uskomuksiin liittyi myös etenkin juhannusyönä pahojenhenkien karkottamista kokkoja polttamalla. Tästäperinteestä myös nykymuotoinen juhannuskokkoon saanut osan alustaan. Toisena kokkoperinteenäsanotaan olevan yleisempi tapa polttaa tulia peltojenreunoilla kevään tullessa. Ihmiset kokoontuvat tänäkinjuhannuksena katsomaan juhannuskokkoja.Juhannussalko pystytetään Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellärannikolla. Salko on hedelmällisyysriittiinliittyvä lehvin ja kukkasin koristeltu yleensä useitametrejä korkea salko, joka saa olla pystyssä itsekseenkaatumiseensa saakka. Toisen käsityksen mukaan salkoon hansakauppiaiden mukanaan tuoma keskieurooppalainenalun perin vappusalko. Väki kokoontuu tässäkin,nyt salon ympärille juhannusjuhlaan ja tanssimaan.

9Saunassa asuu saunatonttuSaunominen kuuluu juhannukseen. Uskomustemmemukaan saunassa asuu saunatonttu. Duodeciminartikkelin mukaan tonttu on saunan suojelija, jotakannattaa kohdella hyvin. Silloin saunan löyly onmiellyttävä ja tonttu varjelee saunaa ja tuottaasaunojille menestystä. Saunatonttu valvoo myössaunojien käyttäytymistä ja edellyttää kaikin puolistahillittyä saunassa olemista. Metelöinti, kiroaminen,juovuksissa saunominen ja piereskely saunassa onerityisen tuomittavaa. ”Saunassa ollaan kuin kirkossa”lienee monelle lukijalle tuttu lausahdus lapsuudesta.Minulle siinä on ollut enemmän kyse saunanautinnonarvokkuuden säilyttämisestä ja kunnioittamisesta kuinsaunatontun lepyttämisestä. Löylyn henki taas onilmeisesti sitten saunatontun astraali-ilmentymä.”Miehen kevät”Vähän vielätalven hiekkapölyjäjalkakäytävillä.Valoa vastenkoivujen yllänäkyy jo harsomekko.- Ilkka PieninkeroinenSaunatonttu on eri kuvausten mukaan alle puolimetrinentonttu, joka voisi iältään olla joulutontunesi-isä; sanotaan, että saunatonttu on yli tuhat vuottavanha, joulutonttu ja pukkikin ovat yleensä satojavuosia ainakin kun pukilta kysytään – jos se sen sattuumuistamaan.Juhannussaunominen on keskeinen juhannusperinteemme.Veden äärellä saunominen välillä uimaanpulahtaen kuuluu juhannuksen viettoon. Saunominen,vihtominen ja uiminen juhannuksena takaavat makoisatunet juhannusyönä – jos ei ole taikoja mielessä.Juhannussaunassa pitää kuitenkin kunnioittaasaunatontun perinteitä. •

hallituksen kanava | pyöreästä pöydästä.10Antero Rossi, yhtymähallituksen jäsenKielikoulussaTaisi olla huhtikuu, kun jollakin kokoustauolla intouduinkiittelemään henkilöstöjohtaja Tiina Häyhälle juuriilmestynyttä Laserin kevätlehteä. Keskustelun aikanapohdiskelin vähän kuin itsekseni, miksi lehdessäei ainakaan kovin usein ole luottamushenkilöidenkirjoittamia juttuja. Nanosekunnissa Tiinan aurinkoisissasilmissä välähti veikeä katse ja syttyi oivallus:”Hyvä idea, alahan kirjoittelemaan”. Täh? Henkäisin,mutta sitten mietin, että voihan kokeeksi muutamanjutun kirjoittaa silloin kun muilta ei aikaa riitä. Ja niinsyntyi 30 sekunnissa sopimus Hallituksen kanavalta-pakinatyyppisen juttusarjan avaamisesta.Ihmisiin ja päätettävien asiakokonaisuuksientutustumisen lisäksi uuden luottamushenkilönyksi suurista haasteista on asiakirjoissa ja puheissakäytettävään kieleen ja terminologiaan tutustuminen.Jossakin muussakin pöydässä kuin Carean hallituksessaolen lukuisia kertoja tuntenut syvää myötätuntoa jahengenheimolaisuutta kielitaidottomia maahanmuuttajiakohtaan. Säntäily käyttökieleltään, toimintatavoiltaanja kulttuureiltaan vieraissa moninaisissaharrasteympyröissä on kasvattanut minusta maahanmuuttajienkotouttamisen innokkaan puolestapuhujanja sen tehottomuuden ihmettelijän.Siispä mistä aloittaisin? Aloitan alusta, uudenluottamushenkilön tuntemuksista ja komeuksista kunhän aloitti uraansa suurelta osin aivan uppo-oudossamaailmassa. Ensimmäisenä tehtävänä oli tietysti yritystutustua hallituksen pöydän ympärillä istuviin ihmisiin,työntekijäkuntaan ja luottamushenkilöihin; heidäntaustayhteisöihinsä, tehtäviinsä ja rooleihinsa. Myösistumajärjestyksen pohtimiseen piti käyttää hetki aikaaja itse asiassa minulle on vieläkin arvoitus miksi esittelevätvirkamiehet istuvat siellä missä istuvat, eivätkä niilläpaikoilla missä esittelijät mm. kunnallisissa kokouksissaon totuttu näkemään. Istumajärjestykseen minulla onyksi arvaus, jonka paljastan hieman myöhemmin!Jos olisin valistunut itsevaltias ja jos aikaa ja euroja olisihieman enemmän käytettävissä, niin uuden hallituksenjoku ensimmäisistä kokouksista olisi säännön mukaankokouspaikaltaan ja työjärjestykseltään hiemanpoikkeava. Veisin porukan (vain vapaaehtoiset) yönylimatkallelaivaan tai korpihotelliin ja esityslistalla olisivain yksi asia. Tutustumista ja ryhmäytymistä. Luulen,että kunnollinen perehdyttäminen yleensä, muttaerityisesti monella tapaa sekalaisen seurakunnan, silläsellainenhan hallituksen kokousten pöydän ympäryson, ryhmäyttäminen kantaisi vuosienmittaan hyvän sadon.Joskus olen miettinyt, kuinka paljon hallitustyöskentelyähidastaa mahdolliset kieli- ja terminologiaongelmat.Puolin ja toisin. Jos maallikot eivät ainaymmärrä asiantuntijan sanomaa, niin näyttää olevanmyös niin, että ei siellä lääkäritohtorijohtajapöydänpäässäkään aina ymmärretä, mitä luottamusihminentäysin ymmärrettävällä kymenlaakson kielellä yrittävätkertoa! Olisiko tämä ajoittainen puolikielisyys hyväperustelu pöydän muotoon ja ihmisten sijoittumiseensen äärelle? Samanhenkiset ja samankieliset istuvatomissa nurkissaan!Olenko sitten kymmenessä vuodessa jotain oppinut?Ehkä. Mahdollisessa seuraavassa jutussa kerron tähänliittyvän tarinan Kouvolan torilta. Nyt totean vain, ettäkevään Laserin pystyin lukemaan melkein kokonaanilman Carea-Itä-Suomi sanakirjaa. Hallintoteksti ehtimuutenkin yli 42 vuoden virkamiesuran aikana tullasen verran tutuksi, että esimerkiksi ”Viiden ässän kevätsiivous”tai ”Ajan hermolla” asiantuntijajutut eivättuottaneet mitään ongelmia ymmärtää. Niin ainakinluulen! •

numerofaktaa | nälkä kasvaa syödessä.11Lasse Koste, turvallisuuspäällikköCarea ruokalukuinaTiesitkö, että KOKSiin toimitetaan keskimäärin kuukaudessalähes 17 000 ateriaa? Päivässä sairaalaan toimitetaan yli 560 ateriaa.Yksi ateria on aamupala, lounas, päivällinen tai iltapala.Piimää ja maitoa ravintopalvelut toimittaa KOKSiin lähes 3000 litraa,vissyä lähes 200 litraa ja jaffaa yli 300 litraa kuukaudessa. Mehukeittoakuluu lähes 600 litraa kuukaudessa ravintopalvelujen tilaston mukaan.Sosiaalipalveluissa maitoa kuluu yli 3800 litraa kuukaudessa.Kurkkua ja tomaattia KOKSissa kuluu vajaa 40 kiloa molempiakuukaudessa. Sosiaalipalveluissa tomaatteja kuluu paljon enemmäneli 70 kiloa viikossa, mikä tekee lähes 300 kiloa kuukaudessa.Jugurttia ja viiliä jaetaan lähes päivittäin, sillä niitä tilataan KOKSiinkuukaudessa yli 2300 purkkia, eli lähes 80 purkkia päivälle.Leikkelejuustoa kuluu pelkästään KOKSissa 180 kiloa kuukaudessa,makkaraleikkeleitä hieman vajaa 90 kiloa kuukaudessa.Sosiaalipalveluissa jauhelihaa kuluu noin 200 kiloa kuukaudessa.Vuokaleipiä Sospassa kuluu n. 500 kappaletta kuukaudessa,kun taas KOKSissa kuluu yli 1000 leipää samassa ajassa.Ja kaikki maistuu hyvältä! •

pilkettä | nauru pidentää ikää.12Koonnut: Sanna Munukka-Airaksinen, osastonsihteeriSanelumokatKuvataan seuraavalle kerralle tullessa myös kädetja pyydetään potilasta tuomaan alkuperäisetkädet vertailua varten mukaan.Ei aikaisempia sairauksia, 52 syöpäsairautta ollut.Sormet jaloissa viileät.Potilaalla soittoaika ja puhelimeen vastasiSepi Kumpulainen eikä kukaan muu.Potilas ei saanut kiinni puhelinta, puhelin oli kiinni.Potilas tulee sovitusti lopetuskäynnille.Potilas tulee KOKS ensiapuun, potilaan sanojenmukaan työterveyshuollon hoitajan puolesta.Yt. hyvä. Nenänäyttää nenältä.Potilas ehtinyt häipyä ennen vastaanotolle pääsyä,röntgenkuvat kuitenkin pysyneet hyvin paikoillaan.Potilaan pahimpana ongelmana päänsärky,joka tuntuu pään sisässä.Äidin mukaan myös vanhemmat ovat olleetpieniä lapsena.Statuksessa potilas liikkuu tavalla,josta Tapio Rautavaara on tehnyt laulunkin.Edelleen kuitenkin potilas herää useita kertoja viikossa.Tulee sovitusti korvan purkuun.Potilaan oikea silmä kuuro.Kyseessä potilaan oikean käden etupeukalo.Seuraava väliotsikko ei kun seuraava kappale ei kunseuraava väliotsikko…pilkku ei kun piste, ei kun pilkku.Nenä ulkona melko suora.Apgarpisteitä yhdeksänkymmentä.Tulee vastaanotolle tyttärensä kanssa pyörätuolissa.Välillä sydän hakkaakuin lampaansaparo.Normaaliseinämäisessä sappikiveksessä paripientä kiveksi sopivaa konkrementtia.Kaikkinensa tuo valuminen pahimmillaan pyöräillessä,yleensäkin liikkuessa ja vetistä nuhaa syödessä.Jalat haittaavatkävelemistä.Keskustellaan tilanteen kanssa potilaasta.Kun virtsaamistarve tulee, täytyy potilaanennemmin tai myöhemmin hakeutua wc:henKantapää-polvikävely onnistuu.Tänään jalkapallopelissä hypännyt maalivahdin ylija kaatunut vasemman olkapäänsä takia.Yritettiin vastaanoton aikana saada yhteyttäsairaanhoitajaan, joka lääkkeet jakaa potilaalledosettiin tässä onnistumatta.Ambulanssi puhaltanut 2,2 promillea.Ohjelmoidaan koe ja sitten viisaammat päivälääkäritsaavat miettiä tarviiko tälle tehdä jotain.Tukeutuu kävellessä yläraajoihin.Alkoholia käyttänyt runsaasti, A-klinikan potilaanaja yrittää päästä tästä tavasta eroon.Aortan ulosvirtaus laminaarinen,sanelinkohan mä sen jo? •Potilas kertoo, että kipua selässä ja hartioissaerityisesti omenan syömisen jälkeen.P. K. Magneettitutkimus oletetusta alaraajasta.Polvi sen jälkeen noin kerran vuodessa vaivannut,mutta kuitenkin lähes viikoittain.

1580- ja 90-luku80- ja 90-luvuilla resurssien puutteen vuoksi potilaiden hoitoonpääsyn pakollinen priorisointi jätti hoidon ulkopuolelle runsaastipotilaita, jotka olisivat ehdottomasti tarvinneet kuvauksia jamahdollista kirurgista hoitoa. Tämä aiheutti turhautumista niinpotilaissa kuin hoitavissa lääkäreissä.Uutena hoitomuotona Suomessakin aloiteltiin 80-luvunloppupuolella sepelvaltimoiden pallolaajennukset jamyöhemmin 90-luvulla pelkän pallolaajennuksen lisäksimukaan laajennuksen jälkeiset tukiverkot/stenttaukset.Parantuneet välineet, tekniikka ja antritrombboottistenhoitojen kehittyminen vakiinnutti katetrirevaskularisaationleikkaushoidon vaihtoehdoksi.Hoidon resursseja lisättiin yliopistollisissa sairaaloissa javuodesta -91 lähtien toimintaa hiljalleen laajennenttiinkeskussairaalatasolle.Merkittävin muutos lääkehoitorintamalla oli liuotushoidonkäyttöönotto 80-luvun lopulla. Liuotushoito mahdollistiensimmäisen kerran laajamittaisen tehokkaan kaikkiallatoteutettavissa olevan akuutin infarktin hoidon, jonkatavoitteena oli tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen.Liuotushoidosta tuli ehdoton ja menestyksekäs ensisijainenhoito. Liuotushoito yhdistettynä aspiriiniin laski akuutininfarktin jälkeisen sairaalakuolleisuuden aikaisemmasta35 prosentista alle 10 prosenttiin.2000-luku ja siitä tulevaisuuteenKatetrirevaskularisaatiosta (suonen avaaminen/ahtaumanlaajennus, stenttien laitto) on muodostunut akuutin infarktinensisijainen hoito. Monissa suurissa keskuksissa maailmalla onkokonaan luovuttu liuotushoidoista ja tehdään aina suoraansuonen mekaaninen avaaminen. Kaikkiaan Suomessa hoidettiinvuonna 2010 PCI-toimenpitein noin 9000 potilasta ja vastaavastiohitusleikkaustarve on vähentynyt noin puoleen aikaisemmasta.Akuutin infarktin hoito on nopeasti kehittyvää ja lisää uusiatekniikoita, välineitä ja lääkevaihtoehtoja tulee ”jatkuvallasyötöllä”. Pelkän varjoainekuvauksen lisäksi todettujen muutostenmerkittävyyttä ja interventiotarvetta voidaan rajapintaisissatapauksissa selventää samassa istunnossa jo nykyisin rutiiniluontoisestiesim. painevaijerimittauksella tai sepelvaltimonsisäisellä ultraäänitutkimuksella. Uusimpana kehityksenä tältäsaralta rutiinikäyttöön on tulossa OCT-tukimus, eli suonensisäinenvalokerroskuvaus infrapunalla.Sepelvaltimotilannetta voidaan myös kuvantaa CT- ja MRIkuvauksin.Näiden lopullinen asema tutkimus- ja hoitoketjussaon vielä selkiytymättä. Isotoopilla tehtävien perfuusiotutkimustenosuus on käytännössä jäänyt lähinnä muuten ongelmaksi jäävienja epävarmojen tilanteiden täydentäväksi tutkimukseksi.Invasiiviset hoidot ovat suonitukoksen aukaisua/ohittamista jakorjaavat tältä osin tilanteen, mutta eivät paranna itse perustautiaeivätkä myöskään itsessään estä mahdollisia myöhempiä perustautiinliittyviä uusia tapahtumia. Muiden sairauksien/riskitekijöidenja sairastetun infarktin jälkeisten ongelmien (vajaa-toiminta,arytmiataipumus) hoidon optimointi on potilaan ennusteenkannalta olennaista ja tähän akuuttivaiheen onnistunut hoitoantaa aikaa ja mahdollisuuksia.

vastuunkantaja | todellinen huolenpitäjä.16Teksti ja kuvat: Nitro IDElämän peruskysymysten äärelläCareassa työskentelee neljä sairaalapastoria ja yksikehitysvammaistyön pastori asiakkaiden, omaistenja henkilökunnan tukena ja turvana elämänmyllerryksessä. Erikoissairaanhoidon pastoreinatoimivat Kari Niemelä, Karoliina Nikula, Petra Sainioja uusimpana joukossa 1.6. aloittanut Maikki-LiisaRuhala. Kehitysvammaistyön pastorina toimiiTuulikki Lukkarinen.Seurakuntapastori puhuu,sairaalapastori kuunteleeSairaalapastorin ja kehitysvammaistyön pastorin työnkuvatpoikkeavat usealta osin perinteisestä seurakuntapastorintoimenkuvasta. Työ liittyy lähes aina potilaan,asukkaan tai läheisen suruun, sairauteen ja useimmitenkipuun sekä kärsimykseen. Konkreettisesti työtehtäviinkuuluvat henkilökohtaiset tapaamiset potilaiden,omaisten ja työntekijöiden kanssa. Oikeastaan voisisanoa, että pastorit tuovat kirkon toiminnan sairaalaanesim. ehtoollisen, ripin, rukoushetkien ja hautaansiunaamisten muodossa.Sairaala- ja laitosympäristö on monella tavalla erilainentoimintaympäristö kuin seurakuntapapeilla on yleensä.Ihmiset ovat sairaalassa ensisijaisesti saamassa apuafyysiseen tai psyykkiseen sairauteensa, eivätkä saamassasielunhoitoa tai hengellistä palvelua. Papin on kuitenkinoltava, koska usein sairaus herättää myös hengellisiäkysymyksiä tai pohdiskelua elämän tarkoituksesta.Kehitysvammatyön pastorin toimeen kuuluu ihmistenkohtaamista sekä arjessa että juhlassa työalueen seurakunnissaja Kuusankoskella Carean sosiaalipalveluidenyksiköissä. Työhön kuuluu hartaushetkien ja jumalanpalveluksientoteuttaminen yhteistyössä seurakuntien,asumisyksiköiden, hoitokotien ja erityiskoulujen kanssasekä vierailuja seurakuntien järjestämissä kirkkopyhä-,joulu-, pääsiäis- ja leiritapahtumissa. Työhön kuuluumyös kehitysvammaisten, heidän omaistensa ja alantyöntekijöiden kanssa käytäviä henkilökohtaisiakeskusteluja. Merkittävä osa työtä on vuosittain keskimäärin3-5 erityisrippikoulun toteuttaminen eri puolillatyöaluetta yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa.Kuluttavaa, mutta antoisaaPastorin työ sairaala- ja laitosympäristössä onhaastavaa. Työ on välillä raskasta, mutta työnmielekkyys auttaa jaksamaan. Ihmisten kärsimyksennäkeminen, kuuleminen ja kohtaaminen koskettavatjokaista pastoria. Työtä ei voi kuitenkaan tehdä, elleiolisi valmis kohtaamaan hyvin erilaisia ihmisiä erilaisissaelämäntilanteissa. Motivaatio, säännöllinen työohjausja tiimipalaverit auttavat jaksamaan työssä.Kouvolassa ja Kotkassa sairaalapastorit kokoontuvatmuutamia kertoja vuodessa yhdessä kehitysvammaistyönpastorin ja paikallisten perheneuvonnan työntekijöidenkanssa pohtimaan sitä, mikä työssä onyhteistä ja mitä he voisivat oppia toisiltaan. Omantiimin kanssa he tapaavat viikoittain. Lisäksi he tapaavatkollegoita vuosittain valtakunnallisilla neuvottelupäivillä.Yhteys kollegoihin on tärkeä työn tuki ja ajatusyhteisestä jakamisesta on tärkeä, sillä työ on muutenhyvin itsenäistä.Kulttuurit jamaailmankatsomukset kohtaavatVarsinkin sairaalaympäristössä vastaan tulee myösmuiden kulttuurien ja maailmankatsomuksienedustajia. Monikulttuurisuus näkyy työssä toistaiseksivähäisesti. Silloin tällöin maahanmuuttajataustainenpotilas haluaa tavata pastorin. Työssään pastorittiedostavat selvästi sen, että eivät luterilaisinapastoreina edusta läheskään kaikille työssäänkohtaamillensa ihmisille heidän maailmankatsomustaan.Molemminpuolinen valmius vuoropuheluunon merkittävä asia. Potilaan halutessapastorit järjestävät kullekin yhteyden omaanseurakuntaan tai uskontokuntaan. Vastaavanlaistajärjestelmää sairaala- ja kehitysvammaistyön pastoreilleei muissa uskontokunnissa ole.Monikulttuurisuudeksi voi osittain luonnehtia sitäkin,että kaikki vainajat eivät kuulu luterilaiseen kirkkoon.Osalle ihmisistä tulee yllätyksenä, että pastori ei voiautomaattisesti siunata hautaan kirkkoon kuulumatontatai kirkosta eronnutta vainajaa. Tässä ei kuitenkaanole kyse pastorin henkilökohtaisesta näkemyksestä,vaan vainajan tahdon kunnioittamisesta. Pastori käyomaisten kanssa keskusteluja ja ottaa selvää, olisikokirkosta eronneella vainajalla ollut jotakin sitä vastaan,että hänet siunataan hautaan.Carealaisten joukossaPastorit toimivat tiivisti Carean työntekijöiden kanssa.Osastoille saapuessaan pastorit ovat yleensäensimmäisenä yhteydessä osaston työntekijöihin, jottakaikki olisivat tilanteen tasalla. Osa vuorovaikutuksestaon työn arjessa tapahtuvaa ajatusten vaihtoa käytävilläja pihoilla, osa on ennalta sovittuja yhteistyön kehittämiseentähtääviä palavereja. Monesti pyynnöt sairaalapapintapaamisesta tulevat henkilökunnan kautta.On tärkeää, että henkilökunnasta tuntuu siltä, ettäpappiin voi helposti ottaa yhteyden.Kuvassa: Kari Niemelä, Petra Sainio,Tuulikki Lukkarinen ja Karoliina Nikula

18Kari NiemeläNiemelä toimii Pohjois-Kymen sairaalan ja Kymenlaaksonpsykiatrisen sairaalan pastorina. Tehtävässäänhän on toiminut lokakuussa 2011 kolme vuotta. Sairaalapastorintehtävien lisäksi hän käy tällä hetkellä työnohessa 2,5-vuotista sairaalapappien erikoitumiskoulutusta,joka on nyt noin puolessa välissä. Niemeläon tällä hetkellä ainoa pastori tällä alueella, jonkavarsinaiseen työnkuvaan kuuluu psykiatrinen sairaala.Perhe auttaa rentoutumaan. Työpäivän jälkeen kotonaodottavat tyttö 6 v, poika 4 v 7 kk ja poika 6 kk sekävaimo. Lasten kanssa leikkiminen ja ulkoilu vievätmukanaan työpäivän jälkeen varsin tehokkaasti.Myös sähly ja kalastus toimivat työn vastapainona.”Vaikka sairaalapappi on kirkon työntekijä ja jossainmielessä hengellisten asioiden ammattilainen,sairaalapapin kanssa voi puhua mistä vain itselletärkeästä asiasta maan ja taivaan väliltä.”Karoliina NikulaNikula toimii Kymenlaakson keskussairaalan ja Karhulansairaalan sairaalapastorina. Hän on aloittanuttehtävässään hiljattain, 1.5.2011. Työnkuva on moninainen,sillä tehtävässään Nikula kohtaa ihmisiä vastasyntyneistäsaattohoitopotilaisiin. Keskussairaalassaosa ihmisistä kohdataan vain kerran ja osaa tavataanpidempään. Johtavana sairaalapastorina hän vastaasairaalasielunhoidon esilläolosta ja yhteyksistä yhteistyötahoihin.Kulttuuri on oivallinen vastapaino työlle ja Nikula käyerilaisissa tapahtumissa, konserteissa ja teatterissa.Vapaa-aikaan kuuluvat myös lenkkeily ja ystävientapaaminen. Nikula lukee kohtuullisesti ja kokoontuukavereiden kanssa lukupiiriin. Työ- ja kotimatkoillahän kuuntelee usein äänikirjoja.”Sairaalapapilla täytyy olla isot korvat ja pieni suu.Aktiivinen kuunteleminen on usein raskaampaa kuinpuhuminen.”

19Petra SainioSainio toimii Kouvolan johtavana sairaalapastorina.Sairaalapastorina hän on toiminut viitisen vuotta, joistavajaan vuoden johtavan sairaalapastorin tehtävissä.Sainion työkenttä on pääasiassa perusterveydenhuollonpuolella, mutta hän sijaistaa kollegaansa Kymenlaaksonpsykiatrisessa sairaalassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa.Hänen toimenkuvansa keskittyy pitkälti saattohoitoonja lisäksi Sainio luennoi ja kouluttaa jonkin verranesim. saattohoidon tiimoilta sekä toimii kaupungindebriefing-, eli odottamattoman tapahtuman jälkipuintiringissä.Työpäivän jälkeen Sainio rentoutuu perheen ja omienharrastusten, erityisesti musiikin, parissa.”Henkilökunnalle pappi on yhteistyökumppani ja antaatarvittaessa työnohjauksellista tukea.”Tuulikki LukkarinenLukkarinen toimii kehitysvammaistyön pastorinaKouvolan, Kotkan, Lappeenrannan ja Imatran rovastikuntienalueella, Pyhtäältä ja Iitistä ParikkalanUukuniemelle. Hänen työhuoneensa sijaitseeKouvolassa Kuusankoskella Carean sosiaalipalvelujentiloissa. Lukkarinen on toiminut tehtävässään 10 vuotta.Hänen työnsä on paljolti ”matkapapin” työtä, koskatyöalueena on koko Kaakkois-Suomi. Keskivertoa työpäivääon hankala kuvailla laajakirjoisten tehtävientakia. Useimmiten Lukkarisen päivään kuuvulvat päivänavauksetjoko jossain Kouvolan alueen erityiskouluissatai Carean toimintayksiköissä, neuvotteluja, tapaamisiaasukkaiden tai työntekijöiden kanssa, päivähartauksia,viikkomessuja, vierailuja eri yksiköissä, kouluvierailuja,kotikäyntejä, yhteistyökokouksia ja juhlahetkiä.Vauhdikkaan työn vastapainona Lukkarinen lukee,tekee käsitöitä ja käy konserteissa.”Kehitysvammaiset ystäväni ovat opettaneet minullepaljon avoimuudesta, vilpittömyydestä ja aitoudesta– he ovat aivan erityisen herkkiä tunneilmaisunalueella. Heidän kanssaan yhdessä elämällä on saanutjakaa uskon, toivon ja rakkauden kokemuksia.” •

20Enkä huoli huolimahanannan huolia hevosenmurehtia mustan ruunan,rautasuisen surkutella,suuripäisen päivitellä!Hevosell´ on pää parempi,pää parempi, luu lujempi,kaulan kaari kantavampi,koko ruumis runsahampiKanteletar

kuntouttaen | hepo hirnahtaa.21Terhi Eerola, fysio- ja ratsastusterapeutti-SRTTerapiaa hevosen selässäRatsastusterapialla tarkoitetaan kokonaisvaltaistakuntoutusmuotoa, jossa asiakas, terapeutti ja hevonenmuodostavat yhdessä kuntoutusteamin. Ratsastusterapiaon aina yksilöllistä, suunniteltua ja tavoitteellista.Ratsastusterapia ei ole pelkkää ratsastamista jahevosen selässä työskentelyä. Hevosen olemuksen jaliikkeen lisäksi terapiassa hyödynnetään koko hevosenelinympäristöä. Työskentelyyn kuuluu esim. tallitöidentekeminen, hevosen harjaaminen ja hoitaminen,hevosen ruokinta, varustehuolto, hevosen taluttaminenja juoksuttaminen. Ratsastusterapia on toiminnallinenterapia, jossa ihminen on mukana hyvin kokonaisvaltaisestikehollaan, tunteillaan ja ajatuksillaan.Hän on siinä jatkuvassa kosketus-, tunne- ja liikevuorovaikutuksessahevosen ja sen elinympäristön kanssa.Ratsastusterapia vaatii terapeutilta herkkyyttä jaammattitaitoa havainnoida ja ohjata ihmisen sekähevosen välistä vuorovaikutusta siten, että terapiaauttaa kuntoutujaa asetettujen tavoitteidensaavuttamisessa. Ratsastusterapiassa tavoite onoppia hevosen avulla oman kehon, mielen ja/taikäyttäytymisen hallintaa. Ratsastustaitojenoppiminen ei ole tavoite.Ainutlaatuista tunnelmaaTerapeuttina hevonen on ainutlaatuinen. Hevosenläheisyydessä väsymys häviää ja energia lisääntyy.Hevonen houkuttelee koskettamaan ja sen fyysinenolemus ja lämpö vetävät puoleensa. Hevonen saaihmisen pysähtymään, se ei anna mahdollisuuttaohittaa tai juosta läpi. Jännitys ja kiinnostus, pelko jauteliaisuus vaihtelevat. Tallissa vallitsee ajattomuudenilmapiiri: hevoset elävät siellä tässä ja nyt. Nykyhetkeenuppoutuminen mahdollistaa levon ja uppoutumisenläsnäoloon.Hevosen kävellessä siitä välittyy ratsastajaan minuutinaikana noin sata moniulotteista, symmetristä ja rytmistäliikeimpulssia, jotka ovat samantyyppisiä kuin ihmisenkävelyssä. Hevosen liike vaikuttaa tunto-, tasapainojaliikeaistijärjestelmien kautta. Nämä aistimuksenparantavat tietoisuutta kehosta, jolloin liikkeidensuunnittelu ja taitavuus paranevat. Ratsastusterapiatalliympäristöineen mahdollistaa lisäksi monipuolisiahaju-, kuulo- ja näköaistimuksia.Kymenlaakson mahdollisuudetHS-talli on Kymenlaaksossa Liikkalan kauniissaympäristössä sijaitseva rento, pieni, rauhallinenhevostila. Tallilla toteutettu ratsastusterapia onyksilöterapiaa, mutta tavoitteena on tulevaisuudessakehittää myös ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa.Asiakasryhminä HS-tallilla ovat mielenterveyskuntoutujatsekä kuntoutujat, joilla on ongelmialiikunta- ja toimintakyvyssä. Terapian soveltuvuusarvioidaan yksilöllisesti ja yhteistyössä lähettäväntahon kanssa. Careassa ratsastusterapiapalvelujakäyttävät ainakin lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt.HS-tallilla järjestetään ratsastustunteja kentällä jamaastossa, kärry- ja rekiajelua, terapiaratsastusta,räätälöityjä viikonloppuja pienille ryhmille ja kesälläviikkoleirejä.Lähteet: Suomen ratsastusterapeutit ry -esite jaRatsastusterapia-kirja, toim. Sanna Mattila-RautiainenTarkemmin tallin toimintaan voi tutustua osoitteessawww.hs-talli.net •

HR-yksikkö tiedottaa | Nyt relataan.22Tiina Häyhä, henkilöstöjohtajaLomalle lompsTyöaikoja ja vuosilomia koskeva sääntely on osa työntekijöidentyöaikasuojelua. Työajoista säädetään työaikalaissa, joka on työaikaakoskeva yleislaki ja vuosilomasta vuosilomalaissa.Muun muassa työpäivän/työviikon maksimipituus, omaa aikaa olevatlepotauot ja vuosiloman ansainta ovat kaikki aikanaan neuvoteltujatyöntekijöiden jaksamisen tueksi tulleita etuisuuksia. Tämän vuoksimm. vuosilomat tulee pitää lomana tietyn ajanjakson kuluessa eikäniitä saa sopimuksellakaan vaihtaa rahaksi.Vuosilomasta säädettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1922 työsopimuslaissa,jolloin sen vähimmäispituudeksi määriteltiinseitsemän päivää. Vuoden 1939 vuosilomalaissa lomaoikeuspiteni 9–12 päivään ja vuonna 1960 18–24 päivään. Vuoden 1973vuosilomalaki nosti lomaoikeuden nykyiselle tasolle, eli 30 päivään.Kuntapuolella on sovittu vuosilomalakia pidemmistä lomista. Lomaavoi ansaita jopa 38 päivää ja erityistä on se, että lauantait eivät kulutalomapäiviä, kuten vuosilomalaissa.Vuosiloman pitämisestäVuosilomat pidetään lain mukaan työnantajan määräämänä ajankohtanatyöntekijää kuullen. Vuosilomista voidaan myös tietyinedellytyksin yhdessä sopia.1. Työnantajan määräämänä (samalla työntekijän oikeus)Ns. kesäloma: Työntekijälle/viranhaltijalle on annettava lomanmääräytymisvuodelta1.4.–31.3. välisenä aikana kertyneestä vuosilomastavähintään 20 vuosilomapäivää (tai vähintään 65 % ansaitusta lomasta)seuraavalla lomakaudella kesälomana eli 2.5.–30.9. välisenä aikana.Ns. talviloma: Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomastaannetaan viisi vuosilomapäivää ns. talvilomana 1.10.–30.4. välisenäaikana. Mikäli vuosilomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin 25,talvilomana annetaan 20 päivää ylittävä osa lomasta.Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei ”työn käynnissäpitämiseksi” ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, pidettäväksilomakaudella yhdessä tai useammassa osassa. Kuitenkin vähintään10 päivää on annettava yhdenjaksoisena!2. Yhdessä sopimallaVoidaan sopia, että työntekijä/viranhaltija pitää 10 vuosilomapäivääylittävän osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Voidaan myös päättääloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta,jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavan vuonna ennenlomakauden alkua, eli esim. 1.1.2011–30.4.2012. Lisäksi voidaan sopia,että 10 vuosilomapäivää ylittävä osuus pidetään 30.9. mennessä.SäästövapaaTyöntekijän/viranhaltijan ja työnantajan niin sopiessa voidaan vuosilomaalaittaa säästöön. Säästöön voidaan laittaa kultakin lomanmääräytymisvuodelta15 vuosilomapäivää ylittävä osa.Säästövapaata voidaan pitää aikaisintaan lomakauttaseuraavan lomakauden jälkeen. Säästöön siirtämisestätulee sopia vuosiloman hakemisen yhteydessä, eliennen 2.5. Tällöin tulisi myös (mahdollisuuksienmukaan) sopia sen antamisen ajankohdasta.Huom. Kun lomaa laitetaan säästöön, ei työnantajavoi enää yksipuolisesti määrätä lomaa pidettäväksi,vaan sen pitoajankohdasta tulee sopia.Carean konsernijohdon suositus: Työntekijän tulisipitää vähintään neljän viikon kesäloma, säästövapaaksimahdollisimman vähän. Työsuojelunäkökulmasta näinedistetään työssä jaksamista.Vuosilomalain 38 §: Työnantaja tai tämän edustaja,joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyöantaa työntekijälle tässä laissa säädettyä vuosilomaataikka pitää työntekijää työssä vuosiloman ajaksimääräämänään aikana, on tuomittava vuosilomarikkomuksestasakkoon. Vastuu työnantajan ja tämänedustajien välillä määräytyy rikoslain (39/1889)47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.Milloin vuosiloma pitää siirtää?Työkyvytön loman alkaessaTyöntekijällä on mahdollisuus siirtää lomaansasairauden, tapaturman tai synnytyksen takia, jos hänon työkyvytön loman alkaessa. Henkilön täytyy tällöinpyytää esimieheltä loman siirtoa ilman aiheetontaviivytystä ennen loman alkua tai mikäli tämä ei oleperustellusta syystä mahdollista, niin pian kuinpyynnön esittäminen on olosuhteet huomioon ottaenmahdollista. Lääkärintodistuksen esittäminen katsotaanloman siirtämistä koskevaksi pyynnöksi. Vuosilomapäivättai säästövapaapäivät siirretään tällöinmyöhempänä ajankohtana pidettäväksi.Työkyvyttömys alkaa loman aikanaMikäli työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai säästövapaanaikana, siirretään pyynnöstä se osa, joka jääyli seitsemän kalenteripäivän karenssista. Käytännössäsairastumishetkellä yhdenjaksoista lomaa tulee olla yliviikko jäljellä, jotta siirrettävää jäisi.Siirretyt kesälomapäivät tulee antaa pääsääntöisestikuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä ja talvilomapäivätennen seuraavan lomakauden alkua eli 30.4.mennessä. Mikäli työkyvyttömyys jatkuu, voidaan vuosilomaaantaa myöhemminkin (ks. KVTES IV luku 11 §), kuitenkinviimeistään seuraavaan lomakauteen mennessä.Oikein rentouttavaa lomaa kaikille carealaisille! •

vakinaistetut | terveoloa!tiesitkö | tämä on tosi ;)Koonnut: Anu Raussi23Nukkuminen polttaa enemmän kaloreitakuin television katsominen.Aivastaminen tuhoaa aivosoluja.Miehet saavat useammin hikkoja kuin naiset.Tupakoinnin lopettanut ihminen tarvitseekeskimäärin tunnin lyhyemmät yöunet.Rivit ovatvahvistuneetKAstekPia HemmingLeena HuovilaTerhi JokivuoriPirjo JuustiSirpa KeronenVirve LammiSirpa LeppänenTaina LiikanenPäivi LuostarinenAnu MielonenAnne NurmiJaana PitkänenTaina ReinolaSirkka-Liisa RiivariTiina SuniNiina TohkaKati TullaRimma VierussaloSospaKirsi HietalaMarja JussilaSeeni KuikkaMarika KurittuVirpi LampilaTarja MarttilaAnna-Katri RissanenSami TareniusTiia TauruSanna TuovinenVerna TuunanenJaana TähtinenSanna WeckströmPirjo WinqvistSapaHannele KajanderSari PoutanenMinna TeljamoKOKSJenny AutioMia HankiaMari HostikkaSatu HämäläinenHanna JänttiLinda KeränenMeiju LaurinmaaElina LoikalaHannamari NiemeläSara NieminenAnne PapanthimouSanna PelkonenKrista PöllänenSuvi RonkainenMaarit SalovirtaElla SeppinenNinni SipiläVirpi SuomalainenSenni SuurinkeroinenHeidi TurtiainenMalla VanhojaPsykiatriaTuija RekonenPupillit laajenevat 45 prosenttia,kun näköpiiriin osuu jotain miellyttävää.Syntyessäsi sinulla on 300 luuta,mutta aikuisena vain 206.Maanantai on todennäköisin päivä saadasydänkohtaus.Aivot itsessään eivät tunne kipua.Maissihiutaleiden pakkauskin onravintorikkaampi kuin murot itsessään.Ketsuppia myytiin lääkkeenä 1830-luvulla.Itseään on mahdotonta kutittaa.Oikeakätiset elävät keskimäärin yhdeksänvuotta pidempään kuin vasenkätiset.Oikeaan keuhkoon mahtuu enemmänhappea kuin vasempaan.Ihminen nielee keskimäärin 20 kiloa pölyäelämänsä aikana.Ihminen on ainoa eläin, joka itkee.Korvakuulokkeiden käyttäminen kasvattaakorviesi bakteerikannan 700-kertaiseksi.Ihmisen päästä putoaa keskimäärin200 hiusta päivässä.Jokaisella ihmisellä on erilainen kielenpinta.Blondeilla on enemmän hiuksia kuintummatukkaisilla.Ihminen selviää syömättä pidempään kuinnukkumatta.75 prosenttia aivoista on vettä.Sormenkynnet kasvavat neljä kertaanopeammin kuin varpaankynnet.Suklaapatukassa on keskimäärin8 hyönteisen jalkaa.Heroiinia käytettiin ennen yskänlääkkeenä.Ihminen alkaa painua kasaan 30 vuottatäytettyään.Studio55/Tuuli LindgrenLähteet: health24.com, funfactz.com,wellspringdaily.com

koksilaiset | kallion valloittajien asialla jo vuodesta 1971.24Anna Lakanen, puheenjohtaja Koksilaiset ryKoksilaisten kesääRetket ja tapahtumat väistyvät lomakauden alkaessa janyt keskitytään nauttimaan kesästä. Kevään ohjelmaankuuluivat mm. perinteinen UIT:n teatterimatka jaissikkavaellus Myrskylässä. Yhdistyksen hallituksenseminaarimatka suuntautui Tallinnaan. Seminaarissakäsiteltiin yhdistyksen taloutta, tulevaisuuden haasteitaja Maijanrannan toimintaa.TalkoohengessäMaijanrantaa talkoiltiin kesäkuntoon ikkunanpesun,siivouksen ja pihatöiden avulla. Varsinaisia pihatalkoitaei järjestetty, koska viime vuosina talkoiden suosio onkärsinyt inflaation. Ymmärrettävää on, että keväänsiivous- ja pihatyöt kotona ajoittuvat samoihin aikoihinja työ, harrastukset, lasten harrastukset, koulujenpäättäjäiset ja muut kevään juhlat vaativat aikaa jatyöpanosta – lepoakin tarvitaan.Talkoot onkin hoidettu pienten porukoiden “täsmäkutsuilla”ja pihatöissä on ahkeroinut EKAMIn opiskelijajoukkoopettajiensa sekä Maijanrannan isännänohjaamina. Samalla on tarkastettu kiinteistön kuntoaja tehty pieniä korjaustöitä.Ajatusta talkoista ei silti ole haudattu. Ahkerimpiatalkoolaisia ovat olleet eläkeläiset, heille siitä kiitos.Toivon mukaan nuorempi polvikin vielä löytää yhdessätekemisen ilon ja hyödyn. Jokainen Maijanrannassaaikaansa viettävä koksilainen voi huolehtia omaltaosaltaan yleisestä siisteydestä. Omien jälkien siivouson itsestään selvää, mutta toisen heittämän roskankorjaaminen on yhteiseksi hyväksi tehty työ ja siistissäympäristössä on mukava lomailla.Maijanrannan kesäPäärakennuksen kesäviikonloput ovat varattuja javaraukset ovat pääosin jäsenten perhejuhlia.Toivommekin huomaavaista rinnakkaiseloa jajoustavuutta kaikille Maijanrannan kävijöille.Juhannuksena Maijanrannan päärakennus onjäsenten vapaassa käytössä. Juhannusaaton ohjelmaalkaa lipunnostolla klo 18 ja kokko sytytetään klo 20,mikäli sääolot sen sallivat. Sauna lämpiää ja grillikuumenee omille eväille.Rantasaunan vapaa käyttö päivittäin klo 12–21 alkaakesäkuun alussa ja päättyy elokuun loppuun.Rantasaunaa ei voi kesäaikana varata omaankäyttöön. Rantasaunan avaimen saa Koksin vahtimestareiltakuittausta vastaan ja se täytyy palauttaamahdollisimman pian. Muistathan lukea ohjeetnettisivuiltamme. Metsämökki ja Pihamökki ovatvarattuja kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Mahdollisiaperuutuksia voi kysellä Maijanrannan emännältä,Ritva Idström, p. 050 582 8798Kohti aktiivista syksyäEläkeläisten kesäretkellä Hämeeseen tutustutaanIittalan Lasikylään ja Rönnvikin viinitilaan. Matkaanlähdetään lauantaina 11.6. ja kaikki jäsenet ovattervetulleita mukaan. Heinäkuussa yhdistyskinlomailee, mutta elokuussa matkustellaan jälleen.Lauantaina 13.8. Koksilaiset perheineen matkustavatbussi-laiva-matkalle Bengtskärin majakalle ja elokuunlopulla tutustutaan Malmgårdin kartanoon Loviisassa.Syyskuun tapahtumat aloittaa PuolustusvoimienTattoo-konsertti Kouvolassa 6.9. Kannattaa seuratailmoittelua Synapsissa, nettisivuillammewww.koksilaiset.fi ja Ankkuri-lehdessä.Kesän ja lomakauden jälkeen yhdistyksessä alkaatulevan vuoden suunnitelmien teko. Hallitus ja toimikunnatpyrkivät kuulostelemaan jäsenten toiveita pitkinvuotta, mutta alkusyksy on ideoimisen aikaa. Jos sinullaon ajatus yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi,toive jostakin erityisestä tapahtumasta, näyttelystä,teatterista, konsertista, kilpailusta yms. minkähaluaisit kokea, kerro siitä meille. Selvitetään yhdessätoteuttamismahdollisuuksia.Olin ihan unohtaa kertoa, että ne viime syksynä tehdytlinnunpöntöt on ripustettu Maijanrannan pihapuihin.Menkäähän katsomaan onko asukkaita paikalla!Koksilaiset ry. toivottaa kaikille lukijoille aurinkoistaja rentouttavaa kesäaikaa! •

humussa | kalliolle kukkulalle.26Liisa Gåsman, perushoitajaKuhinaa kalliollaToukokuisena iltapäivänä 25.5.2011 pidettiin Koksinperinteiset Kalliojuhlat.Juhlan teemana oli ”Kierrätystä kalliolla”. Toimituskuntaoli ideoinut mukavan juhlan kaikille ja toimituskunnanaarteiden ja Kastekin avulla saimme toteutettua hienonjuhlan. Sää oli aurinkoinen, mutta kova tuuli ja kylmäilma karkottivat juhlijoita sisätiloihin. Juhlien avauspuheenvuoronpiti Sairaalapalveluiden toimitusjohtajaHeli Lindqvist. Helin positiivinen palaute lämmittimieltä ja sai yleisöltä kiitosta.Kallion kunkuksi kruunattiin turvallisuuspäällikkö LasseKoste HR-palveluista ja kuningattareksi valittiin lähettiSoili Stengård sairaalalogistiikasta. Vuoden Koksilainenon sädepolin apulaisosastonhoitaja Virpi Verho.Musiikista vastasi talon oma kuoro Kipsikurkut,sekä musiikkiluokkien bändi Viiden tähden ihme.Trubaduurina soitteli Matti Hämäläinen.Ohjelma oli monipuolista: miekkailunäytös, ohjelmaryhmäJäykät ja osastojen omat ohjelmanumerotilahduttivat kaikkia. Yllätysnumerona oli judonäytös.Kierrätysmuotinäytöksessä malleina olivat talon omatkaunottaret ja komistukset. Lapsille esitettiin nukketeatteriSatumatka, joka sai suuren suosion. Palolaitoskintoi autokalustonsa kalliolle näytille.Henkilöstön harrastenäyttelyssä nähtiin hienojataidonnäytteitä. Ihan uutena juttuna tänä vuonnaoli kierrätyspiste, joka sai suuren suosion. •

kulissien takana | salatuissa elämissä.27Lasse Koste, turvallisuuspäällikköMaailman molskeillaLähetti Anni-Maija Aalto on ainutlaatuinen nainen. Hän onkorkeimmalle arvostettu suomalainen nainen painituomarina jatähtää olympiakisojen tuomariksi. Kansainvälisen tason erotuomaritrinnastetaan huippu-urheilussa huippu-urheilijoihin aivanoikeutetusti. KOKS:in Anni-Maijan painituomarin ura on nousussa.Oletko paininut itse kilpaaja jos olet, millä menestyksellä?Olen, kilpailin 12–17-vuotiaana. Menestys oli vaihtelevaa, parhainsijoitukseni oli Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa hopea. Kilpailukäytiin Norjassa ja olin silloin 15-vuotias.Milloin aloitit tuomaroinnin?Olin 16-vuotiaana painileirillä, jossa minut laitettiin samalla tuomarikoulutukseen.Oman kilpaurani jälkeen siirryin luonnollisesti tuomaritehtäviin,jatkuvasti koulutan itseäni lisää. Varsinainen tuomarointialkoi vuosina 2003–2004.Kuvaile yksi hieno ja yksi vähemmän hienokokemus uraltasi painituomarina.Viime elokuussa 2010 olin Singaporessa nuorten olympialaisissa,se oli urani huippukokemus tähän mennessä.Ja vähemmän hieno kokemus tapahtui painimatolla, ollessanituomaroimassa matsia. Kumarruin polvilleni katsomaan selätystä,ja tunsin kuinka housuni ratkesivat, kyllä nolotti. Onneksi kukaan eiluultavasti huomannut, koska takin helma peitti kohdan.Nousit viime vuodenvaihteessa kansainvälisenpainiliiton tuomariluokkaan FILA I. Mitä luokkiapainituomareilla on? Mitä FILA I mahdollistaa?Ensin suoritetaan kansalliset tuomaritasot Suomen painiliitolta anoen:III-, II-, I ja E-luokka, joka on korkein kotimainen tuomariluokka. Senjälkeen on mahdollisuus päästä kansainvälisen painiliiton FILA III-luokan peruskurssille, jonka päättää Suomen painiliitto. Jos onsaanut korotettua FILA III -luokkaan, pitää anoa Suomen painiliitoltaoikeus osallistua seuraavaksi FILA II- ja FILA I -luokan kursseille. FILA Ioikeuttaa oman maanosan mestaruuskilpailuihin, kadettien (alle 18-v.)ja junioreiden (alle 20-v.).Mihin tähtäät painituomarina?Toiveena olisi joskus päästä O-luokkaan, eli tuomariksiaikuisten olympialaisiin.Seuraavat arvokisat,joissa olet mukana?Lähden Varsovaan elokuussa, kadettien EM-kilpailuihin.EM-kilpailuiden jälkeen olisi vuorossa luultavastikadettien (nuorten) MM-kilpailut. Suomen painiliitto eiole vielä valinnut tuomaria kyseisiin kisoihin. Niistä onpuhuttu, että jospa minä lähtisin sinne. Asia ratkenneelähiaikoina. Loppuvuosi menee kansallisia ja kansainvälisiäkisoja kierrellen Suomessa, mm. Vantaa Cup,jonne tulee painijoita ympäri maailmaa.Tuomaroitko enemmänmiesten vai naisten otteluita?Viime aikoina olen tuomaroinut enemmän miestenkisoja, yleensä niitä on tasapuolisesti.Onko Suomessa tai maailmalla samassaluokassa muita naistuomareita?Olen korkein naistuomari Suomessa, ulkomaillaO-luokassa on jo muutama nainen.Miten harjoittelet?Vuodessa on käytävä ainakin kaksikymmentä kilpailua,joten olen melkein joka toinen viikonloppu kisoissa.Aloittelijoiden kilpailut ovat kaikista opettavaisimmat,koska siellä sattuu ja tapahtuu eniten. •Olin Singaporessa nuorten olympialaisissa, jotka on tarkoitettu alle31-vuotiaille FILA:n korttiluokan omaaville tuomareille. Pääsin sinneEuroopan karsintaturnauksesta, joka käytiin Puolassa viime vuodentoukokuussa. Meitä oli Suomesta kaksi tuomaria karsintakisoissa:minä ja yksi minua vanhempi mies, mutta minä lunastin paikanSingaporeen. Kisoissa oli näytillä yli kolmekymmentä alle 31-vuotiastatuomaria. Euroopasta valittiin kymmenen tuomaria ja loput ympärimaailmaa. Niiden kisojen myötä tuomariluokkani nousi FILA I.Viimeisenä mahdollisena luokkana on FILA O, eli olympialuokka,johon kansainvälinen painiliitto FILA katsastaa määrätyin väliajointuomarit. Valitut olympiakokelaat kutsutaan ulkomailla käytäväänpainikilpailuun, jossa valitaan olympialaisiin pääsevät tuomarit.

albumi | menoa ja meininkiä.28Koonneet: Liisa Gåsman, perushoitaja, Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö, Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattori, Arja Narinen,johtajaylihoitaja, Piia Paasonen, toimintapalveluvastaava, Eila Paronen, ulkotyönohjaaja, Tuula Solje, toimintapalveluvastaavaJuhlahumua KallioniemessäKallioniemen tanssilavalla Korialla järjestettiin perinteiset kehitysvammaistentanssit lauantaina 28.5. Tämä tärkeä tapahtuma on jatkunut 16 vuoden ajan jakuulijoiden lukumäärä kertoi sen, että tällaiselle yhteiselle hauskanpidolle ontilausta. Lauantaina lavalle astui Meiju Suvas, joka otti yleisönsä. Matkan varrelleon mahtunut monia muitakin nimekkäitä artisteja, kuten Kaija Pohjola, Kirka,Fredi, Danny, Matti ja Teppo, Lea Laven, Paula Koivuniemi, Tony Montana,Katri Helena, Taina Kokkonen ja Arja Koriseva.Tanssit on suosittu tapahtuma, jonne saavutaan kauempaakin, kuten Kotkasta,Heinolasta, Mäntyharjusta ja Savitaipaleelta. Kymenlaakson sairaanhoito- jasosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintapalvelut yhdessä Kuusankoskenkehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa vastaavat tanssien järjestelyistä jamuonituksesta. Tänä vuonna oli apuna lisäksi punaisen ristin ystäväpalvelustamuutama vapaaehtoinen ”yleismies jantunen”.Tanssien kohokohtana esiintyjän lisäksi on mahdollisuus tavata vanhoja tuttujaja vaihtaa kuulumisia. Aurinkoinen päivä oli täynnä iloisia ilmeitä ja kotiinviemisenä mukavia muistoja ja unohtumattomia hetkiä! •Sydänviikkoa vietettiin teemalla Tunne arvosi!10.–17.4. järjestetty valtakunnallinen sydänviikko huomioitiinCareassa KOKS:ssa, Kyps:ssa ja Sospassa. Tapahtumissa oli Inbodymittausta(kehon koostumuksen mittaus) sekä sydänhoitaja jaCarean ravitsemusterapeutti antamassa ohjausta ja neuvontaa.Kehon koostumus mittauksessa kävi 81 henkilöä. Yhteensätapahtumiin osallistui reilut 120 kävijää. •Kiitos!"Keväällä 2010 Kouvolan kansalaisopiston tilkkukurssilaisettekivät pääsiäiskoristeita. Saimme osanmyytyä ja loput lahjoitimme asukkaiden iloksi.”Aila Molarius ja MA tilkkukurssilaisetLahjoituksen Sospalle toimitti ulkotyönohjaajaEila Paronen ja sen vastaanotti iloisesti yllättynytosastonhoitaja Anne Lahti Hoivalasta. •

29Koko joukolla KorkeasaaressaKaksi bussilastillista Carean työntekijöitä lapsineen heräsi varhain lauantaiaamuna 28.5. jasuuntasi Korkeasaareen Väisäsen busseilla. Lapsia oli runsaasti mukana, nuorimmat 2-vuotiaita.Sää oli hieman kolea ja ajoittain harmaa, mutta se oli vain hyvä asia, sillä eläimet liikuskelivat jasaimme ihastella ja äimistellä niitä. Muiden eläinten lisäksi oli hellyttävää nähdä iso isäleijona,äitileijona ja pari pientä leijonanpoikasta.Olimme saaneet jo etukäteen ohjeet, miten käyttäydytään saaressa.Meitä neuvottiin olemaan rauhallisesti, jotta eläimetkin ovat rauhallisia.Bussi starttasi suunnitelman mukaan kotimatkalle kello 15.00. •Sairaanhoitajapäivillä monipuolinen edustusCarea oli edustettuna kolmella posteriesityksellä 17.–18.3. Helsingin Messukeskuksessapidetyillä Sairaanhoitajapäivillä. Ylihoitaja Hannele Mattila oliesittelemässä Keskussairaalassa kehitettyä henkilöstöresurssien hallintamallia,osastonhoitaja Susanna Rämä esitteli kotisairaalatoiminnan käynnistämistälastenpsykiatriassa ja syöpätautien yksiköllä oli posteri ”Tarkistuslistalla turvallisuuttakemoterapiahoitoon”. Myös omaan opiskeluun liittyvää posteria, joka liittyiturvalliseen lääkehoitoon, oli esittelemässä osastonhoitaja Camilla Seppälä. •Carean tehodaamit Naisten KympilläNaisten Kymppiin ottivat osaa Marja Roslakka-Hynninen, Mari Udd,Liisa Gåsman, Niina Saarelainen ja Thea Glan.Osa porukasta käveli ja osa hölkkäsi, tunnelma oli katossa joka tapauksessa.Naisia oli yhteensä 18.000 ja meno hurjaa... edustimme hienosti! •

tervetuloa | nam.30xxxxxSusanna Nurmilaukas, ravitsemispäällikkö jaPiia Paasonen, toimintapalveluvastaavaHelmi CafeCarean sosiaalipalveluiden toimintapalvelut jaravintohuolto aloittavat yhdessä kahvilatoiminnanKuusankosken keskustassa.Kaikille avoin Helmi Cafe on 30-paikkainen kahvila,jossa myydään herkullisia pullia, kakkuja, leivoksia japiirakoita sekä suolaisia kahvileipiä tuoreen kahvinkera. Kahvilasta voi ostaa kotiin vietäväksi mm. leipää,pullaa ja sämpylöitä. Tilauksesta saa kakkuja jauseimmiten niitä on myynnissä ilman etukäteisvaraustakin.Tarjolla on kevyttä lounasta, kutenherkullisia salaatteja, pizzapaloja ja myöhemminlistalle tulee keittolounaita sekä erikoiskahveja.Kahvilaan tulee kaksi tietokonetta ja nettiyhteydetasiakaskäyttöön.Ammattilainen vastaa kahvilan toiminnasta, muttakahvilassa on työssä myös kahvilatyöstä kiinnostuneitakehitysvammaisia henkilöitä, jotka pääsevät näinkokeilemaan oikeaa ja tarkoituksellista työtä. •Helmi CafeKeskusaukio 345700 Kouvola© Google Maps

ydin | Kasvot sanojen takana.31Toimituskunta:Tätä lehteä tekivät myös:Kari HassinenpäätoimittajaMaarit Katajistotoimituksen sihteeriArja NarinenPasi PöllänenCarea – Kymenlaakson sairaanhoito- jasosiaalipalvelujen kuntayhtymän lehti19. toimintavuosiTiina HäyhäTove IkonenAntero RossiLiisa GåsmanToimituskunta:Päätoimittaja: Kari HassinenToimituksen sihteeri: Maarit KatajistoTiina Häyhä, Tove Ikonen, Lasse Koste,Leena Laatta, Teija Lifflander,Sanna Munukka-Airaksinen,Ilkka Pieninkeroinen, Anu Raussi,Mirja Silvennoinen, Teija Vanhalaja Anu Vanhala-TaimistoLasse KosteLeena LaattaPiia PaasonenTuula SoljePainopaikka: Painokotka Oy, KotkaLehden toteutus: Nitro IDToimituksen osoite:Carea, Kotkantie 41, 48210 Kotka044 223 1984etunimi.sukunimi@carea.fiwww.carea.fiTeija LifflanderSanna Munukka-AiraksinenSekä Terhi Eerola, Eero Koskela,Susanna Nurmilaukas, Anna Lakanenja Eila ParonenPalaute ja osoitteenmuutokset:maarit.katajisto@carea.fiLehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2011.Aineistot ko. lehteen 9.9. mennessäosoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi~ ISSN 1236-374XIlkka Pieninkeroinen Anu RaussiLehti on painettu ympäristöystävällisesti.Lehti on luettavissa myös sähköisestiwww.carea.fi/laseriTeija VanhalaAnu Vanhala-Taimistoterveisiä | haluan riippumattomammaksi.Sekä Mirja SilvennoinenKesä on loman ja rentoutumisen aikaa, mutta suven vietossa saattaa myösvaania vaaroja. Olemmekin koonneet tähän lehteen keveitä kesäjuttuja,tarpeellisia varotoimia unohtamatta. Antoisia lukuhetkiä!Ps. Kuinka onnistuimme tällä kertaa? Anna palautetta tai tule mukaantekijäksi!

32Laserin kesäToivomme sinulle rentouttavaaja kaunista kesää!