pdf-lehti - Carea

Laseri kevät 20112Kevät on kuoriutumisen aikaa.Tervetuloa uudistuneen Laserin pariin!Esittelen ylpeänä ensimmäisen uudistetun Laserin numeron.Uudistuksen tavoitteena on viestiä Carean identiteetistä entistä paremminja tarjota miellyttäviä lukuhetkiä kaikille arvokkaille vastuunkantajille.Iso kiitos toimituskunnalle ja Nitro ID:lle lehden innostuneesta tekemisestä.Tiina Häyhä, henkilöstöjohtajaPs. Anna palautetta tai tule mukaan tekijäksi – näin voimme tehdäseuraavasta numerosta vielä paremman.Vakiot030408101115181924Pääkirjoitus | Palvelu ei ole pelkkää tuotantoaPientä kivaa | Monta ihmeellistä asiaaPakina | Hoitoa lauluissaHR-palsta | Ajan hermollaHumussa | Lääkäreitä lassoamassaIn speculo meo | Tervetuloa kotiinVastuunkantaja | Esittelyssä HR-yksikköVakinaistetut | Rivit ovat vahvistuneetKoksilaiset | Kevättä odotellessaLukujutut06121314162022262830Kuuma peruna | Viiden ässän kevätsiivousKulissien takana | Kriisikirjan kirjoittaminenArjen vastuullisuutta | Vastuullinen lääkehoitoTutustu | Uusi carea.fi pian julkiAikakone | Lastenreuman hoitotaivalAlbumi | Palkitsemisjuhlan humussaMuilla mailla | Työtä ja tunnelmaa UruguayssaKehitymme | Hyvinvointipuiston mahdollisuudetSpurtti | Pyörällä LappiinViimeinen pulla uunista ulos | Namikakku

meistä kuultua | Kuuntelemalla opimme.4”Tuhannet kiitokset keskussairaalan 3B:n kirurgiselle osastolle, lääkäreille jahoitajille hyvästä ja ystävällisestä hoidosta. - Siiri Virkkunen.” Ankkuri (5.2. )”Koksin sädehoidon henkilökunta tosi ystävällistä ja osaavaa. Arvosana 10+.- E.I.” Kymen Sanomat (10.2.)”Kiitokset Koksiin kätilöille pienen tyttäremme ensi hetkissä. Erityiskiitos Kati Rimolleperusteellisesta ohjauksesta. - Onnelliset vanhemmat ja peikkotyttö.” Ankkuri (2.3.)”Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikuntaryhmä on riemastuttanut niin lapset jaheidän vanhempansa kuin ohjaajaporukankin.” - Artikkeli Huuman ja Carean yhteistyössätoteuttamassa erityislasten jumpparyhmästä. Kymen Sanomat (14.2.2011)”Kiitos taas sinulle Koksin iltapäivystyksen mieshoitsu, kun jaksat aina olla niinihanan mukava. Työn iloa toivottavat hymypoika ja perhe.” Ankkuri (16.3.2011)Aurinko polttaamyös keväällä,muista suojataihosi aurinkovoiteella.eläkkeelle | vastuunkantajat ansaitulle vapaalle.Marja KorjusRitva SavolainenOlli SavolainenEsko SorriLeena LönnforsLeila UskiMarjut EronenSirkka-Liisa Pitkänen ja Riitta ÅkerblomTerttu HartikainenEntisen KAS:n (nyk. POKS) sairaalalogistiikan yksiköstä huoltomiesOlli Savolainen 31.12.2010. Koksin Naistentautien- ja synnytystenyksiköstä 1.1.2011 alkaen synnytyssalin aoh Maija Karjalainen sekäosastolta 8B kätilö Sirkka-Liisa Pitkänen ja lastenhoitaja Riitta Åkerblom.1.3.2011 synnytyssalin kätilö Katriina Lehtinen ja osastolta 8Bkätilö Ritva Savolainen. Sairaanhoitaja Marjut Eronen lastentautienvuodeosastolta 1.2.2011. Sairaalapastori Esko Sorri 1.5.2011.Kastek Oy:n puhtaus- ja huoltopalveluista Kymenlaakson keskussairaalastasairaalahuoltajat: Leila Uski 31.5.2010, Terttu Hartikainen1.10.2010 os. 7B, Marja Korjus 30.11.2010, Leena Lönnfors 28.2.2011os. S1. Sospan puolelta ohjaaja Satu Kaipainen, Toimintapalvelut31.12.2010, suurtalouskokki Kirsti Vornanen, Ravintopalvelut, 1.2.2011,suurtalouskokki Tarja Reiju, Ravintopalvelut 30.4.2011 sekä hoitajaSinikka Rämä, Palvelukoti Kuusela, 30.4.2011.

pakina | Elli uavisti tautini syyn.8Lasse Koste, turvallisuuspäällikköHoitoa lauluissa”Hoitajaako nyt tarvitaan, kun pumppu tilttaa jakummasti lyö”, lauloi Rauli Badding Somerjokiklassikkohitissään ”Mä jäin kii”. Sydämentykytys johtuijuhannuskokon valmistelua seuramaan saapuneestaneitosesta. Tuula Amberlan Lulu on iltaisin aivan muutakuin pyyteetön sairaanhoitaja ja laulussa mennääntöihin näin: ” Päivällä oli toinen mieli, kun töihinkiiruhti hoitaja pieni, ei kiinnosta paljoa työt, siltiilmeet ylpeän”.Luo sairaiden käy sisar hento valkoinen sisältääperinteisemmän hoitajakuvauksen ”Hän hymyävänkatseensa suopi, lohtua tuopi ain.” Ja laulu jatkuuentistä kohottavammin: ”Ystävää niin ihmeen helläälempeää, ei maailmassa varmaan oo toista, meillemi loistaa vain.” Lastenlauluyhtye Loiskis laulaaammateista Sankarihommia -levyllä ”Minä alankuitenkin lähihoitajaksi, siinä hommassa mä aiontosi taitavaksi.”Paula Koivuniemen melko uudella laululla ”Isona”Ipanapa levyllä uusia ammatteja ovat Idoli ja Madonnanpersonal trainer, mutta perinteisistäkin ammateistalääkäri ja hoitaja ovat listoilla, kuten vanhemmassa”Minusta tulee isona” -laulussa: ”Minusta tulee isonasairaanhoitaja, minä hoitelen vaan, kaikki terveiksisaan, minä hoitelen vaan…” Hoitajuuden FlorenceNightingalen pyyteettömän auttamisen ideologiavälittyy monella tavalla runoilijoiden sanoissa.Anssi Kelan tarttuvassa ”1972” -kappaleessa ”Meidän pitimuuttaa maailma, meistä tuli muurareita, taksikuskeja,suutareita, yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita, meistätuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä”, nuoruudenmaailman muuttamisen palava innostus valuuperinteiseen aikuiseen elämään.Pekka Myllykoski tunnettuna rokkiäijänä laulaaJytäjemmarit-bändin levyn lääkärilaulussa mm. näinkertojan ollessa vastaanotolla:”Alkoi puoskari noitua: Noin marinoitua elimistöö,nähnyt en oo ja siitä varma voit olla, tolla rokinsoitollase on pian kuulosi menoo.Turvotus ohramaltaan omalta osaltaan värittää suntaudinkuvaa. Etkä enää tupakoi vaan nyt alat hoivaanhengitystäsi vinkuvaa.Mikä tuntuu hyvältä, niin sitä vältä muuten elä kuinennenkin. Kun tavat vetelät sä jätät, vanhaks elät jakertoo sulle voin senkin: Elämästäs tulee tylsää tietenkin!”Freeman löysi ”Kaksi lensi yli käenpesän” -kappaleessaKymenlaakson sairaanhoidon tilan jo 70-luvulla ”Oltiinitsenäisii, oltiin toisissa kii ja me napojamme tutkittiin jaihmeteltiin…” Voiko tuon tänään osuvammin sanoa?”Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme” -laulussaei ole hoitajaa tai lääkäriä, vaan hoitaja on aika.Tauti – kuten useinkin käy – paranee odottamalla.M.A. Nummisen lastenlaulussa ”Auto synnyttää”soitetaan sairaalaan:”Halloo, halloo, halloo onko sairaala? Tilaammenyt lapsen ilman mutkia. Voimmeko me heti tullanoutamaan? Ei kai niitä tarvitse ees tutkia?”Tarinassa kuorma-auto ja henkilöauto pohtivat, eivätköhe voisi saada lasta. Tarinassa heidän piti odottaa jaodotus palkittiin, kun sairaalasta soitettiin, että teillä onlapsi. Sairaalan sängyssä lojui moottoripyörä, mutta:”Lääkäri hymyili ja sanoi: Sille antakaa samaaruokaa, jota syötte itsekin, niin se kasvaessaan neljäpyörää saa.””En ihhaillu Pielisen pintoo, vaikk’ ollii se kirkas ja tyyn,kun rakkaus korvensi rintoo, Elli uavisti tautini syyn”,riimitteli Eino Kettunen Joensuun Ellissä.Samantyyppistä rakkauden ja kaukokaipuun kipua,korvennusta ja ahdistusta esiintyy enemmänkinlaulujen sanoissa. Amerikankielisestä bluesistaraastava kipu ja kalmea vointi ovat siirtyneet osaksirytmimusiikkia ja suomalaistakin sanoitusperinnettä.Hectorin ”Linnut, Linnut” sisältää kuvauksen omakohtaisentuntuisesta sairaalahoitojaksosta, ohessalaulusta osia, jotka kuvaavat tätä:”Linnut, linnut, linnut, ohi lentäkää. Tämä ikkunasuljettu on ja ovet täynnä lähtijää…Katson maailmaanne, se miten vapisee. Kuinka hoitoonei antaudu, se vaikka hoitajaa tarvitsee!Linnut, linnut, linnut ohi lentäkää, sietämätöntänukkua, kun ei rajaa unelta enää nää.Niin terveiset mä laitan ja tulkaa katsomaan. Vierastuntion pitkä kuin yö, mut täällä tapaakin vain tuttujaan…”Tässä vain pieni katsaus. Maailma on täynnä sairaanhyviä biisejä! •

”Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.Lääkkehillä hoidelkaa nalleystäväämme.Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi.Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.”9

humussa | vahvistusta hakemassa.11Teksti: Birgit Salmenhaara, henkilöstökoordinaattori | Kuvat: Ilkka Pieninkeroinen, ylilääkäri ja Birgit SalmenhaaraWanted!Lääkäreitä lassoamassaLääkäripäivät Helsingissä 10.–13.1.2011Osallistuimme Lääkäripäiville yhteisellä rekrytointiosastollaKotkan ja Kouvolan kanssa. Osastolla olitoistamiseen teemana Savolaisten Ameriikka.Kehitimme teeman yhdessä mainostoimisto Nitro ID:nkanssa syyskuussa olleille Kuopion Lääkäripäiville.Teemassa on historian havinaa, sillä moni savolainenlähtiessään Ameriikkaan hurmaantuikin Kymenlaaksonrannikosta ja jäi Kotka–Kouvola-seudulle asumaanja työskentelemään. Tästä seurauksena tienoo onsaanut lisänimen Savolaisten Ameriikka. Seutummetarjoaakin, myös tänä päivänä, maukkaitamahdollisuuksia tosiosaajille.Osastomme herätti ”villillä” positiivisuudellaanja erilaisuudellaan huomiota ja tulimmekin hyvinhuomatuksi. Osastoomme tutustui päivien aikananoin 1000 henkilöä ja yhteydenottopyynnönjätti 74 lääkäriä/lääketieteen opiskelijaa.Osallistuimme samalla teemalla 17.–18.3.2011Sairaanhoitajapäiville ja tuon tapahtumanaikana yritimme lassota mahdollisimmanmonta sairaanhoitajaa Carean riveihin. •Carean työpaikoista oli myös kertomassa”lännenmiehet” johtajaylilääkäri Ermo Haavistoja ylilääkäri Jyrki Lilleberg

kulissien takana | salatuissa elämissä.12 12Erja Vanhala, kuntoutusohjaajaNuori ja mieli – koulu mielenterveyden tukena (Tammi 2010) on kirja,jota kirjoitettiin lähes kaksi vuotta. Se on myös olemassa oleva todisteKriisikirjan kirjoittamistakeskellä keski-iän kriisejäsiitä, että omaa päivittäistä työtä voi muotoilla muille ihmisille ymmärrettäviksisanoiksi. Kirjaon toteutunut unelmasiitä, että työssä opitustaon mahdollista tehdäteoriaa ja kirjoistaopituista teorioista onmahdollista tehdä käytäntöjä arkeen. Kirja edustaa kaikessa yksinkertaisuudessaankeski-ikäisten naisten tahdonvoimaa, halua ja kykyä toimiamäärätietoisesti silloinkin, kun työ- ja yksityiselämä ovat jatkuvassamuutosten ja uusien haasteiden turbulenssissa.Yllättävä avioero, pitkän seurustelusuhteen äkillinen päättyminen,läheisen odottamaton menehtyminen, viikot perheestä erilläänopintojen takia, lapsen lukio-opintojen kariutuminen, ensimerkit”tyhjästä pesästä”, mummous ja erilaiset ikääntymisen merkitkropassa ja voinnissa – siinä ihan vaan muutama esimerkki siitä,mitä neljän keski-ikäisen naisen elämään mahtuu arkipäivänpyörityksen lisäksi kahden vuoden aikana.Ensin oli runko ja paljon hienoja ajatuksia siitä, mitä kaikkeakirjaan on välttämätöntä kirjoitettava. Sitten oli yli vuodenmittainen kaaos, jona aikana kirjan kirjoittajat, kustannustoimittaja,aikataulu, kohderyhmä, sisältö jakantavat teemat muuttuivat. Itse asiassa ainoaasia, joka oli pysyvää, oli neljän naisenajoittaiset tapaamiset. Tapaamistenaikana selviteltiin, mitä kukin olikirjoittanut tai jättänyt kirjoittamatta, oli uudelleen kirjoittanut jajättänyt tallentamatta tai oli kirjoittanut ja ei muistanut, mille tikulleoli tallentanut. Jos oli tallentanut.Sanotaan, että mikään työ ei ole niin rasittava, kuin tekemätön työ.Siinä mielessä totta, että kirjan kirjoittamisen ollessa kesken mielirekisteröi kaiken ”joutenolon” hukkaan heitetyksi kirjoittamisajaksi.Rentoutuminen laatusarja Emmerdalen parissa tuntui lintsaukselta jalauantai-iltainen saunan jälkeinen kuistilla vilvoittelu oli tunnollisellekirjoittajamielelle merkki hallitsemattomasta ajankäytöstä.Negatiivinen stressi yhdistettynä positiiviseen stressiin johti kuitenkinpikkuhiljaa lopputulokseen, jossa kirja alkoi näyttäytyä omana kokonaisuutenaan,palaset loksahtelivat paikoilleen ja oli mahdollista suruttaheittää pois kaikki sellainen, joka ei tuntunut sopivan kokonaisuuteen.On uskomatonta, miten monen ihmisen ammattitaitoa ja avuksiolemisen tahtoa yhden pienen kirjan ympärille kertyy! Kadonneidentiedostojen etsintä, unohtuneiden muistitikkujen löytäminen, paniikkioireisenkirjoittajan rauhoittelu ja väsyneen pohdiskelijan kahvittaminenolivat tällaisia inhimillisen myötätunnon osoituksia, joista lämmin kiitoskaikille asianosaisille. Halausten kera.Kirja on nyt luettavissa ja lähtenyt elämään omaa elämäänsä maailmantuuliin. Keski-ikäiset naiset ovat päästäneet irti vanhoista ja menneistäajatuksista, laittaneet muillekin mietintään uusia ja kehittämisenarvoisia pohdintoja ja tuulettavat ainakin keskenään tehdyn työnkeventämää olemusta kevättä odottaen. •Kirjoittaja työskentelee Carean nuorisopsykiatriassa. Hän on kirjoittanutyhdessä Tarja Hietalan, Tiina Kaltiaisen ja Ulla Metsärinteen kanssa kirjanNuori ja Mieli – koulu mielenterveyden tukena (Tammi 2010).

arjen vastuullisuutta | ei sanoja ilman tekoja.13Tarja Huopainen, koulutuspäällikköVastuullisen lääkehoidon osaaminenLaadukas lääkehoito-osaaminen on tärkeä osa sairaanhoitajanammattitaitoa ja potilasturvallisuutta. Careassapotilaiden turvallisen lääkehoidon varmistaminennähdään keskeisenä osana sairaanhoitajan ammatillistaasiantuntijuutta.Lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä ja lääkehoidonkokonaisuudesta. Terveydenhuollon ammattihenkilötvastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkärinmääräysten mukaisesti. Jokainen lääkehoitoatoteuttava tai siihen osallistuva vastaa omastatoiminnastaan. Osa lääkehoidossa toteutettavistaosa-alueista vaatii sosiaali- ja terveydenhuollonammattihenkilöiltä kirjalliset luvat, jotka myönnetäänhenkilökohtaisiksi, kun osaaminen on varmistettu jaheidät on perehdytetty toimintayksiköiden toimintaan.Lääkehoidontoteutuminen käytännössäLääkehoidon käytännön toteuttamista kuvataanSosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa oppaassaTurvallinen lääkehoito, valtakunnallinen opas lääkehoidontoteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa(www.stm.fi). Oppaassa on mm. määrittelyjä lääkehoidontoteuttamiseen osallistuvien ammattihenkilöidenlupakäytännöistä, osaamisen varmistamisesta jalääkehoitoon oikeuttavien lupien määräaikaisuudesta.Careassa lääkehoitokoulutusta oli aikaisemmintoteutettu yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa.Koulutukseen osallistumalla ja tentin läpäisemällä saisuonensisäisen lääke- ja nestehoitoluvan sairaanhoitopiirinalueelle. Muilta osin lääkehoitokoulutuksentäydennyskoulutuksen toteuttaminen ei vastannutSTM:n ohjeistusta ja osaamisen varmistaminen jäitoimintayksiköiden omalle vastuulle.Käytännöt yhtenäiseksiYhtenäisen käytännön toteuttamiseksi kaikissatoimintayksiköissä ja määräaikaisten lääkehoitolupienpäivittämiseksi siirryttiin Careassa loppuvuodesta2010 lääkehoitokoulutuksessa LOVEoppimateriaalinverkkosovelluksen käyttöön.Verkkoympäristön avulla on mahdollista käyttäälaajempaa oppimateriaalia ja opiskella ajasta japaikasta riippumatta.Lääkehoitokoulutuksen oppimateriaali, LOVE, hankittiinKuopion yliopistosairaalan sairaala-apteekilta, jossamateriaalia oli tuotettu verkko-oppisovellutukseenPohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluidenkuntayhtymän kanssa. Lääkehoitokoulutuksen sisältökoostuu tällä hetkellä neljästä eri osiosta: lääkehoidonperusteet (LOP), suonensisäisen lääke- ja nestehoidontoteutus (IV), epiduraalisen lääkehoidon lupakoulutus(EPI) ja SPR:n verensiirtokoulutus (ABO). Osaaminentestataan verkkotenteillä. Verkkotentti antaavälittömän palautteen tentin palauttamisen jälkeenja suorituksistaan saa kirjallisen todistuksen.Careassa on tavoitteena, että jokainen laillistettuterveydenhuollon ammattihenkilö päivittääosaamisensa STM:n ohjeistuksen tasolle vuoden 2011loppuun mennessä toimintayksikkönsä lääkehoitosuunnitelmanmukaisesti.Mikäli hoitaja on ollut poissa työelämästä yli kaksivuotta tai rekrytoituu uutena Carean palvelukseen,hänen tulee todentaa lääkehoidon teoriaosaamisensaja lisäksi antaa toimintayksikössään tarvittavat näytötosaamisestaan. Toistaiseksi ennen sähköisenkoulutusrekisterin käyttöönottoa yksiköiden osastonhoitajatpitävät lääkehoidon osaamisrekisteriätoimintayksiköissään.Henkilöstön asenteet lääkehoidon täydennyskoulutustaja siihen liittyvää osaamisen varmistamistakohtaan ovat vaihtelevia. Pääsääntöisesti lääkehoidontäydennyskoulutusvaatimusta pidetään tärkeänä jase nähdään selkeästi osana oman ammattitaidonylläpitämistä, osaamisen täydentämistä ja potilasturvallisuudenkehittämistä.Carean lisäksi koulutusta tarjotaan ympäristökuntienperusterveydenhuolloille, joilla on mahdollisuuspäivittää henkilöstönsä lääkehoidon osaamistaCarean verkko-oppimisalustaa hyödyntämällä. •

14Uusi carea.fi on pian julki!Vappuviikolla julkaistaan Carean uusi verkkosivusto. Uuden sivuston lähtökohtanaovat olleet selkeys ja käyttäjäystävällisyys. Sivuston tavoitteenaon tarjota kohderyhmälähtöinen ja helposti lähestyttävä kokonaisuus niinsisällön kuin visuaalisuudenkin osalta.Sivuston sisältöjä ja toimintoja on muokattu asiakkaiden ja henkilökunnantoiveiden mukaan. Saimme runsaasti hyviä vastauksia ja kehitysideoitaverkkosivuston kyselyidemme kautta. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneilleja intoa uuden verkkopalvelun ylläpitoon meille kaikille! •

in speculo meo | painavaa asiaa.15Pasi Pöllänen, dosentti, ylilääkäri, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri,andrologi (erityispätevyys), lääkärikouluttaja (erityispätevyys), tutkimus- ja koulutusjohtajaTervetuloa kotiinViime syksynä 20.11.2010 pidetyn ikimuistoisen KotkanLääkäriseuran 70-vuotis- ja Suomen Lääkäriliiton100-vuotisjuhlan järjestelyihin liittyen Kotkan Lääkäriseurary, yl Erkki Hopsu ja yl Pasi Pöllänen hakivat11.5.2010 oikeutta tavaramerkkiin ”KyminlaaksonLääkäriseura – Kymmeneälfdals Läkareförening”.Tavaramerkki (nr. 250247) rekisteröitiin 15.11.2010.Väiteaika päättyi 15.1.2011. Pitkään maailman tuulissaharhaillut nimi palasi vihdoin taas kotiin Kymenlaaksoon,v. 1941 perustetun Kotkan Lääkäriseuranpysyvään omistukseen.Kyminlaakson Lääkäriseuranlaaja toimialueKyminlaakson Lääkäriseura – Kymmeneälfdals LäkareföreningTM perustettiin haminalaisen piirilääkäri AlfredTheodor Ehrströmin johdolla 30.1.1909. Saman miehenkatsotaan lausuneen Suomen Lääkäriliiton syntysanatliiton perustavassa kokouksessa v. 1910. Silloisen seurantoimialue ulottui laajalle Lammilta Virolahdelle jaLoviisasta Mikkeliin.Laajaa toimialuetta selittää se, että myös itse käsiteKyminlaakson alue oli vaihdellut historian maantieteellistenuudelleen määrittelyiden myötä varsin laajasti.Ennen v. 1742 Kyminlaakso hallinnollisena alueenasijaitsi Kymijoen molemmin puolin, mutta Hattujensodan jälkeen Kymmeneälfsdal oli kokonaan Kymijoenlänsipuolella, ja silloin Kyminlaakson hallinnolliseksikeskukseksi kasvoi Degerbystä Loviisan kaupunki, jonneHaminan ruotsinkielinen porvaristo oli pitkälti ennenrajan siirtymistä ja osittain jo sodan aikana bastioneistamuuttanut. Toisaalta Virolahti katsotaan edelleenkinKyminlaaksoon kuuluvaksi. Heinola kuului luontevastiKyminlaaksoon – alkaahan Kymijoki virallisestiHeinolasta.Ilman historiaaemme voi ymmärtää nykyisyyttäVarhaisempina aikoina keskiajalla nykyisen Vehkalahdenkirkkopitäjän (Vehkalahden kirkosta 1. mainintav. 1396), Kyminlaakson edeltäjän, on katsottu ulottuneenrannikolta Valkealaan. Iitti, johon kuuluivat myösJaala ja Kuusankoski, oli sitten jo Hollolan kirkkopitäjää(Iitin kirkosta 1. maininta v. 1505).Hyvin varhaisina aikoina Jaalan Pyhäjärven Hiidensaarenlinnavuori lienee ollut kalliomaalauksin sinnejohtavien vesireittien varrelle merkitty vanhan vallankeskus, jonka rauhaa etelästä, rannikolta, tullut uusieurooppalainen valta alkoi vähitellen häiritä.Tämä muinainen keskus lienee ollut merkittävä, koskaJaalan Pyhäjärvelle pääsee vesireittejä pitkin veneilläsuhteellisen helposti ja nopeasti kaikista suunnista:Päijänteen ja Saimaan vesistöistä ja niitä pitkin ainaPohjanlahdelta saakka sekä mereltä, Suomenlahdelta,Kymijokea pitkin.Kyminlaakson alueen merkittävyysV. 1909 Kyminlaakso edusti lähes neljännestä kokosilloisesta valtakunnan ydinalueesta, Etelä-Suomesta, jase sijaitsi kahden valtakunnan suurimman kaupungin,Helsingin ja Viipurin puolivälissä. Edelleenkin se onkahden metropolin, Helsingin ja Pietarin välissä olevaalue. Ainoa paikka Suomessa, jossa asuu n. 8 miljoonaaihmistä 300 kilometrin säteellä, on Kyminlaakso.Kysymyksessä on siis samankokoinen Suomenlahdenmarkkina-alue kuin esim. Lontoo, pienin eroin, javaltakunnan rajan sekä usean kielimuurin erottamana.Kyminlaaksollaselkeästi oma identiteettinsäKyminlaakson Lääkäriseuran nimen ajautuminen Päijät-Hämeen alueen Duodecim-seuran paikallisyhdistyksennimeksi oli aikanaan tahaton tapaturma. Tähänvaikuttivat historian suuret muutokset, pitkäaikainenkehitys ja toisaalta yhdistyksen johdon siirtyminen1970-luvulla muutamien lääkäreiden mukana Kotkankeskussairaalasta silloin juuri valmistuneeseen Päijät-Hämeen keskussairaalaan.Kun Päijät-Hämeen Duodecim-seuran paikallisyhdistyksessäoli tarpeeksi kauan ihmetelty, miksi Päijät-Hämeen paikallisyhdistyksen nimi on Kyminlaaksonlääkäriseura, päijäthämäläiset päättivät lopultavapauttaa Kyminlaakson nimen. Kotkan Seudun Lääkäriyhdistysosti sitten Kyminlaakson Lääkäriseura –Kymmeneälfdals Läkareförening TM -tavaramerkinhaltuunsa patentti- ja rekisterihallitukselta. Kotkan SeudunLääkäriyhdistys voi nyt käyttää tätä nimeä parhaaksikatsomallaan tavalla esim. markkinoimissaan tuotteissa.Kyminlaakson Lääkäriseura – KymmeneälfdalsLäkareförening TM -nimen omistus varmasti eheyttääKyminlaakson lääkäriyhteisön identiteettiä.Tästä on hyvä lähteä uudelle vuosikymmenelle,jonka kuluessa ne menestyvät parhaiten, jotkaensimmäiseksi oivaltavat uuden Terveydenhuoltolaintuoman muutoksen.Tervetuloa kotiin, Kyminlaakson Lääkäriseura –Kymmeneälfdals Läkareförening TM ! On jo odoteltukin. •

aikakone | katse taustapeiliin.16Teksti: lastenreumatologi Sakari Vuoriston luennon pohjalta | Kuvat: Taru KomulainenFrom zero to hero –lastenreuman hoitotaivalKymenlaaksossa lastenreumaatikkojenhoito oli vuosikymmeniä käytännössätäysin keskitetty Heinolaan.Vuoden 2010 alusta alueen potilaidenkoko lastenreumatoiminta siirtyy KOKSiinerikoissairaanhoidon osalta, muttakuntoutus Heinolassa jatkuu.Elokuussa 2007 Sakari Vuoristo muuttaaosapäiväiseksi lastenreumatologiksiKAS:n lastenpolille.Vuoden 2008 loppuun mennessä noinpuolet Kymenlaakson lastenreumapotilaidenkontrolleista on jo aluesairaalassa.

17Maaliskuussa 2010 Heinolan reumasairaala ilmoittaahakeutuvansa konkurssiin. Tämän seurauksena reumalastenja -nuorten hoito hajautuu sekä keskus- ettäyliopistosairaaloihin. Hoitoa ei ole paikallisen osaamisenja potilaiden inhimillisten syiden takia mielekästäkeskittää pelkästään yliopistosairaaloihin.Huhtikuussa 2010 lastenreumatologiSirpa Hannula aloittaa Careassa.Olemme valtakunnan ainoa keskussairaala,jossa on kaksi lastenreumatologia!Vuonna 2011 lastenreuman erikoissairaanhoitoon keskitetty Kotkaan. Osaavan tiimintyöskentely sujuu hyvin.Tiimiin kuuluvat:kaksi lastenreumatologiasairaanhoitajafysioterapeuttitoimintaterapeuttikuntoutusohjaajasosiaalityöntekijäErityisalueet kuten harvinaisemmat autoimmuunisairaudethoidetaan joko HUS:ssa tai yhteistyössäHUS:in lastenklinikan kanssa. Kelan lastenreumankuntoutus on jaettu kahdelle palveluntarjoajalle,Kuntoutus Ortoniin Helsinkiin ja KuntoutuskeskusApilaan Kangasalalle.

vastuunkantaja | todellinen huolenpitäjä.18Teksti ja kuva: Nitro IDHR-yksikkö kantaa vastuunsamuista vastuunkantajistaHR-yksikkö pitää huolta Carean henkilöstöstä. Joukossaahertavat mm. henkilöstöjohtaja, turvallisuuspäällikkö,HR-koordinaattorit, SAP HR -pääkäyttäjä, rekrytointikoordinaattori,työhyvinvointikoordinaattori, koulutuspäällikkö,työnohjaaja, henkilöstöassistentti, työsuojeluvaltuutetutja kokopäiväinen pääluottamusmies.Tekijöitä on kaikissa Carean toimipisteissä.HR-yksikön vastuualueeseen kuuluvat palvelussuhteenalkamiseen, päättämiseen ja muuttamiseen liittyvätsopimusasiat ja neuvonta sekä rekrytoinnin tukija perehdytys. HR-yksikkö vastaa myös työsuojelu- jatyöhyvinvointiasioista sekä henkilöstön kehittämiseenja koulutukseen liittyvistä kokonaisuuksista jaopiskelijoiden harjoittelusta. Muita vastuualueita ovatmm. työturvallisuus, henkilöstöasioista tiedottaminen,monikultturisen työympäristön kehittäminen,tukeminen erilaisissa työyhteisökysymyksissä jaesimiesten auttaminen. Eläkeasiamiehet antavatneuvontaa eläkeasioissa.HR-yksikön vastuunkantajatpähkinänkuoressaAnnamari - Ahkera asiantuntijaBirgit - Hyvä kommunikoijaEija - Luotettava edunvalvojaHanne - SAPin taitajaJaakko - Rento ohjaajaKaisa - Lääkärien tarpeiden tuntijaLasse - Tietäväinen, työnantajan edustajaLeena - Työhyvinvoinnin asiantuntijaMaarit - Toimikorttien taikojaMia - Iloinen puurtajaPirjo K - Talon ja työntekijät tunteva kehittäjäPirjo L - Mukava sovittelijaRiitta - Skarppi, aina valmis auttajaTarja - Työvuoroasioiden tuntija, koulutustrendien hallitsijaTiina - Pirteä, hyväntuulinen kehittäjäTove - Käytäntöjen tuntija, loistava ohjaaja •Työympäristönä HR-yksikkö on varsin hektinen jamonipuolinen. Haastavaa ja itsenäistä työtä tukeemukava työyhteisö, joka toisaalta vaatii tuomaanoman persoonansa ja osaamisensa osaksi yhteisöä.Yhdessä tiimi on toimiva kokonaisuus.Haastava työ kaipaakin vastapainokseen jotakin aivanmuuta. Liikunta eri muodoissa on suosituin vapaa-ajanpuuha, perheen ja muiden askareiden ohella.Kohti tulevaaKymenlaakson sairaanhoitopiirin ja Kymenlaaksonerityishuoltopiirin yhdistyessä myös HR-yksikköjoutui uusien haasteiden eteen. Kahden erilaisentoimintakulttuurin yhdistäminen oli melkoinenurakka, mutta ei suinkaan mahdoton. Toimintatapojenyhteensovittaminen ja toiminnan hiominen onedelleen käynnissä. Toiminta-alueen laajentuminenoli oppimisen paikka kaikille.Tulevaisuudessa HR-yksikön rooli kasvaa etenkintyöhyvinvoinnin osalta, sillä se kiinnostaa uusiatyöntekijöitä jo rekrytointivaiheessa. HR-yksikköpyrkii olemaan malliyhteisö, joka haastaa itsensäja ympäristönsä toimimaan entistä paremmin sekäolemaan tiivis ja toimiva kokonaisuus.Palveluksessasi.Kuvassa: Tiina Häyhä, Pirjo Kuokka,Annamari Lanki, Leena Laatta, Lasse Koste,Jaakko Koskenheimo, Mia Sormunen,Pirjo Lehtonen ja Eija LanttaKuvasta puuttuvat: Birgit Salmenhaara,Hanne Ristola, Kaisa Koivula, Maarit Katajisto,Riitta Laapio, Tarja Huopainen ja Tove IkonenLaseri esittelee arvokkaita vastuunkantajia myös tulevissanumeroissa. Mihin yksikköön tai työnkuvaan haluaisit tutustuaseuraavaksi? Lähetä vinkkisi: maarit.katajisto@carea.fi.

vakinaistetut | terveoloa!19Rivit ovatvahvistuneetMistä on hyväesimiestyö tehty?KOKSMarika KurkoPäivi HellbergMikko JärvinenHeli KaulioMaria KostiainenMette KytömäkiMerja LahtiPirjo LamminheimoNiina LempinenNina Liukas-MäkeläSuvi LukkarinenTiina MikkonenSiru MustonenKatja MäenpääEliisa OralMervi PiispaKatja PirinenRiikka PuontiSoili SuntioAnne TaivainenAnu Tallgren-SimolaLeea TuhkiainenKristiina VirtanenPSYKiatriaAnna Laurila-RaviLaura MannonenSOSPAKirsi AhoSatu AhoHanna Bruun-NevalainenMaiju FrimodigAnu HuotariTiia HäkkinenElisa JalonenSeija JokelaKaisa LaurikainenTiia LaurilaHelge LoogLarissa PalanderHanna PaunonenMeri-Tuuli SihvolaTaija SimolaMirva SöderströmLassi VesterinenRiitta YlinenSAPAAila MäkeläMarika ArkkoLotta VelinTOIDOKMari HiekkalaJutta BjörkqvistSatu AhtialansaariTYÖKALUJA JA OIVALLUKSIAESIMIESTYÖN ARKEEN.Yksi kevään 2011 esimieskoulutuksista oli23.2.2011 KYAMK:n auditoriossa. Kouluttajanatoimi Henrietta Aarnikoivu, YTM, valmentajaProTulos OY:stä. Kouluttajalla on pitkäkokemus esimiestyöstä sekä hän ontoiminut kouluttajana ja konsulttinaerilaisissa organisaatioissa. Hän valmisteleemyös parhaillaan väitöstutkimustajohtamisen johtamisesta. Tutkimustaon tehty useilta eri aloilta.Tilaisuuteen osallistui runsaslukuinen joukkoCarean esimiehiä, mukana oli yhteensä110 osallistujaa. Ennen koulutusta osallistujilleoli kouluttajan toimesta tehty kysely esimiestyöstäja koulutuspäivän aikana käytettiinlivenä sähköistä äänestysmenetelmääosallistamaan suurta yleisöä keskusteluun.Tilaisuuden tavoitteena oli esimiesroolinvahvistaminen sekä esimiestyön kehittäminenja tukeminen tuottamalla työkaluja toiminnankehittämiseen sekä henkilöstöjohtamiseen.Innostuneesta osallistumisesta ja taukojenaikana käydyistä keskusteluista päätellenkoulutuspäivän anti vastasi esimiestenodotuksia. •ARKISTOPALVELUTAnni-Maija AaltoHanna HakalaHR-yksikön järjestämät esimiesten palvelusuhdepäivätpidettiin 24.2. ja 7.3. Tilaisuuksiinosallistui noin 150 carealaista. Iltapäiväosuustoteutettiin yhdessä työterveyden kanssa.

albumi | aika juhlia.20Teksti: Maarit Katajisto, hallintoassistentti | Kuvat: Riitta Laapio, henkilöstöassistenttiPalkitsemisjuhlassaKymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kolmatta palkitsemisjuhlaa vietettiinkeskiviikkona 9.2.2011 Voikkaan klubilla. Viihdettä juhlallisuuksien lomassa tarjosi Tmi Musiikkipalvelu Saarinen.Palkittavina olivat 10, 20, 30 ja 40 vuotta yhtäjaksoisesti Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujenpalveluksessa olleet vastuunkantajat. Juhlassa jaettiin myös Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit.Kaikki palkittavat saivat kiitokseksi lahjakortit.KunniamerkitErmo Haavisto, Riitta Juujärvi, Helena Kinnunen, Arja Narinen ja Riitta Valkonen40 vuottaTarja Salminen ja Kirsti Vornanen30 vuottaMerja Ekroth, Anne Eriksson, Lars Forsman, Helge Hyyryläinen, Eija Kallionpää, Anita Koivisto-Mikkola, Anna Lakanen,Riitta Lehtonen, Raija Merta, Sirpa Metsämuuronen, Lea Peltola, Päivi Rastas, Tarja Reiju, Eija-Inkeri Venäläinen20 vuottaRiitta Aalto, Hannele Halinen, Raili Haltia, Seija Horn, Heli Huitu, Jaana Huusari, Leila Huuskonen, Katriina Jantunen,Kaisa Juntunen, Tarja Kaijansinkko, Saija Kaipiainen, Timo Kallio, Anna-Leena Keipinen, Leea Korkeamäki, Paula Kujala,Päivi Kähkönen, Annamari Lanki, Esa Lappalainen, Auli Lehtinen, Sari Leppä, Nina Littman, Minna Luostarinen,Hanna Lähdeniemi, Juha Moilanen, Eeva-Maritta Mäkelä, Marja-Liisa Nurminen, Marja-Leena Nurminen, Riitta Nyström,Jaana Ohlsbom, Marja-Liisa Pehkonen, Helvi Pohjola-Repo, Pirjo Puumalainen, Päivi Puuskari, Eija Ruuskanen,Aira Rämä, Sari Seppälä, Tuula Sipilä, Mari Sokura, Tea Suurnäkki, Päivi Tenttula, Raisa Trus, Kirsi Uotinen,Tuija Vekkilä, Nina Väisänen10 vuottaElias Aberra, Teija Alapartanen, Pentti Bogdanoff, Tuija Eloranta, Helena Eskola, Heli Forsell, Sanna Hanski, Kaisa Heino,Sari Hietala, Merja Hirvonen, Marita Honkanen, Ulla Hostikka, Kati Ihonen, Ulla-Maija Ikävalko, Jaana Inkinen,Helena Jämsén, Ester Kallonen, Monica Kamunen, Marju Kangaskolkka, Marjo Kaukiainen, Arja Kettunen,Mauno Kinnunen, Tiina Kirves, Katja Kiuru, Teija Korhonen, Leena Koskela, Minna Kujala-Vilamaa, Teppo Kupiainen,Miia Kurki, Tarja Kuusela, Markku Kuusisto, Mari Laamanen, Maija Lamberg-Mikkonen, Arja Lankinen, Anne Leinikka,Katri Linden, Leena Lindholm, Tiia Lommi, Katariina Lunna, Jaana Majuri-Kajan, Riitta Mattinen, Pirjo Meriö,Marju Metsäketo, Anneli Mäkinen, Hannu Mäntynen, Petri Niiranen, Päivi Paju, Nina Paronen, Jaana Pasi,Johanna Peltola, Jussi Pentti, Mira Pesu, Ilkka Pieninkeroinen, Petra Pykälistö, Hanna-Mari Pylkkänen, Pasi Pöllänen,Raija Raivio, Hanne Ristola, Hanna Roiha, Jaana Salovaara, Tuula Seppä, Marika Siren, Mira Soininkallio,Päivi Tarkkonen, Teea Tiilikainen, Hanna Tuominen, Mari Udd, Helena Utulahti, Heidi Uusitalo, Tuula Vainikka,Sanna Vainio, Kati Vierikko, Jukka-Pekka Vilkki, Eero VuorinenKunniamerkit

20 vuotta2110 vuotta40 vuotta30 vuotta

muilla mailla | kääritään hihat.22Eija Sipola, lastenhoitajaTyötä ja tunnelmaa UruguayssaKevättalvella 2010 Tehy-lehdessä oli hakuilmoitus lähtemisestä SASK:n(Suomen ammattiliittojen solidaarisuusjärjestön) talkoomatkalleNamibiaan ja Uruguayihin. Ensi vaiheessa vain lukaisin jutun ja siirsinlehden sivuun, mutta tulin myöhemmin toisiin aatoksiin ja täytinhakemuskaavakkeen.Hämmästys oli melkoinen, kun SASK:ista tuli sähköpostiviesti, ettäolen niiden 14 onnekkaan joukossa, jotka on valittu Uruguayn talkooporukkaan.Onneksi sekä perhe että työnantaja suhtautuivatmyönteisesti lähtööni, joten haave muuttui todeksi.Lokakuussa vietimme viikonlopun Vuosaaressa tutustumalla toisiimme,sekä Uruguayn historiaan ja nykypäivään. Ohjelman lomassa meilläoli myös mahdollisuus tutustua matkakumppaneihimme. Sain mm.selville, että itseni lisäksi matkalle on lähdössä kolme muuta Tehyläistä;suuhygienisti Leena, psykiatrinen sairaanhoitaja Outi ja kätilö Anna.Viimein koitti se kauan odottamani hetki, eli 21.11.2010 klo 17, jolloinkone starttasi ensin kohti Madridia ja sieltä koneen vaihdon sekäjoidenkin tuntien odotuksen jälkeen Uruguayn pääkaupunkiinMontevideoon. Täytyy myöntää, että edellisenä yönä ei oikein tullutuni silmään. Vaikkakin matkani ei ollut ensimmäinen Etelä-Amerikkaansuuntautuva, oli se pisin tähänastisista matkoistani ja tässä vaiheessavielä aivan tuntemattomien ihmisten kanssa.Lennot sujuivat hyvin, vaikkakin pitkät lennot veivät voimia. Lopulta22.11 klo 15:50 Suomen aikaa olimme Montevideon kentällä. MatkanjohtajammeJukka Lindell oli meitä vastassa ja noin 20 minuutin automatkanjälkeen olimme Julio 18 -kadulla ja hotellissamme Los Angelesissa,josta oli muodostuva kotimme seuraavaksi kolmeksi viikoksi.Melkoinen urakka edessäSeuraavana päivänä suunnistimme talkookohteeseemme SOIMAneli puutyöläisten liiton talolle. Talo on ollut liitolla jo 1960-luvultalähtien, vaikkakin diktatuurin aikana 1973–85 sotilaiden käytössä,jonka jälkeen talo palautettiin SOIMAlle. Talo oli huonokuntoinenmm. vuotavan katon ja vuotavien vesiputkien ansiosta.Talkookohteen nähtyämme ymmärsimme, että kotiinlähtöpäivä tuleeaiemmin kuin remontin valmistumispäivä. Emme antaneet senmasentaa mieltämme, vaan käärimme hihamme ja rajasimme remonttikohteensellaiseksi, josta arvelimme kolmessa viikossa selviävämme.Aloitimme remontin viemällä vuosien varrella kertynyttä rojua siirtolavoille.Isäntämme suhtautuivat tähän touhuun rauhallisesti, kunnesraahasimme ulos puhki palaneen grillin, jonka hävittäminen tuntuiolevan kova paikka. Kuten isäntämme kertoivat, ensin taloon tehdäänkivijalka, sitten asada-grilli ja vasta sen jälkeen alkaa varsinainentalonrakennus. Grilli on siis yhtä pyhä asia kuin sauna suomalaisille.Lupasimme tehdä uuden grillin, mutta uruguaylaiset isännät eivät luottaneetammattitaitoomme. Ehkä mekään emme luottaisi heille saunanrakennusta!Joka tapauksessa viimeisenä iltana ennen kotiinlähtöämmepuutyöväen liiton talossa oli uusi grilli, jonka antimista saimme nauttia.Nähtävää ja tehtävääJo tutustumisviikonloppuna Vuosaaressa olimmenimenneet runsaasti kohteita joihin haluamme päästäkäymään matkallamme. Niinpä paitsi rakennusurakasta,päivämme täyttyivät myös lukuisista vierailuista.Kävimme tutustumassa Uruguayn ammattiyhdistystenkeskusjärjestössä PIT-CNT:ssä. Lisäksi vierailimmetyövoiman ja ammatillisen koulutuksen kansallisessainstituutissa eli INEFOP:ssa, joka pyrkii edistämääntyön ja työvoiman kohtaamista ja työllisyyttä.Mielenkiintoisin retkipäivä meille Tehyläisille oli tutustuminenMontevideon yliopistolliseen keskussairaalaan jahammaslääketieteen klinikkaan. Vierailu alkoi latinalaiseenkulttuuriin kuuluvalla pienimuotoisella odottelulla.Ensimmäiseksi tutustuimme hammaslääketieteenklinikkaan, jossa meidät vastaanotti laitoksen dekaani.Klinikalla sijaitsee myös koulu, jossa opiskelevat tulevathammashoitajat, suuhygienistit ja hammaslääkärit.Dekaani kertoi, että opiskelemaan pääsevät kaikkilukion käyneet halukkaat ilman pääsykokeita, muttaensimmäinen ja toinen vuosi ovat opiskelun suhteenniin tiiviitä, että jyvät erottuvat akanoista ja vainmotivoituneet opiskelijat jatkavat koulua loppuunasti. Keskeyttämisprosentti on n. 30-40 %.Kiersimme hammasklinikan tiloissa ja näimmeesimerkiksi osaston, jossa hoidetaan kasvojen alueenvammoja, joko synnynnäisiä tai onnettomuuden jasairauden aiheuttamia. Osastonlääkäri näytti meillekuvia potilaista ennen ja jälkeen toimenpiteiden.Kuvat olivat todella vaikuttavia.Paikallisessa sairaalassaHammasklinikan jälkeen jatkoimme matkaa viereiseenyliopistolliseen keskussairaalaan. Sairaala on iso19-kerroksinen rakennus, jota on aloitettu rakentaa1930-luvulla, mutta se valmistui vasta vuonna 1952.Jotkut sairaalan tilat olivat todella huonossa kunnossa,jotkut olivat jo remontoitu. Sairaalaan huono kuntojohtui osittain diktatuuriajasta, jolloin sairaalaanhenkilökuntaa potkittiin ulos, osastoja suljettiin jaosastojen tavaroita vietiin pois. Diktatuurin loputtua1985 sairaalaa on remontoitu pikkuhiljaa.Sairaalan tiloissa meitä kierrätti sairaanhoitaja GriceldaBorges. Hän oli viettänyt diktatuuriajan maanpaossaRuotsissa yhdessä noin 300 muun uruguaylaisen kanssaja opiskellut siellä opettajaksi. Keskustelimme ensinJukka Lindellin tulkkauksen välityksellä Uruguaynterveydenhuollosta. Sen lisäksi Gricelda kertoi meilleyliopistosairaalan toiminnasta.

23Sairaalassa on töissä n. 3000 ihmistä, joista 690 on lääkäreitä, 2000 sairaanhoitajiaja loput teknistä ym. henkilökuntaa. Sairaanhoitajat tekevät nelivuorotyötä jatyöpäivän kesto on kuusi tuntia. Sairaanhoitajien keskipalkka on n. 17 000 pesoa,eli 650 euroa kuukaudessa, joten monet jatkavat työpäivän jälkeen vielä toiseentyöpaikkaan saadakseen riittävän palkan elämiseen. Sairaalakierroksen jälkeenme Tehyläiset pidimme lyhyen kiitospuheen ja jaoimme paikalla oleville hoitajilleTehy-tuliaisemme.Viehättävät viikonloppureissutMontevideon lisäksi vietimme viikonlopun kahdessa muussa Uruguayn kaupungissa.Ensimmäisenä viikonloppuna ajoimme kahden tunnin ajomatkan päässä olevaanPunta del Esteen, erityisesti argentiinalaisten suosimaan lomakaupunkiin. Se ontyypillinen rantalomakaupunki, joten mekin toimimme kunnon turistien tapaanottamalla aurinkoa ja uimalla!Toinen tekemämme viikonloppureissu liittyi vierailuumme UPM:n sellutehtaalle.Sellutehdashan sijaitsee lähellä Argentiinan rajaa Fray Bentosin kaupungissa.Aikaa lomailuunViimeinen viikko meillä oli mahdollisuus lomailla. Osa talkoomatkalaisista valitsirantaloman ja suunnisti Uruguayn opettajien liiton lomapaikkaan, joka on hienojenhiekkarantojen keskellä sijaitseva lomakylä. Osa valitsi, kuten minäkin, kaupunkilomanja suunnistimme ensin bussilla Colonian kaupunkiin ja sieltä lautallaArgentiinaan Buenos Airesiin, josta olimme vuokranneet huoneiston viikoksi.Olin asettanut tavoitteekseni päästä katsomaan Boca Juniorsin peliä sekä tutustuaEvitan ”jalanjälkiin”. Jälkimmäinen toteutui, kun pääsin käymään Evita-museossa,Evitan haudalla ja Casa Rosadassa eli presidentin palatsissa. Ensiksi mainittu jäihaaveeksi, kun emme saaneet hankituksi lippuja matsiin.Pienenä lohdutuksena ehdin Montevideossa käydä katsomassa kaksikin paikallisottelua,joissa molemmissa oli tunnelma katossa ja liki 25 000 katsojaa. Etelä-Amerikassajalkapallo ei ole pelkästään peli, vaan myös uskonto. Se tuli jälleen toteen näytetyksi,kun seurasi kannattajien fanaattista käytöstä, joka osin vei huomion itse peliltä.Kotia kohtiKotiinlähtö koitti ennen kuin ehti tajutakaan. Kuukausi kului yllättävän nopeasti.Niin paljon ehti nähdä, mutta niin paljon jäi vielä näkemättä. Matkamme oli kaikinpuolin onnistunut. Kukaan ei sairastunut, eikä mitään suurempia kommelluksiakaansattunut.Kaikki pysyivät sovussa ja sovimme vielä tapaavamme tämän matkan jälkeenkin.Sydämiimme jäi palanen Uruguayta ja lattarimeininkiä ikuisiksi ajoiksi. Minun osaltanise ilmenee mm. niin että aloitan tosissani espanjan kielen opiskelun. Seuraavallamatkallani haluan osata kommunikoida paremmin paikallisten ihmisten kanssa! •

kehitymme | uutta rakentamassa.26Eija Javanainen, kehittämispäällikköHyvinvointipuisto ja sen mahdollisuudetKeskussairaalan ympärille on rakentumassa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelukeskus Hyvinvointipuisto. Alueelle sijoittuu Kymenlaaksonkeskussairaala ja valtaosa Kotkan perusterveydenhuollon palveluista.Sairaalan ympäristöstä luodaan kehittyvä ja monipuolinen hyvinvointipalvelujatuottava toiminta-alue. Tälle alueelle voidaan rakentaamoderni kaupunginosa, jonka rakenne muodostuu erilaisista jaerikokoisista asuintaloista, monipuolisista palveluista, laajoistaviheralueista sekä liikunta- ja kuntoilumahdollisuuksista.Suunniteltu kokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa; sosiaali- jaterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollontoiminnan integraatio ja saumaton yhteistyö kaikki samalla alueella.Uusi terveydenhuoltolaki takaa potilaillemahdollisuuden itse valita hoitopaikkansa– haluamme tulla valituksi.Mitä tavoittelemmeKuntalaisille taataan tasapuoliset palvelut. Tehokkaampi toimintaympäristömahdollistaa palvelutuotannon korkeamman laadun. Palveluidensaatavuus paranee, prosessit suunnitellaan niin, että hoitoonpääsy on nopeaa ja mutkatonta. Toimintamme on asiakaslähtöistä.Uudet toimintamallit, teknologia japrosessien kehittäminen auttavatkohdentamaan ammattilaistenresurssit ydintehtävään, potilaanhoitoon, ja tukipalvelut hoitaaniistä vastaava henkilökunta.Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonrajojen hävitessä avoinkeskustelu ja yhteistoiminta eri palveluntarjoajien kesken kehittävätalaa ja parantavat palveluja konsultaatiokäytäntöjä hyödyntäen.Palvelujärjestelmään integroituvalla kuntoutuksella ja uudenlaisellatehostuvalla avo-/poliklinikkatoiminnalla vähennetään sairaalapäiviäja laitoshoidon tarvetta.Yhteiset prosessit sujuvoittavatpotilaan hoitoon pääsyä ja hoidonporrastusta. Kehittyvän informaatioteknologianhyödyntäminen tehostaaprosesseja; rutiinit automatisoidaan,tiedon kulku on sujuvaa ja reaaliaikaista.Potilas/asiakas on aktiivinentoimija sähköisessä vuorovaikutuksessaorganisaation kanssa.Potilaslogistiikka suunnitellaan potilasprosessien ja potilaan kulunmukaan. Selkeyttä ja helppoutta potilaan kulkuun tuo omat polutpotilaille ja omat polut henkilökunnalle. Tehokkaan ja onnistuneenpotilasprosessin edellytyksenä on hyvin suunniteltu potilaslogistiikka.Henkilöstöpulaan vastataan tukipalveluja tehostamallaja uudistuvalla työnjaolla. Terveydenhuollonammattilaisten työpanos kohdentuu ydintehtävään,potilaan hoitoon.Organisaation johtamisjärjestelmä tukee palvelujärjestelmäntoimintaa ja palvelutuotannon kehittämistä.Prosessijohtaminen on uudentyyppinen johtamismalli,jossa asiakas/potilas ja toimintatavat ovat keskiössä.Johtamisen uudistaminen vaatii monien asioidenosaamista ja tiedostamista.Uutta toiminnallisuuttauudessa ympäristössäUuteen ydinsairaalaan keskitetään kaikki ensiapu- japäivystystoiminta. Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollonyhteispäivystys sijoittuu ydinsairaalaan.Kaikki erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollonpäivystystoiminta keskitetään samaan yksikköön 24/7.Yhteispäivystyksen toiminta perustuu nopeaan tilannearviointiinja tarvittaessa konsultointiin.Tavoitteena on nopea diagnostiikka ja hoidon aloittaminensekä jatkohoidon tarpeen ja jatkohoitopaikanmäärittely. Uutena toimintana päivystykseen tuleesosiaalisten ja psykiatristen ongelmien selvittelyynsosiaalityöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajanpäivystystoiminta. Päivystyksen tarkkailupaikkojenmäärää lisätään ja perustetaan päivystysosasto lyhytaikaiseenseurantaan. Päivystyksen yhteyteen sijoittuuvuoteen 2013 mennessä alueen ensihoito, jonkajärjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille.Ydinsairaalaan siirtyy kriittisesti sairaan potilaanhoitoalue, johon kuuluvat teho-osasto (ICU), sydänvalvonta(CCU), aivohalvausyksikkö (stroke) sekätehostettua hoitoa vaativien potilaiden hoito-osasto.Dialyysiyksikkö rakennetaan teho-osaston läheisyyteen,jolloin synergiaetuja pystytään hyödyntämäänteknologiassa ja osaamisessa.Lisäksi ydinsairaalaan siirtyy operatiivisen potilaanhoitoalue, johon kuuluvat leiko-toiminta, leikkausjaanestesiatoiminta, päiväkirurgia sekä endoskopiat.Operatiivisen alueen läheisyyteen tulee synnytysyksikkö.Tukitoimintona välinehuolto tuleesijoittumaan operatiivisen alueen läheisyyteen.Radiologia-yksikkö siirtyy ydinsairaalaan lähelleakuutteja toimintoja ja palvelee lisäksi polikliinisiaja avopotilaita.Sairaalan uusi sisääntuloaula sijoittuu nykyisenrakennuksen kahviokerrokseen. Sisääntuloaulastatehdään viihtyisä, valoisa tila, jossa voi sijaita kahviloita,

27liikkeitä esimerkiksi apteekki ym. perusterveydenhuollon,sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon vastaanotottulevat sijoittumaan nykyiseen Metsolan puoleiseenlaajennuksen siipeen.Vastaanotoista valtaosa on standardoituja vastaanottojatutkimushuoneita, jotka avautuvat kahteen suuntaan,julkiselle potilaiden puolelle sekä henkilökunnanpuolelle, missä sijaitsevat toimistotilat ja henkilökunnantilat. Lisäksi siellä sijaitsevat osaamiskeskukset, jossalääkärit ja muu henkilökunta konsultoivat toisiaan,järjestävät neuvotteluja, tekevät keskittymistä vaativaatyötä, tutkivat dokumentteja ja kirjallisuutta.Hoitokeskuksessa hoidetaan kaikki ne potilaat, joidentila ei vaadi yöpymistä sairaalassa. Yksikkö toimiipäiväsairaalatyyppisesti. Hoitokeskuksessa korostuuhoitotyön työpanos, vuodeosastoilta kootaan yhteenpaikkaan ne potilaat, joille tehdään pääasiassa hoitajiensuorittamia toimenpiteitä, mm. erilaisia lääkityksiä,tiputuksia, tarkkailuja ja pientoimenpiteitä. Geriatrinenkeskus on perusterveydenhuollon yksikkö, joka tuottaakonsultaatio-, koulutus- ym. palveluja ikääntyneitäihmisiä hoidettaessa.Vuodeosastoilla hoidetaan vain niitä potilaita, joidenhoito edellyttää ympärivuorokautista seurantaa jahoitoa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa hoidostavoidaan tehdä niin, että potilas ei yövy sairaalassa.Siksi päiväosastopaikkojen tarve tulee kasvamaan japerinteisten sairaansijojen määrää tulee vähenemään.Vuodeosastot standardoidaan samantyyppisiksiosastoiksi, joissa potilaat hoidetaan yhden hengen huoneissa.Osa potilashuoneista on tarvittaessa epidemiatilanteissamuutettavissa erityshuoneiksi. Osastojen käytävistä muodostetaanviihtyisiä ”olohuoneita” seurustelunurkkauksineen. Psykiatrianvuodeosastot ovat edelleen Kuusankoskella psykiatrisessa sairaalassa.Tukipalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä logistiikan merkityskorostuu entisestään. Arkkitehtisuunnittelussa on huomioitu tavaroidenja pyykin kuljetuksissa ”robottien ” käyttömahdollisuus, jos tähänpäädytään. Nämä kuljetukset ohjataan omia reittejä pitkin ja omiahissejä käyttäen pois potilaiden ja henkilökunnan reiteiltä.Liikennejärjestelyt uusiutuvat niin, että Kotkantielle tulee ympyräliittymätkeskussairaalan molempiin päihin, jolloin ambulanssit japotilaskuljetukset voidaan ohjata eri teitä kuin muut kuljetukset.Pysäköintipaikkoja rakennetaan lisää, osa uuden ydinsairaalan alle.Hankesuunnitteluvaiheessa ei ole vielä ollut tarpeen määrittäätoiminnan yksityiskohtia tarkemmin. Suunnittelu on tässä vaiheessapainottunut tilasuunnitteluun, logistiikan ja toiminnan synergiahyötyjenetsimiseen. Tarkempi yksikkökohtainen suunnittelu jatkuu, kunhankesuunnitelma on hyväksytty ja varsinainen suunnittelu käynnistyy.Hankesuunnitelmaan tarvitaan Kotkan kaupungin hyväksyntä(lautakuntakäsittelyt) ja Carean hyväksyntä. Päätöksiä näistäkäsittelyistä odotetaan tänä vuonna 2011. Hankesuunnitemassaesitetyn aikataulun mukaan vuodet 2011-2012 on suunnittelunaikaa ja vuoteen 2015 mennessä valmiina olisi uusi ydinsairaala,sisääntuloalue, tieyhteys, pysäköintialue sekä päärakennuksenettä ruokasalirakennuksen peruskorjaus.Hankesuunnitelma liitteineen löytyy www.carea.fi •

spurtti | ylämäki, alamäki.28Artikkeli julkaistu Kuukkeli-lehdessä. Teksti: Kuukkeli/Eero Vapa | Kuva: Hilkka Punta, Kaija LaulainenPyörällä LappiinKuukkelin vihjepostilaatikko kolahti heinäkuussa. Viestissä kerrottiin,että lähettäjän naapuriin oli tullut kaksi eri pyöräretkuetta Etelä-Suomesta.Ylläksen retki ei ole heidän ensimmäisensä, mutta pisin.– Olemme polkeneet Etelä-Suomea ristiin rastiin, muttakestot ovat olleet vain muutamasta päivästä viikkoon.Pyörämiehet olivat sitä mieltä, että ”Ei sole poka mikhän” eli eikannata tuhlata sivuja niin vähäpätöiseen asiaan, mutta onneksinaiset, sisarukset Kaija Laulainen ja Hilkka Punta, halusivat jakaakokemuksensa Kuukkelin lukijoiden kanssa.1000 km/10 päivääKouvolasta lähtenyt parivaljakko taivalsi matkan suurimmaksi osaksinelostietä. Matkaa kertyi noin 1000 kilometriä ja aikaa siihen kului10 päivää.Matka oli etukäteen suunniteltu yöpymispaikkoja myöten, muttalopussa Kaija ja Hilkka saivat extempore-idean ja suuntasivatRuotsin puolelle.– Poljimme Tornionjokivartta ja ihailimme maisemia Ruotsin puolella,jossa ruoho näytti vihreämmältä, niinpä koukkasimmekin Pellossatoiselle puolen jokea. Peruimme viimeisen varatun yöpaikan jayövyimme Pajalassa. Liikenne oli siellä tosi rauhallista ja ideaosoittautui erittäin kivaksi.Hilkka ja Kaija tapasivat matkan varrella paljon muita pyöräilijöitä,joiden kanssa he vaihtoivat kuulumisia ja joilta he saivat hyviävinkkejä. Sattumalta samaan aikaan toista reittiä taivaltaneeseentuttuun miesporukkaan he olivat yhteydessä päivittäin puhelimitse.Yleensä matkojen suunnittelu on jäänyt Hilkanhuoleksi, mutta nyt Kaijakin osallistui siihen alusta asti.– Hilkka ei ole käynyt Suomessa Kajaania pohjoisempana,ja hän näki elämänsä ensimmäiset porot tälläreissulla. Kerrankin minä olin asiantuntijana, muutamavuosi sitten Lapin matkoista innostunut ja matkaideanäiti Kaija toteaa.Vaikka Hilkka ja Kaija ovat pyöräilyn ”ammattilaisia”,ei heidän kalustonsa ole mitään kallista Ranskanympäriajokamaa.– Kaijallakin on vain mummomallinen naistenpyörä,sisarukset naurahtavat.Tavalliset pyöräilyhousutkin olivat Hilkan ja Kaijanmielestä monien kehumia pehmustettuja housujaparemmat.Ilman vaikeuksiaHilkkaa ja Kaijaa oli etukäteen peloteltu hurjillaylämäillä ja kimppuun hyökkäävillä hyttysparvilla,mutta kummatkin jäivät heiltä kokematta.Ammattilaiset asiallaSiviilissä yötyötä hoitoalalla tekevät sisarukset paljastuvat haastattelussapyöräilyn ammattilaisiksi. Hilkka ei edes omista ajokorttia,ja pyörä on ollut hänelle ainoa kulkuneuvo kesät talvet. Kaija onherännyt pyöräilyyn hieman myöhemmin, noin 10 vuotta sitten,ja hänenkin arkielämänsä sujuu nyt ilman autoa.– Joissakin mäissä jouduimme taluttamaan pyöriä,mutta valtaosa matkasta oli tasamaata. Meille kävimyös hyvä tuuri tuulien suhteen. Poljimme etupäässäkovassa myötätuulessa.Mahdollisissa teknisissä ongelmissa he luottivat teidenritareiden apuun.

29– Olimme varautuneet pyörähuoltotarvikkein, vaikka emme olisiitse osanneet korjata. Yhden kerran ketjut irtosivat Hilkan pyörästä,mutta saimme ne paikoilleen omin avuin.Noin 100 kilometriä päivässä oli naisten mukaan heille sopivapäivämatka.– Olimme suhtautuneet ja varautuneet retkeen todella juhlallisestija vakavasti, mutta retki osoittautuikin rennoksi ja hauskaksi tavaksiviettää kesälomaa.SuosittelemmeKesäisen kokemuksen viisastamina Hilkka Punta ja Kaija Laulainensuosittelevat matkaa Lappiin polkupyörälläkin.Pyörän selästä näkee ja aistii kaiken ihan eri lailla kuin autollamatkustaen. Heidän matkaselostuksensa on täynnä hyviä ja matkantekoapiristäviä ohjeita, joista tässä muutama poiminta.- Telttaa emme ole pyöräretkillä koskaan mukana kuljettaneet, kattopitää olla pään päällä ja nukkuma paikkana kunnon sänky.Retkimeininkiä ylläpitääksemme pidimme joka päivä omiaevästaukoja. Eväät olivat tavallista syötävää eli ei mitäänerikoistuotteita tankkauksessa. Ainut poikkeus oli kivennäisvesi,mitä joimme suolatasapainoa ylläpitääksemme kovalla helteellä.- Yöpymispaikat kannatti varata etukäteen, koska heinäkuussa monetpaikat olivat täynnä. Suomen kesässä aurinkovoide ja sadesuojatovat välttämättömyys.– Annoimme vuoropäivinä yhteisen pienen yllätyksen ”palkinnoksi”päivän pyöräilyn jälkeen. Joskus raaputimme ässäarvat ja joskusjoimme valkoviinit, oli muuten tosi hyvä idea!– Teimme molemmille muistoksi valokuvakirjan ja siitä tulioikein hyvä!HaastettakerrakseenViime vuonna Carea osallistui ensimmäisenkerran valtakunnalliseen työpaikkapyöräilynhaastekampanjaan, kilometrikisaan. Kilpailualkoi 11.5.2010 ja päättyi 30.9.2010. Joukkueitaoli noin 650 ja osallistujia yli 9000.Carea kisasi suursarjassa (yli 25 henkilöä)95 muun joukkueen kanssa. Meiltä kilpailuunosallistui 81 reipasta vastuunkantajaa jaolimme joukkueena sijalla 70.Carea oli mukana myös liikkujan viikon16.–22.9. tapahtumissa. Liikkujan viikollakiinnitettiin huomiota arjen valintojenmerkitykseen ja Carealla se oli työmatkapyöräily.Carea palkittiin 4.10.2010 Kotkassavuoden 2010 työmatkapyöräilyä tukevanatyönantajana.Pisimmän matkan carealaisista pyöräili Sospanhoitaja Hilkka Punta, huimat 3867 kilometriä.Ohessa Hilkan ja hänen siskonsa kertomuspyörämatkasta Lappiin.Hilkan ja Kaijan selostusta kuunnellessa on helppo uskoa heidänmatkatiivistelmäänsä.– Vaikka retkemme ei ollut mikään huippu-urheilusaavutus, olemmesilti ylpeitä itsestämme. Tätä on kiva mummona muistella. •Hilkka Punta työskentelee hoitajana palvelukoti Aukustissa.

viimeinen pulla uunista ulos | nam.30Tiina Häyhä, henkilöstöjohtajaSuklainen namikakkupääsiäiseksiTäyttä ”faktaa”terveyssuklaastaVuonna 2004 amerikkalaisessaJournal of American Collage ofNutrition -lehdessä julkaistuntutkimuksen mukaan pari palaatummaa suklaata päivässälaajentaa verisuonia, vähentääsydäninfarktin vaaraa ja alentaamyös veren kolesterolia.Kaakao tuo onneaJo lueteltujen terveysvaikutustenlisäksi kaakao sisältää muunmuassa elimistölle tärkeitämagnesiumia, sinkkiä ja kuparia.Lisäksi suklaassa on runsaasti"onnellisuushormoniksi" kutsutunaivojen välittäjäaineen serotoniininesiastetta tryptofaania, jokaserotoniiniksi muututtuaan saaaikaan mielihyvän tunteita. Sokeripuolestaan edesauttaa tryptofaaninkulkeutumista perillesoluihin, jolloin elimistö pystyyhyödyntämään sen.Kun suklaassa on sekä tryptofaaniaettä sokeria, ei suinkaanole harhaa, että suklaa todella tuonautiskelijalleen onnentunteen– ainakin hetkellisesti. Tryptofaaniaon kaakaovoissa, joten suklaanmielialavaikutus tulee myösmaito- ja valkosuklaasta siinämissä tummasta suklaastakin.lähde: verkkoklinikka.fiPohja5 kananmunaa2,5 dl sokeria1 dl vehnäjauhoja1 dl perunajauhoja0,5 - 1 dl kaakaotaVatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineetkeskenään varovasti siivilän läpi vaahtoon. Kaada taikina voideltuunja korppujauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin 50 minuuttiaeli kunnes kakku irtoaa hieman vuuan reunoilta.KostutusHedelmäsäilykepurkin (kts. alla) liemi käy hyvin. Myös rommi tai punssisopii. Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan, kostuta kakkulevyt.Täyte2 prk (2x400 g) persikoita tai aprikooseja (tai yksi purkki molempia)1 tlk (250 g) maitorahkaa1 levy (200 g) Fazerin sinistä maitosuklaata2 rkl sokeria1 rkl vaniliinisokeria2 dl kuohukermaaRaasta täytteen suklaa ja sekoita suklaamurot rahkaan, mausta sokerilla.Lisää mukaan vatkattu kerma. Levitä kostutetun kakkulevyn pinnallepersikoita/aprikooseja ja sitten paksu kerros suklaakermarahkaa. Laitakootun kakun pinnalle esim. leikuulauta painoksi pintaa tasoittamaan.Kuorrutus1 levy (200 g) Fazerin sinistä maitosuklaata1 dl smetanaaSulata suklaa vesihauteessa ja anna suklaan hiukan jäähtyä. Lisää siihensmetana ja sekoita kuorrutus tasaiseksi. Levitä suklaakuorrutus kakunpinnalle ja reunoille. Koristele raekarkeilla. (Vaihtoehtoisesti kiehutakuohukermaa kattilassa, paloittele/sulata suklaa kerman joukkoon,sekoita tasaiseksi ja a) kaada kakun päälle tai b) anna jäähtyä ja vatkaavaahdoksi).Koristeeksiuseampi pussi raekarkkeja, esim. Kevätrakeita.Ps. Mikäli tässä ei ollut tarpeeksi suklaata, niin kokeilehan kolmensuklaan brownieita, niihin tulee 500 g suklaata…

ydin | Kasvot sanojen takana.31Toimituskunta:Tätä lehteä tekivät myös:Kari HassinenpäätoimittajaMaarit Katajistotoimituksen sihteeriEija JavanainenTaru KomulainenCarea – Kymenlaakson sairaanhoito- jasosiaalipalvelujen kuntayhtymän lehti19. toimintavuosiTiina HäyhäTove IkonenArja NarinenPasi PöllänenToimituskunta:Päätoimittaja: Kari HassinenToimituksen sihteeri: Maarit KatajistoTiina Häyhä, Tove Ikonen, Lasse Koste,Leena Laatta, Teija Lifflander,Sanna Munukka-Airaksinen,Ilkka Pieninkeroinen, Anu Raussi,Mirja Silvennoinen, Teija Vanhalaja Anu Vanhala-TaimistoLasse KosteLeena LaattaBirgit SalmenhaaraEija SipolaPainopaikka: Painokotka Oy, KotkaLehden toteutus: Nitro IDTeija LifflanderSanna Munukka-AiraksinenSekä Tarja Huopainen, Riitta Laapio,Anna Lakanen, Hilkka Punta jaErja VanhalaToimituksen osoite:Carea, Kotkantie 41, 48210 Kotka044 223 1984etunimi.sukunimi@carea.fiwww.carea.fiPalaute ja osoitteenmuutokset:maarit.katajisto@carea.fiLehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2011.Aineistot ko. lehteen 20.5. mennessäosoitteeseen maarit.katajisto@carea.fi~ ISSN 1236-374XIlkka Pieninkeroinen Anu RaussiLehti on painettu ympäristöystävällisesti.Lehti on luettavissa myös sähköisestiwww.carea.fi/laseriTeija VanhalaAnu Vanhala-TaimistoSekä Mirja Silvennoinenterveisiä | kasvot on pesty.Hyvä tästä tuli – toivottavasti myös te nautitte.Me lehdentekijät haluamme, että Laseri tarjoaa virkistäviä tuokioitakahvitaukojen, sohvaankäpertymisten ja eläkepäivien yhteyteen.Iloisia lukuhetkiä!

32Laserin kevätToivomme sinulle valoisaa jaenergiantäyteistä kevättä!