Teatterin keinot opetuksessa - Edu.fi

Teatterin keinot opetuksessa – Tervetuloa Teatterimuseoon!heini räsänen, museolehtori, teatterimuseoteatteriseikkailuMeidän luokka tuli Kaapelitehtaalle aulaan ja syötiinsiellä eväät. Se tehdas oli tosi iso ja vanha.Sitten joku nainen tuli meidän luokse ja esitteliitsensä Millaksi. Meidän luokka oli menossa museoon,Teatterimuseoon! Sitten se Milla alkoi kertoa,että hissi onkin avaruusraketti. Me uskottiinja puettiin avaruuspuvut päälle. Raketti laskeutuiTeatteriplaneetalle, jossa oli paljon ”örkkejä”:Lumikuningatar ja sen apurit, Lohikäärme Katla,joka on oikeasti syössyt tulta näyttämöllä jalihansyöjäkasveja. Me saatiin silitellä niitä ja seyksi haukkaili meidän käsiä ja me päästiin pareittainsen isomman kitaan. Ne lihansyöjäkasviton Teatteriplaneetan portinvartijoita, jotka suojelevatmeitä. Sitten me törmättiin semmoiseenlaitteeseen jonka nimi on jukeboxi. Siitä pystyykuuntelemaan musiikkia ja me kuunneltiin PeterPan ja lennettiin ullakolle.”me päästiin teatterimuseoon!”kuvat: tanja ahola

”meidän luokka näyttämöllä. siellä näyttämön takana olipukuhuone, mistä me saatiin ottaa roolivaatteita!”kuva: tanja aholaUllakolta noustiin Arkadia-teatterin pukuhuoneeseen,joka oli täynnä teatteripukuja ja rekvisiittaa. Sitten metehtiin lämppärit salissa. Taustalla soi James Bondintunnari ja me mentiin niin että meitä veti eteenpäinpolvet, nenä tai pylly. Se oli hauskaa ja me naurettiinpaljon ja tuli kuuma.Lämmittelyn jälkeen me alettiin suunnitella meidännäytelmää. Milla kyseli siitä kaikkea: missä se tapahtuu,keitä siellä on, mitä ne tekee, mitä yllättäväätapahtuu, miten siitä selvitään ja miten se loppuu. Metehtiin satunäytelmä hyviksistä, jotka asuivat linnassa,ja pahiksista, jotka asuivat luolassa naapurivaltakunnassa.Ne hyvikset ja pahikset riiteli ja taisteli keskenään,mutta lopulta ne teki sovinnon ja pidettiin isotjuhlat. Ja kaikista tuli hyviksiä.Näytelmän tekeminen oli tosi kivaa. Me juteltiinsiitä esityksestä ja sen tekemisestä ja Milla sanoiettä me tehtiin hyvää ryhmätyötä ja että teatterin tekeminenon juuri sitä. Sitten me lähdettiin takaisinavaruusraketille ja lennettiin maahan ja sitten me lähdettiinkoululle syömään. Mä aion mennä sinne Teatterimuseolleuudestaan.

teatteri koulussaTeatterin opettamisella eli teatterikasvatuksellaei ole tällä hetkellä kouluopetuksessa samanlaistaasemaa kuin esimerkiksi kuvataiteella jamusiikilla. Teatterimuseo valtakunnallisena erikoismuseonatukee koulujen ja ammattioppilaitostenteatteriin liittyvää opetusta. Teatterimuseonnäyttelyt ja kokeilunäyttämöt muodostavatteatterimaisen ympäristön, jossa oppilas voi itsetekemällä ja kokeilemalla päästä sisälle teatterintekemisen maailmaan. Museon ohjaajilla on lisäksiteatteritieteen ja teatteri-ilmaisun alueillaerityistietoja ja -taitoja, joita opettajat eivät välttämättäole pystyneet opiskelemaan.Parhaiten museon teatterikasvatus toteutuukinpaikan päällä museossa. Kaikkien ei kuitenkaanole mahdollista päästä Helsingissä sijaitsevaanmuseoon. Saavutettavuutta parantaakseen museoon tekemässä Skene -nimistä oppimisympäristöäja peliä, joka tulee olemaan toiminnassa keväällä2008. Kaikki, joilla on tietokone ja nettiyhteyskäytössään, voivat vierailla Skenen kautta ajasta japaikasta riippumatta Teatterimuseossa. KaksiosaisenSkenen toisella puolella voi yksin tai ryhmässätehdä oman teatteriesityksen. Toisella puolellapääsee tutustumaan teatterin eri osa-alueisiin jahistoriaan kuvien, tekstien ja tehtävien kautta.teatteri museossaTeatterimuseon työpajojen tarkoitus on helpottaaja elävöittää tutustumista museon näyttelyihinja niiden sisältöihin. Toisaalta tarjotaan tietoaesittävien taiteiden eri osa-alueista − annetaanavaimia näiden taiteenalojen ymmärtämiseen.Pääajatuksena on, että itse tehdyn asian ymmärtää,oppii ja muistaa helpommin kuin sellaisen,joka vain kerrotaan. Useat työpajat perustuvatpienryhmätyöskentelyyn, jolloin ryhmän vetäjävoi yksilöllisemmin huomioida kävijöiden tarpeita.Työpajoissa, mielikuvamatkoissa, draamaprosesseissaja esityksissä pyritään myös saamaanaikaan tunteita. Tunteiden kautta myös sellaisetasiat, joihin itsellä ei ole kosketuspintaa, muuttuvatymmärrettävämmiksi, elävämmiksi jaosaksi omaa ajatusmaailmaa.Työpajoissa käytetään tarpeen mukaan samojatyötapoja, joita käytetään teatteriesitystä valmisteltaessa.Näitä perusteatteriharjoituksia ovatkeho- ja liikeharjoitukset, aistiharjoitukset, improvisaatioharjoitukset,tunnetilaharjoitukset, satuharjoituksetja mielikuvaharjoitukset. Pajoissahyödynnetään myös prosessidraaman tekniikoita:äänimaisemia, karttoja, yhteistä piirtämistä,rinnakkaistarinoita, naamioita, nukkeja, eläviäpatsaita, tarinankerrontaa, kirjoitusharjoituksia,kävelyitä, rytmin vaihteluita ja niin edelleen.219

työpajasirkusTeatterimuseon ala, teatteri ja esittävät taiteet,yhdistää useita eri taiteenaloja: kirjallisuuden,näyttelemisen, ohjaamisen, pukusuunnittelun,lavastuksen, valot, musiikin, äänet, tanssin janiin edespäin. Siksi myös museon työpajat jokoyhdistävät noita taiteenaloja tai keskittyvät syvällisemminyhteen tai useampaan niistä.Työpajojen lähtökohtana ja materiaalina ovatusein pysyvän tai vaihtuvan näyttelyn teema jasisältö. Näyttelyiden visuaalisuudessa ja tilasuunnittelussapyritään aina ottamaan huomioontyöpajojen tarpeet. Vaihtuvien näyttelyidentyöpajojen teemat ovat vaihdelleet sirkuksestamediakasvatukseen ja aasialaisen teatterin erityispiirteisiin.Tarvittaessa työpajoja voidaan myösräätälöidä ryhmän erityistoiveiden ja -tarpeidenmukaan. Pajan sisältö voi painottua esimerkiksilavastukseen, pukusuunnitteluun, näyttelijäntyöhöntai vaikka dramaturgiaan.Teatterimuseo järjestää myös työpajoja, jotka eivätsuoraan liity näyttelyihin. Pajan lähtökohdaksivoidaan ottaa esim. koulujen opetusohjelmaankuuluva aihe. Sammon ryöstö on 5 - ja 6 -luokkalaisillesuunnattu draamaprosessin keinoja käyttävätyöpaja, joka ei liity olemassa oleviin näyttelyihin.Siinä sukelletaan äänten, musiikin, valojen jateatteriharjoitusten avulla Kalevalan maailmaan.kuvasta kertomukseksi -työpaja – museoidenvälistä yhteistyötäTeatterimuseo pyrkii tekemään yhteistyötä muidenmuseoiden ja teattereiden kanssa. Luontevayhteistyökumppani on Suomen valokuvataiteenmuseo, joka sijaitsee Teatterimuseon alakerrassa.Yhteistyöllä voidaan syventää entisestään museokäyntiäja tarjota hiukan erilaisia näkökulmiateatterikasvatukseen. Kuvasta kertomukseksi -työpaja toteutti onnistuneesti sitä museon ajatusta,että teatterikasvatuksen ja teatterin keinoinvoidaan käsitellä oppilaille vieraampia javaikeampiakin aiheita ja yhdistellä eri oppiaineidenopetussisältöjä.Kuvasta kertomukseksi -draamatyöpajankohderyhmä olivat lukioikäiset ja aikuiset. Pajanlähtökohta oli tanskalaisen valokuvaaja HenrikSaxgrenin näyttely Sota ja rakkaus, joka oli esilläSuomen valokuvataiteen museossa. Vaikka näyttelyon jo purettu, toimii Kuvasta kertomukseksi-pajan perusajatus edelleen. Sitä voidaan tarvittaessatoteuttaa myös muiden valokuvien taimaalausten avulla.Henrik Saxgren on kuvannut ja haastatellutmaahanmuuttajia Pohjoismaissa heidän omissakodeissaan. Kuvattavat henkilöt olivat itse valinneetvaatteet ja esineet, jotka olivat mukanakuvassa. He ovat kertoneet elämäntarinansa ja220