Liite 13 Natura-arvioinnin tarveharkinta - Ramboll

SISÄLTÖ1. Johdanto 11.1 Yleistä Natura-tarveharkinnasta 21.2 Aineisto ja menetelmät 32. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI0700091) 42.1 Sijainti ja yleispiirteet 42.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset 53. Pyhäjärven alueen tikkametsät (FI0700092) 83.1 Sijainti ja yleispiirteet 83.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 83.1 Luontodirektiivin liitteen II lajit 83.2 Lintudirektiivin liitteen I lajit 83.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit 84. Syrjiensärkän Natura-alue (FI0423001) 84.1 Sijainti ja yleispiirteet 84.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 94.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit 94.4 Lintudirektiivin liitteen I lajit 94.5 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit 105. Hankkeen kuvaus ja suunnitellut toimenpiteet 116. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus: Hankkeenvaikutukset luontodirektiivin liitteen Iluontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin 126.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin 126.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin 136.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 137. Pyhäjärven tikkametsät: Hankkeen vaikutuksetlintudirektiivin liitteen I lajeihin 137.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 138. Syrjiensärkkä: Hankkeen vaikutukset luontodirektiivinliitteen I luontotyyppeihin 148.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin 148.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin 148.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin 149. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 1410. Johtopäätökset 1411. Kirjallisuuslähteet 15

11. JOHDANTOUukuniemen yleiskaavasta laaditaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on nostaa yleiskaavanrakennuspaikkojen rakennusoikeutta. Rantarakennusoikeuden osalta mitoitusperiaatteita ei kuitenkaanmuuteta. Kaavamuutoksessa myös huomioidaan maanomistajien esittämät kaavamuutosehdotuksetsekä korjataan kaavassa olevia virheitä mm. olemassa olevan rakentamistilanteenosalta.Uukuniemen yleiskaavamuutosalue sijoittuu Pyhäjärven rannalle. Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaanPyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueeseen. Osittain kaava-alueelle sijoittuumyös Syrjiensärkän Natura-alue. Kaavan vaikutuksista Pyhäjärven ja Syrjiensärkän Naturaalueisiinon laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta osana yleiskaavamuutostyötä. Vaikutustenarvioinnissa on erikseen huomioitu myös Pyhäjärven alueen tikkametsät Natura-alue, jonka osaalueitasijoittuu kaavamuutosalueen läheisyyteen.Kuva 1-1 Voimassa olevan Uukuniemen yleiskaava-alueen rajaus. Natura-alueiden rajaukset on esitettykuvissa 2-1 ja 4-1.

21.1 Yleistä Natura-tarveharkinnastaNatura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin(79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioidenNatura 2000 -verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänäon huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussaja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytettytai ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon, ei merkittävästi heikennetä.Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä,milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto-tai lintudirektiivissä.Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain10 luvussa säädetään Natura 2000 -verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisestimuuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännösluonnonsuojelulain 65 ja 66 §:iin.”Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmienkanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksialue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajantai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskeesellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuviamerkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdämyös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettuaarviointimenettelyä. (24.6.2004/553)”Luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmateivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joidenvuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksiaon, tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kunarviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevattällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvathankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistualuontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita.LuontodirektiiviLuontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston janiiden elinympäristöjen suojelu. Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaanEuroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso.Keskeisiä toimenpiteitä ovat Natura 2000 -alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun järjestelmäsekä hyödyntämisen säätely.Luontodirektiivin liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja on Suomessaseuraavasti:Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI-alueet, Sites of CommunityImportance)Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä (Luonnonsuojelulaki 49 §)Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovatvaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet,jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotkaovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisestisuojeltaviksi, ja ne on osoitettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta yhteisöon erityisvastuussa.

3Natura-arvioinnin tarveharkintaTarveharkinnassa otetaan esiin viisi näkökohtaa: 1) hankkeen tai suunnitelman kuvaus, 2) Natura-alueenja siihen kohdistuvien vaikutusten kuvaus, 3) vaikutusten merkittävyyden arviointi, 4)lieventävien toimenpiteiden ja vaihtoehtojen sekä yhteisvaikutusten tarkastelu sekä 5) johtopäätöksetja arvio vaikutuksista.Tarveharkinnan johtopäätös voi olla:1) Ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita2a) Heikentää, Natura-arviointi tehtävä2b) Vaikutusten ilmeneminen epävarma, Natura-arviointi tehtäväNatura-luontoarvot, joita SCI-perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava,ovat:luontodirektiivin liitteen I luontotyypitluontodirektiivin liitteen II lajit1.2 Aineisto ja menetelmätPyhäjärven ja Syrjiensärkän Natura-alueet on sisällytetty osaksi Natura–verkostoa luontodirektiivinperusteella (SCI, Sites of Community Importance). Tässä selvityksessä on arvioitu Pyhäjärvenrannalle sijoittuvan yleiskaavamuutoksen vaikutukset niihin Pyhäjärven alueen luontokokonaisuusNatura-alueella (FI0700091, SCI) sekä Syrjiensärkän Natura-alueella (FI0423001, SCI)esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin, joiden perusteella alueeton sisällytetty osaksi Suomen Natura -verkostoa.Pyhäjärven pohjoisosiin osittain SCI-aluerajauksen sisään sisältyy lintudirektiivin mukaisia SPAalueita(SPA, Special Protection Areas). SPA-alueet ovat uhanalaisen lintulajin tärkeitä pesimä- jaelinalueita (FI0700092, Pyhäjärven alueen tikkametsät, SCI ja SPA). Lintudirektiivin perusteellasuojeltuja kohteita ei sijaitse varsinaisella kaavamuutosalueella, vaan kohteet sijaitsevat kaavaalueenläheisyydessä sen mahdollisella vaikutusalueella (kuva 2-1). Tässä selvityksessä on arvioitukaavamuutoksenvaikutukset Pyhäjärven alueen tikkametsien Natura-alueella esiintyviin lintudirektiivinliitteen I lajeihin. Kaavan vaikutukset Pyhäjärven tikkametsien alueella esiintyviinluontotyyppeihin on jätetty arvioinnin ulkopuolelle, sillä etäisyydestä johtuen kaavalla ei ole vaikutuksiakaava-alueen ulkopuolella esiintyviin luontotyyppeihin.Selvitys on tehty kokoamalla olemassa olevaa aineistoa. Lähtöaineistoina tässä työssä on hyödynnettymm. seuraavia:Natura-tietolomake, Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI0700091)Natura-tietolomake, Syrjiensärkän Natura-alue (FI0423001)Natura-tiedot, Pyhäjärven alueen tikkametsät (FI0700092)Metsähallituksen biotooppiaineistot Pyhäjärven Natura-alueeltaKarjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelmaNatura 2000-luontotyyppiopasKaava-alueen muutoskohteista on laadittu myös luontoselvitys kesällä 2012 (Ramboll FinlandOy/Heli Lehvola). Selvitys on raportoitu kaavaselostuksen osana.Kaavamuutosalueen välittömään läheisyyteen sen luoteispuolelle sijoittuu myös MarjoniemenkankaanNatura-alue (FI0700039). Marjoniemenkankaan harjualue on suojeltu luontodirektiivinperusteella (SCI). Harjualueen läheisyyteen sijoittuvalla kaavamuutosalueella ei arvioida olevansellaisia Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia, joiden vuoksi Marjoniemenkangas olisi tullutsisällyttää osaksi Natura-arvioinnin tarveharkintaa.

42. PYHÄJÄRVEN ALUEEN LUONTOKOKONAISUUS(FI0700091)2.1 Sijainti ja yleispiirteetPyhäjärvi on Salpausselkien alueelle sijoittuva karu suurjärvi. Pyhäjärven Natura-alueen kokonaispinta-alaon 15 296 hehtaaria ja se sijoittuu Kesälahden, Kiteen ja Parikkalan kuntienalueelle. Kalataloudellisesti arvokkaan järven vesi on hyvälaatuista. Pyhäjärvi luokitellaan niinsanottuun nuottaruohotyyppiin, jota luonnehtivat hyvin alhainen ravinne- ja humuspitoisuus.Pyhäjärvi on vedenlaadultaan Suomen edustavimpia niukkaravinteisia Lobelia-tyypin järviä.Järven pohjakasvillisuudessa niukkaravinteisille ja kirkasvetisille järville ominaiset pohjaruusukekasvitovat vallitsevia.Kuva 2-1 Kaavamuutosalueen sijainti suhteessa Pyhäjärven Natura-alueisiin. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuusNatura-alueen rajaus jatkuu karttarajauksen pohjoispuolella, Natura-alue kattaa Pyhäjärvenkokonaisuudessaan.

5Pyhäjärven eteläosiin sijoittuu I Salpausselkä, joka muodostaa alueelle laajoja harjumuodostumakomplekseja.II Salpausselkä kulkee järven pohjoisosan ylitse jakaen järven kahteen osaan.Alueella hallitsee harjuluonto, paikoin on myös moreenimaita. Järven pohjaeläinlajistoon kuuluuuseita jääkautisia reliktiäyriäisiä.Pyhäjärven alueella on kaksi merkittävää lehtometsää, Näsönsalmen harjulehto ja Kotalahdenrantalehto. Edellinen on kaskitalouden muovaamaa kuivahkoa koivu- ja mäntyvaltaista lehtoa,jälkimmäinen on kosteampi lähdesoiden ja lehtoalueiden mosaiikki, jossa esiintyy useita uhanalaisialajeja.2.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvauksetPyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueella esiintyvät Natura-tietolomakkeessa mainitutdirektiiviluontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa ja luontotyyppien kuvaukset jäljempänätekstissä.Taulukko 2-1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Pyhäjärven alueella.Priorisoidut luontotyypit on merkitty tähdellä.Luontotyyppi Koodi Peittävyys, %Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteisetvedet (Littorelletalia uniflorae)3110 97Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 1Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160

6Boreaaliset lehdotLehtoja esiintyy yleensä boreaalisen vyöhykkeen ravinteisilla multamailla, joilla maaperän hienojakoisuusja riittävä veden saanti mahdollistavat moninaisen ja rehevän kasvillisuuden muotoutumisen.Yleisesti lehtojen kasvillisuutta luonnehtii voimakas kerroksellisuus, jossa kenttä- japensaskerros ovat yleensä melko reheviä ja korkeakasvuisia. Boreaalisista lehdoista on kuvattulukuisia eri lehtokasvillisuustyyppejä, joiden pääryhmät ovat kuivat, tuoreet ja kosteat lehdot.Alueen edustavuutta arvioitaessa tärkeimmät piirteet ovat erityisesti lehtolajiston runsaus sekäalueen puuston rakenne ja lajikoostumus. Arvokkaat erityispiirteet (mm. järeä ja vanha puusto,lahopuiden runsaus tai monimuotoisuutta lisäävien elinympäristölaikkujen, kuten puronvarsien,esiintyminen) voivat osaltaan lisätä lehdon arvoa.Vaihettumissuot ja rantasuotTurvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisten alustojen kasviyhdyskuntia, joille on tunnusomaistaminerotrofisten ja ombrotrofisten tyyppien välimuotoiset piirteet. Tyyppiin sisältyy laajaja monimuotoinen joukko kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvatkeskikokoisista tai pienistä saraikoista, joissa kasvaa myös rahka- tai ruskosammalia. Niihintavallisesti liittyy myös vesi- ja rantakasviyhdyskuntia.Boreaaliset luonnonmetsätVanhat luonnonmetsät ovat metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita,joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsätovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandian alkuperäisistä luonnonmetsistä. Vanhat luonnonmetsätovat metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vainvähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsät ovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandianalkuperäisistä luonnonmetsistä. Boreaaliset luonnonmetsät luontotyyppiä on todettu alueella Metsähallituksenluontotyyppi-inventoinnissa, karttarajaukset kuvassa 2-2.Puustoiset suotPuustoiset suot ovat kosteilla tai märillä turvemailla kasvavia havu- ja lehtipuumetsiä, joilla vedenpintaon pysyvästi korkealla. Suomessa luontotyyppiin luetaan kuuluviksi useimmat eri suoyhdistelmiinkuulumattomat metsäiset suotyypit. Näitä ovat mm. mustikka-, muurain, metsäkorte-,saniais-, ruoho- ja heinäkorvet, korpi-, pallosara-, tupasvilla- ja isovarpurämeet, sara- ja nevakorvetsekä sara- ja nevarämeet. Keskeisiä tekijöitä luontotyypin säilymisen kannalta ovat erityisestisuoalueen luonnontilaisen puuston ja kasvillisuuden sekä suoalueen hydrologian säilyminenluonnontilaisena (Airaksinen & Karttunen 2001).2.1 Luontodirektiivin liitteen II lajitNatura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja.2.2 Lintudirektiivin liitteen I lajitNatura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kalatiira, kuikka, palokärki,viirupöllö sekä kaksi uhanalaista lajia.2.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajitMuita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja ovat isokoskelo, käpytikka,kuhankeittäjä, pikkutikka, pohjantikka, punarinta, satakieli, selkälokki, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo,tuulihaukka, häränsilmä, kalliokielo, kevätlinnunherne, metsänemä, purolitukka, sinivuokkoja tuoksumatara.

Kuva 2-2 Direktiiviluontotyypit kaavamuutosalueella. Karttarajaukset: Biotooppiaineisto/Metsähallitus.7

83. PYHÄJÄRVEN ALUEEN TIKKAMETSÄT (FI0700092)3.1 Sijainti ja yleispiirteetPyhäjärven tikkametsät (SCI, SPA) kattaa yhdeksän aluetta Pyhäjärven keskiosassa Havukkasaaressa,Varmonniemellä, Kontiosaaressa, Pöllälänniemellä ja Sorsasaaressa. Kohteet ovat lähinnäkoivuvaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasta. Runsaasti lahopuuta sisältävien alueiden lintulajistoonkuuluvat muun muassa pikkutikka, pohjantikka, palokärki, lehtopöllö, viirupöllö ja kuhankeittäjä.Useista osa-alueista koostuvan Natura-aluekokonaisuuden sijainti on esitetty edellä kuvassa2-1 (sivu 4).3.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypitAlueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä ovat: Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhatlehtipuuvaltaiset metsätLuontotyypit on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolelle.Etäisyydestä johtuen kaavalla ei ole luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia.3.1 Luontodirektiivin liitteen II lajitNatura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja.3.2 Lintudirektiivin liitteen I lajitNatura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat palokärki, pohjantikka,viirupöllö ja yksi uhanalainen laji (sama uhanalainen lintulaji esiintyy myös alueellaFI0700091).3.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajitMuita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä lajeja ovat kuhankeittäjä, käpytikka ja pikkutikka.4. SYRJIENSÄRKÄN NATURA-ALUE (FI0423001)4.1 Sijainti ja yleispiirteetSyrjiensärkän Natura-alue sijoittuu osittain kaavamuutosalueelle sen lounaisosaan. Syrjiensärkkäon biologisesti monimuotoinen harjualue, joka on merkittävä myös maisemallisesti ja monikäytönkannalta. Syrjiensärkkä on Ensimmäisen Salpausselän proksimaalivyöhykkeeseen liittyvän harjujaksonosa. Syrjiensärkkä käsittää polveilevan, jyrkkärinteisen ja kapealakisen, noin 30 metriäkorkean selänteen, siihen liittyviä sivudeltoja, sivukumpuja, rinnakkaisselänteitä ja -harjanteitasekä näiden muotojen välisiä syviä harjuhautoja ja -kuoppia.Natura-alueen kasvillisuus on pääasiassa puolukkatyyppiä, kenttäkerrokseltaan ruohoista, valorinteelläosittain kanervatyyppiä. Monin paikoin esiintyy myös harjulehtomaisia kasvillisuustyyppejäOMaT- tyypistä kuivempiin kielovaltaisiin puolilehtoihin. Puusto on pääosin mänty- ja koivuvaltaista,seassa on joitakin vaihtelevanikäisiä istutettuja kuusimetsiköitä, myös haapaa ja harmaaleppääesiintyy runsaasti. Alueen lammet ovat kirkasvetisiä ja todennäköisesti lähdepohjaisia.Harjualueen kupeessa on luonnontilainen, pienialainen, edustava ja suhteellisen monilajinen luhtainensaraneva Haapaluoso, joka on muodostunut melko jyrkkäreunaiseen laaksoon. Suolla onrunsaasti eri saralajeja (9 kpl), joista valtalajeina ovat piukkasara (Carex elata), luhtasara (Carexvesicaria) ja jouhisara (Carex lasiocarpa).

9Kuva 4-1 Syrjiensärkän Natura-alue ja kaavamuutosalue. Kartalla näkyy kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaMarjoniemenkankaan Natura-alue.4.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypitAlueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa.Taulukko 4-1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Syrjiensärkänalueella.Luontotyyppi Koodi Peittävyys, %Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 1Boreaaliset lehdot 9050 5Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 30Alueella tavattavia luontotyyppejä esiintyy myös Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Naturalueella,luontotyyppien ominaispiirteet on kuvattu edellä kappaleessa 2.2.4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajitNatura-tietolomakkeessa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja.4.4 Lintudirektiivin liitteen I lajitNatura-tietolomakkeessa ei ole mainittuna lintudirektiivin liitteen I lajeja.

104.5 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajitMuita tärkeitä eläin- ja kasvilajeja ovat hietaorvokki, häränsilmä, lehtokuusama, mustakonnanmarja,näsiä, sinivuokko ja tunturikurjenherne.Kuva 4-2 Maisemia Hönninmäeltä Syrjiensärkän Natura-alueen suuntaan.

115. HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEETTässä kappaleessa kuvataan kaavamuutoksen luontovaikutusten kannalta keskeisiä merkintöjä.Kaavamuutoksen vaikutuksia kokonaisuudessaan on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa.Rakennusoikeuden nostoRA–merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimirakennusoikeus nostetaan120 k-m² > 200 k-m². Päärakennuksen rakennuksen kokoa lisäksi porrastetaan sen mukaan,kuinka kaukana rannasta se sijaitsee seuraavasti:Alle 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle rannastayli 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle rannastaJätevesien johtaminenKaavan yleisissä määräyksissä käsitellään myös jätevesien johtamista. Kaavaluonnosvaiheen jälkeenvesienkäsittelyä koskevia yleisiä määräyksiä on ehdotusvaiheeseen tiukennettu, keskeisenämuutoksena ranta-alueella rakennettaville vesikäymälöille on vaatimuksena jätevesien johtaminenviemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Vesienkäsittelyä koskevat kaavamääräykset alla kokonaisuudessaan:”Viemäriverkostojen ulkopuolinen jätevesien käsittely tulee toteuttaa valtioneuvoston asetuksen209/ 2011 mukaisesti. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissaja että jätevedestä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesienkäsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Vesikäymälän rakentaminenranta-alueella edellyttää, että jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpisäiliöön.Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelmaon esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostiton hoidettava niin, ettei hajua tai muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettäväriittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettavavähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle.Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahanalueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillärantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa valittaessa.”Erityistoimintojen alueesta matkailupalvelujen (RM) alueeksiTokkarinniemi muutetaan kokonaisuudessaan erityistoimintojen (ER) alueesta matkailupalvelujenalueeksi (RM). Alueelle on rakennettu rajavartioston toimintoja palvelevia rakennuksia. Kaavallamahdollisestaan alueelle lisärakentaminen, joka toteutetaan ranta-asemakaavalla. Yleiskaavallaei oteta kantaa alueen rakennusoikeuden määrään kerrosalaneliömetreinä, koska se määrittyytarkemmin ranta-asemakaavassa. Alustavan suunnitelman mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaanoin 5000 k-m2:ä uudisrakentamista.Puuttuvien rakennuslupien lisäykset ja rakennuspaikkojen siirrotVoimassa olevassa kaavassa on ristiriitaisuuksia olemassa olevaan rakennuslupatilanteeseen verrattuna.Kaikki rantavyöhykkeellä olevat luvanmukaiset asuin- ja lomarakennukset tulee osoittaakaavassa. Kaavamuutoksella korjataan voimassa olevassa kaavassa olevia virheitä.Kaavalla siirretään rakennuspaikkoja. Pääasiallisesti alueet, jonne rakennuspaikkoja siirretään,ovat jo rakennettujen alueiden läheisyydessä. Uusien rakennuspaikkojen luontoarvojen tarkasteluon esitetty kaavaselostuksen luontoa käsittelevissä kappaleissa.

126. PYHÄJÄRVEN ALUEEN LUONTOKOKONAISUUS: HANK-KEEN VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN ILUONTOTYYPPEIHIN JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEENII LAJEIHIN6.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihinPyhäjärven Natura-alue lukeutuu lähes kokonaan luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraalisetniukkaravinteiset vedet (luontotyypin peittävyys 97%). Haja-asutus ja loma-asutus voivat aiheuttaavesistöihin ravinnekuormitusta, josta puolestaan voi aiheutua järviluontotyypin ominaispiirteitäheikentäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen mahdollisiin vesiluontotyyppiin kohdistuviinepäsuoriin vaikutuksiin kuuluvatkin kiintoaine- ja ravinnepäästöt.Kaavamuutoksella ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksenmahdolliset vaikutukset vedenlaatuun muodostuvat rakennusoikeuden noston kautta,mikäli rakennusoikeuden nostolla on vaikutuksia rakennusten varustelutasoon ja siten vesivessojenmäärään alueella. Kaavaehdotusvaiheessa jätevesien johtamista käsitteleviä yleisiä määräyksiäon kuitenkin tarkennettu kaavaluonnoksessa esitettyihin verrattuna (tarkemmin kappaleessa5).Jätevesien käsittelyRakennusoikeuden nosto voi välillisesti loma-asuntojen varustelutason nousun myötä nostaamyös vesivessojen määrää alueella, mutta kaavan vesienkäsittelyohjeita noudatettaessa ei muutoksestaarvioida aiheutuvan pintavesien tilaa heikentäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksessa vesienkäsittelyäkoskevat määräykset ovat tiukempia kuin nykyisin voimassa olevassa kaavassa,joten kaavan vesienkäsittelymääräykset voivat tulevaisuudessa jopa parantaa tilannetta pintavesienosalta.Vesiliikenteen kasvuMikäli rakennusoikeuden nosto lisää lomarakennuksilla vietettyä aikaa, voi se välillisesti aiheuttaavesiliikenteen kasvua. Vesiliikenteen kasvua ei kuitenkaan arvioida niin suureksi että se aiheuttaisiveden laadun heikkenemistä ja siten luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteisetvedet kohdistuvia vaikutuksia.RuoppauksetKaavan välillisenä vaikutuksena voidaan pitää myös mahdollista rantojen ruoppaamista rakennuspaikkojenedustoilla. Ruoppaukset voivat vaikuttaa pohjakasvillisuuteen sekä paikallisestimyös vedenlaatuun. Kirkasvetisellä karulla järvellä ruoppaamistarve arvioidaan kuitenkin vähäiseksi,eikä kaavamuutos aiheuta merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Ruoppaaminenedellyttää ruopattavista määristä riippuen joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistäpaikalliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus voi puuttua ruoppaamishankkeisiin pohjakasvillisuudeltaanmerkittävillä alueilla.Kuva 6-1 Pyhäjärven rantaa.

13Muut luontotyypitNiukkaravinteisen järviluontotyypin lisäksi kaava-alueella esiintyy paikoin luontotyyppejä harjumuodostumienmetsäiset luontotyypit, boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot ja puustoisetsuot. Kyseisten luontotyyppien alueilla ei voimassa olevassa yleiskaavassa sijaitse rakennuspaikkojaeikä kaavamuutoksessakaan näille alueille osoiteta rakentamista. Virkistyskäytön vähäinenlisääntyminen myös luontotyyppien alueella on mahdollista, mikäli rakennusoikeuden lisääminenlähialueilla lisää loma-asunnoilla vietettävää aikaa sekä lähialueiden virkistyskäyttöä.Mahdollisesti lisääntyvän virkistyskäytön kulutusvaikutukset luontotyyppien alueella arvioidaankuitenkin niin vähäisiksi, ettei virkistyskäytöstä aiheudu luontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviävaikutuksia.Kaavalla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Kaavalla osoitettavauusi rakentamispaikka sijoittuu Hevoskallion alueelle olemassa olevien rakennusten läheisyyteen,rakennuspaikka ei sijaitse luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien alueella eikä sillä oleluontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. uuden rakennuspaikan luonnonympäristöä on kuvattukaavaselostuksessa.6.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihinNatura-tietolomakkeen tietojen perusteella alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja.6.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihinKaavasta aiheutuvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset ovat rakennusoikeudennostosta aiheutuvia rakentamisen aikaisia häiriöitä sekä vesiliikenteestä aiheutuviahäiriövaikutuksia. Veneilijät voivat aiheuttaa häiriötä liikkuessaan vesialueilla lintudirektiivinliitteen I lajien (kalatiira, kuikka, uhanalainen petolintu) pesien läheisyydessä. Kaavan vaikutuksetvesiliikenteeseen nykytilanteeseen verrattuna arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, eikä kaavamuutoksellaem. lajien osalta arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia.Toiseen alueella esiintyvään uhanalaiseen lintudirektiivin liitteen I lajiin kohdistuvien vaikutustenosalta kaavan vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 7.7. PYHÄJÄRVEN TIKKAMETSÄT: HANKKEEN VAIKUTUKSETLINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LAJEIHIN7.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihinPyhäjärven tikkametsien alueella esiintyvää uhanlaista lintudirektiivin liitteen I lajia tavataanmyös kaavamuutosalueella. Kaava-alueella tapahtuvilla uhanalaiseen lajiin mahdollisesti kohdistuvillatoimenpiteillä voi siten olla vaikutuksia myös Pyhäjärven alueen tikkametsien suojeluperusteenaesitettyyn lintudirektiivin liitteen I lajiin. Sama uhanalainen laji on mainittu lintudirektiivinliitteen I lajina myös Pyhäjärven alueen luontokokonaisuuden tiedoissa, vaikka ensisijaisetsuojeluperusteet tällä alueella liittyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin.Kaavaluonnoksessa Varkaansaareen oli osoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaiset toistaiseksirakentamattomat rakennuspaikat. Varkaansaari on Metsähallitukselta saatujen tietojen mukaanuhanalaisen lajin pesimäaluetta. Saaren pienestä koosta johtuen rakennuspaikkojen toteuttaminenkaavaluonnoksen mukaisesti ei olisi ollut mahdollista siten, ettei rakentaminen heikentäisiuhanalaisen lajin elinpiiriä. Kaavaehdotuksessa Varkaansaari on em. syistä merkitty luonnonsuojelualueeksi(SL-alue) ja rakennuspaikat korvataan maanomistajalle. Kaavaehdotuksenmukainen SL-alue turvaa uhanalaisen lajin pesimäalueen, eikä kaava siten heikennä uhanalaisenlajin elinpiiriä. Kaavamuutoksella ei kaavaehdotuksen mukaisesti toteutettuna arvioida olevanuhanalaiseen lintudirektiivin liitteen I lajiin kohdistuvia vaikutuksia.Muita lintudirektiivin liitteen I lajeja Pyhäjärven alueen tikkametsissä ovat palokärki, pohjantikkaja viirupöllö. Osayleiskaavamuutoksesta ei arvioida muodostuvan näiden lajien elinympäristöjäheikentäviä vaikutuksia.

148. SYRJIENSÄRKKÄ: HANKKEEN VAIKUTUKSET LUONTO-DIREKTIIVIN LIITTEEN I LUONTOTYYPPEIHIN8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihinNatura-alueen rajaus on esitetty edellä kuvassa 4-1, luontotyyppien peittävyys alueella on yhteensä36% Natura-alueen kokonaispinta-alasta. Kaavamuutos ei vallitsevaan nykytilanteeseenverrattuna aiheuta muutoksia Natura-alueella. Kaavamuutoksessa Natura-alueelle uutena merkintänätulee yksi jo toteutettu lomarakennuspaikka, joka on virheellisesti jäänyt edellisestä kaavastapuuttumaan. Rakennusoikeuden nosto voi aiheuttaa vähäisiä muutoksia jo toteutuneidenrakennuspaikkojen sisällä.Kaavamuutoksesta ei edellä mainituista syistä arvioida aiheutuvan luontotyyppien ominaispiirteitäheikentäviä vaikutuksia.8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihinNatura-tietolomakkeessa ei ole mainittu luontodirektiivin liitteen II lajeja.8.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihinNatura-tietolomakkeessa ei ole mainittu lintudirektiivin liitteen I lajeja.9. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSAPyhäjärven Natura-alue on laaja, ja sen alueella on vireillä myös muita kaavahankkeita. Kiteen jaKesälahden rantaosayleiskaavoista on valitettu ja niiden oikeuskäsittely on kesken.Valitusperusteena on ollut kaavojen kokonaismitoitus suhteessa Pyhäjärven luontoarvoihin. Kaavojenmahdolliset yhteisvaikutukset riippuvat niiden mahdollistaman lisärakentamisen määrästäsekä ranta-alueilla sovellettavista vesienkäsittelymääräyksistä.10. JOHTOPÄÄTÖKSETKaavaehdotuksessa vesienkäsittelyyn liittyvät määräykset ovat tiukempia kuin nykyisin voimassaolevassa kaavassa. Kaavaehdotuksen määräysten mukaisesti toimittaessa ei arvioida muodostuvanpintavesien tilaa ja siten vesiluontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. KaavaehdotuksessaVarkaansaareen merkityllä luonnonsuojelualueella turvataan uhanalaisen lajin pesimäalueensäilyminen.Kaavaehdotus ei merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Pyhäjärvenluontokokonaisuus, Pyhäjärven alueen tikkametsät tai Syrjiensärkkä on sisällytetty osaksiNatura 2000-verkostoa. Luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi ei siten ole tarpeellinen.Lahdessa 4. päivänä helmikuuta 2013RAMBOLL FINLAND OYTarja OjalaryhmäpäällikköKaisa Torriympäristötutkija

1511. KIRJALLISUUSLÄHTEETAiraksinen ja Karttunen 1998. Natura 2000-luontotyyppiopas.Biotooppiaineistot, Metsähallitus (poiminta 5.9.2012)Luonnonsuojeluasetus 1997 nro: 1997/160Luonnonsuojelulaki 1996 nro: 1996/96Kukkonen M., Kiiski J., Luotonen H. ja Niinioja R. Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma.Alueelliset ympäristöjulkaisut 319.Natura –tietolomake: Pyhäjärven alueen luontokokonaisuusNatura –tietolomake: SyrjiensärkkäOIVA-paikkatietokanta, Ympäristöhallinto.