RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVAT Kaavaselostus

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3.2.2 Rannanlaatu ................................................................................................................223.2.3 Kantatilaperiaate ........................................................................................................223.2.4 Vapaarantaviiva ..........................................................................................................233.2.5 Käytetty rantarakennusoikeus ....................................................................................233.2.6 Yhteisrantakerroin .......................................................................................................233.2.7 Matkailupalvelujen alueet ...........................................................................................233.2.8 Rakennusoikeuden siirtäminen ..................................................................................233.3 Aluevaraukset ja kohteet .........................................................................................................233.3.1 Asuinrakennusalueet ..................................................................................................243.3.2 Loma- ja matkailualueet .............................................................................................243.3.3 Maatilojen ja talouskeskusten alue (AM) ...................................................................253.3.4 Virkistys- ja urheilualueet (V, VL) ................................................................................263.3.5 Maa- ja metsätalousalueet (M, MY, MY/sl) .................................................................263.3.6 Luonnonsuojelualueet ja –kohteet .............................................................................273.3.7 Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset ...................................................................283.3.8 Pohjavesialueet ...........................................................................................................303.3.9 Vesialueet ...................................................................................................................303.3.10 Muut alueet ...............................................................................................................303.3.11 Muut kohteet .............................................................................................................303.4 Kaavan vaikutukset .................................................................................................................313.4.1 Suunniteltu maankäyttö ..............................................................................................313.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ......................................................................313.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ...........................................................333.5 Ympäristön häiriötekijät ..........................................................................................................364 YLEISKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................................374.1 Rakentamisaikataulu ...............................................................................................................374.2 Kunnan toteuttamistoimenpiteet .............................................................................................37LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA:1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma2 Olemassa oleva rakentaminen3 Maanomistus4 Seutukaava5 Valuma-aluekartta6 Uudet rakennuspaikat7 Mitoitusvyöhykkeet8 Rakennusoikeuden siirrot9 Tilastot10 Rakentamiselta vapaat ranta-alueet11 Kyläkartta12 Ehdotukseen kohdistuneet muutoksetRANTAYLEISKAAVAKARTTA MERKINTÖINEEN JA MÄÄRÄYKSINEENMUUT KAAVAA KOSKEVAT ASIAKIRJAT.1 Kantatilaselvitys, lausuntojen- ja mielipiteiden vastineet sekä muut muutokset2 Luontoselvitys3 Kulttuurihistoriallinen selvitys3

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava1 LÄHTÖKOHDAT1.1 Suunnittelualueen olot1.1.1 Alueen yleiskuvausLounais-Savon järviseutuun ja Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvan Pertunmaanjärviluonto on vaihtelevaa. Metsäisillä seuduilla on paljon pienehköjäalle 10 hehtaarin suuruisia järviä, lukuisia suorantaisia pikku lampia ja vainmuutama laajempi vesistö. Laajemmatkin vesistöt ovat sokkeloisia kapeinelahtineen ja lukuisine saarineen. Vesistöjen välillä on kapeita vesiyhteyksiä japienehköjä koskia. Loivasti kumpuilevat metsämaastot ovat melko reheviä.Ihmisen vaikutus on nähtävissä kaskeamisen johdosta syntyneenä runsaanalehtipuuston osuutena, soiden ojituksena ja lukuisina metsänuudistusaloina.Rannoilla on melko tiheää asutusta. Kylille on tunnusomaista hajanaisuus jarakentamisen väljyys.Alueella ei ole merkittäviä laajoja ja yhtenäisiä luontokohteita. Merkittäviäluontoarvoja sisältävät alueet ovat pääosin pienialaisia ja hajallaan ympärisuunnittelualuetta. Näitä ovat mm. valkoselkätikan elinympäristöt ja pienetsuolammet. Laajemmat merkittävimmät luontokohteet ovat Isosuo ja Sahinsuo.Järviluonnon jylhimmät maisemat löytyvät Suonteen ja Ylä-Rievelin kallioisiltarannoilta.Kuva 1.1. Suunnittelualueelle tyypillinen pienvesi.Rakentamisen ja virkistyskäytön sijoittamisessa on jätettävä uhanalaisille lajeilleelinmahdollisuus ja turvattava metsätalousalueilla sekä rannoilla olevienpienialaisten luonnon arvokohteiden säilyminen. Suunnittelussa on otettavahuomioon myös pienialaisten arvokohteiden liittyminen ympäröiviin alueisiinja ekologisten yhteyksien säilyttäminen niiden välillä.4

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava1.1.2 Maisema ja luonnonympäristöLuontoselvityksessä esiin tulleet merkittävät luontokohteet on esitetty luontoselvityksenliitekartalla. Luontoympäristöä ja merkittäviä kohteita on laajemminkuvattu erillisessä luontoselvityksessä.MaisemaKaava-alueiden maisema-arvot on esitetty erillisselvityksessä (Luontoselvitys.29.10.2004, Ins.tsto P. Ristola Oy). Maisemamaakuntajaossa Pertunmaa kuuluuItäisen Järvi-Suomeen ja siellä tarkemmin Lounais-Savon järviseutuun.Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvan Pertunmaan järviluonto on vaihtelevaa.Metsäisillä seuduilla on paljon pienehköjä alle 10 hehtaarin suuruisia järviä,lukuisia suorantaisia pikku lampia ja vain muutama laajempi vesistö. Laajemmatkinvesistöt ovat sokkeloisia kapeine lahtineen ja lukuisine saarineen.Ylä-Rievelillä ja Suonteella on vielä luonnontilaisia ja jylhiä kalliorantoja.Vesistöjen välillä on kapeita vesiyhteyksiä ja pienehköjä koskia. Pääosin metsäisetmaastot ovat loivasti kumpuilevia. Ihmisen vaikutus maisemassa onnähtävissä kaskeamisen johdosta syntyneenä runsaana lehtipuuston osuutena,soiden ojituksena ja lukuisina metsänuudistusaloina.Kuva 1.2. Ylä-Rieveli kapenee Kerminkoskeksi laskiessaan Keskiseen.LuonnonympäristöKaava-alueiden luontoarvot on esitetty erillisselvityksessä (Luontoselvitys.29.10.2004, Ins.tsto P. Ristola Oy). Pertunmaa sijaitsee kasvimaantieteellisenaluejaottelun mukaan eteläboreaalisessa kasvillisuusvyöhykkeessä. Suunnittelualueillaei ole merkittäviä laajoja, yhtenäisiä ja luonnontilaisia luontoalueita.Vesistöistä merkittävin biologiselta, hydrologiselta ja maisemalliselta arvoltaanon Suontee. Muita merkittäviä luontoarvoja sisältävät alueet ovat pääosin5

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavapienialaisia ja hajallaan ympäri suunnittelualuetta. Näitä ovat mm. valkoselkätikanelinympäristöt ja pienet suolammet. Laajemmat merkittävimmät luontokohteetovat Isosuo ja Sahinsuo.Kuva 1.3. Suonteen rannat ovat kivikkoisia ja kallioisia.Erityispiirteet ja suojelukohteetKaava-alueiden erityispiirteet ja suojelukohteet on esitetty erillisselvityksessä(Luontoselvitys. 29.10.2004, Ins.tsto P. Ristola Oy). Suunnittelualueilla jalähiympäristössä on kahdeksan Natura 2000 –ohjelmaan sisältyvää aluetta:Lautjärvi – Laukkala – Kaituenlampi, Punakiven – Ahvenjärven metsät, Isosuo– Kivenholma, Sahinsuo, Ahvenjärven haka, (Lahnaniemen, Solistosuonja) Alatalon metsät, Anettu (ja Mäyrävuoren) – Seppälänjoen metsät. Edellämainitut sulkuihin merkityt osa-alueet sijoittuvat naapurinkuntien puolelle. Natura-alueistaAhvenjärvi, Lautjärvi, Kuusela (Anettu), Hölttä (Anettu), Alatalo,Kivenholma ja Sahinsuo on merkitty seutukaavaan luonnonsuojelualuevarauksina.Suonteella suunnittelualuetta sivuaa Suonteen eteläosan Natura-alue, jokasijaitsee Joutsan ja Hirvensalmen kunnissa. Koko Suontee kuuluu erityissuojeluavaativiin vesistöihin ja Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA).Etelä-Savon perinnemaisemainventoinnin kohteita on kaksi: Peltoniemen hakaja Viialan torpan niitty.6

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaJärvetJärviä ja lampia suunnittelualueella on 120 kpl. Ne jakaantuvat eri suuruusluokkiinseuraavasti:1-3 ha 31 kpl3-20 ha 57 kpl20-100 ha 23 kplyli 100 ha 9 kplSaaretSuunnittelualueen järvissä on saaria yhteensä 37 kpl. Ne jakaantuvat eri suuruusluokkiinseuraavasti:1-3 ha 15 kpl3-6 ha 7 kpl6-9 ha 1 kpl9-12 ha 3 kpl12-15 ha 1 kpl15-18 ha 1 kpl18-20 ha 1 kplyli 20 ha8 kplKuva 1.4. Kaituenlampi on Natura-aluetta.Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja muinaisjäännöksetKaava-alueiden kulttuurihistorialliset arvot on esitetty erillisselvityksessä(Kulttuurihistoriallinen selvitys. 29.10.2004, Ins.tsto P. Ristola Oy). Museovirastonarkeologinen osasto inventoi ranta-alueiden kiinteitä esihistoriallisia7

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavamuinaisjäännöksiä kesällä 2003. Selvitetyiltä alueilta löytyi 16 kulttuurihistoriallisestiarvokasta kohdetta, kaksi arvokasta kulttuurimaisema-aluetta ja 36muinaismuistolain suojelemaa kiinteätä muinaisjäännöstä.Kuva 1.5. Kuvan keskellä Peruveden Honkasaaren etelärantaa, josta on löydetty jälkiä kivikautisestaasuinpaikasta.Rantaviivan pituus1.1.3 RakennettuympäristöKartalta mitattua ns. oiottua rantaviivaa koko kaava-alueella on noin 425 km.Tästä 386 km on yli 3 ha järvissä ja yli 20 ha saarissa.Rantayleiskaavan mitoituksessa käytettyä muunnettua rantaviivaa on suunnittelualueensuurissa järvissä ja saarissa 252 km.Pertunmaan ranta-alueiden rakennustiheys on poikkeuksellisen korkea ja näinollen vapaat ranta-alueet ovat jo ennestään vähissä. Rantavyöhykkeellä on1274 lomarakennusta, 256 asuinrakennusta ja lisäksi 267 rantakaavoissa toteutumatontalomarakennusta. Näin rantavyöhykkeelle on toteutunut yhteensä1797 loma- ja asuinrakennusyksikköä.Loma-asuntojen sijoittuminenLoma-asunnot ja vakituiset asunnot sijoittuvat seuraavasti:1 – 3 ha järvet 17 kplyli 3 ha järvet1442 kplalle 20 ha saaret 29 kplyli 20 ha saaret30 kplRakentamisen tiheys8

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaOlemassa olevan rakentamisen tiheyttä ranta-alueilla voidaan mitata sekä oiotunettä muunnetun rantaviivan suhteen.Oiotussa rantaviivassa on mukana kaikki suunnittelualueen järvet ja saaret.Rakentamistiheys oiottua rantaviivan kilometriä kohden on 4,2 yksikköä/km.Muunnettua rantaviivakilometriä kohden tiheys voidaan määritellä yli 3 hajärvillä ja yli 20 ha saarissa. Näissä rakennusoikeuden mitoitus tapahtuu muunnetunrantaviivan mukaan. Näillä alueilla tiheys on 6,6 yksikköä/km. Tässä onhuomioitu loma- ja vakituiset asunnot. Mukaan on luettu myös rantakaavojenrakentamattomat rakennuspaikat.Kuva 1.6. Iso-Palojärven tiheää loma-asutusta.Tiheimmät lomarakennuskeskittymät löytyvät Koskion, Suonteen ja Iso-Palojärvenrannoilta.Ranta-alueiden asuinrakentaminen on tiheintä keskusta-alueenympäristössä Pienveden Pitkäpohjan rannoilla ja Lihavanpäässä sekä Anetussa,Ruuhilammen etelärannalla, Ahvenjärven länsirannalla, Kangaslammen rannalla,Savon- ja Hämeen Hartosen rannoilla sekä Peruveden Kokonlahdessamuutoin asuinrakennukset ovat melko yksittäisiä ympäri suunnittelualuetta(LIITE 2).1.1.4 MaanomistusAlueen maanomistajina ovat pääasiassa yksityiset maanomistajat. Oleellisestisuurimpia maanomistajia kaava-alueella ovat Suomen valtio ja Pertunmaankunta. Kuortin ympäristössä on mm. monipalstainen kiinteistö, joka on lunastettuvaltiolle suojelutarkoituksiin. Suunnittelualueella on lisäksi muita valtionomistamia maa-alueita. Kunnan omistamat maa-alueet jakautuvat ympärisuunnittelualuettamelko tasaisesti. (LIITE 3).9

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava1.2 Suunnittelutilanne1.2.1 SeutukaavaKuva 1.7. Ote seutukaavastaSeutukaavoja on laadittu kunnan alueelle eri vaiheissa:- virkistys-, suojelu- ja matkailualueita koskeva vaihekaava vahvistui15.12.1980,10

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava- taajama-, teollisuus- ja liikennealueita koskeva vaihekaava vahvistui9.2.1982 ja- ranta- ja saaristoalueita, uiton alueita, soranotolta suojeltavia ja soranottoalueita,rakennussuojelukohteita, kulttuurimaisemia, luonnonsuojelualueitateitä ja kyläalueita koskeva vaihekaava vahvistui 4.2.1988.Seutukaavoista on laadittu yhdistelmäkartta vuonna 1989. Viimeinen Etelä-Savonseutukaava, joka käsittää Mikkelin ja Pieksämäen seudut, on vahvistunut18.2.2000 ja 11.4.2002. (LIITE 4)1.2.2 Yleiskaava1.2.3 Asemakaavat1.2.4 Rantakaavat1.2.5 Rakennusjärjestys1.2.6 Rakennuskiellot1.2.7 PohjakarttaKirkonkylän ja Kuortin alueella on kunnanvaltuuston 15.5.1995 hyväksymäosayleiskaava.Kirkonkylällä ja Kuortissa on asemakaava-aluetta.Pertunmaan kunnan alueella on rantakaavoja 26 kpl. Rantakaavoissa on osoitettulomarakennusten rakennuspaikkoja kaikkiaan 372 kpl. Vahvistettujenrantakaavojen alueet on näytetty rantayleiskaavakartalla.Pertunmaan kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on tullut voimaan22.6.2004.Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoja.Suunnittelutyön pohjakarttana käytetään numeerista maastotietoaineistoa elimaastotietokantaa ja rajaelementtinä on numeerinen kiinteistörajakartta. Yleiskaavaesitetään 1 : 20 000 mittakaavaisella kartalla.11

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava2 RANTAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET2.1 Aloite ja ohjelmointi2.2 Suunnittelu2.3 Osallistuminen ja yhteistyö2.4 TavoitteetPertunmaan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 17.6.2002 päättänyt laatia ranta-ja kyläyleiskaavan koko kunnan alueelle.Kaavoitukseen on ryhdytty kunnan aloitteesta. Rantayleiskaavasta laaditaanoikeusvaikutteinen yleiskaava.Rantayleiskaava laaditaan koko kunnan vesistöjen ranta-alueille alle yhdenhehtaarin vesistöjä ja saaria lukuun ottamatta sekä Lihavanpään, Ruorasmäenja Mansikkamäki - Nipulin kyläalueille laaditaan strateginen kyläyleiskaava.Osayleiskaava on laadittu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n ja Pertunmaankunnan sekä maanomistajien yhteistyönä.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 30.9.2002 – 23.10.2002välisen ajan. Muistutuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei tullut.Osayleiskaavan tavoitteet ja mitoitusperusteet on hyväksytty Pertunmaan kunnanvaltuustossa17.11.2003.Osayleiskaavasta pidettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu Etelä-Savonympäristökeskuksessa 17.12.2002.Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 17.6. – 30.7.2004 välisen ajan.Kaavaehdotus nähtävillä xx-xx välisen ajan.Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksiaja lausua kaavasta mielipiteensä.Osallisia ovat maankäyttö ja rakennuslain (62§) mukaan: “ alueen maanomistajatja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaahuomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussakäsitellään “Tarkemmat tiedot osallisista ja yhteistyöstä suunnitteluun löytyy osallistumisjaarviointisuunnitelmasta (OAS).Yleisötilaisuus rantaosayleiskaavaluonnoksesta järjestettiin 22.6.2004 klo17–19, Pertunmaan nuorisotalolla. Tilaisuudessa oli läsnä 78 henkilöä.Rantayleiskaavassa määriteltiin alkuvaiheessa tavoitteet erilaisille toiminnoilleja osa-alueille. Tavoitteita ovat olleet määrittelemässä suunnittelijan lisäksiPertunmaan kunta ja Etelä-Savon ympäristökeskus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Etelä-Savon seutukaava on otettu myös huomioon tavoitteidenmäärittelyssä. Lisäksi kaavoituksen alkuvaiheessa tehtiin maanomistajakysely, jossa saatiin esille maanomistajien toiveita. Nämä toiveet ovat olleet12

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavamyös mukana tavoitteiden määrittämisessä.Osayleiskaavan tavoitteet on hyväksytty Pertunmaan kunnanvaltuustossa17.11.2003.2.4.1 Lupakäytännön selkiinnyttäminen ranta-alueilla2.4.2 Kyläalueet2.4.3 Loma-asutuksen järjestäminen2.4.4 MatkailuRanta-alueille laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella voidaanmyöntää rakennuslupia loma-asunnoille ja vakituisille asuinrakennuksille.Ranta-alue on 200 metriä rannasta mantereelle ulottuva vyöhyke.Matkailupalvelujen alueiden ja asuntoalueiden järjestäminen edellyttävät edelleenranta-asemakaavaa.Yleiskaavoituksen tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää kylärakennetta ja varmistaamaankäytönsuunnittelulla, että kyliä voidaan kehittää tulevaisuudentarpeita vastaavaksi huomioiden maisema- ja luontoarvot, jotka ovat merkittäviäkylän viihtyisyyden ja markkinoinnin vahvuustekijöitä. Kylien elinkelpoisuuttakehitetään ohjaamalla rantarakentamista siten, että kylien elinkeinojaja palveluja sekä pysyvää asutusta tuetaan. Lisäksi kylien virkistys- ja satamaalueitaturvataan.Ranta-yleiskaavan lisäksi laaditaan kolme erillistä oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa,jotka kattavat Nipulin, Ruorasmäen sekä Mansikkamäen kyläalueet.Kyläyleiskaavat eivät oikeuta uusien rakennuslupien myöntämiseen, eikä niillämääritellä uusia rakennuspaikkoja. Kyläyleiskaavat ovat ohjeellisia ja osoittavatedullisia kylän laajenemissuuntia. Lisäksi kaavalla esitetään kylärakenteenja maiseman kannalta merkittävät rakentamiselta vapaana säilytettävät pelto-,metsä- ja erityisalueet.Loma-asutus järjestetään luontoa, maisemaa, virkistystä ja jokamiehen oikeuttasekä maanomistajien tasapuolista kohtelua kunnioittavalla tavalla.Tavoitteena on loma-asuntojen määrän kohtuullinen lisääminen siellä missä sevoi tapahtua yleistavoitetta loukkaamatta. Loma-asutus sijoitetaan ryhmiin siten,että vapaa-alueet jäävät mahdollisimman yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi.Maatilamatkailun ja matkailupalvelujen kehittämisalueet huomioidaan kaavassasiten, että niiden toiminnan laajeneminen mahdollistetaan. Pertunmaankunnan ranta-alueilta selvitettiin matkailua harjoittavat tilat ja niiden mahdollisuudetlaajentua.Virkistyskohteet suunnitellaan matkailua edistävällä tavalla. Pyritään luomaanedellytyksiä kehittää mm. virkistyskalastuskohteita, “seikkailualueita”, luontopolkuja,näköalapaikat ja muita matkailijoita kiinnostavia alueita.2.4.5 Pysyvän asutuksen järjestäminen13

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava2.4.6 Maa- ja metsätalousKaavassa määritellään kriteerit, joilla loma – asunnot voidaan muuttaa pysyviksiasunnoiksi. Näillä kriteereillä ei kuitenkaan ole oikeusvaikutusta, muttane toimivat ohjeena kun kunta päättää poikkeamisluvista.Rantametsien ja arvokkaiden maisema-alueiden metsänkäsittelyperiaatteetvahvistetaan kaavassa.2.4.7 Virkistysalueet ja –reitit, jokamiehenoikeus2.4.8 Maisema ja kulttuurihistoria2.4.9 Luonto2.4.10 Vesien suojeluRakentaminen ohjataan siten, että mahdollisuudet virkistykseen ja jokamiehenoikeudellatapahtuvaan liikkumiseen säilyvät.Tutkitaan mahdollisuuksia uusien virkistysreittien perustamiseen ja vesiliikenteenkehittymiseen.· yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioon, retkeily· kalastus ja metsästys· leiriytymis- ja rantautumispaikat, jokamiehenoikeudet· veneiden lasku- ja nostopaikat· venevalkamat· uimarannatKaavassa kylien rakennetta ja maisemaperintöä kunnioitetaan. Rakennustaiteellisetja kulttuurihistorialliset arvot turvataan. Rakentamatonta järvi- ja rantamaisemaapyritään säilyttämään ja kehittämään luonnonmukaisena.Arvokkaat luontokohteet säilytetään ja suojeluarvot turvataan. Rakennusoikeusluonnonarvoiltaan merkittäviltä alueilta siirretään mahdollisuuksien mukaanmuualle.Rannan käyttöä ohjataan vesistöjen sietokyvyn mukaisesti. Pienet latvavesistöt,joiden veden vaihtuvuus on pientä, pyritään jättämään vähemmälle rakentamiselletai kokonaan rakentamatta, jos se on mahdollista maanomistajienoikeuksia loukkaamatta. (LIITE 5)Pohjaveden muodostumisalueet huomioidaan kaavassa ja niille ei osoiteta pohjavesiävaarantavia toimintoja.Valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteetKaavan laatimistyötä ohjaavat seuraavat valtakunnalliset, maakunnalliset japaikalliset tavoitteet:2.4.11 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteetValtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Pertunmaan ranta- ja kyläyleis-14

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavakaavaan kohdistuu keskeisimmin seuraavat tavoitteet:1. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutustasekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudullaja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassaolevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muuntoimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioonhaja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseuduntarve saada uusia pysyviä asukkaita.2. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- jamuita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaanmaaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.3. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettavasiten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueidensäilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.4. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperänsoveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on otettavahuomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet5. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytönkannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöäon ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomastipirstota.6. Seutukaavan tavoitteetYleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat selkeimmin seuraavat Etelä-Savon seutukaavassaalueelle kohdistuvat määräykset:1. Taajamat ja kylätRuorasmäen, Lihavanpään ja Mansikkamäenkylät.2. MatkailualueetPöylinniemen, Räävelin ja Hennalan matkailualueet.3. Loma-asuntoalueetYhteensä 17 kpl RA alueita.4. LiikennealueetTieverkko sekä Mikkeli – Lahti rata ja Tarhavesi – Paaso laivareitti.5. Virkistys- ja retkeilyalueetTilliniemen, Honkasaaren ja Kuhaniemen retkeilyalueet sekä Savonselänmelontarengas.6. Luonnonsuojelu- ja arvokkaat luonnon alueetYhteensä 15 arvokasta kohdetta.7. Rakennussuojelu, kulttuurimaisemat sekä muinaismuistoalueet ja kohteetYhteensä 9 arvokasta kohdetta.15

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava2.4.12 Maanomistajien ja kuntalaisten tavoitteet2.5 Kaavaehdotukseen tehdyt muutoksetMaanomistajakyselyyn saatiin vastauksia 149 kpl , joista n. 110 on loma-asuntojenomistajia. Vastauksissa mm. 25 %:ssa kysytään mahdollisuutta muuttaaloma-asunto vakituiseksi asunnoksi, maatilamatkailu kiinnostaa, yleisiin alueisiinsuhtaudutaan kielteisesti, ym.Asukkaiden ja kuntalaisten sekä maanomistajien esityksiä kerättiin koko suunnittelunajanyleisötilaisuuksien puhelinkeskustelujen sekä tapaamisten kautta.2.5.-2.6.2005 nähtävillä olleen kaavaehdotuksen johdosta on tehty yhteensä117 muistutusta, saatu 4 lausuntoa sekä tehty joitakin tarkistuksia rakennuslupatietojentäsmentyessä. Muistutusten ja lausuntojen johdosta on tehty seuraaviamuutoksia kaavaehdotukseen:2.5.1 Lomarakennusalueet2.5.2 Maa- ja metsätalousalueet2.5.3 SuojelukohteetUusia lomarakennuspaikkoja on lisätty 16 kpl ja poistettu 7 kpl. Olemassa olevialomarakennuksia on lisätty 3 kpl olemassa olevia asuinrakennuksia 4 kpl.Tilan pääkeskuksen saunoja on lisätty 6 kpl ja poistettu 1 kpl. Maanomistajientoivomia uusien rakennuspaikkojen siirtoja on tehty yhtensä 16 kpl. Muutoksetjohtuvat lähinnä olemassa olevan rakennustilanteen täsmentymisestäsekä joidenkin tilojen osalta rantarakennusoikeuden tarkistuksen seurauksenalöytyneistä virheellisistä tiedoista.Tilat joihin kohdistuu rakennusoikeuden siirtoja, on merkitty kaavakartalle.Selostuksen liitteeksi lisätään selvitys rakennusoikeuden siirroista.MY-merkintä poistetaan niiltä pieniltä vesistöiltä, joilla ei ole kaavakartallemerkittyjä luontoarvoja. M-alueille lisätään seuraava määräys: Rantojenmetsien käsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia rantametsienkäsittelysuosituksia.Seppälänjoen Pertunmaan puoleinen alue merkitään rantaosayleiskaavaan SLalueeksi.Pöylinniemen valkoselkätikka-alue merkitään kaavaan luo-merkinnälläja ympärillä olevat rakennuspaikat merkitään RA-Y-merkinnällä.Kaavaselostuksen Natura-alueita käsittävään osioon lisätään teksti: Suojelualueiksikaava-alueella on merkitty luonnonsuojelulainnojalla suojellut tai suojeltavaksitarkoitetut alueet. Anetun Vuohisaaren sisäosia lukuun ottamatta kaikkialueet kuuluvat myös Natura-2000 verkostoon. Natura-verkostoon kuuluvatalueet on merkitty nat-merkinnällä, alueiden pääkäyttötarkoitus on yleensä SL,Lautjärvellä osa alueesta on merkitty MY/sl-merkinnällä.Ma-alueeksi merkitty Peruveden itärannalla oleva harjualue korjataan ah-merkinnäksi.16

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava2.5.4 VirkistysVirkistysreitin merkintä täsmennetty vastaamaan yleisiä kaavamerkintöjä.2.5.5 LiikenneKaava-alueen lävistävät tiet kirjataan kaavaselostukseen sekä merkitään tiedossaolevat yleiset ja osakaskuntien venevalkamat.Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset kohdistuvat laajempiin kokonaisuuksiin,lähinnä määräyksiin sekä tiettyjen merkintätapojen täsmennyksiin.Merkittävin muutos koskee rantarakentamisen etäisyyksiä rantaviivasta.17

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3 YLEISKAAVAN KUVAUS3.1 Yleiskaavan rakenneOsayleiskaavaluonnos on laadittu Pertunmaan kunnanvaltuuston joulukuussa2003 hyväksymien tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden mukaisesti yhteistyössäalueen maanomistajien ja eri viranomaisten kanssa.Osayleiskaavalla on ratkaistu rantojenrakennusoikeus maanomistajia tasapuolisestikohtelevalla tavalla ja ottaen huomioon luonnonarvot, maisemallisettekijät, kulttuurihistorialliset arvot sekä yleisen virkistyksen tarpeet. Kaava onseutukaavan mukainen kun otetaan huomioon seutukaavan yleispiirteisyys.Kaava kokonaisuudessaan selventää alueen suunnittelutilannetta ja ohjaa jatkossaalueen rakentumista maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaisesti.Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on laadittu Pertunmaan kunnan kaikilleranta-alueille lukuun ottamatta alle 1 ha vesistöjä. Pertunmaalle on tyypillistä,että vesistöalueet jakaantuvat suureen määrään pieniä järviä ja lampia.Suunnittelualueella on järviä 120 kpl ja rantaviivaa kartalta mitattuna 425 km.Rakennusoikeutta mitoittavaa, ns. muunnettua rantaviivaa on yli 3 ha järvilläja suurissa saarissa 272 km.Kyläyleiskaavat3.1.1 Rakentamisen määräOikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan lisäksi on laadittu kolme strategista,yleispiirteisempää kyläyleiskaavaa. Ne on laadittu Ruorasmäen, Mansikkamäen– Nipulin ja Lihavanpään kyliin. Kyläkaavoissa on esitetty rakentaminen,sen suositeltavat laajenemissuunnat, maisemallisesti arvokkaat alueet, kulttuurihistoriallisetkohteet, virkistys ja palvelualueet.Pertunmaan kunnanvaltuuston hyväksymien mitoitusperiaatteiden mukaisestimuodostettiin ranta-alueille mitoitusvyöhykkeet. Niiden mukaan rakennusoikeusvaihtelee 3:sta 7:ään loma-asuntoon kilometriä kohden. Yleisin mitoituslukuon 5 lay/km. Alhaisin mitoitus on pienillä lammilla ja järvillä sekä muutoinarvokkailla luontoalueilla. Korkein mitoitus on taajamien lähellä. Näinloma-asutusta voidaan keskittää halutuille alueille sekä jättää esim. herkkiäluontovyöhykkeitä väljemmäksi rakentamiselta.Uusi rakennusoikeus on tutkittu kantatiloittain. Kantatilojen rantaviivaan perustuvastarakennusoikeudesta on vähennetty jo rakennetut rakennuspaikat.Näin kaavalla muodostuu 304 uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa sekä 11uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärämuunnettua rantaviivakilometriä kohden on yli 3 ha järvillä ja yli 20 ha saarissakaavan jälkeen noin 7,8 kun se ennen kaavaa oli 6,6. Kaava lisää Pertunmaanrantarakennuspaikkojen määrää noin 18 %. (LIITE 6)Kaavan mukaan kullekin loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa 5 % rakennuspaikanpinta-alasta, kuitenkin enintään 250 krs-m 2 . Lisäksi on osoitetturakennuspaikkoja, joilla rakennusoikeus on 3 % rakennuspaikan pinta-alastaja maksimi rakennusoikeuden määrä joko 150, 120 tai 100 krs-m 2 . Nämä alu-18

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaeet ovat luonnonolosuhteiltaan herkkiä alueita, kuten pieniä saaria, lampia taiNatura-alueiden sisällä olevia rakennuspaikkoja.3.1.2 Uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen3.1.3 Vahvistetut ranta-asemakaavat3.2 Ranta-alueiden mitoitusperusteetEniten uusia lomarakennuspaikkoja muodostuu seuraaville alueille:- Peruveden Lihavan pohjoisrannat (29 kpl sekä 9 asuinrakennusta)- Ylä-Rievelin Kuhaniemen ja Kuhasaaren rannat sekä Apajalahden ja Neulalahdenrannat (25 kpl)- Aitjärvi (20 kpl)- Haukilampi (10 kpl)- Savon- ja Hämeen Hartonen (11 kpl)Pienille alle 20 ha rakentamattomille vesistöille uusia rakennuspaikkoja tulee7 kpl. Nämä ovat Pyöreälampi 1 kpl (14 ha), Kaituenlampi 1 kpl (5 ha) jaAvijärvi 3 kpl (13 ha).Suonteen rannalle uusia rakennuspaikkoja tulee 2 kpl ja Suonteella sijaitseviinsaariin 3 kpl.Ranta-asemakaavat on merkitty rantayleiskaavaan kunkin ranta-asemakaavanmukaisesti. Ranta-asemakaava alueilla noudatetaan kunkin ranta-asemakaavanmääräyksiä. Tästä syystä kaavakarttaan on merkitty ranta-asemakaava alueetsekä niihin sisältyviin aluevaraus merkintöihin on r-kirjain.Mikäli maanomistaja käynnistää ranta-asemakaavan muutoksen, tulee muutostalaadittaessa noudattaa rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita.Mitoitusperusteet ovat yhtenäiset periaatteet siitä miten rakennusoikeus jaetaantasapuolisesti maanomistajille ottaen huomioon luonnonolosuhteet ja kaavanyleiset tavoitteet.Mitoituslukuna rantarakennusoikeutta eli loma-asuntojen tai asuinpientalojenlukumäärää maanomistusyksiköittäin määritettäessä käytetään pääasiallisestilukuarvoa asuntoyksikköjen (ay) lukumäärä / muunnettu rantaviivakilometri(rvkm). Tätä mitoituslukua käytetään mannerrannoilla ja suurissa, yli 20 hasaarissa.Eri mitoitusvyöhykkeille on annettu mitoitusluvuksi 3-7 ay/rvkm. Kunnan valtuustonpäätöksen mukaisesti mitoitusluvun suuruuteen vaikuttaa luontoarvot,vesistönkoko ja kylien kehittäminen. (LIITE 7)Alle 20 hehtaarin saarilla mitoitus perustuu lukuarvoon maapinta-ala / asuntoyksikkö.19

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaRANTAVYÖHYKKEEN LAADUN VAIKUTUS MITOITUKSEENRannan rakennettavuuteen vaikuttava tekijäRantamitoitusay/rvkmLuonnonarvoiltaan erityisen arvokas alue 3Luonnonarvoiltaan arvokas alue yli 20 ha:n vesistöllätai normaali alle 20 ha vesistö4Tavanomaiset meren mannerranta-, järvenranta-,saarenranta- ja joenranta-alueet5Ranta-alueen kehittämisvyöhyke 6Kylien välittömässä läheisyydessä olevat alueet 71-20 ha:n saarissa sekä 1-3 ha:n vesistöillä rakennusoikeus muodostuu pintaalanmukaan.1–3 ha:n vesistöillä rakennusoikeus on 1 ay. Se pyritään siirtämään suuremmillevesistöille, varsinkin jos kyseessä on rakentamaton vesistö. Näitä järviäon 40 kpl.1–20 ha saarilla rakennusoikeus on 1 ay alkavaa 3 ha kohden seuraavan taulukonmukaisesti:1 – 20 ha saarten rakennusoikeuspinta-ala (ha) 1-3 3-6 6-9 9-12 12-15 15-18 18-20rak.oik. (l-as) 1 2 3 4 5 6 7Alle 1 ha:n vesistöillä ja saarissa rakennusoikeutta ei muodostu.Mitoitusperiaatteiden mukaan mannerrannan ja suurten saarien rantaviiva jakaantuierilaisiin vyöhykkeisiin seuraavasti:Mitoitusvyöhyke km %3 ay / km 13,2 5,14 ay / km 31,7 12,25 ay / km 147,7 56,66 ay / km 49,3 18,97 ay / km 18,9 7,2Yhteensä 260,8 10020

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaRantaviivan pituudet eri muuntokertoimillaMuuntokerroin Oiottu rantaviivan pituus km %0 2,9 0,70,25 71,4 18,60,5 127,9 33,20,75 54,7 14,21 128,1 33,3Yhteensä 384,9 1003.2.1 MuunnetturantaviivaMuunnettu rantaviiva laskettiin Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämän mallinmukaan. Mallissa otetaan huomioon kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissavastarannan läheisyyden rakennusoikeutta vähentävä vaikutus. Jotta muunnetunrantaviivan laskentamalli ei aiheuttaisi maanomistajalle kohtuutonta rakennusoikeudenmenetystä, on maanomistusyksikön muunnetun rantaviivanpituus aina vähintään puolet mitatusta rantaviivasta.Kuva 3-4 Periaatepiirros Etelä-Savon maakuntaliiton rantaviivan muuntoperiaatteista.21

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaKaava-alueen muunnetun rantaviivan mukainen rakennusoikeus on laskettuseuraavien taulukoiden mukaisesti:MUUNNETUN RANTAVIIVAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEETRannan muoto ja vesistön leveysRantaviivakerroinAlle 50 metriä leveät niemet, kannaksetKannan pituus50–100 metriä leveät niemet, kannakset 0,5100–150 metriä leveät niemet, kannakset 0,75Alle 100 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,25100–200 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,5200–300 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,75Muualla 13.2.2 Rannanlaatu3.2.3 KantatilaperiaateMilloin huomattava osa tilan rannasta on rantarakentamiseen soveltumatonta,lasketaan rantarakennusoikeus rakentamiseen soveltuvan rantaviivan mukaisesti.Rantarakentamiseen soveltumattomiksi rannoiksi katsotaan mm. suot,louhikot ja jyrkänteet.Kantatila on vuonna 1969 olemassa ollut tila. Kantatilan käytettyyn rakennusoikeuteenluetaan kuuluvaksi vuoden 1969 jälkeen erotetut 200 metrin rantavyöhykkeelläsijaitsevat loma- tai asuinkäytössä olevat kiinteistöt tai kantatilallerakennetut 100 metrin rantavyöhykkeellä sijaitsevat loma-asunnot javakituiset asunnot.Rantarakennusoikeus lasketaan vuoden 1969 mukaisille kantatiloille. Kantatilanjäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan nykyisten tilojen rakennusoikeudenja lohkomisjärjestyksen mukaan.Jäljellä olevan rakennusoikeuden suuruuteen vaikuttaa rantaviivan pituus ja-laatu, luontoarvot ja nykyinen rakentamisen määrä. Luonnonarvot on huomioitumitoitusvyöhykkeiden ay-luvussa sekä myöhemmin rakennuspaikkojensijoittelussa.Rannan rakennettavuus huomioidaan kantatilatarkastelun jälkeen rakennuspaikkojensijoittelussa. Sekä lisäksi kun yli puolet tilan rannasta on rantarakentamiseensoveltumatonta, lasketaan rantarakennusoikeus rakentamiseensoveltuvan rantaviivan mukaisesti. Rantarakentamiseen soveltumattomiksirannoiksi katsotaan mm. suot, louhikot ja jyrkänteet.Rakentamattomille kantatiloille eli kiinteistöille, joista ei ole vuoden 1969jälkeen lohkottu rakennuspaikkoja ja joilla on rantaviivaa yli 40 metriä, osoitetaanyksi lomarakennuspaikka. Lomarakennuspaikkaa ei kuitenkaan osoiteta,mikäli ranta on rakennuskelvoton.22

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3.2.4 Vapaarantaviiva3.2.5 Käytetty rantarakennusoikeus3.2.6 Yhteisrantakerroin3.2.7 Matkailupalvelujen alueet3.2.8 Rakennusoikeuden siirtäminen3.3 Aluevaraukset ja kohteetKantatilaselvitys on tehty erillisenä selvityksenä, josta selviää kunkin tilanrakennusoikeuden muodostumien.Vähintään 50 % kunkin kantatilan rantaviivasta pyritään jättämään vapaaksirakentamiselta. Rakennuspaikat ryhmitellään niin, että muodostuu riittävän pitkiärakentamattomia ranta-alueita, joihin jokamiehen oikeudella rantautuminenon mahdollista. Jokaisella rantakilometrillä tulisi olla yksi vähintään 250 m taikahdella kilometrillä yksi 500 m pitkä vapaa rantavyöhyke.Käytetyksi rantarakennusoikeudeksi lasketaan olemassa olevat rakennusluvallarakennetut loma- tai vakituiset asunnot, vahvistetuissa rantakaavoissa olevatrakennuspaikat ja voimassa olevat rakennus- tai poikkeusluvat sekä yksittäisetrantasaunat. Yksittäinen rantasauna kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 yksikköä.Milloin loma-asuntojen tai asuinpientalojen tontit sijoitetaan vähintään 100metrin etäisyydelle rannasta niin, että ranta jää tonttien yhteiseen käyttöön,muodostaa 3 tonttia yhden loma-asuntoyksikön.Matkailupalvelujen ja maatilamatkailun alueilla, joissa ei muodosteta itsenäisiäloma-asuntojen tontteja, voidaan yleisistä mitoitusperiaatteista poiketa, mikälialueen vesi- ja jätevesihuolto, liikenne ja rakentaminen on järjestetty luonnonolosuhteisiinnähden kestävällä tavalla. Alueen rakentaminen tulee ainatarkemmin suunnitella ranta-asemakaavalla.Jäljellä oleva ja käytetty rakennusoikeus lasketaan kantatiloittain. Mikäli samallamaanomistajalla on useampia kiinteistöjä hallussaan, voidaan rakennusoikeuttasiirtää myös toisen kantatilan alueelle. Lisäksi rakennusoikeutta voidaanmaanomistajien suostumuksella siirtää toiselle maanomistajalle. Kaavakartalleon merkitty ne tilat, joille on tapahtunut siirtotoimenpiteitä. Rakennusoikeudensiirrot löytyvät tiloittain myös erillisestä liitteestä. (LIITE 8)Rantayleiskaava on suurimmilta osiltaan maa- ja metsätalousaluetta. Kaavanmaa-alueesta 81 % on maa- ja metsätalousaluetta. Suojelualueita on 7 % ja virkistysalueita1 %. Noin 11 % kaava-alueesta on varattu olemassa oleviin tairanta-asemakaavoitettuihin rakentamisalueisiin (AP, AM, RA, RM). Uusien rakennuspaikkojenosuus koko kaava-alueen pinta-alasta on noin 2 %. (LIITE 9)3.3.1 Asuinrakennusalueet23

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3.3.2 Loma- ja matkailualueetPientalovaltaiset asuntoalueet (AP)Tontin vähimmäiskoko on 4000 m 2 . Yhden rakennuspaikan rakennusoikeusmääräytyy tehokkuudella 0.05 mukaan lukien talousrakennukset. Rakennusoikeuson kuitenkin enintään 350 krs-m 2 .Ensisijaisesti AP-alueet liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Mikäli seei ole mahdollista niin alueille suositellaan rakennettavaksi yhteinen vedenottamoja pienpuhdistamo.Loma-asuntoalueet (RA)Alue on varattu loma-asuntojen rakentamiseen.Uudet loma-asuntoalueet on sijoitettu pääosin olemassa olevien rakennuspaikkojenläheisyyteen. Uudet kaavassa osoitetut lomarakennuspaikat perustuvatkantatilojen rakennusoikeuteen. Rakennusoikeuden määrään vaikuttaa rantaviivanpituus ja laatu sekä rannanmitoitusvyöhykkeen laatu. Rakennusoikeuttakuluttavat lohkotut rakennuspaikat ja rakennukset. Luonnonoloiltaan arvokkaidenalueiden osalta rakennusoikeus on siirretty mahdollisuuksien mukaanmuualle.Kaavamääräysten mukaisesti alue varataan loma-asuntojen rakentamiseen. Yhdenrakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0.05 mukaanlukien talousrakennukset. Kiinteistönrajan ulottuessa kauemmaksi rannastakuin 70 metriä, lasketaan tontin syvyydeksi noin 70 metriä. Rakennusoikeuson kuitenkin enintään 250 m 2 .Herkkien alueiden loma-asuntoalueet (RA-1)Alue on varattu loma-asuntojen rakentamiseen.RA-1 on loma-asuntoalue, jota ympäröivät erityiset luontoarvot. Alueet sijaitsevatluonnonolosuhteiltaan herkillä alueilla. Tällaisia alueita ovat esimerkiksipienet saaret tai lammet. Alueiden jäljellä oleva rakennusoikeus on pyrittysiirtämään pois luontoarvojen ympäriltä saman maanomistajan muille kiinteistölle.Kuitenkaan aina se ei ole ollut mahdollista. Silloin uudet rakennuspaikatmerkitty RA-1 alueeksi.Luontoarvoista johtuen RA-1 alueiden rakennusoikeus on RA alueita pienempi.RA-1 alueiden rakennusoikeus on 3 % rakennuspaikan pinta-alasta mukaanlukien talousrakennukset. Kiinteistönrajan ulottuessa kauemmaksi rannastakuin 70 metriä, lasketaan tontin syvyydeksi noin 70 metriä. Maksimi rakennusoikeudenmäärä on kuitenkin enintään 150 krs-m 2 .Erityisen herkkien alueiden loma-asuntoalueet (RA-2)Alue on varattu loma-asuntojen rakentamiseen.RA-2 on alue, joka sijaitsee alle 1 ha saaressa tai kapeassa niemessä tai onmuutoin luonnonoloiltaan erityisen herkkä.Erityisistä luontoarvoista johtuen RA-2 alueiden rakennusoikeus on RA alueitapienempi. RA-2 alueiden rakennusoikeus on 3 % rakennuspaikan pinta-alastamukaan lukien talousrakennukset. Kiinteistönrajan ulottuessa kauemmaksi24

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavarannasta kuin 70 metriä, lasketaan tontin syvyydeksi noin 70 metriä. Maksimirakennusoikeuden määrä on kuitenkin enintään 100 krs-m 2 .Natura-alueen loma-asuntoalueet (RA-Y)Alue on varattu loma-asuntojen rakentamiseen.RA-Y -merkinnällä osoitetut alueet ovat erityisen luontoarvon takia herkkiäalueita. Alueet sijoittuvat Natura-alueelle.RA-Y alue on loma-asuntoalue, jonka ympäristö asettaa toiminnan laadulleerityisiä vaatimuksia. Alue varataan loma-asuntojen rakentamiseen. Yhdenrakennuspaikan rakennusoikeus talousrakennuksineen on 3 % rakennuspaikanpinta-alasta. Kiinteistönrajan ulottuessa kauemmaksi rannasta kuin 70 metriä,lasketaan tontin syvyydeksi noin 70 metriä. Rakennusoikeus on kuitenkinenintään 120 krs-m 2 .Rakennukset ja pihajärjestelyt tulee toteuttaa niin, että alueella olevan uhanalaisenlajin elinmahdollisuudet eivät vaarannu.Alueiden jäljellä oleva rakennusoikeus on pyritty siirtämään pois luontoarvojenympäriltä saman maanomistajan muille kiinteistölle, mutta se ei ole ollutmahdollista.Matkailualueet (RM)Alueet on varattu matkailu ja lomakeskuksille. Kaavassa osoitetaan 7 eri RMaluetta.Ne sijaitsevat Peruvedellä Mustaniemessä (2kpl), Särkänniemessä, Iso-Pyöriä lammen ympärillä, Sahanlaanissa, Pöylinniemessä sekä Myllyrannassa.Pöylinniemessä ja Myllyrannassa sijaitsevat RM-alueet ovat vahvistetuillaranta-asemakaava alueilla.Alueiden rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetreinä kaavakarttaanaluevarausmerkinnän yläpuolelle. Matkailupalvelujen alueet on todettu alueiksi,joilla on edellytyksiä toimia laajuutensa ja luonnonympäristön johdostamatkailukäytössä.RM-alueelle rakentaminen edellyttää ranta-asemakaavaa tai ympäristökeskuksenmyöntämää poikkeuslupaa.3.3.3 Maatilojen ja talouskeskusten alue (AM)Alueelle saa rakentaa maatilan talousrakennuksia, kaksi asuinrakennusta sekäerillisen saunarakennuksen. Kaavassa ei ole osoitettu uusia AM-alueita.Rakennusten etäisyys rantaviivastaLoma- ja asuinrakennukset tulee sijoitta rakennuksen kokoon perustuen seuraavasti:alle 60 k-m 2 vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivastayli 60 k-m 2 vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivastayli 100 k- m 2 vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivastayli 150 k-m 2 vähintään 40 metrin etäisyydelle rantaviivastaMuun rakennuksen kuin venevajan lattiatason on oltava vähintään 1,5 metriäkeskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen kerrosala on enintään 25 m 2 .25

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaSaunarakennuksen etäisyys edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivastaon oltava vähintään 10 metriä.3.3.4 Virkistys- ja urheilualueet (V, VL)Virkistysalueita on merkitty pääosin kunnan ja valtion omistamille mailleseuraavien järvien rannoille. Koskio, Iso-Palojärvi, Kangaslampi, Pitkäjärvija Hietajärvi. Seutukaavan mukaisista virkistysalueista kaavan on merkittyTillinniemi (Peruvesi) ja Honkasaari (Pienivesi).Virkistysalueille voidaan yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjalta toteuttaavirkistystä palvelevia rakennuksia ja rakenteita.3.3.5 Maa- ja metsätalousalueet (M, MY, MY/sl)Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja(MY).Alueiksi on merkitty vesistöjä, jotka ovat mm. linnuston kannalta tärkeitä,tällaiset vesistöt ovat alle 3 hehtaarin vesistöjä, jotka ovat rannoiltaan soisia.Tämän lisäksi MY-alueiksi on merkitty tehtyjen ympäristöselvitysten mukaisiaarvokkaita luontokohteita kuten maisemallisesti sekä luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä alueita. Metsänhakkuu on suoritettava alueen erityisluonteenedellyttämällä tavalla, siten että maisemalliset ja muut ympäristöarvotsäilyvät.Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristö- ja eliöarvoja(MY/sl).Alueiksi on merkitty alueita, jotka ovat määrätty suojeltavaksi uhanalaiseneliölajinkannalta. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joillavaarannetaan uhanalaisenlajin elinolosuhteiden säilymistä.Muut maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksialueeksi (M). Alueella rakentaminen tapahtuu rannanmitoitusvyöhykkeenulkopuolella haja-asutusluonteisesti. Alueella sallitaan maa- jametsätalouteen liittyvä rakentaminen. Kaava-alueesta suurin osa on maa- jametsätalousvaltaista aluetta, jos huomioon ei oteta vesialueita.Kaikkien maa- ja metsätalousalueiden rakennusoikeus on siirretty AP- ja RA-,AM- ja RM-alueille.3.3.6 Luonnonsuojelualueet ja –kohteetSuojelualueet (SL) ja Natura-alueet (nat)26

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaSuojelualueiksi kaava-alueella on merkitty luonnonsuojelulainnojalla suojelluttai suojeltavaksi tarkoitetut alueet. Anetun Vuohisaaren sisäosia lukuun ottamattakaikki alueet kuuluvat myös Natura-2000 verkostoon. Natura-verkostoon kuuluvatalueet on merkitty nat-merkinnällä, alueiden pääkäyttötarkoitus on yleensäSL, Lautjärvellä osa alueesta on merkitty MY/sl-merkinnällä.Alueiden rakennusoikeus on pyritty siirtämään AP-, RA-, AM-, RM-alueille.Lautjärven Natura-alueella tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista, koskamaanomistajalla ei ole Naturaan kuulumatonta ranta-aluetta. Tällä alueellaloma-asuntojen rakennuspaikat on merkitty RA-Y -merkinnällä.Natura alueen suojeluarvoja ei saa merkittävästi heikentää (LSL 65,66 §). Kohteenarvot on kuvattu ja erillisessä luontoselvityksessä. Natura-alueet on merkittykaavakarttaan selvyydenvuoksi kokonaisina, jolloin ne ulottuvat myöskaava-alueen ulkopuolelle.Natura-alueita (nat) ja SL alueita ovat:· Lautjärvi – Laukkala – Kaituenlampi· Punakiven – Ahvenjärven metsät· Isosuo – Kivenholma· Sahinsuo· Ahvenjärven haka· Alatalon metsä· Anettu· Seppälänjoen metsäAlueiden kaavamääräys kuuluu:Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue.Alueen rakennusoikeus on siirretty AP- ja RA -alueille. Alueen suojeluarvoja eisaa merkittävästi heikentää (LSL 65,66 §). Kohteen arvot on kuvattu erillisessäluontoselvityksessä.Aluevarausten lisäksi rantayleiskaavassa on käytetty seuraavia luonnonympäristöäkoskevia alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevia merkintöjä ja määräyksiä:Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo):· Linnustollisesti arvokkaat kohteet: Viitaanlampi, Keskinen (luoto), Leppälampi,Lihava-järven Heinänenlahti· Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt: rantaluhdat (Pienivesi, Tillilampi,Saarijärvi, Peruvesi (Ahvenlahti)) ja kuiva lehtolaikku (Paskolampi)· Uhanalaisten lajien elinympäristö: sammallaji (Koskio), liito-orava (Suontee),liito-orava (Hietajärvi)Kaavamääräys:Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue.Alueen rakennusoikeus on siirretty AP- ja RA -alueille. Maisemaa muuttava27

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavamaanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpideon kielletty ilman MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Kohteen arvot onkuvattu erillisessä luontoselvityksessä.Maisemallisesti arvokas alue (ma):· Perinnemaisemat: Peltoniemen haka (Peruveden ja Lihavan välissä)· Paikallisesti arvokkaat maisemakohteet: Vastoniemi (Suontee), Massinkallio(Suontee), Kaapinkulma (Ylä-Rieveli), Kerminkoski (Ylä-Rieveli) jaRajaniemenkärki (Suontee)Kaavamääräys:Maisemallisesti arvokas alue.Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavatoimenpide on kielletty ilman MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa.Kohteen arvot on kuvattu erillisessä luontoselvityksessä.Arvokas harjualue (ah):· Kärpäsniemi – Kolunkangas (Peruvesi) ja Pankaharju (Pienivesi – Kärmelampi)Kaavamääräys:Arvokas harjualue.Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavatoimenpide on kielletty ilman MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa.Kohteen arvot on kuvattu erillisessä luontoselvityksessä.3.3.7 Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännöksetRantayleiskaavassa on annettu seuraavat kulttuuriympäristöä ja muinaisjäännöksiäkoskevat määräykset:Kyläkuvallisesti arvokas alue (sk):· Anetun rantamaisema (Ylä-Rieveli)Kaavamääräys:Kyläkuvallisesti arvokas alue.Uudis- ja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen.Kohde, jolla ympäristö säilytetään (/s).· Jussila (Hölttä, Ylä-Rieveli), Toivola (Suontee), Särkkä (aitat, Suontee),Haudanlahti (Joutsjärvi), Lomanto (Joutsjärven ent. koulu), Jussila (riihi,Mustaniemi, Peruvesi), Sauvala (Anettu, Ylä-Rieveli), Uotila (Anettu, Ylä-Rieveli),· Kyläkaava-alueille merkityt kohteet/alueet: Taimelan koulu (Lihavanpää),Mansikkamäen entinen koulu (Vastamäki), Myntti (aitat, Ruorasmäki), Autio(vanha päärakennus, Ruorasmäki), Riistamylly (Mansikkamäki), Ruorasmäenvanha kouluKaavamääräys:28

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaKohde, jolla ympäristö säilytetäänKohteen arvot on kuvattu erillisessä kulttuurihistoriaselvityksessä.Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde/alue (SR).· Lääninmylly (Peruvesi), Ahvenniemi (Peruvesi), Vanha-Rantalan talomuseo(Peruvesi), Korpikoto (Koskio) ja Haudanlahti (Joutsjärvi)· Nipuli (Nipulin kyläkaava-alue)Kaavamääräys:Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava kohde/alue.Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokaskohde. Rakennuskanta ja ympäristö tulee säilyttää niin, ettei kohteen edellämainittuja arvoja heikennetä. Rakennusten purkaminen edellyttää purkamislupaa.Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohdettakoskevien lupahakemusten ratkaisemista. Kohteen arvot on kuvattu erillisessäkulttuurihistoriaselvityksessä.Muinaismuistokohde (SM).· Linnamäki (Peruvesi-Lihava), Linnajoki (Peruvesi-Lihava), Pöylinniemi(Peruvesi), Tillinniemi (Peruvesi), Honkasaari (Peruvesi), Aitsaari (Pienivesi),Pulieri (Ahvenjärvi), Seppälä (Keskinen) ja Ahvenniemi (Peruvesi-Lihava)Kaavamääräys:Muinaismuistokohde.Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä esihistoriallinen muinaisjäännös. Aluettakoskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoavarten. Kohteen arvot on kuvattu erillisessä kulttuurihistoriaselvityksessä.Todennäköinen muinaismuistokohde (sm).Kaavamääräys:Todennäköinen muinaismuistokohde.Historiallisen ajan muinaisjäännös, jonka arvot on selvitettävä ennen aluettakoskevien maankäyttösuunnitelmien toteuttamista. Kohteen arvot on kuvattuerillisessä kulttuurihistoriaselvityksessä.3.3.8 Pohjavesialueet3.3.9 VesialueetKaava-alueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta (pv). Molemmat pohjavesialueetovat I-luokan pohjavesialueita. Toinen alueista sijaitsee Pertunmaan keskustaalueentuntumassa ja toinen on Kuortissa Kangaslammen luoteispuolella.29

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaKaikki kaavaan kuuluvat vesistöt on merkitty vesialueeksi (W).Rehevöitymisestä kärsivä Lihavan järvi on merkitty W/S merkinnällä.W/S on vesialue, jota tulee erityisesti suojella. Vesialueelle kohdistuvia valumavesienja jätevesien haitallisia vaikutuksia Lihavan järveen tulee vähentäämuodostamalla vesistön rannalle riittävän laajat suojavyöhykkeet ja kiinnittämälläerityinen huomio kiinteistöjen jätevesipäästöihin. Järven valuma-alueentuotanto- ja asuinkiinteistöt sekä loma-asunnot tulee liittää kunnalliseen jätevesiverkostoonsen rakentamisen jälkeen.3.3.10 Muut alueetVenesatama ja venevalkama (LV) alueita sekä uimaranta-alueita (VV) rannoilleon sijoitettu rantakaavojen mukaisesti. Lisäksi alueita on todettu maastokäynneilläsekä kunnasta saatujen tietojen perusteella.3.3.11 Muut kohteetKaavakartalle on merkitty seuraavat kohteet myös kaava-alueen ulkopuolellekohteiden hahmottamiseksi paremmin:LiikenneValta-, seutu- ja yhdystiet on eroteltuna kaavassa eri viivapaksuuksilla. Lisäksipohjakartasta erottuu muita pienempiä kulkuyhteyksiä. Koirakiven risteykseenon merkitty suunniteltu eritasoliittymä.Yleiskaavan käsittävän alueen yleiseen tieverkkoon sisältyvät osuudet seuraavistateistä:- Valtatie 5- Seututiet 423 Hartola – Pertunmaa, 426 Kuortti – Pertunmaa ja 428 Toivola– Pertunmaa – Joutsa- Yhdystiet 15023 Miekansalmen pt, 15061 Aitjärven pt, 15062 Mansikkamäenpt, 15063 pohjoismäen pt, 15068 Vastamäen pt, 15076 Honkaniemenpt, 15077 Karankamäen pt, 15079 Peruveden pt, 15082 Ruonin pt, 15083Uutelan pt ja 15084 Noitin pt.Ohjeellinen suunniteltu rautatielinja on merkitty kaavaan. Lisäksi kaavaan onmerkitty seutukaavan mukainen laivaväylä, joka kulkee Ylä-Rievelillä EevanlahdestaSeppälänjoelle sekä 110 kv:n voimajohdot.ReititKaavaan on merkitty vahvistettu ulkoilureitti, joka kulkee Kuortista Pertunmaankeskustaajaman läpi kiertäen Peruveden pohjoispuolitse ja päätyen Peruvedenetelä rannalle Suitslahteen.Lisäksi kaavaan on merkitty seutukaavan mukainen melontareitti, joka kulkeeYlä-rievelillä laivaväylän vierellä.30

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3.4 Kaavan vaikutukset3.4.1 Suunniteltu maankäyttöNykyisen tiiviin lomarakentamisen johdosta kaava ei rakentamisen määränsuhteen muuta tilannetta Pertunmaan ranta-alueilla juurikaan. Uusien rakennuspaikkojenmäärä on noin 18 % olemassa olevista rakennuspaikoista. Tästäjohtuen lisärakentaminen ei tuo uusia erityisiä paineita ympäristöön. Myösvanhojen rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrän osalta on otettu huomioonniiden sijainti. Alueilla, joissa on erityisiä ympäristöarvoja tai pienissäsaarissa ja vesistöillä rakennusoikeus on pienempi kuin normaalisti.Kaavalla vahvistuu ja selkeytyy eri maankäyttömuodot. Tämän johdosta voidaanrakentamista ohjata yhtenäiseen suuntaan koko Pertunmaan kunnan ranta-alueilla.SeutukaavaRantayleiskaava huomioi seutukaavassa osoitetut aluevaraukset ja kohteet.Lisäksi kaavakartalle on merkitty selkeyden vuoksi joitakin kohteita, jotka ovatkaava-alueen ulkopuolella. Tällaisia ovat mm. tiet ja ratavaraukset. Kaavaratkaisuohjaa ja selkeyttää alueen rakentamista. Kaavaratkaisulla on positiivinenvaikutus alueen suunnitelmalliseen kehittymiseen. Kaava helpottaa kunnanrakennuslupaviranomaisten työtä ja päätöksentekoa.Ranta-asemakaavatRantayleiskaavassa ei muuteta olemassa olevien ranta-asemakaavojen käyttötarkoituksia,vaan ne ovat voimassa sellaisinaan. Ranta-asemakaavoja muutettaessakuitenkin käytetään rantayleiskaavan mitoitusperiaatteita.3.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöönYhdyskuntarakenneRantayleiskaava antaa mahdollisuuden kehittää Pertunmaan kunnan kannaltatärkeää loma-asutusta. Uusien loma-asuntojen määrän lisäys on kaavalla suhteellisenvähäinen. Kaava antaa kuitenkin puitteet jo käytössä olevien lomaasuntoalueidentehokkuuden ja varustelutason parantamiseen.Matkailupalvelualueiden lisärakentaminen luo edellytykset matkailupalvelujenkehittämiseen. Tällä on erityinen vaikutus kunnan elinkeinoelämään.PalvelutKaava-alueella ei sijaitse matkailupalveluja lukuun ottamatta muita palveluja.Jos ympärivuotinen asuminen alueella lisääntyy merkittävästi aiheuttaa sePertunmaan kunnalle velvoitteen järjestää erilaisia palveluja, mm. koulu- javanhuskuljetukset.VirkistysKaavaratkaisu tukee seudullista virkistyskäyttöä. Kaavassa on toteutettu seutu-31

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavakaavan ja maakuntasuunnittelun mukaiset virkistysalueet ja ohjeelliset reitistöt(melonta, ulkoilu). Lisäksi kaavaan on merkitty virallinen ulkoilureitti, jonkaolemassaoloa kaavalla vahvistetaan.LiikenneLiikenteen kasvulla ei ole merkittävää vaikutusta liikenteestä aiheutuvan melunmäärään. Lisääntyvä liikennemäärä jakautuu melko tasaisesti kunnan eriosiin ja esimerkiksi osiin ranta-alueista kuljetaan naapurikuntien kautta. Uusillelomarakennuksille pääsemiseksi tullaan rakentamaan lyhyitä yksityisiätieosuuksia. Vesiliikenteen osalta kaavaan on merkitty olemassa olevat väylätja venevalkamat.Yhdyskuntatekninen huolto ja erityistoiminnatKaavassa ei esitetä uusia linjauksia vesi- ja viemäri verkostolle. Sen sijaan alueenjätevesien käsittely tulee järjestää jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti.Kaavan toteutuminen lisää tarvetta liittää kunnan vesi- ja viemäriverkostoonLihavan pohjoispuolella olevat uudet asuinrakennuspaikat.Ranta-asutusKaavalla on selvitetty rakennusoikeus tasapuolisesti ottaen huomioon luonto-ja muut erityisarvot. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu mahdollisimmanhyville rakennuspaikoille maanomistajien toiveiden mukaisesti siten, että luontoarvoteivät vaarannu ja vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. Näidenperiaatteiden mukaisesti uudella kaavan mukaisella rakentamisella ei olemerkittäviä vaikutuksia olemassa olevalle ranta-asutukselle, joten vaikutuksetolemassa ranta-asutukseen jää vähäiseksi.Rantarakentaminen lisääntyy olemassa olevaan rakentamiseen nähden vähän,joten tästäkin syystä vaikutukset jäävät vähäiseksi. Lisäksi maksimi rakennusoikeudenmäärä on pidetty pienenä mm. pienillä saarilla, vesistöillä erityisilläalueilla, joilla on luontoarvoja. Yli 200 metrin ylittäviä yhtenäisiä rantarakentamiseltavapaita ranta-alueita jää noin 116 km (LIITE 10)KyläkuvaKaavalla täydennetään kylärakenteen perinteistä sijoittumista nauhamaisestiseututien varteen. Kyläkuva tiivistyy uudisrakentamisella, joka tulee sopeuttaakyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Arvokkailla kulttuuriympäristöalueillasäilytetään maisemakokonaisuuteen liittyvät rakennukset, rakenteet, vanhakylätiestö ja maisemallisesti arvokas vanha puusto.Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistotRantayleiskaavassa on otettu huomioon kulttuuri- ja rakennushistoriallisestimerkittävien kohteiden ja alueiden sekä muinaismuistokohteiden säilyminen.Kaavan perusselvityksenä laaditun kulttuurihistoriallisen inventoinnin sekäMuseoviraston laatiman arkeologisen inventoinnin valtakunnallisesti, maakunnallisestija paikallisesti arvokkaat kohteet on merkitty kaavaan suojeluarvotsäilyttävillä merkinnöillä.32

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöönMaisema ja luonnonolotUutta rakentamista ei ole mahdollisuuksien mukaan osoitettu maisemallisestiarvokkaisiin eikä luontoarvoiltaan merkittäviin kohteisiin. Suunnitellut rakennuspaikateivät oleellisesti muuta jo melko tiheästi rakennetun rantamaisemanluonnetta. Rantamaisemaan tulevat uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaanolemassa olevien lomarakennusten yhteyteen. Rannalle tulevat uudetrakennukset näkyvät osin järvelle. Uuden loma-asutuksen vaikutus näkyy maisemassarantaviivan siistimisenä pusikoista ja osan tontin puuston kaatamisena.Rehevillä rannoilla vesikasvillisuutta todennäköisesti niitetään ja joissaintapauksissa pohjaakin ruopataan. Uusien rakennuspaikkojen määrä suhteessakoko kaava-alueeseen ei aiheuta merkittävää vaikutusta luonnonarvoihin jamaisemaan. Maisemamuutoksiltaan herkemmille pienille lammille ja ekologisinakäytävinä toimivien pienten virtavesien rannoille ei ole pääsääntöisestiosoitettu uutta rakentamista. Tiedossa olevien uhanalaisten lajien elinympäristöihinei ole pääsääntöisesti osoitettu uutta maankäyttöä. Suonteella Pirttisaaressalomarakennuspaikkaa siirrettiin niin, ettei se vaaranna liito-oravanliikkumismahdollisuuksia viereiseen saareen. Kaakkurilammille ei merkittyuutta rakentamista.Maisema-arvojen turvaamiseksi maisema-arvoiltaan merkittävimmissä kohteissakuten rantakallioilla ja pienissä saarissa vaaditaan maisemaa muuttaviintoimenpiteisiin maisematyölupa.Kaavassa on osoitettu myös maisemallisesti arvokas rakennuskanta ympäristöineen.Näiden alueiden ja kohteiden maisemallista arvoa ei saa heikentää.Laajalla rantayleiskaava-alueella on todennäköisesti lukuisia luonnon monimuotoisuudeltaanarvokkaita kohteita, joita ei ole maastossa inventoitu eikäesitetty kaavakartalla. Näiden kohteiden säilyminen on turvattu metsä-, luonnonsuojelu-ja vesilailla.Natura-alueetNatura-alueiden suojeluarvot on turvattu merkitsemällä Natura-alueet kokonaisuudessaanluonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi luonnonsuojelualueiksilukuun ottamatta Lautjärven Tuomaalan tilan etelä- ja itäpuolella olevaa metsäaluettaja Seppälänjoen itärannan olemassa olevien rakennuspaikkojen Natura-alueellesijoittuvia reunaosia. Natura-alueille ei ole tätä Tuomaalan tilanrantametsää lukuun ottamatta merkitty uusia rakennuspaikkoja. Natura-aluettalaajempi suojelualuevaraus on merkitty Anetun Natura-alueeseen kuuluvassa33

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaVuohisaaressa, jotta turvataan kapean Natura-alueen säilyminen ja saaren maisemallinenarvo Anetun kulttuurimaisemaa rajaavana elementtinä.Kaavassa osoitetun maankäytön vaikutusten arviointi ei ole tuonut esiin seikkoja,jotka tekisivät tarpeelliseksi luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Naturaarvioinnin.Lautjärven pohjoisrannan Natura-alueelle merkityn MY/sl –alueenja RA-Y-alueen maankäytön vaikutukset ovat niin vähäisiä, etteivät ne merkittävästiheikennä arvokkaan metsäalueen arvoa. Natura-alueille sijoittuvienMY/sl – ja RA-Y –alueiden kaavamääräyksissä on otettu huomioon alueidensuojeluarvojen turvaaminen mahdollisuuksien mukaan.Koko Lautjärvi – Laukkala – Kaituenlampi –Natura-alueen pinta-ala on 93hehtaaria. Tästä Tuomaalan tilan länsi-, etelä- ja itäpuolella sijaitsevan yhtenäisenNatura-alueen pinta-alan osuus on 31 hehtaaria ja rannalle merkitysRA-Y-alueen pinta-ala on 0,8 hehtaaria. Eli kahden uuden rakennuspaikankokonaispinta-ala on 0,7 % Natura-alueen kokonaispinta-alasta. Rakennuspaikanpinta-alasta on noin neljännes rakennettua alaa. Vaikutukset rakentamisenaikaisestaja loma-asumisesta aiheutuvasta melusta ja liikehdinnästäalueella ulottuu laajemmallekin. Lähiympäristöä elinympäristönään pitävähäiriölle herkempi lajisto siirtynee asutuksesta kauemmaksi rauhallisemmillepesintäalueille. Seppälänjoen itärannalla Natura-alueen rajaus ulottuu osinolemassa oleville rakennuspaikoille, joten alueen suojeluarvojen säilyminenei vaarannu.Vaikutukset luontotyyppeihinKaavaratkaisuilla ei ole merkittävää vaikutusta luontotyyppeihin. Uutta rakentamistaei ole osoitettu suojeltavien luontotyyppien alueille Lautjärven pohjoisrantaalukuun ottamatta. Lautjärven pohjoisrannalla sijaitsevaan ensiarvoisentärkeäksi luontotyypiksi luokiteltuun luonnontilaiseen tai sen kaltaiseen vanhaanlehtipuuvaltaiseen metsäkaistaleeseen on merkitty kaksi uutta rakennuspaikkaa(yht. 0,79 ha). Rakennuspaikkoja ei ollut mahdollista siirtää muualle.Uusien rakennuspaikkojen suoranainen vaikutus luontotyypin suojeluarvojensäilymiseen ei ole pinta-alaltaan kovin merkittävä. Merkittävin vaikutus onrakennuspaikkojen sijainnilla, sillä ne katkaisevat osittain ekologisen rantametsäyhteydenja loma-asutuksen aiheuttamilla välillisillä vaikutuksilla (liikenne,melu, virkistyskäyttö).Kaituenlammelle Natura-alueen läheisyyteen on merkitty olemassa olevanpienen saunarakennuksen kohdalle uusi lomarakennuspaikka (RA-Y). Lomarakennuspaikallaei ole merkitystä luontotyyppien säilymiseen sillä se jääNatura-rajauksen ulkopuolelle. Ranta on tällä kohden syvä ja kallioinen, jotenruoppaustarvettakaan ei pitäisi tulla. Lomarakennuspaikkaan kohdistuvassakaavamääräyksessä on otettu huomioon se, että ympäristö asettaa toiminnanlaadulle erityisiä vaatimuksia. Olemassa olevien luontoarvojen takia rakennusoikeudenmäärä on alennettu 120 krs-m 2 :n.34

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaavaVaikutukset luonto- ja lintudirektiivilajeihinKaavaratkaisuilla ei ole merkittävää vaikutusta luontotyyppeihin lukuun ottamattaLautjärveä, jossa esiintyy lintudirektiivilajit kuikka ja uhanalainen laji.Lautjärvelle on kaikkiaan osoitettu neljä uutta rakennuspaikkaa ja aiemminlaaditulla ranta-asemakaavalla kolme uutta rakennuspaikkaa. Laajan reviirinvaativa kuikka häiriintynee jossain määrin lisääntyvästä loma-asutuksesta, silläse on erittäin arka lintu ja tarvitsee pesäpaikakseen rauhallisen ja eristyneensopen vesirajasta.Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin ja linnustoonLautjärven rantametsässä esiintyy Natura-tietojen mukaan erityisesti suojeltavauhanalainen lintulaji. Uhanalaisesta lajista ei ole pesintävarmistusta 2000-luvun puolelta, mutta ko. metsäalue on hyvin potentiaalista pesintäaluetta.Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminentai heikentäminen on kielletty. Kahden uuden rakennuspaikan sijoittaminenLautjärven pohjoisrannan lehtipuuvaltaiseen rantametsävyöhykkeeseenheikentää jossain määrin uhanalaisen lajin elinmahdollisuuksia. Uhanalainenlaji pesii vain lahopuustossa, jotka yleensä raivataan pois mökkitonteilta turvallisuus-ja maisemasyistä. Uhanalaisen lajin pesintäaika on keväällä ennenkesälomakautta ja se voi pesiä hyvinkin lähellä mökkiasutusta, joten pesinnänaikaiset vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä. Merkittävimmät loma-asutuksestaaiheutuvat vaikutukset ovat välillisiä (liikenne, melu, virkistyskäyttö)ulottuen hyvinkin laajalle alueelle.Kaituenlammella pesii suurehko naurulokkikolonia sekä muutamia pikkulokkeja.Linnustollisesti merkittävin alue on pieni luoto ja länsipuolen soistunutlahti. Etelärannalle osoitettu lomarakennuspaikka ei merkittävästi lisää vaikutuksialammen linnustoon, sillä siellä on jo nykyisin saunamökki. Lintujenpesintäaika keväällä on herkintä aikaa. Lomakaudella kesäkuukausina linnuteivät ole enää niin häiriölle alttiina.Vesistöt ja vesitalousLuontoarvoiltaan merkittävillä vesistöillä mitoituksessa ja rakennuspaikkojensijoittamisessa on huomioitu suojeluarvojen turvaaminen.Vesihuollon järjestämisessä uusille rakennuspaikoille noudatetaan kunnan voimassaolevan rakennusjärjestyksen määräyksiä ja olemassa olevien vanhojenrakennusten jätevesien käsittelymenetelmät sekä öljylämmitysjärjestelmien japolttonestesäiliöiden kunto on tarkistettava ja saatettava ympäristösuojeluvaatimuksettäyttäviksi. Jätevesien käsittelystä on annettu määräyksiä, joiden toteuttaminenvähentää osaltaan pinta- ja pohjavesien ravinnekuormitusta.Lihavanpää on merkitty W/S-merkinnällä ja sillä pyritään suojelemaan Lihavanpäänvesistön laatua. Vesialueen laatua on pyrittävä parantamaan muodostamallariittävän laajoja suojavyöhykkeitä valuma-alueelle sekä jätevesien käsittelyllä.Lihavan rannalle sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen on liityttäväalueelle tulevaan kunnalliseen viemäröintiin.Maa- ja metsätalousKaavan vaikutukset maa- ja metsätalouteen pysyvät pääsääntöisesti ennallaan.35

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava3.5 Ympäristön häiriötekijätKaavassa on rajattu alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Näillä alueillavaaditaan maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin maisematyölupa (MRL 128 §),jolla voidaan vaikuttaa oleellisesti maisema-arvojen säilymiseen.Haja-asutustyyppinen rakentaminen ei ole sallittua maa- ja metsätalousvaltaisillaalueilla. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden rakennusoikeus on siirrettyAP-, RA-, AM-, AM- ja RM-alueille.Kaava-alueella tai kaava-alueen läheisyydessä ei ole ympäristön häiriötekijöitä.36

PERTUNMAAN KUNTARantayleiskaava4 YLEISKAAVAN TOTEUTUS4.1 Rakentamisaikataulu4.2 Kunnan toteuttamistoimenpiteetYleiskaavan rakentamisaikataulu riippuu maanomistajien rakennus- ja myyntihalukkuudesta.Matkailupalvelujen kehittämiseksi RM-alueilla tulee laatia ranta-asemakaavojatai niiden muutoksia.Kaavan toteutuminen lisää tarvetta kunnan vesihuoltoverkostojen laajentamiseenja palvelujen kehittämiseen.Hollolassa 15. päivänä joulukuuta 2005INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OYMatti KauttoRA, osastopäällikköMarkus Hytönenmaanmittausins. (AMK)suunnitteluinsinööri37

Yhteystiedot:Insinööritoimisto Paavo Ristola OyTerveystie 2, 15870 HOLLOLAAMK insinööri Markus Hytönen,puh. (03) 423 5277, faksi (03) 523 5252sähköposti: markus.hytonen@ristola.comMiljöösuunnittelija Milja Nuppula,puh. (03) 523 5262, faksi (03) 523 5252,sähköposti: milja.nuppula@ristola.com