Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (8,5 Mb) - Ramboll

Polar Mining OyKUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEENympäristövaikutustenarviointiohjelmaPolar Mining Oy

1. TIIVISTELMÄJohdantoPolar Mining Oy selvittää kaivostoiminnan aloittamistaKuusamon Juomasuon, Hangaslammen, Pohjasvaaransekä Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun kultaesiintymienalueilla. Kaivostoimintaa ja malminetsintää harjoittava PolarMining Oy on australialaisen Dragon Mining Ltd:n omistamasuomalainen tytäryhtiö. Polar Mining Oy:n toiminnotSuomessa sijaitsevat Sastamalassa (rikastamo), Orivedellä(Oriveden kaivos) ja Huittisissa (Jokisivun kaivos).Kuusamon kultakaivoksen selvitykset on käynnistettysyksyllä 2010 malmiesiintymän lisäkairauksilla Juomasuonja Hangaslammen alueilla sekä aikaisempien kairasydäntenuusintatutkimuksilla. Nykyisissä tutkimuksissa selvitetäänkullan lisäksi muiden metallien, kuten koboltin, kuparin,uraanin ja ns. harvinaisten maametallien esiintymistä.Tutkimusten rinnalla on käynnistetty ympäristön nykytilanseuranta ja selvitykset ympäristövaikutusten arvioimiseksi.Tulokset lisäkairauksista ovat toistaiseksi olleet lupaaviaja Juomasuon esiintymän on todettu jatkuvan aiemmintunnettua syvemmälle. Esiintymien yhteenlaskettu mineraalivarantoarvioon tällä hetkellä noin 2,2 miljoonaa tonniakultapitoisuudella 5,4 grammaa tonnissa. Mahdollisenkaivoksen toiminta-ajaksi on noin 500 000 tonnin vuosilouhinnallaarvioitu vähintään viisi vuotta. Potentiaali mineraalivarantojenkasvamiselle tutkimusten edetessä on hyvä,mikä lisää kaivoksen toiminta-aikaa.Kuva 1‐1. Jokisivun kaivos.3

Hankkeen kuvausSuunnitellun Kuusamon kultakaivoksen toiminta perustuumetalliesiintymien louhimiseen useista satelliittikaivoksistaja metallien rikastamiseen ns. keskusrikastamolla.Kuusamon kaivos on ensisijaisesti kultakaivos. Hankkeessaarvioidaan myös mahdollisuuksia hyödyntää alueen muidenmetallien, kuten koboltin, kuparin ja harvinaisten maametallienesiintymät. Uraani ei ole yritykselle kiinnostavametalli eikä sen erottaminen ole edes välttämättä taloudellisestikannattavaa, mutta uraanin poistoa selvitetään ympäristönäkökulmanvuoksi.Ympäristövaikutusten arviointityössä tarkastellaan ns.pohjoiselle (Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara) ja eteläiselle(Sivakkaharju ja Meurastuksenaho) louhinta-alueillesuunniteltua kaivostoimintaa ja kolmeen vaihtoehtoiseensijoituspaikkaan sijoittuvaa malmin rikastustoimintaaMalmiesiintymien taloudellisesti kannattava hyödyntäminenedellyttää, että sekä pohjoinen että eteläinen louhintaalueotetaan käyttöön, mistä syystä louhinnan osalta ei oletarkasteltu vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.Rikastamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja etsittiinhankkeen esiselvitysvaiheessa huomioiden alueidenmaankäytön suunnitelmat, ympäristön nykytila ja kuljetusyhteydet.Hankkeessa päädyttiin arvioimaan vaihtoehtojaeri vesistöalueilta ja kuljetusreittien kannalta Kuusamonkaupungin eri puolilla.Rikastamon sijoitusvaihtoehto VE1 sijoittuu Juomasuonlouhinta-alueen yhteyteen. Toinen vaihtoehtoinen sijoituspaikkaVE 2 Salmijärvi, sijoittuu Kuusamon kunnan luoteisosaanPosion kunnan rajalle. Vaihtoehto VE 3 sijoittuuKuusamon kaupungin keskustan eteläpuolelle, kaupunginnykyisen jätekeskuksen läheisyyteen. (Kuva 2-1)YVAlainsäädännönmukaisesti hankkeessa arvioidaan myös ns.nollavaihtoehtoa. Hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaasitä, että kyseisillä alueilla ei käynnistetä kaivostoimintaaeikä rakenneta rikastamotoimintoja. Alueiden nykyisetluonnonolosuhteet säilyvät tässä tapauksessa ennallaan.Polar Mining Oy pyrkii tällöin malminetsinnän avullakäynnistämään kaivostoimintaa jossain muualla yrityksenliiketoiminnan harjoittamiseksi.Kuva 2‐1. Hankealueiden sijoittuminen.4

Kaivoksen toiminnotKaivoksen päätoiminnot ovat louhinta, murskaus ja rikastus,jonka jälkeen metallituotteet kuljetetaan jatkojalostettavaksiesimerkiksi sulatolle. Suunniteltu kaivostoimintaedellyttää uusia tieyhteyksiä eteläiselle louhinta-alueelle(Sivakkaharju ja Meurastuksenaho) sekä vaihtoehdossa VE2 Salmijärven läheisyydessä. Energiana käytetään pääosinsähköä, joka vaatii sijoituspaikoissa VE 1 Juomasuolla ja VE2 Salmijärvellä uusia voimalinjoja. Muilta osin sijoitusvaihtoehdoissavoidaan hyödyntää nykyisiä tie- ja voimalinjayhteyksiä.Kaivosalueella käsiteltävät vedet voidaan jakaa rikastusprosessissatarvittaviin prosessivesiin sekä kuivatusvesiin,jotka ovat peräisin lähinnä avolouhoksesta ja maanalaisestakaivoksesta. Normaalitilanteessa kaivosalueelta johdetaanvesistöön vain avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksenkuivatusvesiä. Rikastusprosessissa pyritään vesien käsittelynosalta suljettuun kiertoon. Suuren virtaaman aikaan,keväällä sulamisvesien ja runsaiden sateiden aikana, selkeytettyärikastushiekka-altaan vettä on varauduttava johtamaanvesistöön. Jätteenä toiminnasta muodostuu rikastushiekkaaja osin hyödynnettävissä olevaa sivukiveä.Kaivostoiminnassa on melua aiheuttavia toimintoja, kutenräjäytyksiä, koneita ja laitteita. Pölyämistä kaivostoiminnassavoivat aiheuttaa louhinta, lastaukset, kuljetukset,murskaukset, rikastushiekka-alue ja koneiden liikkuminenpäällystämättömillä teillä. Meluun ja pölyämiseen vaikuttavatavo- ja maanalaisen louhinnan osuus, sillä maanalaisessalouhinnassa vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät.Kaivostoiminta jakaantuu useille vuosille ja louhinta-alueetkäynnistyvät vaiheissa eivätkä ole kaikki yhtäaikaisestilouhittavina. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jalupavaiheiden jälkeen kaivostoiminta voidaan käynnistääaikaisintaan vuonna 2013.YmpäristövaikutustenarviointiYmpäristövaikutusten arviointi on lakisääteinen menettely.Arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa hankkeen vaikutuksistaluonnonympäristöön, asukkaisiin, yhdyskuntaan jaelinkeinoihin. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheessa.YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus,vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaapäätöksentekoa ja lupaprosesseja varten. Arviointi sisältääkaksi vaihetta; arviointiohjelman arvioinnin menetelmistäja tehtävistä selvityksistä sekä itse arviointityön tulokset kokoavanarviointiselostuksen.Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on asetettunähtäville 29.4.2011 ja siitä on pyydetty lausuntojaeri viranomaistahoilta. Kuuluttamismenettelystä vastaaPohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, joka toimii hankkeessayhteysviranomaisena. Arviointiohjelmaa esitellään yleisötilaisuudessakeskiviikkona 4.5.2011 Käylän maamiesseuranKorpihovissa, osoitteessa Sallantie 53.Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelmanmukaisesti ja yhteysviranomaisen lausunto huomioiden.Tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen,joka julkaistaan vuoden 2011 lopulla.ArviointimenetelmätYmpäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään kaivostoiminnanvaikutuksia ihmisten kokemaan ympäristöön.Alueen luonnonympäristöä tutkitaan laajasti kesän ja alkusyksynaikana toteutettavilla näytteenotoilla sekä luonto- jalinnustoselvityksillä. Vesistövaikutusten arvioimiseksi kerätäänolemassa olevan aineiston lisäksi lisäaineistoa liittyenveden- ja sedimentin laatuun, pohjaeläimistöön ja kalastoon.Melua arvioidaan mallintamalla vaikutuksia asutus- jaluonnonsuojelualueiden läheisyydessä.Kaivoshankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointiin liittyenon perustettu arvioinnin ohjausryhmä sekä järjestetäänyleisötilaisuudet sekä ohjelma- että selostusvaiheessa.Hankkeesta kerrotaan pörssi- ja lehdistötiedottein sekähankkeen internet-sivuilla. Asukaskyselyllä ja työpajallakartoitetaan lähialueen asukkaiden ympäristön nykytilaaja mahdollisia huolia. Vaikutuksia elinkeinoelämään arvioidaankuntatietojen sekä taloudesta kerättyjen tilastojensekä matkailu-, luonto- ja poroelinkeinojen harjoittajiltasaatavien tietojen pohjalta.Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteelle selvitetäänkaavoituksen ja maankäytön sekä maisemavaikutustenkannalta. Hankealueet sijaitsevat verrattain syrjässä eivätkänäy maisemassa kovinkaan kauas. Kaivostoimintamm. lisää merkittävästi raskasta liikennettä Kuusamon kaupunginläpi kulkevalla valtatiellä 5 ja muilla pienemmillähankealueille kulkevilla teillä. Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen,rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintööntutkitaan ja arvioidaan erilaisten karttojen, kaavojen, valokuvien,kirjallisuuden ja maastokäyntien avulla.Lisätietoa hankkeesta:http://projektit.ramboll.fi/YVA/Kuusamon_kaivoshanke/5

2. JOHDANTOPolar Mining Oy selvittää kultakaivostoiminnan aloittamistaKuusamon Juomasuon, Hangaslammen, Pohjasvaaransekä Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun kultaesiintymistä.Alueella on käynnistetty loppuvuodesta 2010 malmiesiintymänlisätutkimukset ja ympäristön nykytilan selvitys.Päätös kaivostoiminnan aloittamisesta ja rikastamonsijoituspaikasta tehdään kairausten, ympäristöselvitysten jakannattavuustarkastelun perusteella.Hankkeessa selvitetään kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiapohjoisella ja eteläisellä louhinta-alueellasekä kolmessa eri vesistöalueille sijoittuvissa vaihtoehtoisissarikastamon toteutuspaikoissa, joista yksi rikastamonsijoitusvaihtoehto sijaitsee pohjoisella louhinta-alueella.Hankkeessa arvioitavat louhinta-alueet sijaitsevatKuusamon kaupungin pohjoisosissa noin 4 ja 10 km etäisyydelläRukatunturilta.Polar Miningin suunnitellun kultakaivoksen toimintaperustuu kultaesiintymien louhimiseen useista satelliittikaivoksistaja kullan rikastamiseen ns. keskusrikastamolla.Louhittava ja rikastettava määrä on noin 500 000 tonniamalmia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 4 miljoonan tonninvuosittaista sivukivimäärää. Malmiesiintymät sisältävätmyös uraania, jonka osalta ympäristövaikutusten arvioinnissaselvitetään sekä uraanin talteen ottamista että senloppusijoittamista muun hyödyntämättömien metallientapaan rikastushiekka-altaisiin.Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutustenarviointimenettelystä annetun lain ja -asetuksenmukaisessa laajuudessa. Hanke kuuluu YVA-asetuksen6 §:n hankeluettelon kohtiin:2) luonnonvarojen otto ja käsittely:a) metallimalmien tai muiden kaivoskivennäistenlouhinta, rikastaminen ja käsittely, kun irrotettavanaineksen kokonaismäärä on vähintään 550000 tonnia vuodessa tai avokaivokset, joiden pinta-alaon yli 25 hehtaaria jad) uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuunottamatta koelouhintaa, koerikastamista jamuuta vastaavaa käsittelyä.Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on kerätätietoa hankkeen vaikutuksista luonnon ympäristöön, asukkaisiin,yhdyskuntaan ja elinkeinoihin. Tavoitteena on myöslisätä kansalaisten tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksiahankkeen suunnitteluvaiheessa. Arvioinnissa vertaillaanvaihtoehtoisia sijoituspaikkoja niiden ympäristöllisen,sosiaalisen ja teknis-taloudellisen toteutettavuudenkannalta. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemusvaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoaja lupaprosesseja varten.Ympäristövaikutusten arviointi sisältää kaksi vaihetta;arviointiohjelman arvioinnin menetelmistä ja itse arviointityöntulokset kokoavan arviointiselostuksen.Arviointiohjelma on asetettu nähtäville ja viranomaistenlausunnoille. Yhteysviranomainen Pohjois-Pohjanmaanelinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, antaa lausuntonsaarviointiohjelmasta. Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelmanmukaisesti ja yhteysviranomaisen lausuntohuomioiden. Tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen,joka julkaistaan vuoden 2011 lopulla.7

3. HANKKEESTA VASTAAVAKaivostoimintaa ja malminetsintää harjoittava Polar MiningOy on australialaisen Dragon Mining Ltd:n omistama suomalainentytäryhtiö. Vuonna 2003 Outokumpu Oy tekipäätöksen osittaisesta irtautumisesta kaivostoiminnasta.Outokummun perustamaan Polar Mining Oy:öön koottiinmyytäväksi tarkoitettuja malminetsintäkohteita (mm.Jokisivu, Kuusamo) sekä Oriveden kaivos. Australian pörssiinlistattu Dragon Mining Ltd osti Polar Mining Oy:n marraskuussa2003. Dragon Mining Ltd konsernin toiminta ontällä hetkellä keskittynyt Fennoskandiaan. Suomen toimintojenlisäksi Dragon Mining Ltd:llä on Svartlidenin kultakaivosRuotsissa ja malminetsintää kaivoksen ympäristössä.Kuvassa 3‐1 on esitetty Dragon Mining Ltd:n nykytoiminnot.Polar Mining Oy:n toimipaikat sijaitsevat Sastamalassa(rikastamo ja yhtiön hallinto), Orivedellä (Oriveden kaivos),Huittisissa (Jokisivun kaivos) sekä Outokummussaja Espoossa (malminetsintä). Polar Mining Oy tutkii lupaaviamalminetsintäkohteita muun muassa Kittilässä,Kuusamossa sekä Sastamalan ympäristössä. Yhtiön palveluksessatyöskentelee noin 70 henkilöä.Polar Mining Oy:llä on kaksi toimivaa kultakaivosta.Oriveden kultakaivos on aloittanut yhtiön hallinnassa toimintansa2006 ja Jokisivun Huittisten kultakaivos tutkimustenjälkeen 2009. Oriveden ja Jokisivun kaivoksista louhittukultamalmi prosessoidaan Sastamalan Stormissa sijaitsevassatuotantolaitoksessa. Vuosina 1974-1995 toimineennikkelikaivoksen rikastamo muokattiin kultamalmille sopivaksiOriveden kaivoksen avaamisen myötä. Rikastamo- jarikastehiekka-alueen koko on 55,7 hehtaaria. Rikastamonpääasiallinen lopputuote on vaahdotusprosessissa tuotettukultapitoinen rikaste, joka myydään kuparisulatoille jatkojalostettavaksi.Kuva 3-1. Dragon Mining Ltd:n toimintojen sijoittuminen Fennoskandiassa (Dragon Mining 2011).8

4. HANKKEEN TAUSTA JATAVOITTEET4.1 TAUSTAValtaosa Kuusamon alueella sijaitsevista kulta- ja monimetalliesiintymistäon löytynyt Geologian tutkimuskeskuksentekemien tutkimusten perusteella 1980-luvun puolenvälinpaikkeilla. Outokumpu Oy hankki esiintymien (Juomasuo,Hangaslampi, Pohjasvaara, Meurastuksenaho, Sivakkaharju)tutkimusoikeudet vuonna 1990 ja jatkoi kaivostoimintaantähtääviä selvityksiä vuoteen 1994 asti. Tutkimuksiin liittyivuonna 1992 Juomasuolla toteutettu koelouhinta ja koerikastusKolarin Rautuvaaran rikastamolla. Outokumpu Oyhaki lupia kultakaivostoiminnan aloittamiselle Juomasuolla,Sivakkaharjussa ja Meurastuksenaholla, mutta taloudellistenja teknisten selvitysten perusteella teki päätöksen ollaperustamatta kaivosta. Kullan alhainen hintataso ja 1990-luvunlama vaikuttivat hankkeen etenemiseen. 2000-luvullaOutokumpu teki päätöksen osiitaisesta luopumisesta kaivostoiminnasta.Vuonna 2003 Outokumpu myi kultakaivostoimintansa(Polar Mining Oy), mukaan lukien Kuusamon malminetsintäkohteet,Dragon Mining Ltd:lle. Vuosina 2003-2009 PolarMining Oy:n resurssit suunnattiin pääasiassa Orivedenja Jokisivun kultakaivosten kehittämiseen ja avaamiseen.Vuonna 2010 Oriveden ja Jokisivun kaivosten ollessatuotannossa Dragon Mining Ltd teki päätöksen panostaaKuusamon malminetsintäkohteiden tutkimiseen tavoitteenaankaivostoiminnan aloittaminen Kuusamossa.Yhtiö ilmoitti pörssitiedotteessaan 28.9.2010 aloittavansaKuusamon kultakohteiden tutkimukset ja myöhemmin15.11.2010 pidetyssä tiedotustilaisuudessa ympäristöselvityksetmahdollisen kaivostoiminnan käynnistämisestä.Päätös kaivostoiminnan aloittamisesta tulee pohjautumaantutkimusten perusteella tehtäviin kannattavuustarkasteluihinja ympäristöselvityksien tuloksiin.4.2 KUUSAMON MALMIESIINTYMÄTKuusamon alueen malmipotentiaalisuus on tunnettu jovuosikymmeniä. Polar Mining Oy:n malminetsintätutkimuksetovat keskittyneet ns. Käylän muodostumaan, jokaon osa Kuusamon vihreäkivivyöhykettä. Käylän muodostumaon noin 20 km pituinen vyöhyke Käylän ja Kuohtijärvenvälisellä alueella.Kuusamon alueelta tunnetaan kymmeniä kulta- ja muitamalmiesiintymiä. Suuri osa metalliesiintymistä syntyi noinkaksi miljardia vuotta sitten usean kilometrin syvyydessä.Satojen vuosimiljoonien aikana kallioperän liikunnot sekäeroosion kuluttava vaikutus ovat johtaneet siihen, että tämänhetkiselläeroosiotasolla esiintymät ovat kallioperänylimmissä osissa. Kultapitoiset vyöhykkeet ovat tavallisestipinta-alaltaan pieniä, mutta niillä voi olla mittavat syvyysjatkeet.Esimerkiksi Juomasuon esiintymän kultapitoiset”piippuryppäät” sukeltavat jyrkästi etelään ja jatkuvat ainakin200 metrin syvyyteen.Polar Mining Oy:n Kuusamon tutkimusalue koostuu valtausvarauksista,valtauksista ja kaivospiireistä. Jo tunnettujenesiintymien lisäksi, alueelta tunnetaan lukuisia kultaviitteitäsekä pienempiä kultaesiintymiä.Taloudellisesti merkittävimmät metallit Kuusamon kohdealueillaovat kulta ja koboltti. Paikoin myös muun muassakupari, molybdeeni, uraani ja harvinaiset maametallit esiintyvätkohonneina pitoisuuksina.Helmikuussa 2011 julkaistu Kuusamon viiden esiintymän(Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara, Meurastuksenaho,Sivakkaharju) yhteenlaskettu mineraalivarantoarvio on 2,2miljoona tonnia, jossa kullan keskipitoisuus on 5,4 grammaatonnissa (Dragon Mining Ltd:n pörssitiedote 23.2.2011).Arvion mukaan Juomasuon esiintymä on tunnetuilta mineraalivarainnoiltaanselvästi suurin (Taulukko 4-1).9

Taulukko 4-1. Kuusamon kultaesiintymien malmimäärä ja kullankeskipitoisuus (Dragon Mining Ltd:n pörssitiedote 23.2.2011).Alue Malmin määrä (t) Kultapitoisuus (g/t)Juomasuo 1 403 000 5,7Hangaslampi 278 000 6,2Pohjasvaara 95 000 4,9Meurastuksenaho 366 000 3,6Sivakkaharju 47 000 7,5Yhteensä 2 189 000 5,44.3 MALMIMETALLITKultaTutkittavien esiintymien ylivoimaisesti tärkein ja arvokkainmalmimetalli on kulta (Au). Metallinen kulta on myrkytöntäeikä sillä ole ärsyttävää vaikutusta. Kultaa käytetään mm.koru- ja elektroniikkateollisuuksissa.Kuusamon esiintymissä kulta esiintyy pääasiassa sulkeuminasulfidimineraaleissa, silikaattimineraalien välitiloissasekä kapeina juonina tai rakeina. Kulta esiintyy monastiyhdessä vismutti- ja telluurimineraalien kanssa.Yksittäisissä näytteissä kultapitoisuus voi olla satoja taituhansia grammoja kultaa/tonni, mutta esiintymien keskipitoisuusvaihtelee 3.6 g/t ja 7.5 g/t välillä.KobolttiKoboltti (Co) on siirtymämetalleihin kuuluva alkuaine.Koboltti on ihmisille ja eliöille tärkeä hivenaine ja keskeinenosa B12 vitamiinia. Kobolttia käytetään mm. metalliseoksissaja magneeteissa. Koboltti on strategisesti tärkeämetalli. Esimerkiksi EU on arvioinut koboltin kriittiseksi alkuaineeksi.Tutkimusten kohteena olevissa esiintymissä kobolttiaesiintyy vaihtelevia, mutta paikoin merkittäviä pitoisuuksia.Eri esiintymien kobolttipitoisuuksissa on suuria eroja.Tärkeimmät kobolttipitoiset mineraalit ovat rikkikiisu, kobaltiitti,magneettikiisu ja pentlandiitti.KupariMetallien alkuaineryhmään kuuluvan kupari (Cu) on yksitärkeimmistä teollisuuden raaka-aineista ja sitä käytetäänmm. elektroniikkateollisuudessa sekä eri metalliseoksissa.Kupari on myös eliölle tärkeä hivenaine.Tutkittavissa esiintymissä esiintyy paikoin kohonneitakuparipitoisuuksia. Esiintymien sisältämän kuparin määrääei ole arvioitu viimeisimpien varantoarvioiden teon yhteydessä.Harvinaiset maametallitHarvinaisiin maametalleihin (rare earth element, REE) kuuluvat15 lantanoidia (järjestysluku 57-71), skandium (21) jayttrium (39). Harvinaisia maametalleja käytetään pääasiassaelektroniikkateollisuudessa.Kuusamon esiintymissä on havaittu kohonneita pitoisuuksiaharvinaisia maametalleja, mutta niiden esiintymistäei ole toistaiseksi tutkittu järjestelmällisesti. Tämän takiamyöskään arviota niiden kokonaismäärästä tai pitoisuudestaei ole toistaiseksi saatavissa.UraaniUraani (U) on raskasmetalli. Tutkinnan kohteena olevissaesiintymissä esiintyy paikoin kohonneita uraanipitoisuuksia.Merkittävin uraanipitoinen mineraali on uraniniitti, jotatavataan yksittäisinä rakeina, raeryppäinä tai kapeina juonina.Yksittäisten uraniniittia sisältävien näytteiden uraanipitoisuusvoi olla yli 1000 ppm, mutta yhtenäisiä uraanimalmivyöhykkeitäei tähänastisissa tutkimuksissa ole havaittu.Uraanista ja sen ominaisuuksista on kerrottu tarkemminkappaleessa 8.10.2.1.Hankkeen lähtökohtaisena tavoitteena ei ole uraanin ottaminentalteen ja uraanituotteen tuottaminen, vaan uraaniakäsitellään kiviaineksessa esiintyvänä epäpuhtautena.Uraanilla voi kuitenkin olla merkitystä hankkeen ympäristövaikutustenkannalta, mistä syystä sen esiintymistä, käsittelyäja mahdollista talteenottotarvetta arvioidaan hankkeenympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä.Muut metallitGeologian tutkimuskeskuksen tekemien tutkimusten perusteellaKuusamon esiintymissä tavataan kohonneina pitoisuuksinalukuisia alkuaineita. Esimerkiksi Juomasuonesiintymään rikastuneet alkuaineet ovat Ag, As, Au, Ba, Bi,Co, Cu, Fe, K, Li, REE, Mo, Ni, Pb, Rb, S, Se, Te, Th, U, V, W, Y(Vanhanen 2001).Uraanin lisäksi thoriumin (Th) ja kaliumin K-40 isotoopitovat säteileviä alkuaineita ja aiheuttavat merkittävän osuudenkokonaissäteilystä.10

5. HANKKEEN JA SENVAIHTOEHTOJEN KUVAUS5.1 HANKEVAIHTOEHTOJEN ESISELVITYSKaikissa hankevaihtoehdoissa louhinta käynnistetäänvaiheittain sekä eteläisillä että pohjoisilla hankealueilla.Esiintyminen hyödyntäminen kokonaisuudessaan on tarpeenkaivostoiminnan kannattavuuden kannalta eikä louhinta-alueitasiten arvioida hankkeessa erillisinä vaihtoehtoina.Rikastamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja etsittiin YVAmenettelynaluksi karttatarkastelun perusteella huomioidenalueiden maankäytön suunnitelmat, ympäristön nykytilaja kuljetusyhteydet. Vaihtoehtoja haettiin ensivaiheessaenintään noin 10 km säteellä pohjoisesta ja eteläisestälouhinta-alueista.Vaihtoehtoisista sijoituspaikoista käytiin keskusteluaKuusamon kaupungin ja YVA-menettelyn yhteysviranomaisenatoimivan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen kanssa.Rikastamon sijoittaminen eteläiselle louhinta-alueelleMeurastuksenahon tai Sivakkaharjun ympäristöön hylättiinalustavan vaikutusarvion pohjalta alueen sijaitessa lähelläRukan matkailualuetta ja Sivakkaharjun pohjavesialueen läheisyydessä.Vesistöolosuhteiden sekä Rukatunturin ja senympäristön luontomatkailuarvojen vuoksi Juomasuon louhinta-alueenlisäksi muut rikastamon sijoituspaikkavaihtoehdotsijoitettiin eri vesistöalueille.Malmin rikastustoiminnalle päädyttiin lopulta esittämäänkolmea vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Juomasuo(VE1), Salmijärvi (VE2) ja Kuusamon jäteasema (VE3).5.2 HANKKEEN SIJOITTUMINENPolar Mining Oy:n Kuusamon kultakaivoshanke sijoittuuKuusamon kaupungin alueelle. Hankkeessa arvioidaan kaivostoiminnanympäristövaikutuksia pohjoisen (Juomasuo,Hangaslampi, Pohjasvaara) ja eteläisen louhinta-alueen(Meurastuksenaho, Sivakkaharju) sekä kolmen vaihtoehtoisenrikastamopaikan (VE 1 Juomasuo, VE 2 Salmijärvi ja VE3 Kuusamon jäteasema) alueilla. Louhinta-alueet ovat kaikissarikastamon sijoituspaikkavaihtoehdoissa samat(Kuva 5-1).Ns. pohjoisen louhinta-alueen, Juomasuon,Hangaslammen ja Pohjasvaaran, esiintymät sijaitsevatKäylän ja Säkkilän kylien välisellä alueella, noin 2-3 km päässäkyläkeskuksista. Eteläisen louhinta-alueen, Sivakkaharjunja Meurastuksenahon, esiintymät sijaitsevat noin neljä kilometriäRukakeskuksesta luoteeseen.Rikastamon sijoitusvaihtoehto VE1 sijoittuu Juomasuonlouhinta-alueen yhteyteen. Toinen vaihtoehtoinen sijoituspaikkaVE 2 Salmijärvi, sijoittuu Kuusamon kunnan luoteisosaanPosion kunnan rajalle. Vaihtoehto VE 3 sijoittuuKuusamon kaupungin keskustan eteläpuolelle, nykyisenkaupungin jätekeskuksen läheisyyteen.11

12Kuva 5-1. Hankealueiden sijoittuminen.

5.3 HANKEVAIHTOEHDOT5.3.1 Vaihtoehto 0 (VE0) Hankkeentoteuttamatta jättäminenHankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa sitä, että kyseisilläalueilla ei käynnistetä kaivostoimintaa eikä rakennetarikastamotoimintoja. Alueiden nykyiset luonnonolosuhteetsäilyvät ennallaan.Tällöin kaivostoiminnan tarjoamia työpaikkoja ei synnyalueelle. Tämän vaihtoehdon toteutuminen tarkoittaa PolarMining Oy:lle, että malminetsinnän kautta kaivostoimintaapyritään käynnistämään jossain muualla yrityksen liiketoiminnanharjoittamiseksi.5.3.2 Vaihtoehto 1 (VE1A ja VE1B) RikastusJuomasuollaHankkeessa toteuttamisvaihtoehtoina tarkastellaankultamalmin louhintaa ns. pohjoisilla ja eteläisillä louhinta-alueilla.Vuosittain louhittava malmimäärä on enintään500 000 t ja kaivosten toiminta-aika vähintään viisi vuotta.Tavoitteellinen kaivoksen toiminta-aika on kuitenkin kymmenenvuotta.Vaihtoehdossa 1 malmin rikastus tehtäisiin Juomasuolla,jossa rikastushiekka-alueen osalta on kaksi vaihtoehtoistasijoitusvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa VE1A rikastushiekka-allastulisi sijoittumaan kaivospiirien ja Hangaslammen itäpuolelleHangassuolle. Vaihtoehdossa VE1B rikastushiekka-aluetulisi sijoittumaan kaivospiirialueiden länsipuolellePyöreälammen kohdalle. Rikastushiekka-altaiden suunniteltupinta-ala molemmissa vaihtoehdoissa on 35 ha. Aluesisältää myös vesien selkeytykseen suunnitellun osan(Kuva 5-2).Rikastamo, murskaamo, varasto ja toimistorakennuksettulisivat sijaitsemaan nykyisen Juomasuon kaivospiirialueeneteläpuolella.Vaihtoehdossa 1 kaivos- ja rikastushiekka-alueiden vesienselkeysaltaana toimisivat Hangaslampi ja Pohjaslampi.Vedet johdetaan A ja B vaihtoehtojen osalta saamaa reittiäKoutajoen vesistöalueelle. Vesistöreitti on kuvattu tarkemminkohdassa 6.8.4.Kuva 5-2. Käyttösuunnitelmakartta vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B rikastus Juomasuolla.13

5.3.3 Vaihtoehto 2 (VE2) Rikastus SalmijärvenkaakkoispuolellaVaihtoehdossa 2 malmin rikastus tehtäisiin Salmijärvenalueella, jossa rikastushiekka-alue tulisi sijaitsemaanVT5:n länsipuolella Salmijärven ja Kontiojärven välissä.Rikastushiekka-altaan pinta-ala tulisi olemaan 35 ha.Rikastamo, murskaamo ja varastorakennukset sijoittuisivatrikastushiekka-alueen itäpuolelle. Alueelle jouduttaisiin rakentamaanmyös uusi tieyhteys (Kuva 5-3).Rikastamoalueen vesien selkeytysaltaana toimisiSalmijärvi ja vedet johdettaisiin Kemijoen vesistöalueelle.Vesistöreitti on kuvattu tarkemmin kohdassa 6.8.4.Kuva 5-3. Käyttösuunnitelmakartta vaihtoehdossa VE2 rikastustoiminta Salmijärven kaakkoispuolella.14

5.3.4 Vaihtoehto 3 (VE3A ja VE3B) RikastusKuusamon kaupungin jäteaseman alueellaVaihtoehdossa 3 rikastus tehtäisiin Kuusamon kaupunginjäteaseman alueella, jossa rikastushiekka-alueen osalta onkaksi vaihtoehtoista sijoitusvaihtoehtoa. VaihtoehdossaVE3A rikastushiekka-allas tulisi sijaitsemaan VT20:n(Ouluntie) länsipuolella Koivulammen ja VT20:n väliselläalueella ja vaihtoehdossa VE3B VT20:n itäpuolella kaatopaikaneteläpuoleisella alueella. Molemmissa vaihtoehdoissarikastushiekka-altaiden pinta-ala tulisi olemaan 35 ha. Aluesisältää myös vesien selkeytykseen suunnitellun osan(Kuva 5-4).Vaihtoehdossa VE3A murskaamo sijoittuisi rikastushiekka-altaanja VT20:n väliselle alueelle.Rikastamo, toimisto ja varastorakennukset tulisivatsijaitsemaan rikastushiekka-altaan pohjoispuolella.Vaihtoehdossa VE3B murskaamo, rikastamo ja varastot sijoittuisivatrikastushiekka-altaan länsipuolelle.Molemmissa vaihtoehdoissa VE3A ja VE3B rikastamoalueenvesien selkeytysaltaana toimisi Koivulampi.Vedet johdettaisiin sieltä edelleen Iijoen vesistöalueelle.Vaihtoehdossa VE3B vedet siirrettäisiin pumppaamallaem. vesistöön. Vesistöreitti on kuvattu tarkemmin kohdassa6.8.4.Kuva 5-4. Käyttösuunnitelmakartta vaihtoehdoissa VE3A ja VE3B rikastustoiminta Kuusamon kaupungin jäteaseman alueella.15

5.3.5 Tekniset toteutusvaihtoehdotKaikissa teknisissä toteuttamisvaihtoehdoissa louhittavanmalmin sisältämä kulta on päätuote, mutta myös kobolttiotetaan talteen rikastusprosessissa. Muiden metallien, kutenesimerkiksi kuparin, harvinaisten maametallien ja uraanin,osalta vielä selvitetään niiden talteenottoa.Arvioitavassa hankkeessa kullan ja mahdollisten muidentalteen otettavien metallien rikastusprosessi on tarkoitustoteuttaa kaikissa rikastamovaihtoehdoissa samanlaisellaprosessilla. Valittavat prosessitekniset menetelmätriippuvat talteen otettavien eri metallien määrästä ja siitätullaanko mm. harvinaiset maametallit hyödyntämään.Menetelmät tarkentuvat arviointityön ja suunnittelun aikana.Ympäristövaikutusten kannalta merkittävän uraanin käsittelyätarkastellaan hankevaihtoehtoina. Vaihtoehtoinauraani joko otetaan talteen ja toimitetaan edelleen jatkojalostettavaksimuualle tai sitä ei hyödynnetä vaan se sijoitetaanrikastehiekka-altaaseen muun hyödyntämättömänkiviaineksen mukana.Tarkastelu tehdään kaikissa rikastamon sijoitusvaihtoehdoissaVE1, VE2 ja VE3 sekä louhinta-alueiden osalta.Uraanin talteen ottamisella on merkitystä arvioihin mm. vesistöönjohdettavan veden laadusta, poikkeustilanteista, rikastamollakäytettävistä kemikaaleista ja niiden varastoinnistaja kuljetuksista, uraanin kuljetuksista, rikastushiekanloppusijoittamisesta ja kaivoksen sulkemisesta.5.4 SUUNNITTELUTILANNE JATOTEUTUSAIKATAULUKuusamon kaivoshankkeen suunnittelu on käynnistettysyksyllä 2010, jolloin yhtiö ilmoitti malmiesiintymän laajuudenja malmivarantojen lisätutkimuksista. Käynnistyneenmalminetsintäohjelman ensivaiheen painopiste onJuomasuon ja Hangaslammen esiintymissä sekä niidenvälittömässä läheisyydessä. Myöhemmin tutkimusten onsuunniteltu laajenevan kattamaan muut esiintymät sekämuut malmipotentiaaliset alueet. Tutkimukset kestävätensi vaiheessa 12 kuukauden ajan ja valmistuvat vuoden2011 lopulla.Tutkimusten rinnalla on käynnistetty ympäristön nykytilanseuranta ja selvitykset ympäristövaikutusten arvioimiseksi.Ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarkoitussaattaa päätökseen vuoden 2012 alkupuolella, jonkajälkeen kaivostoiminnalle voidaan hakea tarvittavia lupia.Kaivostoiminta voidaan käynnistää tarvittavien lupapäätöstenjälkeen aikaisintaan vuonna 2013.Kaivospiireillä arvioidaan olevan malmia louhittavaksivuosittaisesta louhintamäärästä riippuen tällä hetkellä vähintäänviideksi vuodeksi, mutta malminetsintätutkimustenja louhinnan edetessä uusien esiintymien löytyminenon mahdollista, jolloin toiminta voisi jatkua pidempään.Tavoitteena on vähintään kymmenen vuoden toiminta.Kaivostoiminta jakaantuu useille vuosille ja louhinta-alueetkäynnistyvät vaiheissa eivätkä ole kaikki yhtäaikaisesti louhittavina.Käytännössä kultakaivokset ovat toimineet huomattavastikauemmin kuin alun perin on suunniteltu.Nykyisten varantotietojen perusteella toiminta käynnistettäisiinJuomasuon alueen avolouhinnalla, joka kestäisiensi vaiheessa noin 1½ vuotta. Hangaslammenja Pohjasvaaran esiintymien avolouhinta käynnistyisiJuomasuon ensimmäisen vaiheen jälkeen, jonka aikanatehtäisiin Juomasuon vinotunneli ja maanalaista louhintaavalmistelevat työt. Seuraavassa vaiheessa Juomasuolla siirrytäänmaanalaiseen louhintaan. Eteläisten alueiden louhintaajoitetaan pohjoisen Juomasuon ja Hangaslammenmaanalaisten louhintojen välivaiheisiin, jolloin varsinaistamalmin louhintaa ei voida tehdä näissä kohteissa.Nopeimmillaan nykyisin tiedossa olevat esiintymät ovatlouhittavissa viiden vuoden kuluessa.Rikastamon toiminta aloitetaan louhinnan käynnistämisenjälkeen. Rikastamon ja kaivoksen infran rakentamisaikaon vajaa vuosi. Sivukiveä hyödynnetään osin alueen rakenteissa,joten käytännössä rikastamon toiminta alkaa noinvuoden kuluessa louhintaa valmistelevien töiden aloittamisesta.Rikastamon toiminta-aika olisi vähintään samanverran kuin suunniteltu vähimmäislouhinta-aika.16

6. HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS6.1 LOUHINTAEnnen varsinaista louhintaa hankealueilla suoritetaan valmisteleviatoimenpiteitä, kuten teiden rakentamista ja vahvistamisia,kuivatuspumppauksia ja pintamaan poistoa kallionpäältä.Malmin louhinta tapahtuu poraamalla ja räjäyttämällä.Poistettava pintamaa ja taloudellisesti hyödynnettäviämääriä metalleja sisältämätön sivukivi tullaan läjittämäänlouhinta-alueille. Sivukivi käytetään mahdollisuuksien mukaanlouhoksilla ja rikastamoalueella maanrakennustöihinsekä myöhemmin maanalaisena louhostäyttönä.Juomasuon ja Hangaslammen malmioiden osaltakaivostoiminta tullaan aloittamaan avolouhintana.Juomasuolla on tehty malmin koelouhintaa vuonna 1992,jolloin alueelle on louhittu avolouhos. Avolouhoksen pituuson 200 m ja leveys 50 – 100 m Avolouhoksen päältäpoistetun pintamaan paksuus oli 5 - 10 m ja louhintasyvyyskalliossa 5 - 10 m.Louhinnan jatkaminen maanalaisena louhintana tullaanpäättämään myöhemmin perustuen malminetsintä-ja rikastustuloksiin ja sekä taloudellisiin laskelmiin.Avolouhoksen syvetessä sivukivi(raakku)-malmisuhde kasvaaprogressiivisesti siten että jossain vaiheessa se saavuttaarajan, jossa maanalaisen louhinnan käyttökustannusylittyy. Maanalaisessa kaivoksessa louhintamenetelminätullaan käyttämään levy-, välitaso- ja pengertäyttölouhintaa.Pohjasvaaran, Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun malmioidenosalta päätökset louhintatavasta tullaan tekemäänmyöhemmin alueen malmiesiintymien tarkentavientutkimusten jälkeen.6.2 MURSKAUSMalmi kuljetetaan louheena rikastamoalueelle kuorma-autoilla.Malmi murskataan rikastusalueella erillisessä murskausyksikössä.Sivukiven mahdollinen murskaus louhintaalueillatehdään siirrettävillä murskaimilla kausiluontoisestimuutama päivä kerrallaan. Murskattava kiviaines pystytäänpitämään kosteana sivukiven murskausprosessin aikana.Murskauksen tehtävänä on tuottaa rikastamoon kappalekooltaansopivaa materiaalia. Murskausprosessi koostuuyhdestä leukamurskaimesta ja kahdesta kara- tai kartiomurskaimesta.Murskausprosessiin syötettävän kiviaineksenmaksimiraekoko on noin 1000 mm ja murskausprosessinlopputuote on halkaisijaltaan noin 10 mm kokoluokkaaolevaa kiviainesta, joka kuljetetaan hihnakuljettimilla murskesiiloon.Lopputuotteen raekoko ja murskausprosessi tarkentuvatmalmin rikastusprosessin tarkentumisen myötä.17

Kuva 61. Louhintaa avolouhoksessa ja maanalaisessa kaivoksessa.6.3 RIKASTAMORikastamossa malmikivi märkäjauhetaan sellaiseenraekokoon, että hyödynnettävät metallit voidaan erottaamalmista esimerkiksi vaahdottamalla (Kuva 6‐2).Vaahdotuskennoissa sekoitetaan hienoksi jauhettua malmilietettäja puhalletaan ilmaa lietteen läpi, jolloin rikastettavatmetallit saadaan erotettua lietteestä. Ennen vaahdotustalietteeseen lisätään vielä kemikaaleja, jolloin prosessisaadaan selektiiviseksi. Rikastusprosessissa käytetään painovoimarikastustaja mahdollisesti myös muita kemiallisiatai mineraalien ominaispainoihin perustuvia menetelmiä.Malmin rikastuksen osalta tullaan testaamaan myös mahdollinenmetallien talteenotto liuottamalla, joka tulisi olemaanrikastamon sisällä tapahtuva tankkiliuotus.Rikastusprosessin tavoitteena on paitsi erottaa arvomineraalitarvottomista mineraaleista ja arvomineraalit toisistaan,mutta myös pyrkiä mahdollisimman suljettuun prosessivesikiertoonja tuottaa mahdollisimman pysyvää rikastushiekkajätettä.Sopivin rikastusprosessi määritetään malminäytteistätehtävien monimuotoisten rikastustutkimustenperusteella.MALMIHIENONNUS RIKASTUS 1 RIKASTUS 2 VEDENPOISTOJÄTEKulta Uraani Kulta KobolttiVolframiKuva 6-2. Periaatekuva rikastamon toiminnasta.18

6.4 KEMIKAALIEN KÄSITTELYKaivoksen toiminnan aikana kemikaaleja tullaan käsittelemäänja käyttämään lähinnä rikastustoiminnan ja louhinnanräjäytysten yhteydessä.Yleisesti vaahdotuksessa käytetyt kemikaalit voidaan jakaakolmeen ryhmään: kokoojiin, vaahdotteisiin ja säännöstelijöihin(aktivoijat ja painajat). Tavallisimpia rikastusprosessinvaahdotuksessa käytettäviä mineraalipintoihinvaikuttavia reagensseja ovat ksantaatit, tiofosfaatit sekä erilaisetalkaalisuutta ja happamuutta säätelevät kemikaalit.Vaahdon aikaansaamiseksi käytetään veden pintajännitystäalentavia ja lietteiden sakeutukseen flokkuloivia orgaanisiayhdisteitä. Kemikaaleja käsitellään vain rikastamorakennuksensisätiloissa olevissa säiliöissä ja altaissa.Louhinnan räjähdysaineet koostuvat vähintään happeaantavasta komponentista ja palavasta aineesta, joidenlisäksi seos voi sisältää räjähdysainekomponentin.Yleisin raaka-aine louhintaräjähteissä on ammoniumnitraatti,mutta natrium- ja kalsiumnitraattejakin käytetään.Räjähdysaineena voi olla esimerkiksi nitroglykoli (NG), trinitrotolueeni(TNT), pentriitti (PETN) tai heksogeeni (RDX).Räjähdeseoksessa voi olla myös alumiinia räjähdyslämmönja räjähdekaasujen määrän lisäämiseksi. Räjähdysainekiloakohti käytössä muodostuu 700-1000 litraa kaasua, joka onpääasiassa vesihöyryä, hiilidioksidia ja typpeä. Räjäytyksissämuodostuu myös runsaasti pölyä räjähtävästä materiaalista.Räjäytysaineet valitaan räjäytettävän materiaalin ja kulloistenkinolosuhteiden mukaan ympäristön toiminnothuomioon ottaen.6.5 URAANIMINERAALIEN KÄSITTELYTässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erikseenkaikkien rikastamovaihtoehtojen osalta sitä, otetaankomalmin sisältämä uraani talteen vai loppusijoitetaankose muiden hyödyntämättömien ainesten tapaan rikastushiekka-altaaseen.Uraanin poisto tapahtuisi kullan rikastuksenyhteydessä omassa prosessissaan.Uraanin kulkeutuminen rikastusprosessissa noudattaapääosin kullan liikkumista. Jauhatuksessa uraniniittimineraali,jossa alueen uraani pääosin esiintyy, jauhautuu yleensätehokkaasti pieniksi partikkeleiksi (Lloyd 1981). Suuriosa uraniniitista voidaan erottaa painovoimarikastuksellaja loppu menee vaahdotukseen. Jauhatuksesta uraanikulkeutuu vaahdotukseen. Uraanin käyttäytyminen vaahdotuksessariippuu uraania sisältävän kiviaineksen ominaisuuksistasekä käytettävistä vaahdotusolosuhteista ja –kemikaaleista.Painovoimarikastuksessa ja vaahdotuksessa uraani jokosiirtyy ylitteenä kultarikasteen mukana jatkojalostukseentai alitelietteen mukana rikastehiekan jatkokäsittelyyn.Vaahdotuksen jälkeen uraanin talteenotto voidaan toteuttaaennen kultarikasteen kuivausta, mikäli uraani poistuuvaahdotuksesta ylitteen mukana tai ennen rikastehiekkalietteensaostusta, mikäli uraani poistuu vaahdotuksestaalitteen mukana.Uraanin erottamiseen voidaan käyttää esimerkiksi seuraavankaltaisia prosesseja. Partikkeleissa oleva uraani voidaanliuottaa typpi- tai rikkihapon avulla vesiliuokseen.Vesiliuoksesta uraani otetaan talteen käyttäen orgaanistauuttoliuosta tai ioninvaihtohartsia. Uuttoliuoksesta uraanierotetaan edelleen takaisinuutolla. Hartsista uraanin erottaminentapahtuu eluoimalla sulfaatilla, kloridilla tai nitraatilla.Takaisinuutossa tai eluoinnissa muodostuvassa liuoksessaoleva uraani saostetaan lopuksi kemiallisesti sakkamaiseenmuotoon käyttäen esimerkiksi ammoniakkia, lipeää(natriumhydroksidi) tai vetyperoksidia. Lopuksi sakka suodatetaanja kuivataan. Tuotteena saadaan yellow-cake asteellaoleva uraanioksidisakka, jossa pääosa uraanista onU 3O 8-muodossa. Sakassa on lisäksi vähäisiä määriä muitauraanioksideja, kuten UO 3ja UO 4.19

6.6 LASTAUKSET JA KULJETUKSETAvolouhinnan aikaiset lastaukset tullaan tekemään pyöräkuormaajillaja hydraulisilla kaivinkoneilla. Myös maanalaisessakaivoksessa lastaukset tullaan tekemään pyöräkuormaajillatai maanalaisiin kaivoksiin suunnitelluilla LHD (loadhaul dump) –koneilla. Kaivosalueen sisäisiin kuljetuksiintullaan käyttämään runko-ohjattuja dumppereita ja louhosautoja.Suunnitellussa toiminnassa liikennettä yleisille tieosuuksilleaiheutuu lähinnä louhosten ja rikastamon välisistämalmikuljetuksista, rikastekuljetuksista, toimintaan liittyvistätavarakuljetuksista sekä työntekijöiden työmatkaliikenteestä.Malmikiven kuljetukseen rikastamoon, tullaan käyttämäänpääosin täysperävaunullisia kuorma-autoja, joidenkertakuljetuskapasiteetti on noin 40 tonnia. Hankkeenmukaiselle 500 000 tonnin vuosittaisella enimmäismäärälläkuljetuksia on täten keskimäärin 35 kuormaa vuorokaudessa.Rikastamolta kulta- ja muut rikasteet kuljetetaan kuorma-autoillaesimerkiksi Harjavallan sulatolle noin 750 km:npäähän tai muuhun vastaavaan paikkaan jatkojalostettavaksi.Muuta liikennettä hankealueille aiheuttavat huoltokuljetuksetja tavarantoimitukset kaivosten ja rikastamoalueentoimintaan liittyen sekä henkilöstön työmatkaliikenne.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaYleisillä teillä tapahtuvat kuljetusmäärät ja -matkat ovatrikastamon sijoitusvaihtoehdoista riippuvaisia. Mikäli rikastamosijoitetaan Juomasuon alueelle, kuljetetaanmalmi eteläiseltä louhinta-alueelta Viipuksentietä pitkinValtatie 5:lle (Kemijärventie) ja edelleen Sallantietä pitkinKaivostielle ja rikastamoalueelle. Toteutusvaihtoehdossaliikennevaikutus kohdistuu pääosin Kuusamon keskustanja Rukan matkailukeskuksen pohjoispuolelle. Rikastamollesuuntautuvia malmikuljetuksia yleisillä tieosuuksilla tehdääneteläiseltä louhinta-alueelta kuljetettavan malmintakia. Pohjoinen louhinta-alue sijaitsee tässä hankevaihtoehdossarikastamon läheisyydessä ja kuljetukset louhoksestarikastamolle tapahtuvat suunnittelualueen sisällä.Kuljetusmatka eteläiseltä louhinta-alueelta rikastamopaikalleon noin 16 kilometriä (Kuva 6‐3).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven kaakkoispuolellaRikastamon sijaitessa Kuusamon ja Posion rajalla kohdistuupääosa toiminnan kuljetuksista Valtatie 5:n Viipuksentienja Maaningantien väliselle osuudelle. Eteläiseltä louhinta-alueeltamalmi kuljetetaan Viipuksentietä pitkin Valtatie5:lle. Pohjoiselta louhinta-alueelta malmikuljetukset tehdäänKaivostietä pitkin Sallantielle ja edelleen Valtatie 5:lle.Ajo rikastamoalueelle tapahtuu Valtatie 5:ltä kääntyvääMaaningantietä pitkin. Kuljetusmatka pohjoiselta louhintaalueeltarikastamopaikalle on noin 40 kilometriä ja eteläiseltälouhinta-alueelta noin 44 kilometriä (Kuva 6-4).Kuva 6-3. Kuva malmin kuljetusreitistä vaihtoehdossa VE1.20

Kuva 6-4. Kuva malmin kuljetusreitistä vaihtoehdossa VE2.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaMikäli rikastamo sijoitetaan Kuusamon jätekeskuksenalueelle, kuljetetaan malmi louhinta-alueilta eteläänValtatie 5 ja edelleen Valtatie 20 (Ouluntie) pitkin jätekeskukselleasti. Valtatie 20:ltä rikastamoalueelle kääntyvänliikenteen osalta voidaan hyödyntää olemassa olevaa liittymää.Kuljetusmatka pohjoiselta louhinta-alueelta rikastamopaikalleon noin 50 kilometriä ja eteläiseltä louhintaalueeltanoin 38 kilometriä (Kuva 6-5).Kuva 6-5. Kuva malmin kuljetusreitistä vaihtoehdossa VE3.21

6.7 ENERGIAKaivoshankkeen käyttämä energia on suurimmalta osinsähköenergiaa, joka tullaan ottamaan sähköverkosta.Suurimmat energiankuluttajat tulevat olemaan rikastamoja murskaamo. Vuosittaisesta sähköenergian tarpeestanoin puolet kuluu jauhatukseen. Sähköenergiaa kuluumyös vaahdotukseen, suodatukseen, murskaukseen, toimitilojenlämmitykseen, pumppauksiin ja maanalaisessa kaivoksessatuuletus- ja nostojärjestelmiin. Kaivos- ja rikastustoiminnassatarvittavissa ajoneuvoissa (kuorma-autot, trukit,paketti- ja avolava-autot) tullaan käyttämään dieselpolttoainetta.Polttoaineiden käyttömäärät malmikuljetuksissa vaihtelevatsuuresti riippuen toteutuvasta rikastamovaihtoehdostaja sen välimatkasta louhinta-alueisiin.Kaivoskaluston käyttövoimana käytetään kevyttä polttoöljyä.Lisäkäyttövoimana voidaan käyttää polttoöljylläkäyviä aggregaatteja tuottamaan ainakin osan toimintojensähköntarpeesta.Sähkönkulutus tulee olemaan kaivoksen osalta noin 12- 25 kWh/malmitonni, rikastamon kulutus 30 - 50 kWh/malmitonni ja muu kulutus 2 - 4 kWh/malmitonni. Sähkötullaan siirtämään kaivosalueelle 110 kV:n voimajohtolinjaapitkin. Hankealueiden läheisyydessä sijaitsee olemassaolevan sähköverkon osalta 20 kV:n keskijännite- ja 110 kV:nvoimajohtolinjoja. Sähkönsiirron reitit ja tarvittavat uudetlinjaosuudet tarkentuvat arviointityön aikana.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaPohjoisen louhinta-alueen länsipuolella viitostien itäpuolellakulkee 20 kV sähkölinja lähimmillään YlimmäisenVälilammen länsipuolella 600 metrin etäisyydellä rikastamovaihtoehtoVE1B:sta ja 1,5 km lähimmältä kaivospiiriltä.Sähkölinja (20 kV) Kitkanjoen eteläpuolella päättyyJuomasuon alueen pohjoispuolella noin kilometrin päässäja Säkkilän koillispuolella kulkeva 20 kV linja reilun kilometrinpäässä itään rikastamovaihtoehto VE1A:sta ja 1,7 kmpäässä lähimmältä kaivospiiriltä. Lähin 110 kV:n voimajohtolinjasijaitsee Rukatunturin länsipuolella noin 10 kilometrinpäässä (Fortum 2011).Eteläisen louhinta-alueen osalta lähin sähkölinja (20 kV) onvedetty Rukan alueen vedenottamolle Meurastuksenahonkaakkoispuolelle ja se kulkee Meurastuksenahon alueenkaakkoiskulman poikki. Etäisyys Sivakkaharjulle on 1,5 kmlounaaseen. Alueiden pohjoispuolella kulkee 20 kV sähkölinjaViipuksentien varressa itä-länsisuuntaisena lähimmillään200 metriä Meurastuksenaholta pohjoiseen. 1,3 kmalueen itäpuolella Rukan ja viitostien länsipuolella sijaitseesähköjakelun solmukohta, josta kulkee 110 kV voimajohtolinjakaakkoon ja pienemmät 20 kV linjat pohjoiseen, länteenja etelään (Fortum 2011).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven kaakkoispuolellaSalmijärven alueella 20 kV sähkölinja kulkee suunnitellunrikastamoalueen halki itä-länsisuuntaisesti leikatensekä rikastamoa että rikastushiekka-allasta (Fortum 2011).Lähin 110 kV:n voimajohtolinja sijaitsee Rukatunturin länsipuolellanoin 40 kilometrin päässä (Lapin liitto 2003).Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon jäteaseman osalta 20 kV sähkölinja kulkeeKuusamon eteläpuolelle Ouluntien varressa ja sivuaaJätekeskuksen rikastamovaihtoehtoaluetta VE3A itäpuolelta.Jätekeskuksen itäisessä rikastamovaihtoehdossa VE3B110 kV voimajohtolinja kulkee suunnitellun rikastushiekka-altaanpoikki pohjois-eteläsuuntaisesti rikastamoalueenitälaidalla. (Fortum 2011)6.8 VESIEN KÄSITTELYKaivosalueella käsiteltävät vedet voidaan jakaa rikastusprosessissatarvittaviin prosessivesiin sekä kuivatusvesiin, jotkaovat peräisin lähinnä avolouhoksesta ja maanalaisestakaivoksesta.Hankevaihtoehtojen väliset erot ovat rikastus- ja louhinta-alueidenvälisiä. Vaihtoehdossa 1 eteläisellä ja pohjoisellalouhinta-alueella käsitellään vain kaivoksen kuivatusvesiäja pohjoisella louhinta-alueella kuivatusvesien lisäksi, myösrikastusprosessin prosessivesiä. Vaihtoehdossa 1 kaivoksenkuivatusvesiä voidaan suoraan käyttää rikastamon prosessivesinäkorvaamaan erillistä vedenottoa. Vaihtoehdoissa 2ja 3 vesien käsittely tulee olemaan pääosin rikastusprosessinprosessivesien käsittelyä. Rikastamon tarvitsema vesiotetaan pintavesistä.6.8.1 Rikastamon prosessivedetMalmin rikastusprosessissa rikastamon ja rikastushiekkaalueenvälillä kiertävä kokonaisvesimäärä on noin 2 500 000m 3 vuodessa. Raakavesi tullaan ottamaan pumppaamallavedenottoon soveltuvasta luonnonvesistöstä (riittävä syvyysja vesimäärä) läheltä rikastamoa. Vaihtoehdossa 1 vedenottoavoidaan korvata kaivoksen kuivatusvesillä.Veden kierrätyksessä pyritään mahdollisimman pitkällesuljettuun kiertoon ja veden kierrätykseen. Rikastamoltavesi johdetaan rikastushiekan mukana rikastushiekkaaltaaseen,jossa kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle.Selkeytynyt vesi johdetaan rikastushiekka-alueelta selkey-22

6.8.3 Talousjätevedettysaltaaseen ja pumpataan pääosin takaisin rikastamoonja malmin liettämiseen. Syksyllä runsaiden sateiden aikanatai kevään sulamisvesikaudella prosessivesiä voidaanjoutua johtamaan vesistöön rikastushiekka-altaalle kertyvänveden takia. Ennen vesistöön johtamista ylijäämävedetjohdetaan selkeytysaltaaseen ja käsitellään asianmukaisestimm. pH:ta säätämällä.6.8.2 Kaivoksen kuivanapitovedetAvolouhoksiin ja myöhemmin mahdollisesti myös maanalaiseenkaivokseen valuva pinta- ja pohjavesi sekä alueenmuut hulevedet johdetaan pumppaamalla selkeytysaltaaseen.Kaivoksen kuivanapitovedet sisältävät malmista veteenliuenneita metalleja sekä räjähdysaineista veteen liuenneitapieniä määriä typpiyhdisteitä. Karkeampi kiintoaineslaskeutuu painovoimaisesti altaan pohjalle ja hienompiaines laskeutetaan tarvittaessa flokkulanttien avulla.Metallit voidaan saostaa vedestä esimerkiksi sammutetunkalkin avulla.Hankealueiden vesitaseet tulevat täsmentymään ympäristövaikutustenarviointiprosessin aikana.Rikastamon sosiaali- ja saniteettitilojen sekä rikastamon yhteydessätoimivan laboratorion jätevedet käsitellään omallapienpuhdistamolla, jonka jälkeen vedet johdetaan rikastushiekka-altaalle.Puhdistamo voi olla tyypiltään esimerkiksibiosuodinpuhdistamo, jossa on ilmastus ja fosforin saostusferrosulfaatilla. Puhdistettu vesi johdetaan vesistöönja jätevesiliete viedään Kuusamon kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Arvioitu kaivoksen työntekijämäärä on noin60 - 80 henkilöä, joten syntyvä jätevesimäärä on vähäinen.6.8.4 Vesien johtaminen ympäristöönNormaalitilanteessa kaivosalueelta johdetaan vesistöönvain avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen kuivatusvesiä.Rikastusprosessissa pyritään vesien käsittelyn osalta suljettuunkiertoon, joten vaihtoehtojen VE2 ja VE3 osalta eiole tarvetta johtaa prosessivesiä vesistöön kuin siinä tapauksessaettä prosessiin tulee liikaa vettä esim. syksyn runsaidensateiden aikana.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus Juomasuon alueellaKaivostoiminnan käynnistyttyä Juomasuon, Hangaslammenja Pohjasvaaran hankealueelta kaivosalueen puhdistetutvedet johdetaan kulkemaan reittiä: Hangaslampi –Pohjaslampi – Ylimmäinen välilampi – Kurtinjärvi – Kitkajoki– Oulankajoki (Kuva 6-6).Kuva 6-6. Purkuvesistöt vaihtoehdossa pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamon sijoitusvaihtoehdon osalta.23

Kuva 6-7. Purkuvesistöt vaihtoehdossa VE1 rikastus Juomasuolla eteläisen louhinta-alueen osalta.Kuva 6-8. Purkuvesistöt vaihtoehdossa VE2 rikastus Salmijärven alueella.24

Eteläisten louhinta-alueiden ympäristössä Meurastuksenahonja Sivakkaharjun kaivospiirialueiden pintavedetkulkeutuvat luontaisesti Kesäjoen kautta noin 5 kmpäässä sijaitsevaan Yli-Kitkan Kesälahteen ja edelleen Ala-Kitkan kautta Kitkajokeen (Kuva 6-7).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven rikastushiekka-aluevaihtoehdossa puhdistetutvedet johdettaisiin kulkemaan reittiä: Salmijärvi –Lauttajärvi – Lauttajoki - Latvajärvi – Latvajoki - Rytijärvi –Saunajoki - Kivelänjärvi – Isojärvi – Jumiskonjoki – Kemijärvi(Kuva 6-8).Vaihtoehto 3 (VE3A). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon kaupungin jäteasema sijaitsee vedenjakajalla,josta valtaosa vesistä virtaa Iijoen vesistöalueelle. Vedetvirtaavat Kurkijärven jälkeen useiden järvien (Kurkijärvi– Raatelampi – Raatejoki – Soilu – Soilunjoki – Ylilampi– Keskilampi – Jokilampi – Kurkijoki – Kaukuanjärvi –Kaukuanjoki – Tervajärvi – Tervajoki – Kynsijärvi – Kynsijoki)ja lampien kautta Taivalkosken Kostonjärveen, josta edelleenKostonjoen kautta Iijokeen. Rikastushiekka-alueenpuhdistetut vedet johdettaisiin tätä vesireittiä pitkin(Kuva 6-9).Vaihtoehto 3 (VE3B). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaVaihtoehto VE3B:n osalta valtaosa vesistä virtaa normaalitilanteessaIijoen vesistöalueelle ja myös rikastushiekkaalueenpuhdistetut vedet tullaan johtamaan pumppaamallaIijoen vesistöalueelle (Kuva 6-9).Kuva 6-9. Purkuvesistöt vaihtoehdossa VE3A ja VE3B rikastus Kuusamon jäteaseman alueella.25

6.9 JÄTTEET6.9.1 RikastushiekkaRikastusprosessissa syntyvä lietemuotoinen rikastusjätetullaan pumppaamaan patojen ympäröimään rikastushiekka-altaaseenvarastointia ja mahdollisesti tulevaisuudessatapahtuvaa hyödyntämistä varten. Kiinteää rikastushiekkajätettämuodostuu noin 96 % prosessoitavan malminmäärästä, mikä vastaa 500 000 tonnin malmimäärällä noin480 000 tonnia vuodessa.Mahdollisen maanalaisen louhinnan yhteydessä selvitetäänrikastushiekan loppusijoittamista pastatäyttömenetelmällämaanalaiseen kaivokseen louhostäyttönä.Juomasuon A- ja B-malmin rikastushiekan koostumuson määritetty 90-luvulla Outokummun toteuttamissa rikastuskokeissasyntyneestä jätteestä (Taulukko 61). Tässäyhteydessä ei ole mitattu rikastushiekan uraanipitoisuutta.Uraanipitoisuus malmissa on noin 200 mg/kg ja karkea arviouraanipitoisuudelle rikastushiekassa on noin 100 mg/kg, ellei uraania liuoteta rikastusprosessissa.A-malmi (mg/kg) B-malmi (mg/kg)Koboltti (Co) 840 940Kromi (Cr) 113 160Kupari (Cu) 20 140Mangaani (Mn) 140 310Nikkeli (Ni) 80 70Lyijy (Pb) 50 60Sinkki (Zn) 0 0Arseeni (As) 410 220Rikki (S) 48300 82900Taulukko 6-1. Juomasuon rikastushiekan koostumus A- ja B-malmin osaltaOutokummun rikastuskokeissa 90-luvulla.6.9.2 SivukiviLouhinta-alueilla joudutaan louhimaan ja käsittelemäänmalmikiven lisäksi myös sivukiveä eli raakkua, jonka malmipitoisuuson liian pieni taloudellisesti hyödynnettäväksi.Sivukiveä tullaan käyttämään hankkeessa esim. teiden,patorakennelmien ja meluvallien rakennusmateriaalina.Sivukiveä voidaan käyttää myös louheena, murskeena taisepelinä lähialueen muissa, tähän hankkeeseen liittymättömissärakennushankkeissa. Sivukiveä tullaan käyttämäänmateriaalin maanrakennus- ja ympäristöominaisuuksiensallimissa rajoissa. Osa sivukivestä tullaan läjittämään hallitustilouhinta-alueille ja toiminnan päätyttyä käyttämäänhyväksi alueiden maisemoinnissa. Suuri osa sivukivestäkäytetään louhostäyttönä maan alla.Happoa muodostavat ja säteilevät sivukivet voidaanloppusijoittaa louhostäyttönä maan alle, mutta joudutaanvälivarastoimaan maan pinnalla. Sivukivikasojen maksimikorkeuson käytännössä 15 m.6.9.3 OngelmajäteMurskaimien ja myllyjen käytetyt voiteluaineet ovat jäteöljyjä,jotka välivarastoidaan kaivosalueella ja toimitetaan jäteöljyävastaanottavalle taholle suurempina erinä. Kiinteäongelmajäte (esim. akut, paristot ja loisteputket) välivarastoidaanalueella ja toimitetaan ongelmajätteisiin erikoistuneelletoimijalle isommissa erissä.6.9.4 Muu syntyvä jäteLouhinta-alueilla ja rikastamoalueella syntyvä sekajätetoimitetaan paikallisen jätteenkuljetusyrityksen toimestaKuusamon jäteasemalle. Toiminnassa syntyvä rauta- ja teräsromutoimitetaan paikalliselle yrittäjälle kierrätettäväksi.Toimistossa syntyvä paperi- ja kartonkijäte toimitetaan paikallisenyrittäjän toimesta kierrätettäväksi.6.10 MELU, PÖLY, TÄRINÄ6.10.1 MeluKaivostoiminnassa on paljon melua aiheuttavia toimintojasekä koneita ja laitteita, joiden käyttö aiheuttaa meluaympäristöön. Melua kaivosalueilla aiheuttavat räjäytykset,murskaamon ja rikastamon toiminta, ilmanvaihtolaitteet,sivukiven lastaus, kuljetus ja läjitys sekä malmin lastaus jakuljetus. Hetkellistä ja impulssimaista melua aiheuttavat räjäytystenja ylisuurten kivien rikottaminen ja jatkuvaa meluaesimerkiksi rikastamorakennusten ilmanvaihdon aiheuttamamelu.Louhinta-alueilla melutasot vaihtelevat enemmän kuinrikastamoalueella. Louhinnassa on välillä vähän melua aiheuttaviatyövaiheita kuten panostus ja välillä hetkittäistätai suhteellisen lyhytkestoista melua aiheuttavia toimintoja,kuten räjäytykset ja ylisuurten kivien rikottaminen ja louheenlastaus.Eri hankevaihtoehdoissa kaivostoiminnan aiheuttamamelu eroaa melulähteiden osalta louhinta-alueiden ja rikastamoalueidensijoittumisen mukaan. Melutason vaimenemiseenvaikuttavat maaston muodot, tuulen suunta, ilmanlämpötilakerrostuneisuus ja melulähteen äänen taajuus.26

6.10.2 PölyPölyämistä kaivostoiminnassa aiheuttaa rikastushiekkaalue,louhinta, lastaukset, kuljetukset, läjitykset, murskauksetja koneiden liikkuminen päällystämättömillä teillä.Pölyämisen määrä vaihtelee selvästi vuoden ajasta riippuen.Kesällä kuivaan aikaan teiden, kiviaineksen ja rikastushiekka-alueenpölyäminen on runsaampaa kuin talvella jasateisina aikoina.Maanalaisessa kaivoksessa ympäristöön leviävä pölynmäärä vähenee huomattavasti verrattuna avolouhosvaiheeseen,kun louhinta, räjäytykset ja louheen lastaus tapahtuvatmaan alla.Malmin kuljetus rikastamolle aiheuttaa pölyn leviämistämyös selvästi kaivosalueen ulkopuolelle. Vaihtoehdossa 2ja 3 kuljetusten määrät louhinta-alueiden ja rikastamoalueidenvälillä ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1 johtuenrikastamon sijainnista.Rikastushiekka-alue on pinta-alaltaan laaja ja osittainympäristöään korkeammalla oleva alue, joka epäsuotuisissaolosuhteissa pölyää tuulen vaikutuksesta. Rikastushiekanjohtamisjärjestelyillä rikastushiekka-alue pidetään märkänä,joka ehkäisee tehokkaasti pölyn leviämistä ympäristöön.Eri vaihtoehdoissa pölyn leviämiseen ympäristöön vaikuttavatvallitsevien tuuliolosuhteiden lisäksi ympäristönpinnan muodot sekä alueen ympärillä oleva puusto.6.10.3 TärinäKaivostoiminnan aiheuttama tärinä kohdistuu maa- tai kallioperään.Kallioperään tärinää aiheuttavia toimintoja kaivostoiminnassaovat räjäytykset, josta tärinäaalto siirtyymaaperään ja maanvaraisesti perustetun rakennuksen rakenteisiin.Tärinä voi aiheuttaa lähellä oleville taloille perustus-ja muita rakenteellisia vaurioita kuten perustusten, takkojenja hormien halkeamisia ja asumismukavuuden vähenemistä.Yleensä rakenteellisia vaurioita aiheuttavat tärinähaitatrajoittuvat muutamien satojen metrien etäisyydelleräjäytyskohteista.Muita kaivostoiminnan aiheuttamia tärinälähteitä ovatmaanpoisto, paalutukset, liikenne ja kivien rikotustoimenpiteet.Toimenpiteiden aiheuttama tärinä kohdistuu maaperäänja on selvästi paikallisempaa kuin räjäytysten aiheuttamatärinä.Hankevaihtoehdoissa suurimmat tärinähaitat syntyvätlouhinta-alueilla räjäytysten vuoksi. Tärinähaitta väheneelouhinnan edetessä syvemmälle ja louhintatavan vaihtuessamaanalaiseksi louhinnaksi. Myös rakennusvaiheessa tärinähaitatovat suuremmat rakennus- ja paalutustöiden sekäsuurempien liikennemäärien vuoksi.6.11 SULKEMINEN JAJÄLKITOIMENPITEETKaivosalueen kohteiden sulkemisen toteutuksesta laaditaansulkemissuunnitelma. Sulkemissuunnitelmassa esitetäänjokaiselle kohteelle erilliset toimenpidesuunnitelmat,joissa otetaan huomioon yleisen turvallisuuden, ympäristöntilan ja maankäytön näkökohdat. Joidenkin kohteidenosalta tarvittavat jälkihoito- ja sulkemistoimenpiteet onmääritelty kaivos- tai ympäristölainsäädännössä, ja osaansovelletaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan tai hyvänkäytännön mukaisia periaatteita (Kaivoksen sulkemisen käsikirja2005).Kaivosalueella olevia sulkemissuunnitelmaan sisällytettäviä,jälkihoitoa vaativia kohteita ovat mm. maanalainenkaivos, avolouhos, sivukivikasat ja maanpoistomassat, rikastushiekka-alue,rikastamo, muut rakennukset ja infrastruktuuri,koneet ja laitteet, kaatopaikat ja jätteet, pilaantuneetmaa-alueet sekä pilaantuneet pinta- ja pohjavedet.Jälkitarkkailusuunnitelmassa määritellään alueilla ja niidenvaikutuspiirissä sijaitsevien vesien tilan tarkkailun määrästäja laadusta. Näytteitä otetaan pintavalumasta alueilla,ympäristön ojista, lähistön vesiuomista ja vesistöistäsekä pohjavedestä. Peittokerrosten suunnittelussa otetaanhuomioon rikastehiekassa olevien radioaktiivisten aineidenaiheuttamat erityisvaatimukset peittorakenteille.Sulkemistoimintojen jälkeen ja mahdollisesti niiden aikanatehdään alueella säteilyselvityksiä, joilla varmistetaan, ettäkäytetyt sulkemistoimenpiteet ovat riittävät säteilyturvallisuudenkannalta.6.12 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JANIIHIN VARAUTUMINENKaivos- ja rikastustoiminnan riskit arvioidaan ja niihin varaudutaanetukäteen. Toiminta pyritään suunnittelemaanniin, että riskit ovat mahdollisimman vähäiset, mutta onnettomuus-ja vaaratilanteiden varalta ovat järjestelmät jatoimintasuunnitelmat valmiina.Poikkeustilanteita voivat olla rikastushiekka-altaiden patojenmurtuminen ja patovuodot, tulipalot, poltto- ja jäteöljysäiliöidenrikkoutuminen, pääputkirikot, vesivahingot,rikastushiekka-alueen runsas pölyäminen, murskaamonpölynpoiston toimintahäiriöt ja toiminnassa käytettävienvaarallisten kemikaalien leviäminen ympäristöön.Ennen toiminnan aloittamista laaditaan suojelusuunnitelma,josta löytyvät ohjeet toiminnasta eri onnettomuustilanteissa.Henkilökunta kokonaisuudessaan perehdytetäänsuojelusuunnitelmaan ja sen tulee olla saatavilla mahdollisissavahinkopaikoissa. Poikkeustilanteita voidaan myös27

6.14 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIINJA SUUNNITELMIIN6.14.1 Muu kaivostoimintaharjoitella henkilöstön ja pelastusviranomaisten kouluttamiseksitoimia parhaalla mahdollisella tavalla, jotta mahdollisenpoikkeustilanteen laajuus ja vaikutukset jäisivätmahdollisimman vähäisiksi.Mikäli hankkeen suunnittelussa päädytään uraanin talteenotontoteuttamiseen, kohdistuvat toimintaan lisäksiydinenergia- ja säteilylainsäädännössä edellytetyt turvallisuusvaatimukset.Uraanin talteenottoon liittyvät poikkeustilanteetja niihin varautuminen eivät luonteeltaan eroamuista kaivostoiminnan poikkeustilanteista, lukuun ottamattasäteilyturvallisuuden varmistamista.Patorakennelmista on säädetty patoturvallisuuslaissa(494/2009), jossa edellytetään tehtäväksi vahingonvaaraselvitysjo padon lupahakemusvaiheessa. Onnettomuudentai häiriötilanteen tapahtuessa on suunnitelmassa tarkkaselostus tehtävistä toimenpiteistä ympäristövahinkojenminimoimiseksi ja tahoista, joille tapahtuneesta tuleeilmoittaa.Poikkeuksellisista tilanteista tehdään poikkeamaraportti,jossa pohditaan tilanteen uusiutumisen estämiseksi mahdollisiajatkotoimenpiteitä. Ympäristövahinkotapauksessalakisääteinen ympäristövahinkovakuutus mahdollistaa tehokkaattoimenpiteet vahingon korjaamiseksi.Hankealueiden ympäristössä ei ole voimassa olevia kaivospiirejä.Lähimmät valtaukset ovat Säynäjävaara 8 km lounaaseenSivakkaharjusta ja Hara 1-7 Salmijärven rikastamovaihtoehtoalueenpohjoispuolella lähimmillään noin 2 kilometrinpäässä (Belvedere Mining Finland Oy). Kaivoksistalähimpänä suunnittelualuetta on aikaisemmin toiminnassaollut ja nyt mahdollisesti uudelleen käynnistymässä olevaTaivalkosken Mustavaaran vanadiinikaivos.6.14.2 Rukan alueen kehittämissuunnitelmatRukan alueen matkailukeskittymä sijaitsee eteläisten louhinta-alueistan. 4 km kaakkoon. Alueen toimintoja ollaanjatkuvasti kehittämässä. Lähtökohtaisesti Rukan itäpuolisetalueet on varattu luonnonsuojelu ja virkistyskäyttöön.Liike-elämää ja rakentamista on keskitetty Rukan länsipuolelle.Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun itäpuolella onkaavoituksellisesti osoitettu aluevarauksia Rukan laajentamiselle.6.13 YHTEENVETOHANKEVAIHTOEHDOISTASeuraavaan taulukkoon on koottu hankkeessa arvioitavienvaihtoehtojen erot keskeisten vaikutuksia aiheuttavien tekijöidenosalta (Taulukko 6-2).Taulukko 6-2. Yhteenveto hankevaihtoehdoista.liikennesähkö/voimalinjatvedenottovesien johtaminenVE 1 Rikastus JuomasuollaVE 2 Rikastus Salmijärven kaakkoispuolellaVE 3 Rikastus Kuusamon kaupunginjäteaseman alueellaVE 1A VE 1B (ei alavaihtoehtoja) VE 3A VE 3B35 km pohjoiselta50 km pohjoiseltavain eteläiseltä louhinta-alueelta40 km eteläiseltä40 km eteläiseltä20 kV alueella,20 kV lähellä, 110 kv 10 km20 kV ja 110 kV alueella110 kV 40 kmkaivoksen kuivanapitovesiä vesistöstävesistöstävesistöstäHangaslampi ja Pohjaslampi ->Koutajoen latvavesistöalueSalmijärvi ja Lauttajärvi ->Kemijoen vesistöalueKurkijärvi ja Raatelampi -> Iijoenvesistöalue28

7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTENARVIOINTIMENETTELY7.1 YLEISTÄLakia (468/1994 ja YVA-lain muutokset) ympäristövaikutustenarviointimenettelystä (YVA) sovelletaan hankkeissa,joista kansainväliset sopimukset sitä velvoittavat tai joistavoi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.Lain tarkoituksena on lisäksi parantaa kansalaisten tiedonsaantiaja osallistumismahdollisuuksia oloihinsa ja etuihinsaliittyvien hankkeiden suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa.(Finlex 2011)Selvitykset tehdään asiantuntijatyönä YVA-lain ja –asetuksen(713/2006) edellyttämässä laajuudessa laaditun arviointiohjelmanpohjalta, huomioiden siitä saadut mielipiteetja lausunnot. Arvioinnin kohteena ovat kaikki välittömätja välilliset vaikutukset sekä vuorovaikutussuhteet eritekijöiden välillä. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissatarkastellaan hankkeen ympäristövaikutuksia niin rakentamisen,toiminnan kuin käytöstä poiston aikana.7.3 YVA-MENETTELYN OSAPUOLETYmpäristövaikutusten arviointimenettelystä ja hankkeentoteuttamisesta vastaa Polar Mining Oy. Hankkeesta vastaavankäyttämänä konsulttina hankkeessa toimii RambollFinland Oy.Hankkeen yhteysviranomaisena on Pohjois-Pohjanmaanelinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, joka vastaa hankkeessajoka vastaa hankkeessa siitä että ympäristövaikutustenarviointi toteutetaan. Yhteysviranomainen laittaa arviointiohjelmanja selostuksen nähtäville, järjestää kuulemiset,kerää mielipiteet ja lausunnot sekä antaa lausunnot.Hankkeesta vastaavaPolar Mining OyUrpo Kuronen040-300 7806urpo.kuronen@dragonmining.fi7.2 ARVIOITAVATYMPÄRISTÖVAIKUTUKSETKeskeisimmät arvioitavat ympäristövaikutukset hankkeenarvioinnissa tulevat olemaan:• vaikutukset luonnonympäristöön; maaperään jakallioperään, pinta- ja pohjavesiin, luontotyyppeihin,kasvillisuuteen ja eliöihin sekä NATURA2000- ja muihinsuojelualueisiin• vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen• vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin,maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojenhyväksikäyttöönYVA-konsulttiRamboll Finland OyRiikka Tammivuori040-763 7090riikka.tammivuori@ramboll.fiYhteysviranomainenPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusMikko Lukkarinen0400-180 586mikko.lukkarinen@ely-keskus.fi29

7.4 ARVIOINNIN TARPEELLISUUSYmpäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetyn asetuksen(713/2006) 6§:n hankeluettelossa luokitellaan hankeYVA-menettelyä vaativaksi hankkeeksi kun kyseessä on:2) luonnonvarojen otto ja käsittely:a) metallimalmien tai muiden kaivoskivennäistenlouhinta, rikastaminen ja käsittely, kun irrotettavanaineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonniavuodessa tai avokaivokset, joiden pinta-ala on yli25 hehtaaria.d) uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuunottamatta koelouhintaa, koerikastamista ja muutavastaavaa käsittelyäSuunnitellun kaivostoiminnan louhintamäärät tulevatylittämään YVA-asetuksessa mainitun 550 000 tonnia vuodessa(a). Louhittavan kiven uraanipitoisuudesta ja hankkeessaarvioitavan uraanin talteenoton mahdollisuudestajohtuen (d) YVA-menettely tulee tehdä tonnimääristä riippumatta.7.5 EHDOTUS VAIKUTUSALUEENRAJAUKSEKSITarkastelualue pyritään ympäristövaikutusten arvioinninyhteydessä määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviäympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän enää tarkasteltavanalueen ulkopuolella. Jos arviointityön aikana kuitenkinkäy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennaltaarvioitua laajempi vaikutusalue, määritellään tarkastelualueenlaajuus kyseisen vaikutuksen osalta siinä yhteydessäuudestaan. Varsinainen vaikutusalueiden määrittelytehdään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteydessäarviointityön aikana toteutettuihin selvityksiin ja niidentuloksiin perustuen.Kaivostoiminnan vaikutukset liittyvät räjäytysten jalouhinnan aiheuttamaan meluun, pölyyn ja tärinään.Lähempänä vaikutuksia on myös maisemaan ja pohjavesiin.Rikastamolla on vaikutuksia rikastushiekan sijoittamisenkannalta rikastamon maaperään ja maisemaan.Kuljetukset rikastuspaikalle aiheuttavat vaikutuksia tiereitinvarrella asuville joka tapauksessa eteläiseltä louhinta-alueeltaja vaihtoehdoissa VE 2 ja VE3 myös pohjoiselta alueelta.Välillisesti hankkeelle on vaikutuksia vesistöjen kautta(Kuva 7-1).Ympäristövaikutusten alustava välittömien vaikutustentarkastelualue kattaa kaivosalueiden ja rikastamon sijoituspaikanlähiympäristön. Sosiaalisten vaikutusten tarkastelualueon ympäristövaikutuksia selvästi laajempi. Hankkeenvälillisten vaikutusten tarkastelualue on siten rajattu kattamaanmyös Rukatunturin ja Kuusamon kaupungin keskustanalueet. Vaikutusalue riittää alustavan arvioin mukaankattamaan myös poikkeustilanteessa aiheutuvat vaikutukset.7.6 OSALLISTUMINEN JAVUOROVAIKUTUS7.6.1 Kansalaisten osallistuminenYmpäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistuakaikki kansalaiset ja ihmisryhmät, joiden oloihin ja etuihin,kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaaajanviettoontai muihin elinoloihin, arvioitava hanke saattaavaikuttaa.Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat arviointimenettelynkannalta tärkeitä ja ne pyritään ottamaan huomioonarviointiprosessissa. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaansiten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemyksetvoidaan ottaa huomioon hanketta koskevassapäätöksenteossa.Kaivoshankkeen vaikutusten arviointiin liittyen on perustettuarvioinnin ohjausryhmä sekä järjestetään yleisötilaisuudetsekä ohjelma- että selostusvaiheessa. Hankkeestakerrotaan pörssi- ja lehdistötiedottein sekä hankkeen internet-sivuilla.Asukaskyselyllä ja työpajalla kartoitetaan lähialueenasukkaiden ympäristön nykytilaa ja mahdollisiahuolia.7.6.2 OhjausryhmäHankkeelle on perustettu ohjausryhmä, joka ohjaa osaltaanarviointiprosessia, tuo esiin näkökulmia eri sidosryhmiltäsekä kommentoi selvitysten ja arvioinnin riittävyyttäja asianmukaisuutta. Hankkeen ohjausryhmään kutsutaanalueen viranomaisia, paikallisia yrittäjiä ja yhdistysten toimijoita.30

Kuva 7-1. Ehdotettu vaikutusten tarkastelualue.31

Ohjausryhmään kutsutaan edustajat seuraavilta tahoilta:Alakitkan paliskuntaKuusamon kalastusalueen edustajatKuusamon kaupunkiKuusamon riistanhoitoyhdistysKuusamon Yrittäjät ryKäylän seudun maamiesseuraMetsähallitusMuseovirastoNaturpolis OyOivangin paliskuntaOulankajoen tutkimuslaitos, Oulun yliopistoPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusPohjois-Pohjanmaan liittoPohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin paikallisyhdistys,Kuusamon luonnonystävätPosion kuntaRuka-Kuusamo matkailuyhdistysOhjausryhmään osallistuvat myös hankkeesta vastaavan(Polar Mining Oy) ja YVA-konsultin (Ramboll FinlandOy) edustajat.Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 4.4.2011.Kokouksessa esiteltiin Kuusamon kultakaivoshanke, hankkeestavastaava, ympäristövaikutusten arviointimenettelynkulku ja laadittu ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelmaluonnos.7.6.3 YleisötilaisuudetYleisötilaisuuksia hankkeesta ja sen YVA-menettelystä onsuunniteltu järjestettävän kaksi, ensimmäinen ohjelmavaiheenkuulutuksen aikana toukokuussa 2011 ja toinen selostusvaiheenkuulutusaikana joulukuussa 2011.Arviointiohjelmavaiheen yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona4.5.2011 Käylän maamiesseuran Korpihovissa,osoitteessa Sallantie 53.7.6.4 TiedottaminenHankkeesta vastaava Polar Mining on tiedottanut ympäristövaikutustenarvioinnin käynnistymisestä alueella ilmestyvässälehdessä (Koillissanomat) sekä tiedotustilaisuudessa15.11.2010. Yhteysviranomainen on avannutYVA-menettelylle oman internet-sivun sekä julkaisee YVAkuulutuksetlehdessä. Hankkeelle avataan hankkeesta vastaavantoimesta Internet-sivut, joilta löytyvät tiedot hankkeestaja yrityksestä.Sivut ovat luettavissa osoitteessa: http://projektit.ramboll.fi/YVA/Kuusamon_kaivoshanke/Hankkeen yhteysviranomainen tiedottaa arviointiohjelmastakuuluttamalla hankkeen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla.Lisäksi kuulutus arviointimenettelystä julkaistaanKoillissanomat-lehdessä. Kansalaisilla on oikeusesittää mielipiteensä hankkeesta yhteysviranomaisellekuulutuksessa ilmoitettuna aikana (30 vrk) ja vaikuttaa sitenomalta osaltaan päätöksentekoaineistoon.7.7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTENARVIOINNIN AIKATAULUArviointiohjelma kuulutetaan ja asetetaan nähtäville huhtikuussa2011. Arviointiselostus valmistuu loppuvuodesta2011 ja arviointimenettelyn on arvioitu päättyvän alkuvuodesta2012 (Kuva 7‐2).Kuva 7-2. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arvioitu aikataulu.2011 20121 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3YVA-ohjelmavaiheOhjelman kuulutus: mielipiteet ja lausunnotYhteysviranomaisen lausuntoLausuntoYVAohjelmaYVAselostusYVA-selostusvaiheSelostuksen kuulutus: mielipiteet ja lausunnotYhteysviranomaisen lausuntoLausuntoViestintä ja tiedottaminen (YS 10)Yleisötilaisuusxx32

8. YMPÄRISTÖN NYKYTILANKUVAUS8.1 MAANKÄYTTÖ8.1.1 MaakuntakaavaKaivoshankkeeseen liittyvät suunnittelualueet sijoittuvatPohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueelle.Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossavuonna 2003, Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 2005ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeudenpäätöksellä vuonna 2006.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaPohjoisella louhinta-alueella (Juomasuo, Hangaslampi,Pohjasvaara) ja rikastamon sijoitusvaihtoehdossa (VE1) eiole merkintöjä maakuntakaavassa. Juomasuon suunnittelualueenitäpuolella sijaitsee useita luonnonsuojelualueita(SL) ja pohjoispuolella kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisestimerkittävä tie tai reitti (punainen pisteviiva).Juomasuon alueen länsipuolelle sijoittuu valtatie/kantatiesekä moottorikelkkailureitti. Alueen lounaispuolelle sijoittuukyläalue (at) sekä asutustihentymiä ja kulttuuriympäristöntai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (rasteroituja vaakaviivoitettu alue) (Kuva 8‐1).Kuva 8-1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta pohjoiseltalouhinta-alueelta.Suunnittelumääräykset:Luonnonsuojelualueet: Alueen ja sen ympäristönmaankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, etteivaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritäänedistämään alueen luonnon monimuotoisuudensekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä.Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 §:n mukainenympäristökeskuksen lausunto.Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävätie tai reitti: Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittäväedistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osinmatkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teidenlinjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvotsäilyvät.Eteläiset louhinta-alueet (Meurastuksenaho jaSivakkaharju) sijoittuvat tärkeäksi pohjavesivyöhykkeeksiosoitetun pohjavesialueen (pv) välittömään läheisyyteen.Varsinaisilla suunnittelualueilla ei ole kaavassa merkintöjä.Sivakkaharjun suunnittelualue sijoittuu pohjavesialueeneteläpuolelle ja Meurastuksenaho pohjavesialueenpohjoispuolelle. Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun alueidenläheisyyteen sijoittuu myös arvokas harjualue (MYhs),moottorikelkkailureitti sekä luonnon monikäyttöalue(vihreä pisteviiva). Suunnittelualueiden itäpuolelle sijoittuukaupunkikehittämisen kohdealue (Kuusamon matkailukaupunki),jota on kuvattu punaisella rajauksella (kk-4).Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun itäpuolelle sijoittuu lisäksiloma- ja matkailualue (Ruka) ja länsipuolelle luonnonsuojelualue(SL) (Kuva 8-2).Suunnittelumääräykset:Pohjavesialue: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejäaiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettavariittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvistapohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävinvesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtiapohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta.33

Arvokas harjualue: Alueen maankäyttö tulee suunnitellaja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnonmerkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiätuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalleulottuvia vahingollisia muutoksia.Kuusamon matkailukaupunki (kaupunkikehittämisenkohdealue): Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tuleeedistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisestija kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupunginkehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksenmuodostaman kaksoiskeskuksen varaan.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaSuunnittelualueella on jätteenkäsittelyalueen (ej) aluevaraus.Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu myösmaa-ainestenottoalue (eo), moottorikelkkailureitti ja 110kV pääsähköjohto (Kuva 8-4).Kuva 8-4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta jätekeskuksenläheisyyteen sijoittuvalta suunnittelualueelta.Kuva 8-2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta eteläiseltälouhinta-alueelta.Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven alue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueenrajalle. Suunnittelualueilla ei ole kaavassamerkintöjä. Alueen läheisyyteen sijoittuu moottorikelkkailureittija valtatie/kantatie. Suunnittelualueen läheisyyteensen koillispuolelle sijoittuu lisäksi luonnonsuojelualue (SL)(Kuva 83).8.1.2 Yleiskaavat8.1.2.1 Kuusamon yleiskaavaKuusamon yleiskaava kattaa koko Kuusamon kaupunginalueen. Kuusamon yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja seon hyväksytty 6.11.2008. Kaavaote Kuusamon yleiskaavastaon esitetty ohessa ja kaavamerkintöjä on kuvattu alueittainjäljempänä (Kuva 8-5).Oheisella yleiskaavaotteella on esitetty myös Kuusamonmuut yleiskaavat, jotka ovat voimassa kaavaan merkityilläalueilla. Juomasuon/Pohjasvaaran suunnittelualueellaon voimassa Juuman rantayleiskaava ja osallaMeurastuksenahon alueesta Rukan yleiskaava.Kuva 8-3. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Salmijärvensuunnittelualueelta.34

Kuva 8-5. Ote Kuusamon yleiskaavastaVaihtoehto 1 (VE1) Rikastus JuomasuollaKuusamon yleiskaavassa pohjoiset louhinta-alueet(Juomasuo, Pohjasvaara) ja rikastamon sijoitusvaihtoehto(VE1) sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle,joka on kartalla merkitty valkoiseksi. Maa- ja metsätalousvaltaisenalueen suunnitteluohjeessa sanotaan, että alueetovat tärkeitä kehitettäessä Kuusamon kaupunkia luontomatkailualueenaja alueilla on merkitystä myös lomaasumiseensoveltuvana alueena. Suunnittelualuetta sivuaapaikallinen ulkoilureitti ja sen pohjoispuolelle sijoittuumelontareitti. Alueen itäpuolella on useita luonnonsuojelualueita(SL). Mustan pistekatkoviivan rajaamalla osallaJuomasuon suunnittelualueesta on voimassa Juuman rantayleiskaava.Kuusamon yleiskaavassa eteläiset louhinta-alueet(Meurastuksenaho, Sivakkaharju) sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaisellealueelle. Alue on osittain Rukan matkailunkehittämisvyöhykkeensisäpuolella ja alueen itäpuolellaon taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen pohjoispuolellesijoittuu paikallinen ulkoilureitti ja eteläpuolellemoottorikelkkareitti. Mustan pistekatkoviivan rajaamallaosalla Meurastuksenahon suunnittelualueesta on voimassaRukan yleiskaava.Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärvi sijoittuu Kuusamon yleiskaava-alueen rajanläheisyyteen maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle.Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen sijoittuumoottorikelkkailureitti.35

Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaSuunnittelualueet sijoittuvat valtatien 5 molemmillepuolille. Valtatien itäpuolella suunnittelualueen läheisyyteensijoittuu moottorikelkkailureitti ja voimajohto.Suunnittelualueen etelä- ja lounaispuolella on luonnonsuojelualue(SL).8.1.2.2 Juuman rantayleiskaavaPohjoiset louhinta-alueet (Juomasuo, Pohjasvaara) sijoittuvatJuuman rantayleiskaavan alueelle. Juuman rantayleiskaavaon hyväksytty 22.8.1994 ja se on oikeusvaikutukseton(Kuva 86).Juuman rantayleiskaavassa pohjoinen louhinta-alue(Juomasuo, Pohjasvaara) on merkitty erityisalueeksi ja kultakaivoksenalueeksi (E). Kaavaan merkityn erityisalueenluoteiskulman kautta kulkee hiihtolatu. Erityisalueen ympärilläon maa- ja metsätalousaluetta (M) ja lammet on merkittyvesialueeksi (W). Alueen pohjoispuolelle on osoitettulomarakennuspaikkoja ja -alueita (RA). Alueen itäpuolellaon joitakin suojelualueita (SL) ja uhanalaisten kasvien esiintymisalueita(M/s). Eteläpuolella on lomarakennusalueita(RA), kyläkeskus (AT), uhanalaisten kasvien esiintymisalueita(M/s) ja lähivirkistysaluetta (VL).8.1.2.3. Rukan yleiskaavaEteläisen louhinta-alueen osalta Meurastuksenahon suunnittelualuesijoittuu Rukan yleiskaavan alueelle. Rukan yleiskaavaon oikeusvaikutteinen ja se on hyväksytty 25.2.2004(Kuva 8-7).Suunnittelualue on Rukan yleiskaavassa osoitettu maajametsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja osittain pohjavesialueeksi(pv). Maa- ja metsätalousalueen määräyksessä sanotaan,että alueen suunnittelussa tulee huomioida Rukansuunnitelmallinen kehittäminen eikä suunnittelu saa vaikuttaaRukan yhdyskuntarakenteeseen ja kokonaismitoitukseen.Määräys koskee alueelle suunniteltavaa rakentamista.Maa- ja metsätalousalueen sisälle on osoitettu luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita (sininen pistekatkoviiva).Suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettuloma- ja matkailualueeksi, jonka asemakaava on syytä tarkistaa(R-3) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jollaon erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja(MU). Suunnittelualueen itäpuolelle on lisäksi osoitettusähkölinja (z).Kaavan yleisissä määräyksissä todetaan, että laadittaessaRukan yleiskaavaa yksityiskohtaisempia maankäytön suunnitelmiatulee yleiskaavan selvityksiä tarvittaessa tarkentaasiten, että laadittavan suunnitelman vaikutukset voidaanarvioida.Kuva 8-6. Ote Juuman rantayleiskaavasta.36

Kuva 8-7. Ote Rukan yleiskaavasta.8.1.3 AsemakaavatSuunnittelualueilla ei ole voimassa olevia asemakaavoja.8.2 ASUTUSVaihtoehto 1 (VE1) Rikastus JuomasuollaPohjoisten louhinta-alueiden ja rikastamon sijoitusvaihtoehdon(VE1) ympäristössä lähimmät vakituiset asuinrakennuksetsijaitsevat luoteessa Käylän kylässä (1,5 km), lännessäKurtin asutuskeskittymässä (2 km), lounaassa ja etelässäNummelantien varressa (n. 2 km) ja kaakossa Säkkilän kylässä(1,6 km). Lomarakennuksia sijaitsee lähimmillään allekilometrin päässä alueesta pohjoiseen Kitkanjoen rannoilla.Lomarakennuksia on myös Säkkilänjärven rannoilla, n. 1,5km hankealueesta kaakkoon (Kuva 8‐8).Eteläisen louhinta-alueen (Meurastuksenaho/Sivakkaharju) lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevatyli kahden kilometrin päässä alueista eteläkaakkoonja luoteeseen. Kantojoen kylän asutus sijaitsee koilliseenn. 2,5 km päässä valtatien 5 varrella. Lähimmät lomarakennuksetsijaitsevat 300–500 metriä etelään ja itäänMeurastuksenaholta. Eteläisten louhinta-alueiden väliin jääyksi lomakiinteistö n. 600 metriä Sivakkaharjun alueestakoilliseen ja Meurastuksenaholta 750 m lounaaseen(Kuva 8-8).37

Kuva 8-8. Lähiympäristön vakituiset- ja lomarakennukset vaihtoehdossa 1 (VE1).Kuva 8-9. Lähiympäristön vakituiset- ja lomarakennukset vaihtoehdossa2 (VE2).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaVakituista asutusta on Kuusamon puolella valtatie viidenvarrella pohjoisessa noin 700 metrin päässä ja alueeltaitään lähimmillään noin kahden kilometrin päässä.Posion kunnan puolella vakituisia asuinpaikkoja on valtatienviiden varrella pohjoisessa lähimmillään alle kilometrinetäisyydellä. Etäisyydet on määritelty jälkiselkeytysaltaaneli Salmijärven rannalta, rikastushiekka-altaalle tai rikastamoon/murskaamoonetäisyys alueelta pohjoiseen tai länteenmitattaessa on 0,3-1,5 km pidempi (Kuva 89).Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Posion Salmijärvenpohjoisrannalla, joista toinen sijaitsee Kuusamon ja toinenPosion puolella. Molemmat loma-asunnot sijoittuvatrikastamoalueen välittömään läheisyyteen jälkiselkeytysaltaaksikaavaillun Salmijärven rannalla. Luoteessa PosionLauttajärven rannalla on loma-asutusta 1,7 kilometrinpäässä Salmijärven länsirannasta (Kuva 8-9).38

8.3 VIRKISTYSVaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaAlue sijaitsee suuresta asutuskeskittymästä (Kuusamontaajama) reilut 3,6 km lounaaseen. Vakituista asutusta ontien 20 varrella alueelta etelään kahden kilometrin etäisyydelläja Salmelan asutuskeskittymässä läntiseltä vaihtoehtoalueeltalänteen 500 metriä (Kuva 8-10).Loma-asuntoja sijaitsee alueen eteläpuolella KuusamonSalmijärven rannalla lähimmillään reilun kilometrin päässä.Runsaasti loma-asutusta on myös Salmelassa noin 500metrin päässä läntisen rikastamovaihtoehdon länsipuolella.Loma-asutusta on myös Hanhilamminpalossa, noin kolmenkilometrin päässä itäisen rikastamovaihtoehdon itäpuolella.Läntisessä vaihtoehdossa selkeytysaltaana toimisiKoivulampi, jonka pohjoisrannalla sijaitsee yksi vapaa-ajanasunto. Lehtolammen ranta-asemakaava sijaitsee alueestanoin kilometrin etäisyydellä etelässä, Pouta-ahon ranta-asemakaava1,5 km länteen ja Kuusamon kirkonkylänosayleiskaava 1,5 km pohjoiskoilliseen.Hankealueiden ympäristössä sijaitsee retkeilyreittejä, hiihtolatujaja moottorikelkkareittejä. Alueella toimii useitametsästysseuroja ja metsästysmatkailuseuroja, jotka metsästäväthirveä, pienriistaa, metsäkanalintuja ja karhuja.Kuusamon alueella myös marjastetaan ja sienestetään yleisesti.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaRukan ympäristöstä löytyy useita retkeilyreittejä.Kesäretkeilyreitti kulkee Rukan koillispuolella ja jatkuuOulanganvaaralle. Rukan pohjoispuolella sijaitsee luontopolkuKonttaisjärven rannalla. Talviretkeilyreitti ja hiihtolatusijaitsevat Rukan koillispuolella Valtavaaralla, Juumankylän itäpuolella ja Kitkajoen varrella noin 2 km päässäJuomasuon alueesta pohjoiseen. Hiihtolatureitti SäkkilästäKäylään kulkee pohjoisen hankealueen tuntumassa.Pohjois-eteläsuuntainen moottorikelkkailureitti erkaneeE63/5 tiestä itään ja sijaitsee alueesta n. 2 km päässä (Kuva811 ja Kuva 8-12).Lähin valtion hirvenmetsästysalue sijaitsee pohjoisestahankealueesta 13 km kaakkoon (Metsähallitus 2011).Eteläisen (Meurastuksenaho/Sivakkaharju) louhintaalueenitäpuolella sijaitsee noin kilometrin päässä viitostiensuuntainen moottorikelkkareitti. Pohjois-Pohjanmaanmaakuntakaavaan on merkitty moottorikelkkailureitti noinkilometrin etäisyydelle Sivakkaharjun hankealueen eteläpuolella.Latusolmukohdassa Rukan luoteispuolella matkaaeteläisten hankealueiden rajalle on alle kilometri.Lähimmät valtion pienriistanmetsästysalueet sijaitsevatyli 20 km lounaaseen eteläisistä louhinta-alueista(Metsähallitus 2011).Kuva 8-10. Lähiympäristön vakituiset- ja lomarakennukset vaihtoehdossa3 (VE3).39

Kuva 8-11. Rukan alueen retkeilyreitit (Metsähallitus 2011).Kuva 8-12. Rukan ympäristön hiihtoladut (Kuusamon latureittipalvelu2011).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven-alueella sijaitsee Retkikartta.fi -sivustonmukaan luode-kaakko- suuntainen moottorikelkkareittiKäylästä Kuusamon puolelta päättyen Salmijärven kaakkoiskulmaan,joka on myös merkitty Pohjois-Pohjanmaanmaakuntakaavaan.Alueelta pohjoiseen noin 1,3 km päässä Posion kunnanpuolella sijaitsee valtion pienriistan- ja hirvenmetsästysalueita(Metsähallitus 2011).Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaItäisen rikastamovaihtoehtoalueen halki kulkee itäreunallapohjois-eteläsuuntainen moottorikelkkareitti, jokaon merkitty myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan.Muita reittejä ei Metsähallituksen Internet-aineiston mukaanalueella sijaitse.Lähin valtion pienriistanmetsästysalue sijaitsee noin kilometrinpäässä etelään ja noin 1,5 kilometrin päässä länteensijaitsee laaja pienriistan- ja hirvenmetsästysalue(Metsähallitus 2011).40

8.4 ELINKEINOT8.4.1 Kuusamon alueen elinkeinotKuusamon kaupungin asukasmäärä on noin 17 000 asukastaja se on laskenut vuodesta 1995 lähtien. Lähtömuuttoalueelta on ollut selvästi suurempaa kuin tulomuutto.Suurin muutos väestömäärissä on tapahtunut ikäluokkienosuuksissa. Yli 65-vuotiaiden osuus Kuusamon väestömäärästäon kaksinkertaistunut tarkastelujaksolla 1995-2008.Kunnan asukastiheys on 3,4 asukasta neliökilometrillä.Kunnan työttömyysaste on maan keskiarvon yläpuolella,ollen 11 % (2007). Kuusamoon on kuitenkin syntynytmyös uusia työpaikkoja naapurikuntia ja muuta Koillis-Suomea enemmän.Kuusamon elinkeinorakenne painottuu palveluelinkeinoihin.Työpaikoista 70 % on palvelutoiminnan työpaikkoja,jalostavassa tuotannossa on 20 % ja alkutuotannon osuuson alle 10 %. Keskeisiä toimialoja ovat matkailun lisäksimetsä- ja puutalous sekä elintarviketeollisuus. Kaupunkion suurin työnantaja. Suurimmat yksityiset työnantajatovat Pölkky Oy, Koillismaan osuuskauppa, Rukakeskus Oy/RukaSki Oy sekä Juusto Kaira Oy ja Kuusamon Osuusmeijeri.(Kuusamon palvelustrategia 2010-2015)8.4.2 MatkailuelinkeinoKuusamon matkailun merkittävin kohde on Ruka oheispalveluineen.Kuusamossa vierailee vuosittain noin miljoonamatkustajaa. Rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2010 olivatnoin 430 000 yöpymistä. Ulkomaalaisten yöpyjien osuus onnoin 20 %.Matkailun tulovaikutus on noin 100 milj. euroa ja se työllistääalueella noin 700 henkilötyövuotta. Näistä 39 % työskenteleemajoitus- ja ravitsemusalan yrityksissä, 19 vähittäiskaupanpalveluksessa ja 32 % virkistys- ja muissa palveluissa.(Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys)8.4.3 Muut luontaiselinkeinotTällä hetkellä Kuusamossa on aktiivisia maatiloja noin 220kpl ja viljeltyä peltoa noin 6000 ha.Myös metsätaloudella on ollut ja on edelleen hyvin merkittävävaikutus Kuusamon maaseutuun monellakin eri tavalla.Hankealueen vesistöalueilla toimii myös joitakin ammattikalastajiaja useita virkistyskalastajia. Koko Kuusamonkaupungin alueella on noin 10 kalankasvattamoa.Hankealueella toimii Alakitkan ja Oivangin paliskunnatsekä eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutusalueilla lisäksi Tolvan(VE 2 Salmijärvi) ja Kallioluoman (VE 3 jätekeskus) paliskunnat.Poromäärä Alakitkan paliskunnassa on enintään 1600 jalaidunalueet ovat Juomasuon ympäristössä. Myös Oivanginpaliskunta käyttää Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun ympäristönalueita laidunmaina. Aikaisemmin porot olivat vapaanaluonnossa ympäri vuoden, kun taas nykyään suurinosa poroista on sydäntalven aikana tarharuokinnassa.Tämän vuoksi poronhoitajista on tullut myös maanviljelijöitä.Talviruokinnan yleistyminen ja pellon viljely on muuttanuttyön luonnetta huomattavasti ja lisännyt myös työnsitovuutta.8.4.4 KaivosteollisuusMaailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminenlisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. EUalueellaoma tuotanto on vain noin 3 prosenttia tarpeestaja siten Euroopan Unioni on käynnistänyt selvityksiä kriittistenraaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi. Kuusamonesiintymän metalleista koboltti ja harvinaiset maametallitovat työryhmän luokittelemalla kriittisten raaka-aineidenlistalla. Kultaa tai uraania ei ole luokiteltu EU:n selvityksessä.(Suomen Mineraalistrategia 2010)Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksen 2010mukaan kaivosala on ollut Suomessa merkittävässä nousussa.Metallimalmien louhinnan kokonaisinvestoinnitSuomessa ovat olleet tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojenmukaan 457,6 miljoonaan euroa vuonna 2009 ja 697,1miljoonaa euroa vuonna 2008. Malmien louhintamäärätmoninkertaistuvat lähivuosina. Suomen lähialueilla uuttakapasiteettia rakennetaan myös Ruotsissa, Norjassa jaVenäjällä.Raportin mukaan Suomessa kaivostoimintaa seuraa liikevaihdoltaanja työllisyysvaikutuksiltaan merkittävä metallienjalostustoimintaja edelleen monipuolinen kone- jalaiteteollisuus. Suomen metalliteollisuus on raaka-aineidensasuhteen riippuvainen tuonnista.Tilastokeskuksen mukaan metallimalmien louhinta työllistiSuomessa vuoden 2008 lopulla 1058 henkilöä. Lisäksikalkkikiven, kipsin ja muiden karbonaattikivien louhinnassatyöllistyi 251 henkilöä ja kaivostoimintaa palvelevassa toiminnassa191 henkilöä. Henkilöstön määrä metallimalmienlouhinnassa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006.(TEM Kaivosala 2010) Kuusamon kaupungin alueella kaivostoimintaon työllistänyt alle 10 henkilöä. (Kuusamonpalvelustrategia 2010-2015)41

8.5 IHMISTEN KIINNOSTUNEISUUSHANKKEESTAPolar Mining Oy piti tiedotustilaisuuden Juomasuon kairauksistaKuusamossa Käylän Korpihovissa 15.11.2010.Tilaisuudessa esiintyivät edustajat Kuusamon kaupungilta,Työ- ja elinkeinoministeriöstä, hankevastaavalta(Polar Mining Oy) ja YVA-konsultilta (Ramboll Finland Oy).Tilaisuus herätti kiinnostusta lähialueen ihmisissä ja paikalleoli saapunut noin 90 henkilöä.Tiedotustilaisuuden jälkeen Kuusamon kaivoshankkeetovat tulleet ajankohtaisiksi ja ihmisten kiinnostushankkeista on lisääntynyt. Alueen sanomalehdet Kaleva jaKoillissanomat ovat julkaisseet useita kaivoshankkeisiin liittyviäartikkeleja ja yleisömielipiteitä.Lehtiartikkeleissa on kerrottu mm. koeporausten etenemisestäsekä arvioista hankealueiden kultavarantojen esiintymistäja niiden kaupallisista arvoista. Artikkeleissa ja yleisökirjoituksissaon tullut selvästi esille alueen ihmisten huolikaivoshankkeen kullan yhteydessä esiintyvän uraanin vaikutuksistapaikkakunnan imagoon, matkailuun sekä alueenpohja- ja pintavesiin. Huolensa asiasta ovat lehtikirjoituksissaesittäneet mm. alueen asukkaat, mökkiläiset, kalastusseuratja kalastuskunnat. Kitkajärven alueen asukkaat jamökkiläiset ovat aktiivisia vesistön tilaan liittyvissä asioissaja ovat olleet jo pitkään kiinnostuneita mm. Rukan jätevesienvaikutuksista Kitkajärveen ja erityisesti KitkajärvenKesälahteen.Kansalaisliike Lappilaiset uraanivoimaa vastaan on järjestänyttilaisuuksia Kuusamossa Vasaraperällä, Rukalla,Käylässä ja Jumassa alueen asukkaille. Tilaisuuksissa mukanaolleet tutkijat ovat esittäneet näkemyksiään uraanin louhintaanliittyvistä vaaroista ja Kuusamon kultakaivoshankkeidenyhteydessä esiintyvän uraanin vaikutuksista alueenimagoon, matkailuun, pohja- ja pintavesiin sekä sitä kauttamyös ihmisiin.8.6 LIIKENNE8.6.1 LiikennemäärätLiikenneviraston laatimien vuoden 2008 liikennemääräkarttojen(Liikenneviraston liikennemääräkartat, Oulun tiepiiri2008) mukaiset kokonaisliikennemäärät sekä raskaanliikenteen määrät hankevaihtoehtojen kuljetusreiteillä onesitetty taulukossa 81. Kuusamossa suurimmat kokonaisliikennemäärätovat Valtatie 5:llä keskustan sekä Rukanmatkailukeskuksen alueilla. Eniten raskasta liikennettä onKuusamon keskustan lähistöllä.Taulukko 8-2. Nykyiset liikennemäärät hankevaihtoehtojen kuljetusreiteillä.HankevaihtoehtoVE 1Rikastus JuomasuollaVE 2Rikastus Salmijärven kaakkoispuolellaVE 3Rikastus Kuusamon kaupunginjäteaseman alueellaKuljetusreitin tietKokonaisliikenne (ajoneuvoa/vrk)Raskasliikenne (ajoneuvoa/vrk)Raskaan liikenteenosuus (%)Viipuksentie 140 14 10Valtatie 5 välillä Viipuksentie-Sallantie1200 120 10Sallantie 800 40 5Sallantie 800 40 5Viipuksentie 140 14 10Valtatie 5 välillä Viipuksentie-Maaningantie430-500 60-120 12-28Sallantie 800 40 5Viipuksentie 140 14 10Valtatie 5 välillä Sallantie-Valtatie 20Valtatie 20 välillä Valtatie5-hankealue1900-4500 120-320 3-171800-2400 140-180 6-1042

8.6.2 TiestöKaikissa hankevaihtoehdoissa pääkuljetusreittinä toimiiValtatie 5. Edellä mainituilla tieosuuksilla Valtatie 5:n yleisenänopeusrajoituksena on kesäaikana käytössä 100 kilometriätunnissa ja taajama ja –risteysalueilla 60 tai 80 kilometriätunnissa. Sallantiellä ja Viipuksentiellä on käytössäyleisnopeusrajoitus 80 kilometriä tunnissa.Valtatie 5, Valtatie 20 sekä Sallantie ovat hyväkuntoisiaasfaltoituja runkoteitä. Juomasuon alueelle johtavaKaivostie on sorapintainen. Eteläiselle louhinta-alueellejohtava Viipuksentie on asfaltoitu, mutta melko kapea.Kuusamon ja Posion rajalla sijaitsevalle hankevaihtoehtoalueellekulkeva Maaningantie on kapea ja sorapintainenmetsätie. Matkaa suunnitellulle rikastamoalueelle tuleeMaaningantietä pitkin noin 700 metriä.Eteläiselle louhinta-alueelle rakennetaan Viipuksentieltätieyhteys. Uuden tieyhteyden pituus tulee olemaan noin1 km. Rikastamon sijoittuessa Salmijärven lähistölle (VE2)tarvitaan uusi tieyhteys rikastamoalueelle. Muiden hankevaihtoehtojenalueille on olemassa tieyhteydet, joten niissäuusien teiden rakentaminen ei ole tarpeellista. Olemassaolevia teitä parannetaan tarvittaessa siten, että tierakenteetkestävät lisääntyvän raskaanliikenteen vaikutukset.8.7 MAISEMAMaisemallisessa maakuntajaossa suunnittelualueet sijoittuvatKuusamon vaaraseudun alueelle. Suunnittelualueetsijoittuvat Koillismaan maantieteelliselle alueelle, jolleominaisia ovat jylhät ja voimakasperäiset maisemat. KokoKuusamon ylänköalue sijaitsee kauttaaltaan yli 200 metriämerenpinnan yläpuolella, lisäksi alueella sijaitsee yksittäisiäjäännösvuoria (mm. Ruka, Pyhätunturi). Seudun pinnanmuodoilletyypillistä on länsiluode-itäkaakkosuuntaisuus,johon mannerjäätikön liikesuunta on muovannut alueendrumliiniharjanteita.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaJuomasuon suunnittelualue sijoittuu Hangasvaaran jaPohjasvaaran rinteille muutamien kilometrien etäisyydelleKäylän kyläkeskuksesta. Suunnittelualueelle sijoittuviapienvesiä ovat Hangaslampi, Pohjaslampi ja Pyöreälampi.Lähistön suoalueista valtaosa on ojitettu ja suunnittelualueenympäristöön sijoittuu myös pieniä peltoalueita.Alueella on tehty koelouhintaa. Suunnittelualue on pääosinrakentamatonta aluetta, mutta sen läheisyyteen myössijoittuu haja-asutusta (Kuva 8-13).8.6.3 LiikenneturvallisuusKuljetusturvallisuuden kannalta kriittisiä tieosuuksia ovatesimerkiksi risteysalueet sekä kapeilla tieosuuksilla olevatjyrkät kaarteet. Risteysalueilla voi syntyä vaaratilanteita, mikälinäkyvyys käännyttävälle tielle on heikko. Valtatie 5:n risteysalueetomaavat tien suurista nopeusrajoituksista johtuenhyvät näkyväisyydet kaikkiin suuntiin. Myös Juomasuonalueelle Sallantieltä johtavan Kaivostien risteyksessä näkyvyyson hyvä. Kapeilla teillä ja etenkin kaarteissa voi kohtaamistilanteissaaiheutua vaaratilanteita. Kuljetusreiteilläkapeita tieosuuksia on lähinnä vain Juomasuolle johtavallaKaivostiellä sekä Kuusamon ja Posion rajalla olevalle hankevaihtoehtoalueellejohtavalla Maaningantiellä. Kyseisilläteillä muun liikenteen määrä on vähäinen.Kuusamon alueelle laaditun liikenneturvallisuussuunnitelmanluonnosta esiteltiin yleisölle tammikuussa 2011.Suunnitelman painopiste on pienehköissä ja kohtuullisennopeasti toteutettavissa toimenpiteissä. Suunnitelmassakeskitytään lähinnä Kuusamon keskustan liikenteeseen.Rukan alueen vilkkaimmille teille on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma,jonka luonnos esiteltiin yleisöllesyyskuussa 2010.Kuva 8-13. Maisema Hangaslammelta luoteeseen kohti Juomasuonavolouhosta.43

Kuva 8-14. Maisema Kesälahdelta kaakkoon Sivakkaharjun suuntaan(taustalla Rukatunturi).Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun alueet sijoittuvatRukatunturin luoteispuolelle noin neljän kilometrin etäisyydelle.Alueen alkuperäistä luonnonmaisemaa on muokattu,sillä suunnittelualueiden läheisyyteen sijoittuu useitamaa-ainestenottoalueita, kivilouhos, metsäautoteitä, vedenottamosekä peltoalueita. Suunnittelualueet sijoittuvatharjujakson etelä- ja pohjoispuolille, harjualuetta reunustavatmyös useat lammet (Kuva 814).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven suunnittelualue sijoittuu Kuusamon jaPosion rajalle. Alue on soiden ja vesistöjen kirjomaa, maastonkorkeimpia kohtia ovat harjuselänteet sekä selännemäisetmoreenimuodostumat. Suunnittelualueen länsipuolellakohoaa Kontiovaara ja itäpuolella Kätkytvaara.Suunnittelualue on rakentamatonta, mutta sen pohjoispuolellesijoittuvan valtatien 5 varrelle sijoittuu haja-asutusta.Kuva 8-15. Maisema Salmijärveltä etelään kohti rikastamovaihtoehtoaVE2.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaJätekeskuksen suunnittelualueella maasto on matalapiirteistä.Alueella sijaitsee pienvesiä sekä suoalueita, joistaosa on ojitettu. Suunnittelualueiden välittömään läheisyyteensijoittuu vanha kaatopaikka sekä maa-aineistenottoalueita,jotka erottuvat alueen muusta maisemakuvasta.Suunnittelualuetta halkoo valtatie 20 ja lähistölle sijoittuumyös useita voimajohtoja (Kuva 816).Kuva 8-16. Maisema valtatien 20 varrelta jätekeskuksen (VE3) alueeneteläpuolelta.44

8.8 LUONNONVAROJEN KÄYTTÖVaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaGeologian tutkimuskeskuksen KITTI-tietojärjestelmän mukaanpohjoisille louhinta-alueille (Juomasuo, Hangaslampija Pohjasvaaran), rikastamon sijoitusvaihtoehtoon (VE1)eikä niiden välittömään läheisyyteen sijoitu voimassaoleviamaankäytön lupa-alueita. Lähin vanha hiekka/soranottoalue,jonka lupa ei ole enää voimassa sijaitsee Virrankylässä noin 5 km hankealueelta pohjoiseen (GTK 2010c).Kaivosalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse eikä ole suunnitteillaturvetuotantoalueita. Lähialueen soiden turvevarojaja käyttökelpoisuutta ei ole tutkittu (Meriluoto & Aro2010).Hankealueet eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.Lähimmät yksityiset talousvesikaivot sijaitsevat Juomasuonkaivosalueen luoteis- ja pohjoispuolella Käylän kylätaajamanalueella sekä Kitkajoen rannassa. Käylän seudun vesiosuuskunnanvedenottamo sijaitsee Kitkajoen pohjoisrannallaKäylän kylätaajaman länsipuolella noin 1,5 kilometrinpäässä hankealueesta. Pohjavesiasiat on käsitelty tarkemminkappaleessa 8.10.4.Eteläisten louhinta-alueiden (Meurastuksenaho jaSivakkaharju) välissä sijaitsee hiekka-soramuodostuma,jossa on useita voimassaolevia maankäytön lupa-alueita.Maanottoalueet eivät kuitenkaan sijoitu hankealueille.Lähimmät hiekka-/soranoton lupa-alueet (lupatunnukset;110003385, 110003611, 110003975 ja 110003649) sijaitsevatSivakkaharjulla noin 0,5 km suunnitellun kaivosalueenpohjoispuolella (GTK 2010c).Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse turvetuotantoalueita,eikä lähialueen soiden turvevaroja ja käyttökelpoisuuttaturvetuotantoon ole tutkittu (Meriluoto & Aro 2010).Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun hankealueet sijaitsevatNoivioharju-Sivakkaharjun I-luokan pohjavesialueenpohjois- ja eteläpuolella. Pohjavesialueella sijaitsevatKuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Mutkalammenvedenottamot (I ja II) sekä Mustosen seudun vesiosuuskunnanNoivioharjun vedenottamo. Mutkalammen vedenottamoidenlänsipuolella sijaitsee lisäksi tutkittu vedenottopaikka,johon ollaan suunnittelemassa vedenottamoa.Vedenottamot palvelevat Rukan alueen vesihuoltoa.Pohjavesiasiat on käsitelty tarkemmin kappaleessa 8.10.4.Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven hankealueen pohjois- ja itäpuolella sijaitseepieniä hiekka-soramuodostumia, joihin ei sijoitu maankäytönlupa-alueita. Salmijärven rikastamoalueella tai sen välittömässäläheisyydessä ei sijaitse tai ole suunnitteilla turvetuotantoalueita.Alueen soiden turvevaroja ja käyttökelpoisuuttaei ole tutkittu (Meriluoto & Aro 2010).Salmijärven rikastamoalueen vaikutusalueella ei ole luokiteltujapohjavesialueita eikä yksityisiä talousvesikaivoja.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaJäteaseman eteläpuolella ja valtatie E20 itäpuolella rikastamovaihtoehdonVE3B läheisyyteen sijoittuu voimassaoleviamaankäytön lupa-alueita. Lähin lupa-alue (lupatunnus11000412) on aivan rikastushiekka-altaan länsiosalla.Kalliomurskeen louhinnan lupa-alueet (lupatunnukset110003557 ja 110003527) sijoittuvat rikastusalueeneteläpuolelle. Alueella on myös yksi kallion- (lupatunnus11000202) ja yksi hiekka/soranottoalue (lupatunnus110001981) joiden luvat eivät ole enää voimassa (GTK2010c). Edellä esitetyt maankäyttöalueet sijoittuvat noin1,2 km kaakkoon rikastamovaihtoehdosta VE3A.Jäteaseman rikastamovaihtoehtojen läheisyydessä ei sijaitseturvetuotantoalueita. Lähimmät suot joiden turvevarojaja käyttökelpoisuutta turvetuotantoon on tutkittu,ovat Isosuo 3 noin 2,6 km hankealueesta (VE3B) etelään jaJuntinsuo noin 3 km hankealueesta itään (Meriluoto & Aro2010).Kuusamon jäteaseman läheisyydessä sijaitsevan rikastamoalueenvaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueitaeikä yksityisiä talousvesikaivoja.8.9 MUINAIS- JA KULTTUURIHISTORIAVaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaPohjoisten louhinta-alueiden ympäristössä ei sijaitse valtakunnallisestimerkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.Hankealueiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse rekisteröityjämuinaisjäännöksiä. Lähin muinaismuisto, Käylä, sijaitseepohjoisesta hankealueesta kaksi kilometriä luoteeseen(Kuva 817) (Museovirasto 2011)Eteläistä louhinta-aluetta (Meurastuksenaho,Sivakkaharju) lähimmät muinaismuistot sijaitsevat noinkahden kilometrin etäisyydellä eteläisistä louhinta-alueistaitään (Viipusjärvi). Muinaisjäännökset ovat luonteeltaanenimmäkseen kivi- ja pronssikautisia asuin- ja pyyntipaikkoja.Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetutkulttuuriympäristöt sijaitsevat yli 20 km Sivakkaharjun alueeltaetelään (Kuva 817) (Museovirasto 2011)Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaKuusamon kunnan puolelta ei löydy merkittäviä muinaisjakulttuurikohteita Salmijärven rikastamoalueen läheisyydessä.Posion kunnan puolella sijaitsevat Kemppaisenpalonmuinaismuisto n. 4 km alueelta pohjoiseen ja Kirnuharjunja Hakkusaaren muinaismuistot Mourujärven ympäristössäreilun kahdeksan kilometrin päässä lounaassa. Näistä45

Kirnuharju on hautapaikka, muut asuinpaikkoja (Kuva 817)(Museovirasto 2011)Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaJäteaseman lähistöltä ei Museoviraston rekisteriportaalinmukaan ole löytynyt muinaismuistoja.Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöpyramidikattoiset kesänavetat sijaitsee Salmelassan. 2 km läntiseltä vaihtoehtoalueelta länteen (Kuva 8-17)(Museovirasto 2011)Kuva 8-17. Muinaisjäännökset hankevaihtoehtojen ympäristössä.46

8.10 LUONNONYMPÄRISTÖ8.10.1 MaaperäVaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaHankealueiden maaperä on sekä etelässä että pohjoisessamoreenia, joka esiintyy kumpumuodostelminaja drumliineina peruskallion päällä. Kumpujen välisilläalavilla alueilla moreenin päällä on vesialue, soistumatai paksu turvekerros. Paikoin maaperä on niin kivistä,että se on rajattu omaksi pohjamaalajialueekseen, kutenharjujaksolla Sivakkaharjusta koilliseen ja pohjoisellahankealueella Pohjaslammen pohjoispuolella. EtelässäMeurastuksenahon ja Sivakkaharjun louhinta-alueiden välissäsijaitsee itä-länsisuuntainen harjujakso. Maaston korkeussuhteetovat pienipiirteiset maiseman ollessa loivankumpuileva (Kuva 8-18) (Vanhanen 1988, 1989 ja 1992)Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaKoko Salmijärven alue on moreenia. Painanteissa moreeninpäällä on vaihtelevan paksuinen turvekerros. Alueenitäpuolella on kivinen alue, joka jatkuu pitkänomaisenakaakkoon (Kuva 8-19) (GTK 2011)Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaAlueen maalaji on moreeni, jonka päällä on alavammillapaikoilla paikoin paksukin turvekerros. Läntisellä alueellaturvetta on enemmän kuin itäisellä. Lajittuneita maa-aineksiaei esiinny Jäteaseman lähialueella (Kuva 8-20).Kuva 818. Pohjoisen- ja eteläisen louhinta-alueen maaperä (GTK 2010a).Kuva 8-19. Salmijärven alueen maaperä (GTK 2010a).47

Kuva 8-20. Jäteaseman alueen maaperä (GTK 2010a).8.10.2 KallioperäPohjois-Kuusamon kallioperä kuuluu 2,5–1,9 miljardiavuotta sitten muodostuneeseen Kuusamon vihreäkivivyöhykkeeseen,joka on osa ns. Karjalaista liuskealuetta.Tavallisimpia kivilajeja ovat erilaiset vulkaaniset ja sedimenttiperäisetmuodostumat, jotka ovat deformoituneetja metamorfoituneet Svekofennisen vuorijonopoimutuksenaikana. Alueella esiintyy myös intrusiivisiä yksiköitä, kutendoleriittijuonia. (GTK 2010b)Polar Mining Oy:n malminetsintätutkimukset ovat keskittyneetKuusamon vihreäkivivyöhykkeeseen kuuluvaanKäylä-Konttiaho antikliiniin. Juomasuo, Hangaslampija Pohjasvaara sijaitsevat antikliinin pohjoisosassa jaSivakkaharju ja Meurastuksenaho keskiosassa. (Kuva 8‐21)Kultaesiintymät liittyvät hydrotermisesti muuttuneisiinkivilajivyöhykkeisiin. Tavallisimmat malmin isäntäkivetovat serisiitti-kvartsiitti ja mafiset vulkaaniset yksiköt.Kultaesiintymissä esiintyy kohonneita pitoisuuksia mm. kobolttia,kuparia ja harvinaisia maametalleja. Paikoin esiintymissätavataan myös uraniniittimineraalia rakeina, raeryppäinätai kapeina juonina. Kultaesiintymät ovat tavallisestipinta-alaltaan pieniä, mutta niillä voi olla mittavat syvyysjatkeet.48

Kuva 8-21. Kallioperäkartta hankealueiden ympäristöstä(GTK 2010b).Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaJuomasuon alueen kallioperä koostuu Kuusamon vihreäkivivyöhykkeeseenkuuluvista kivilajiyksiköistä, kutenmafisista vulkaniiteista, kvartsiiteista, kiilleliuskeista ja doleriittijuonista.(GTK 2010b)Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven alueen kallioperä koostuu Kuusamon vihreäkivivyöhykkeeseenkuuluvista kivilajiyksiköistä, kutensilttikivestä, serisiittikvartsista, serisiittiliuskeista ja kvartsiliuskeista.Alueella tavataan myös intrusiiveja, kuten gabrojaja graniitteja. (GTK 2010b)Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaJäteaseman alueen kallioperä kuuluu arkeeiseen noin2,6–3 miljardia vuoden ikäiseen gneissikompleksiin, jonkatavallisimmat kivilajit ovat tonaliitti, trondhjemiitti ja granodioriittigneissi.(GTK 2010b)Kirjallinen lupa GTK:lta (Hanna Virkki)8.10.2.1 Uraanin esiintyminen hankealueen maa- jakallioperässäTutkimusten perusteella uraani esiintyy louhinta-alueidenkallioperässä epätasaisesti jakautuneena. Suuressa osassakiviainesta uraanipitoisuus on pieni ja ympäristövaikutustenkannalta merkityksetön. Kallioperän geologisista ominaisuuksistajohtuen uraani esiintyy kiviaineksessa verrattainpienikokoisina ja selvärajaisina rikastumina, joissa uraanipitoisuudetvoivat olla paikoin korkeita.Juomasuon, Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun esiintyminenmalminetsintätutkimuksissa korkeimmat kultapitoisuudeton todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä,johon myös uraani on paikoin rikastunut. Paikallisesti rikastuneenatavataan karkearakeista uraniniittia, joka on uraanioksidejasisältävä mineraali. (Vanhanen 1988; 1989; 1992Sivakkaharjun, Meurastuksenahon ja Juomasuon alueidenkultamalmitutkimukset)Alueen kallioperässä esiintyy myös toriumia, joka on matalaradioaktiivinenmetalli. Toriumin kaikki isotoopit ovatradioaktiivisia, isotooppi Th-232 kuitenkin vain heikosti. Th-232:n puoliintumisaika on yli 14 miljardia vuotta, ja luonnossaesiintyvä torium on lähes kokonaisuudessaan sitä.Muita toriumin isotooppeja esiintyy radioaktiivisissa mineraaleissavain hivenmääriä, ja ne ovat syntyneet joko Th-232:sta tai uraanin isotoopeista U-235 ja U-238, sillä ne ovatnäistä alkavien pitkien hajoamissarjojen välijäseniä. Torium-232:sta alkava hajoamissarja tunnetaankin toriumsarjan nimellä.49

8.10.2.2 UraaniUraani on radioaktiivinen, metalleihin lukeutuva alkuaine.Luonnossa esiintyvä uraani koostuu kolmesta isotoopista,joista vallitseva on U-238 (99,2836 %). U-235 -isotoopinosuus luonnonuraanista on 0,7110 % ja U-234:n 0,0054%. Uraania esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla.Esimerkiksi Suomessa yleisessä kivilajissa, graniitissa,on uraania keskimäärin 4 ppm. Suomessa suurimmat moreeninuraanipitoisuudet ovat Etelä-Suomessa nuorimpiengraniittien vallitsemilla alueilla, missä pitoisuudet ovatusein yli 5 ppm.Uraanin geokemiallinen käyttäytyminen on monimutkaista.Hapettavissa olosuhteissa uraani on liikkuva ja pelkistävissäolosuhteissa liikkumaton. Uraani esiintyy hapettavissaolosuhteissa hapetusasteella U 6+ monenlaisissa yhdisteissä.Pelkistävissä olosuhteissa uraani esiintyy hapetusasteellaU 4+ . (Turunen. 2007)Luonnossa uraanimineraalit liukenevat helposti hapettaviinpinta- ja pohjavesiin. Uraanin liukoisuuden kannaltasavimineraalien, happihydroksidien, raudan (Fe 3+ ), mangaaninja titaanin läsnäolo on merkittävää, koska niidenyhteydessä uraani on usein kiinteässä ja heikkoliukoisessamuodossa. Vesiliuoksissa uraani kulkeutuu kompleksiyhdisteinä.Uraani muodostaa komplekseja mm. silikaattien, karbonaattien,fosfaattien ja vanadaattien kanssa. Tärkeimmätkompleksiyhdisteet ovat uraanifosfaatti- ja uraanikarbonaattikompleksit,joista fosfaattikompleksi on vallitsevaetenkin pohjavesissä. Uraani voi sitoutua voimakkaasti rautaoksideihinja orgaaniseen aineeseen. Esimerkiksi hajoavakasvillisuus muodostaa orgaanisesta aineesta koostuviapelkistäviä kohtia, joihin uraani voi saostua vesiliuoksesta.(Turunen. 2007)Luonnonuraani hajoaa radioaktiivisesti muodostaen ns.uraanin hajoamissarjan (Kuva 822), joka päättyy stabiiliinlyijyisotooppiin Pb-206. Hajoamisten yhteydessä muodostuujoko alfa- tai beetasäteilyä lähtöaineesta riippuen, sekävähäinen määrä gammasäteilyä.Uraanilla tai sen hajoamistuotteilla ei ole merkitystä ravinteena.Aineet ovat eliöille kemiallisesti myrkyllisiä ja radioaktiivisinaaineina uraani sekä sen radioaktiiviset hajoamistuotteetvoivat aiheuttaa hengitettyinä tai nieltynä säteilyvaikutuksia,jotka lisäävät syövän riskiä. Säteilyn vaarallisuuteenvaikuttaa säteilyn muoto, joka luonnonuraanissaon pääosin materiaalia läpäisemätöntä alfasäteilyä.Alfasäteilyltä on helppo suojautua, eikä se läpäise ihoa.Kuva 8-22. Uraani-238:n hajoamissarja.Maaperässä esiintyvällä luonnonuraanilla terveysvaikutuksetaiheutuvat ennemmin kemiallisesta myrkyllisyydestäkuin säteilyvaikutuksesta. Ihmisten ja ympäristön altistumisenkannalta merkittävimmät uraani-238:n hajoamistuotteetovat kaasumainen radon, vesiliukoinen ja voimakkaastisäteilevä ja myrkyllinen radium, erittäin myrkyllinenja voimakkaasti säteilevä polonium, sekä myrkyllinen ja elimistöönkertyvä lyijy. Kyseisten aineiden ominaisuuksia onkäsitelty tarkemmin seuraavassa kappaleessa.8.10.2.3 Uraanin hajoamistuotteetRadon on radioaktiivinen kaasu, jota ei hajuttomana jamauttomana voida havaita aistinvaraisesti. Radon kuuluumm. argonin ja ksenonin tapaan jalokaasuihin, joilleon tyypillistä kemiallinen reagoimattomuus. Kaasumaisenolomuodon ja kemiallisen reagoimattomuuden ansiostaradon on maaperässä helposti kulkeutuva ja siksi radoniakulkeutuu usein myös asuntojen huoneilmaan. Radoniamuodostuu jatkuvasti maa- ja kallioperässä olevan uraaninradioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Radon on vesiliukoista,mistä syystä sitä tavataan usein erityisesti kaivovedessä.Radonin terveysvaikutukset aiheutuvat aineen kulkeutumisestahengitysilman mukana keuhkoihin tai juomavedenmukana ruoansulatuskanavaan, jolloin aineentuottama säteily pääsee vaikuttamaan kudoksiin elimistönsisältä käsin. Radonin radioaktiivinen puoliintumisaika50

on 3,8 vuorokautta. Radon hajoaa kiinteässä olomuodossaesiintyviksi lyijy- ja poloniumyhdisteiksi, joita voi radonaltistumisenseurauksena kertyä keuhkoihin ja lisätä osaltaanradonaltistumisen terveysvaikutuksia. Lyijyä ja poloniumiavoi kertyä myös radonille altistuneisiin eläimiin, jolloin ihmisetvoivat altistua yhdisteille käyttäessään kyseisiä eläimiäravintonaan.Radium kuuluu maa-alkalimetalleihin mm. magnesiumin,kalsiumin ja bariumin tapaan. Aineiden kemiallinenkäyttäytyminen muistuttaakin suurelta osin toisiaan.Radium on vesiliukoinen ja sitä voi liueta maa- ja kallioperästäpinta- ja pohjavesiin Ra 2+ muodossa. Radiumin vesiliukoisuuskasvaa yleensä happamissa ympäristöissä, muttavesiliukoisuuteen vaikuttavat pH:n lisäksi maaperän muutkemialliset ominaisuudet. Radium saostuu vedestä yhdessäsukulaisaineidensa kanssa kautta muodostaen heikkoliukoisiakarbonaatteja ja sulfaatteja. Radium säteilee verrattainvoimakkaasti ja lisäksi aine on kemiallisesti myrkyllistä.Radiumin radioaktiivinen puoliintumisaika on 1622vuotta. Radium voi kertyä kasveihin ja eläimiin ja rikastuaravintoverkossa, jolloin ihmiset voivat altistua radiumille ravinnonkautta.Raskasmetalleihin lukeutuva lyijy esiintyy uraani-238:nhajoamissarjassa kolmessa eri isotooppimuodossa: Pb-214, Pb-210 ja Pb-206, joista jälkimmäinen on stabiili.Lyijyisotooppi 214:n radioaktiivinen puoliintumisaika onvain 27 minuuttia, mistä syystä sen merkitys ihmisten jaympäristön altistumisen kannalta on vähäinen. Isotoopin210 puoliintumisaika on 22 vuotta. Radioaktiivisen lyijynterveysvaikutukset aiheutuvat stabiilin lyijyn tapaan pääosinaineen kemiallisesta myrkyllisyydestä.Polonium esiintyy lyijyn tapaan uraani-238:n hajoamissarjassakolmena eri isotooppina: Po-218, Po-214 ja Po-210.Isotoopeista ainoastaan polonium-210:n radioaktiivinenpuoliintumisaika on riittävän pitkä (138 vuorokautta), jottasillä olisi merkitystä ympäristön ja ihmisten altistumisenkannalta. Polonium säteilee voimakkaasti ja lisäksi yhdisteon kemiallisesti erittäin myrkyllistä. Polonium on vesiliukoistaja sitä voi esiintyä porakaivovedessä radonin hajoamisenseurauksena. Poloniumin vesiliukoisuus on suurempihappamissa kuin emäksisissä ympäristöissä.8.10.3 PintavedetKuusamon kaivoshankkeen louhinta-alueet sekä rikastustoiminnaneri sijoitusvaihtoehdot tulisivat sijaitsemaan kolmellaeri vesistöalueella (Kuva 823). Vaihtoehdon 1 mukaisetlouhinta-alueet ja rikastamotoiminta sijoittuisivatKoutajoen latvavesistöalueelle ja vaihtoehdon 2 mukaisetrikastustoiminnot Kemijoen vesistöalueelle. Vaihtoehto 3:nosalta rikastushiekka-alue vaihtoehdossa VE3A sijoittuisiIijoen vesistöalueelle ja vaihtoehdossa VE3B Vienan-Keminvesistöalueelle. Vaihtoehto VE3B:n osalta valtaosa vesistävirtaa Iijoen vesistöalueelle ja myös rikastushiekka-alueenpuhdistetut vedet tullaan johtamaan Iijoen vesistöalueelle.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaLouhinta-alueet ja VE1:n mukainen rikastustoiminta tulisivatsijaitsemaan Koutajoen latvavesistöalueella (73) (Kuva824), jonka Suomen puoleisen osan pinta-ala on 4915 km 2 .Vesistöalueesta noin 4500 km 2 laskee Oulankajokeen jarunsaat 350 km 2 laskee Venäjän puolelle Tuntsajärveen jaedelleen Pääjärveen (POPELY 2010).Koutajoen vesistöalueen vedet laskevat Oulankajoen,Kitkajoen ja Kuusinkijoen kautta Venäjän puolella sijaitsevaanPaanajärveen ja edelleen Pääjärveen. Kitkajoki saa alkunsaYli-Kitkan alapuolisista Räväjärvestä ja Keltinkijärvestäja yhtyy Oulankajokeen ennen Venäjän rajaa. Kuusinkijokiyhtyy Oulankajokeen itärajan takana ennen Paanajärveä(POPELY 2010).Kitkajokeen laskevat valuma-alueet ovat Kitkajärven(73.02), Posiojärven (73.03) ja Naatikkajoen (73.05) valuma-alueet.Koko valuma-alueen pinta-ala on 1840 km 2 .Kitkajoen valuma-alueen järvisyys on 20 %. Suuren järvisyydenseurauksena Kitkajoen virtaamat ovat hyvin tasaisia(POPELY 2010).Oulankajokeen laskevat valuma-alueet ovat Oulankajoenalaosan alue (73.01), Kitkajärven (73.02) ja Posiojärven alueet(73.03), Kuusinkijoen (73.04), Naatikkajoen (73.05),Aventojoen (73.06) ja Onkamojoen valuma-alueet (73.08)sekä Oulankajoen ylä-osan valuma-alue (73.07) (POPELY2010).Kitkajärven vesistön alkuosa muodostuu Posionjärvestä,Yli-Kitkasta ja Ala-Kitkasta. Kitkajärvet ovat 240,4 m (N 60)meren pinnan yläpuolella. Ennen Kitkajoen varsinaisen jokiosuudenalkamista Kitkajoen suulla sijaitsee pienempiäjärviä, joiden pinta on noin puoli metriä alempana kuinKitkajärvien vedenpinta (Outokumpu Finnmines 1991).Suurimmat järvet Koutajoen latvavesistöalueella ovatYli-Kitka (237 km 2 ), Ala-Kitka (48 km 2 ), Suininki (21,7 km 2 ),Onkamojärvi (19 km 2 ), Posionjärvi (19 km 2 ) ja Kallunkijärvi(10 km 2 ) (POPELY 2010).Louhinta-alueet ja vaihtoehdon 1 mukainen rikastustoimintasijoittuisivat Koutajoen (73) latvavesistöalueenKitkajärven (73.02) 2. jakovaiheen osavesistöalueellejoka on laajuudeltaan 1435,5 km 2 ja järvisyydeltään 23,78% (Ekholm 1993). Kolmannen jakovaiheen luokittelussaJuomasuon, Hangaslammin ja Pohjasvaaran louhinta-alueetsijoittuisivat Kitkajoen yläosan (73.022) ja Keltingin alueen(73.023) rajalle. Meurastuksenahon ja Sivakkaharjunkaivospiirialueet sijoittuvat 3. jakovaiheen luokittelussa Yli-Kitkan alueen valuma-alueelle (73.025) (Kuva 8-24).51

52Kuva 8-23. Valuma-alueet ja hankealueiden sijainti (Päävaluma-alueet ja 3. jakovaihe).

Kuva 8-24. Koutajoen latvavesistöalue (POPELY 2010).Nykytilassa pohjoisten louhinta-alueidenympäristössä pintavedet kulkeutuvat osittainolemassa olevan kaivospiirin alueella sijaitsevaanHangaslampeen ja siitä noin 300 metrinpäässä avolouhoksesta lounaaseen virtaavaannoin 2 km mittaiseen Hangaspuroon, joka laskeeKitkajokeen. Osa kaivospiirien alueen pintavesistävaluu Sakarinkaivulampeen siihen johtavienmetsäojien kautta.Eteläisten louhinta-alueiden ympäristössäMeurastuksenahon ja Sivakkaharjun kaivospiirialueidenpintavedet kulkeutuvat alueen metsäojien,jokien ja lampien kautta Kantolahteenja Kesälahteen ja niistä Ala-Kitkan kauttaKitkajokeen (Kuva 8-26).Vesistöreitit ja lähivesistöt on esitetty kartoillahankekuvauksen kohdassa 6.8.4.Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaRikastustoiminnan vaihtoehto (VE2)Salmijärven kaakkoispuolella sijoittuisiKemijoen vesistöalueelle (65) (Kuva 8-25).Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 51 127 km 2 ,mistä Suomen puolella on 49 467 km 2 . Alueenjärvisyys on luonnontilaisten järvien osalta 3,3 %ja tekoaltaat ja voimalaitosten patoaltaat huomioiden4,3 % (SYKE 2004).Vaihtoehdon kaksi (VE2) mukainen rikastustoimintatulisi sijaitsemaan Kemijoen vesistöalueen2. jakovaiheen Jumiskon voimalaitoksen(65.39) valuma-alueella ja 3. jakovaiheen osaltaMourujoen (65.396) ja Lauttajoen (65.395) valuma-alueidenrajalla.Kuva 8-25. Kemijoen vesistöalue (POPELY).Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon jäteaseman viereen suunniteltu rikastustoiminnanvaihtoehto VE3A tulisi sijaitsemaan Iijoen vesistöalueella(61) ja vaihtoehto VE3B Vienan Kemin vesistöalueella(74). Normaalitilanteessa valtaosa vesistä virtaa taipumpataan Iijoen vesistöalueelle ja myös rikastushiekkaalueenpuhdistetut vedet tullaan johtamaan Iijoen vesistöalueelle.Iijoen vesistöalueRikastustoiminnan sijoitusvaihtoehto VE3A sijaitsisiIijoen vesistöalueella (61) Kurkijärven 3. jakovaiheen valuma-alueella(61.663) (Kuva 8-26).Iijoen vesistöalueen valuma-alueen kokonaispinta-alaon 14 191 km 2 ja järvisyys 5,67 %. Iijoen pääuoman pituuson 370 km ja korkeuseroa latvajärviltä jokisuuhunon 250 m. Iijoki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjänrajaa Naamankajärvestä, Tyräjärvestä, Irnijärvestä sekäIijärvestä ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella.Suurimpia sivujokia ovat Siuruanjoki, Livojoki, Korpijokija Kostonjoki ja järviä Iijärvi (20,5 km 2 ), Kostonjärvi (43,7km 2 ), Jongunjärvi (25,9 km 2 ), Puhosjärvi (23,7 km 2 ), Tyräjärvi(24,5 km 2 ), Irnijärvi (32,4 km 2 ) ja Livojärvi (33 km 2 ) (POPELY2011b).53

Vienan Kemin latvavesistöalueRikastustoiminnan sijoitusvaihtoehto VE3Bsijoittuisi Vienan Kemin latvavesistöalueelle(74) Niskajoen-Vääräjoen (74.032) 3. jakovaiheenalueelle (Kuva 8-27). Rikastushiekkaalueenvedet on tarkoitus pumpata johdettavaksiIijoen vesistöalueelle.Vienan Kemin vesistöalueen pinta-ala on2044 km 2 , josta Suomen puolella 1297 km 2 .Vesistöalueen luonteenomainen piirre on järvienrunsaus ja niitä yhdistävät lyhyet jokiosuudet.Yli 1000 ha suuruisia järviä alueellaon noin 600. Suurimpia järviä vesistöalueellaovat Muojärvi-Kirpistö (76 km 2 ), Joukamojärvi(24 km 2 ) ja Kuusamojärvi (47 km 2 ) (POPELY2011a).Kuva 8-26. Iijoen vesistöalue (POPELY).8.10.3.1 Virtaamat ja vedenkorkeudetLouhinta- ja rikastustoiminnan eri sijoitusvaihtoehtojenympäristössä on tarkkailtu vedenkorkeuttayhdeksässä ja virtaamaa yhdessätarkkailupisteessä. Kolme vedenkorkeudentarkkailupistettä sijaitsee Kemijoen vesistöalueella,viisi vedenkorkeuden ja yksi virtaamantarkkailupiste Koutajoen vesistöalueellaja yksi vedenkorkeuden tarkkailupiste VienanKemin vesistöalueella (Taulukko 8-3 ja Kuva8-28).Kuva 8-27. Vienan Kemin latvavesistöalue (POPELY 2011a).Taulukko 8-3. Vedenkorkeuden ja virtaaman havaintopaikat hankealueiden ympäristössä (OIVA 2010).PisteTunnusPäävesistöalue, vesistöalueennroKoordinaatit(YKJ)VedenkorkeusVirtaamaKantanollapiste1. havainto HuomIsojärvi 6501400 Kemijoki, 65.394 7371937 3550652 x P -243,4 16.3.1951Ala-Suolijärvi 6501600 Kemijoki, 65.392 7358551 3547636 x N60+40 2.4.1948 Tarkkailulopetettu1973.Räpsyn kanava 6501620 Kemijoki, 65.392 7362728 3549186 x N43+246,38 12.2.1972Oulankajoki 7300100 Koutajoki, 73.011 7366081 3603604 x N60+15768 1.1.1966Ala-Kitka 7300210 Koutajoki, 73.024 7351111 3588198 x N60+23904 20.9.1928Kitkajoki, Käylä 7300220 Koutajoki, 73.023 7358283 3596393 x x N60 + 23783 1.1.1971Yli-Kitka, Honkasalmi 7300230 Koutajoki, 73.025 7327501 3565927 x N60+23959 26.8.1986 Tarkkailulopetettu1993.Ylä-Juumajärvi 7300300 Koutajoki, 73.022 7355323 3606955 x N60+22195 1.1.1968 Tarkkailulopetettu1992.Kuusamojärvi 7400200 Vienan Kemi, 74.031 7312008 3607946 x N60+25193 1.1.1938 Tarkkailulopetettu1996.54

Kuva 8-28. Vedenkorkeuden ja virtaamanhavaintopaikat hankealueiden ympäristössä(OIVA 2010).Vaihtoehto VE1. Rikastus JuomasuollaLouhinta-alueiden ympäristössä vedenkorkeutta ontarkkailtu viidessä (Oulankajoki, Ala-Kitka, Kitkajoki Käylä,Yli-Kitka Honkasalmi, Ylä-Juumajärvi) ja virtaamaa (KitkajokiKäylä) yhdessä tarkkailupisteessä (Kitkajoki Käylä). Kaikkitarkkailupisteet sijaitsevat Koutajoen vesistöalueella. Yli-Kitkan Honkasalmen osalta tarkkailu on lopetettu vuonna1993 ja Ylä-Juumajärven osalta vuonna 1992.Toiminnassa olevien tarkkailupisteiden (Oulankajoki,Ala-Kitka, Kitkajoki Käylä) osalta vedenkorkeuden vaihtelulouhinta-alueiden ympäristössä on ollut suurintaOulankajoessa, jossa 2010 vedenpinnan vaihtelu on ollutnoin 3 metriä. Muissa tarkkailupisteissä vedenpinnan vaihteluon ollut vain noin 60 cm. Myös pidempiaikaisessa tarkastelussa(2000-2010) Oulankajoen vedenpinnan taso onvaihdellut selvästi muita tarkkailupisteitä enemmän.Tarkastellulla ajanjaksolla (2000-2010) Kitkajoen huippuvirtaamatovat vaihdelleet välillä 22-33 m 3 /s. Suurimmathuippuvirtaamat ovat olleet vuosina 2005 ja 2010. Virtaamatovat olleet alhaisimmillaan noin 8 m 3 /s huhtikuussa 2003.Vaihtoehto VE2. Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven alueen ympäristössä vedenkorkeuttaon tarkkailtu kolmessa havaintopisteessä (Isojärvi, Ala-Suolijärvi, Räpsyn kanava). Ala-Suolijärven osalta vedenkorkeudentarkkailu on lopetettu vuonna 1973. Kaikki tarkkailupisteetsijaitsevat Kemijoen vesistöalueella.Toiminnassa olevien tarkkailupisteiden osalta pisteissäIsojärvi (6501400) ja Räpsyn kanava (6501620) vedenkorkeuson vaihdellut vuoden 2010 aikana tarkkailupisteessäIsojärvi noin 2,7 m ja tarkkailupisteessä Räpsyn kanava noin2,4 m. Kummassakaan tarkkailupisteessä ei ole selvää tulvahuippuakeväällä, vaan vedenkorkeus nousee toukokuussahuippuarvoonsa ja pysyy sillä tasolla lähes koko loppuvuodenajan. Sama ilmiö on havaittavissa myös pidempiaikaista(2000-2010) vedenkorkeuden vaihtelua tarkasteltaessa.Vaihtoehto VE3. Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon kaupungin jäteaseman ympäristössä vedenkorkeuttaon tarkasteltu havaintopisteessä Kuusamojärvi(7400200), jossa tarkkailu on lopetettu vuonna 1996.Tarkkailupiste sijaitsee Vienan Kemin vesistöalueella.Kuusamojärven vedenkorkeuden vaihtelu vuositasollaon ollut noin 50 cm. Vuodenaikaisvaihtelussa on kaksi selväätulvahuippua kesä- ja heinäkuussa, josta vedenkorkeuslähtee tasaisesti laskemaan kohti syksyä. Pidempiaikaisessatarkastelussa (1986-1996) vedenkorkeuden vaihtelu onsuurimmillaan ollut noin 60 cm ja pienimmillään noin 40cm vuoden aikana. Vuonna 1988 tulvahuippu on ollut kesä-heinäkuunsijaan loppuvuodesta.8.10.3.2 PurovedetLouhinta-alueiden ympäristössä on tehty neljälle purolle(Kantojoki, Kesäjoki, Noiviojoki, Raatepuro) inventoinnitkesän 2009 aikana, joissa purot on jaettu jaksoihin ja tarkasteltuniiden uomaan, rantavyöhykkeeseen, luonnontilaisuuteenja kunnostustarpeeseen liittyviä muuttujia(Jyrävänkoski 2009a-2009d) (Kuva 8-29 ja Taulukko 8-4).55

Kuva 8-29. Inventoitujen purojen sijainti louhinta-alueiden ympäristössä.Taulukko 8-4. Inventoitujen purojen perustiedot (Jyrävänkoski 2009a-2009d).Puro Pituus (km) Valuma-alue (nro) Valuma (km2) Lähtövesistö LaskuvesistöKantojoki 7,7 Kantojoki (73,026) 38,04 Kantojärvi KantolahtiKesäjoki 10,2 Yli-Kitka (73,025) 864,69 Kesäjärvi KesälahtiNoiviojoki 2,79 Yli-Kitka (73,025) 864,69 Noiviolampi JokilahtiRaatepuro 9,2 Paljakka (73,041) 215,91 Raatejärvet KuusinkijokiKantojoelle on tehty puroinventointi 29-30.7.2009, jossasilmämääräisesti vedenlaatu arvioitiin hyväksi. Joen luonnontilaisuuttaovat muuttaneet metsäojitus, rantametsienhakkuu, uoman perkaus ja oikaisu sekä uoman ylittävät tiet.Inventoinnin perusteella joen kunnostustoimenpiteiksi ehdotetaansiihen johtavien ojien tukkimista kiintoaineksenja ravinteiden tulon vähentämiseksi. Lisäksi esitetään suisteiden,kiveämisten ja soraistusten rakentamista parempienkutuolosuhteiden luomiseksi (Jyrävänkoski 2009a).Kesäjoelle puroinventointi on tehty 14, 19 ja 20.8.2009,jossa silmämääräisesti vedenlaatu arvioitiin hyväksi. Joenluonnontilaisuutta ovat muuttaneet metsäojitus, rantametsienhakkuu, uomien perkaus, syvänteiden peittyminenmudalla, veden laadun heikkeneminen sekä uomanylittävät tiet (Jyrävänkoski 2009b). Inventoinnin perusteellaehdotetaan mm. liettyneiden suvantojen ruoppauksiasekä elin- ja kutuolosuhteiden parantamista (Jyrävänkoski2009b).Noiviojoelle on tehty inventointi 4.8.2009, jossa silmämääräisestiarvioitiin vedenlaadun olevan sameaa. Joenluonnontilaisuutta ovat muuttaneet voimakas uoman perkaus,perkauksesta johtuva veden pinnan lasku sekä uomanylittävä tie. Inventoinnin ja sähkökoekalastuksen aikanaNoiviojoessa ei havaittu kaloja (Jyrävänkoski 2009c).Raatepurolle inventointi tehtiin 11, 13 ja 24.8.2009, jossasilmämääräisesti Raatepuron vedenlaatu arvioitiin hyväksi.Puron luonnontilaisuutta ovat muuttaneet uoman perkauslyhyellä matkalla, limoittuminen sekä uoman ylittävät tiet.Inventoinnin perusteella todetaan että puro on enimmäkseenluonnontilainen ja kunnostustoimenpiteenä voidaanharkita peratun osuuden kiveämistä (Jyrävänkoski 2009d).8.10.3.3 Pintavesien fysikaalis-kemiallinen tilaVaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaLouhinta-alueiden ympäristössä vedenlaatua on tutkittuKitkajoen yhteistarkkailun mukaisesti alueella toimivienRukan ja Posion Aholan jätevedenpuhdistamojen sekäKuusamon kalanviljelylaitoksen tarkkailuvelvoitteidenvuoksi (LVT 2009).Pohjoisten louhinta-alueiden läheisyydessä Kuusamonkalanviljelylaitoksen päästöjä tarkkaillaan kahdessa havaintopisteessäP0 ja P1, joista näytteet otetaan kahdesti vuodessa.Näytepiste P0 sijaitsee Kitkajoessa kalanviljelylaitoksenylävirran ja P1 kalanviljelylaitoksen alavirran puolella(LVT 2009) (Kuva 8-30).Vuoden 2009 yhteistarkkailussa maaliskuun näytteenotossakokonaisfosforipitoisuuden osalta pitoisuus kalan-56

viljelylaitoksen alapuolisella pisteellä P1 oli hieman korkeampikuin vertailupisteellä P0, johtuen mahdollisesti vähäisestäkuormituksesta. Muiden mitattujen muuttujienosalta vedenlaatu oli samanlainen pisteiden P0 ja P1 välilläja kuormitusvaikutusta Kitkajokeen ei ollut havaittavissa.Kaikkien havaintopisteiden happitilanne oli hyvä (LVT2009) (Taulukko 8-5).Elokuun 2009 näytteenotossa kalanviljelylaitoksen alapuolisessapisteessä P1 havaittiin enterokokkeja enemmänkuin yläpuolisessa pisteessä P0. Muiden muuttujienosalta vedenlaatu oli laitoksen ylä- ja alapuolella varsin samanlainenja kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa.Happitilanne oli myös elokuussa hyvä molemmissa havaintopisteissä(LVT 2009).Taulukko 8-5. Tarkkailupisteiden P0 ja P1 vesianalyysien tulokset maalis- jaelokuussa 2009 (LVT 2009).Kuva 8-30. Kitkajoen yhteistarkkailun Kuusamon kalanviljelylaitoksenvesinäytetarkkailupisteiden sijainti Kitkajoessa (LVT 2009).SähkönAmmo NitraattinitriittitypLämpökestoisetKokonaisfosLämpö Näkösyjohtav Kokonais Fosfaatti koliformisetAlkalini Kloro Kiinto Kokonais niumtyfori,Pvm tila vyys Syvyys Väri Happi Happi pH uus teetti fylli aine typpi ppi en summa fosfori fosfori bakteerit Enterokokit Rauta suodatettu°C m m mgPt/l mgO2/l % mS/m mmol/l µg/l mg/l µgN/l µgN/l µgN/l µgP/l µgP/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l µgP/lP0 26.3.2009 0,4 0,8 0,3

Taulukko 8-6. Kooste Kesäjoen ja Yli-Kitkan vesianalyysien tuloksista 2009 (LVT 2009).PvmOttosyvyysSähkönjohtavuusKokonaisfosforiKokonaistyppi Väri SameusKiintoaineRautam mS/m µg/l µg/l mg Pt/lFNU mg/l µg/lKe4 22.4.2009 0,1 8,7 15 300 40 1,6 1,2Ke2 22.4.2009 0,1 35 26 19000 40 1,9 1,4Ke1 22.4.2009 0,5 19,3 19 7100 40 1,7 0,5Kitk 22.4.2009 1 4,7 13 240 10 0 0,5Kitk 22.4.2009 6 18,3 22 6200 40 2,4 0,5Kitk 22.4.2009 11 21,6 35 7400 150 55 6,6Ke4 22.7.2009 0,1 7,1 13 360 30 2,1 3,1Ke2 22.7.2009 0,1 22 34 10000 50 2,6 1,7Ke1 22.7.2009 0,5 11,4 12 2500 50 2,2 0,5Kitk 22.7.2009 1 5 16 400 30 1,2 1,9Kitk 22.7.2009 6 6,3 16 680 40 2,9 2,1Kitk 22.7.2009 11 7,5 32 1000 150 6,4 8,6Kitn 22.7.2009 1 6 190Kiti 22.7.2009 1 7 240Kito 22.7.2009 8 210Ke1 4.8.2009 0,5 9 17 1400 90 2,8 1 960Ke4 20.8.2009 0,1 6,6 10 350 30 2,3 1,7Ke2 20.8.2009 0,1 10,5 15 3300 90 2,4 1,7Ke1 20.8.2009 0,5 6,8 15 1000 150 2,1 0,5Kitk 20.8.2009 1 5,2 14 1400 40 2,4 1,3Kitk 20.8.2009 6 6,2 15 700 90 4,4 2,1Kitk 20.8.2009 11 8,3 32 2000 200 3,6 11Kitn 20.8.2009 1 5 350Kiti 20.8.2009 1 6 320Kito 20.8.2009 1 9 280Juomasuon avolouhosJuomasuon avolouhoksesta ja sen lähiympäristöstäon otettu vesinäytteitä koelouhinnan aikana syksyllä1992. Näytteitä otettiin ainakin Juomasuon louhoksenviereen rakennetun selkeytysaltaan purkuputken suultaja Hangaspuroon johtavasta laskuojasta (PSV 1993)(Taulukko 8-7).Taulukko 8-7. Juomasuon selkeytysaltaan ja laskuojan vesinäytteiden analyysitulokset vuodelta 1992 (PSV 1993).Näyte PvmKiintoaine(mg/l) Kok. N (µg/l) As (µg/l) Co (µg/l) Fe (µg/l) SO4 (mg/l)1565/92 8.10.1992 58 1520

Juomasuon avolouhoksesta ja sen ympäristöstä onotettu pintavesinäytteitä kahdeksasta näytepisteestä5.6.2007. Kaksi näytettä on otettu Juomasuon avolouhoksesta(pohjois- ja eteläpää), kolme Hangaspurosta(Hangaspuro pato, Hangaspuro keskiosa ja Hangaspuro,yksi Sakarinkaivulammesta ja kaksi siihen johtavista metsäojista(Metsäoja pohjoiseen ja Metsäoja länsipuolella) (LVT2007) (Kuva 8-32).Avolouhoksesta otetussa näytteessä oli jonkin verrankiintoainesta (3,8-4,5 mg/l), 51-54 mg/l sulfaattia ja pH oli7,8. Typen yhdisteiden pitoisuudet olivat varsin pienet.Arseenin, kuparin, raudan, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuudetolivat hyvin pieniä. Kobolttia (37,2-40,7 µg/l) ja uraania(10,3-11,1 µg/l) esiintyi vedessä jonkin verran (LVT 2007)(Taulukko 88).Hangaspurosta otetuissa näytteissä kiintoainepitoisuusoli tyypillinen pienille purovesille ja pH-arvot vaihtelivatvälillä 6,7-7,5. Sulfaattia oli varsin vähän ylävirran näytteessä(3,0 mg/l), mutta pitoisuus kohosi louhoksen kohdallaolevassa pisteessä (18 mg/l). Arseenin ja koboltin pitoisuuksissaoli selittämätöntä vaihtelua eri näytteenottopisteidenvälillä. Uraanin pitoisuus oli Hangaspuron ylävirrannäytteenottopisteessä 0,07 µg/l, louhoksen kohdalla 0,41µg/l ja alavirran näytteenottopisteessä 0,21 µg/l (LVT 2007)(Taulukko 88).Sakarinkaivulamminsuon ojien ja –lammen vesinäytteidenpH oli välillä 6,7-7,1. Kiintoaine- ja metalli- ja sulfaattipitoisuudetolivat pieniä. Typpiyhdisteiden pitoisuuksissa eiollut mitään epätavallista (LVT 2007) (Taulukko 8-8).Kuva 8-32. Juomasuon vesinäytepisteiden sijainti vuoden 2007näytteenotossa (LVT 2007).Taulukko 8-8. Juomasuon vesinäytteiden analyysitulokset vuodelta 2007 (LVT 2007).SijaintiPvmKiintoaine(mg/l)Kok. N(µg/l)As(µg/l)Co(µg/l)Fe(µg/l)SO4(mg/l)Nitriittityppi(µg/l)Nitraattinitriittitypensumma(µg/l)Juomasuon avolouhos,pohjoispää (1)5.6.2007 4,5 84 0,49 40,7

Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon Maaselän jätteenkäsittelyalueen vanhan2007 suljetun kaatopaikan, uuden käsittelyalueen ja kompostointialueenvesien laatua on seurattu ympäristölupapäätöksenmukaisesti kaatopaikkavesien ja pintavesienosalta (Kuva 8-33).Kaatopaikkavesien osalta vanhan kaatopaikan kaatopaikkavesienosalta näytteet on otettu maasuodattimestalähtevästä vedestä (Pur9 ja Pur10) ja maasuodattimen yläpuolisestajakokaivosta (Jak8). Uuden täyttöalueen osaltanäytteitä on otettu pienpuhdistamolle tulevasta (Tuleva) jalähtevästä (Lähtevä) vedestä. Näytteitä otetaan neljä kertaavuodessa (maalis-, kesä-, elo-, ja syyskuussa). Vuoden 2009tarkkailussa ennen maasuodatinta (Jak 8) sekä maasuodattimestalähtevässä vedessä (Pur9 ja Pur10) oli mm. kaatopaikkavesilletyypillisesti paljon veteen liuenneita suoloja(sähkönjohtavuus ja kloridi), happea kuluttavaa ainestasekä runsaasti ravinteita. Uudelta jätteenkäsittelyalueeltapienpuhdistamolle tulevassa vedessä (Tuleva) oli kaatopaikkavesilletyypillisesti korkeat sähkönjohtavuusarvot jakloridipitoisuudet sekä korkeat ravinnepitoisuudet (typpijafosforipitoisuus). Kokonaistyppi oli pääosin ammoniumtyppenä54 - 79%. Nitraattityppeä ei esiintynyt lainkaan(Pöyry 2010a).Pintavesien osalta näytteitä otetaan kesä-, elo-, ja syyskuussa Koivulampeen laskevasta avo-ojasta(Koi1), Koivulammesta Kurkijärveen laskevasta ojasta(Koivupuro) (Koi7), Jormuan Koivulahdesta (Kur4) jaKorkeaharjunpurosta (Khp5). Vuoden 2009 tarkkailussa kaatopaikanalapuolisessa avo-ojassa (Koi1) kaatopaikan vaikutusoli selvästi nähtävissä mm. kohonneina sähkönjohtavuusarvoinaja kloridi- ja ravinnepitoisuuksina. Kaatopaikanvaikutus oli lievemmin nähtävissä myös KoivulammestaJormuaan laskevassa ojassa (Koi7) mm. kohonneina sähkönjohtavuusarvoinaja kloridipitoisuuksina. Myös kokonais-ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat selvästi koholla(Pöyry 2010a).Kompostointikentän suoto- ja valumavesien laatua janiiden vesistövaikutuksia on seurattu kolmesta havaintopisteestämaasuodattimen jälkeisestä mittakaivosta elikompostointialueelta poistuvasta vedestä (H1), purkuojastakompostointialueen alapuolisesta pisteestä (H2) ja metsäojastakompostointialueen yläpuolisesta pisteestä (H3).Vuoden 2010 tarkkailussa mittakaivoon (H1) tulevissa vesissäoli mm. hyvin korkeat ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvotsekä veden hygieeninen laatu oli heikko.Kompostointialueen yläpuolisessa metsäojassa (H3) yleistälikaantuneisuutta ja jätevesien vaikutusta kuvaavat parametritsähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat alhaisia.Kompostointialueen alapuolisella ojapisteellä (H2) vedenlaatu oli syyskuussa kaikilta tutkituilta osin yläpuolista pistettä(H3) heikompi (Pöyry 2010b).Kuva 8-33. Kuusamon jäteaseman veden laadun tarkkailupisteet.8.10.3.4 Pintavesien ekologinen tilaVesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu kuvaa vesiemmetilaa. Pintavesien ekologisen luokituksen pääpaino onvesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnanaiheuttamiin muutoksiin. Ympäristöhallinnonekologinen luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000 –2007 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoaei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntijaarvioveden laadun perusteella (POPELY 2010).Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaLouhinta-alueet ja VE1:n mukainen rikastustoimintatulisivat sijaitsemaan Koutajoen latvavesistöalueella (65).Koutajoen alueen vesistöt ovat mukana Oulujoen - Iijoenvesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen2015 (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009a).Valtaosa alueen vesimuodostumista on hyvässä taierinomaisessa tilassa. Näiden vesimuodostumien tavoitteenaonkin vähintään nykytilan säilyttäminen. Kitka- jaOulankajokien ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksija Kitkajärvien tila hyväksi. Järvistä tyydyttävään tilaan onluokittunut ainoastaan Yli-Kitkan Kesälahti. Osalle vesimuodostumianykytilaa ei ole voitu määrittää tiedon puutteenvuoksi (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009b) (Kuva 8-34).Oulangan Natura-alueen kaikki vesiluontoa käsittävätNatura-luontotyypit ovat hyvässä luonnontilassa ja niidenhyvän tilan on säilyttävä (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuunympäristökeskus 2009b).Yli-Kitkan Kesälahdella suurin este hyvän ekologisen tilansaavuttamiseksi on rehevöityminen. ravinnepitoisuudeteivät ylitä hyvän rajaa, mutta a-klorofyllipitoisuus on korkea60

(9,3 μg/l), kun tavoite on alle 7 μg/l (Pohjois-Pohjanmaan jaKainuun ympäristökeskus 2009b).Kuva 8-35. Pintavesien ekologinen tila Kemijoen vesistöalueella (Lapinympäristökeskus 2010).Kuva 8-34. Pintavesien ekologinen tila Koutajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuu ympäristökeskus 2009b).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaRikastustoiminnan vaihtoehto (VE2) Salmijärvenkaakkoispuolella sijoittuisi Kemijoen vesistöalueelle(65) Jumiskon voimalaitoksen (65.39) valuma-alueelleMourujoen (65.396) ja Lauttajoen (65.395) valuma-alueidenrajalle.Hankealueen lähialueen vesistöjen ekologista tilaa ei oleluokiteltu. Jumiskon voimalaitoksen (65.39) valuma-alueellaainoastaan Jumiskonjoen säännöstelty voimalaitoksenalapuolinen jokiosuus on alustavan asiantuntija-arvion perusteellaarvioituna hyvä. Kemijärvi on nimetty voimakkaastimuutetuksi vesimuodostumaksi, jonka ekologinentila arvioidaan suhteutettuna parhaaseen saavutettavissaolevaan tilaan. Kemijärven alaosan ekologinen tila on hyvä(OIVA 2011) (Kuva 8-35).Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaRikastustoiminta Kuusamon kaupungin jäteasemanvaihtoehdon 3 mukaisesti sijoittuisi vedenjakajalle VienanKemin latvavesistöalueelle (74) Iijoen vesistöalueen (61)itäpuolelle. Valtaosa Jäteaseman vesistä virtaa Iijoen vesistöalueelleKurkijärveen, jonne myös rikastushiekka-alueenpuhdistetut vedet tultaisi johtamaan.Vienan Kemin ja Iijoen alueen vesistöt ovat mukanaOulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassavuoteen 2015 (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009a).Iijoen vesistön järvet ja joet ovat pääosin hyvässä taijopa erinomaisessa tilassa. Näiden vesimuodostumien tavoitteenaonkin se, että nykytila ei heikkene. Vesistön alaosallaon sellaisia vesimuodostumia, joiden nykytila on tyydyttävä.Ne on saatava vähintään hyvään tilaan. Osasta vesimuodostumiaei ole tarpeeksi tietoa luokittelua varten(Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus 2009b)(Kuva 8-36).Jätekeskuksen lähistöllä Kurkijärven ja Kostonjärven välinenvesireitti on ekologiselta tilaltaan hyvä. Kostonjärvion nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi,jonka ekologinen tila on arvioitu suhteutettuna parhaaseensaavutettavissa olevaan tilaan. Kostonjärven tila onhyvä. Kostonjärvestä lähtevä Iijokeen laskevan Kostonjoentila on hyvä (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009b).Iijoen alaosalla noin 90 kilometrin osuus rannikoltaKipinänkoskeen saakka on nimetty voimakkaasti muutetuksivesimuodostumaksi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä.Muilta osin Iijoen pääuoman ekologinen tila on hyvä(POPELY 2011b).61

Tähän kuva Iijoen vesistöalueen ekologista tilaa ilmentävästäkartasta, johon lisätty hankealueen sijainti (Lähde:Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus 2009b)Kuva 8-36. Pintavesien ekologinen tila Iijoenvesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuuympäristökeskus 2009 b).Valtaosa Vienan Kemin vesistöjen vesimuodostumistaon hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Näiden vesimuodostumientavoitteena onkin vähintään nykytilan säilyttäminen.Järvistä välttävään tilaan on luokiteltu ainoastaanTorankijärvi. Osalle vesimuodostumia nykytilaa ei ole voitumäärittää tiedon puutteen vuoksi (Pohjois-Pohjanmaan jaKainuun ympäristökeskus 2009b) (Kuva 8-37).Hankealueen lähimpien vesistöjen ekologista tilaa ei oleluokiteltu. Vesistöalueen suurista järvistä Kuusamojärvessäja Muojärvi-Kirpistössä ekologinen tila on hyvä.Joukamojärven tila on erinomainen.Tähän kuva Vienan Kemin vesistöalueen ekologista tilaailmentävästä kartasta, johon lisätty hankealueen sijainti(Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus2009b)8.10.3.4 Kalasto ja kalastusKitkajärvet ja kitkajoki ovat kalastollisesti erittäin tärkeitä vesistöjä.Kitkajärvet tunnetaan erityisesti muikkusaaliistaan,Kitkajoki on puolestaan matkailukalastuksen kannalta arvokasvirtavesikohde, jossa saaliskohteina ovat taimen, harjusja siika.Kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöissä on tehty kalataloudellisiavelvoitetarkkailuja Kitkajärvessä sekä siihenlaskevassa Kesäjoessa. Kesäjoen ja Yli-Kitkan Kesälahdenkalataloudelliset velvoitetarkkailut ovat liittyneet Rukan jätevedenpuhdistamonvelvoitetarkkailuihin. Kitkajoen yhteistarkkailuunei sisälly kalatalousvelvoitetta. MyöskäänKuusamon jäteaseman velvoitetarkkailuihin ei sisälly kalataloustutkimuksiaKurkijärvessä. Salmijärvessä ja sitä lähelläolevissa alapuolisissa vesistöissä ei ole tehty kalataloudellisiatutkimuksia. YVA:n aikana keskeisissä vaikutusalueen vesistöissätehdään kalataloudellisia tutkimuksia. Myös aikaisempiaselvityksiä hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa.Seuraavassa on kuvattu lyhyesti alueen kalastoa ja kalastustaolemassa olevan aineiston avulla:62

Kuva 8-37. Pintavesien ekologinen tila VienanKemin vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan jaKainuu ympäristökeskus 2009 b).Kesäjoki (Sivakkaharjun – Meurastuksenahon louhintaalueenvaikutusalueella)Kesäjoki oli vielä 1950- 1960-luvulla hyvä järvitaimen- jatammukkajoki, ja tuolloin saaliiksi saatiin kookasta taimenta.1980-luvulla Kesäjoen luonnonvaraisen taimenkannantodettiin hävinneen. 2000-luvun alussa tehtyjen sähkökoekalastuksienmukaan joen nykyisiin kalalajeihin kuuluvat ainakinahven, hauki, made ja taimen. Taimenet eivät kuitenkaantodennäköisesti ole Kesäjoen omaa kantaa, vaan ovatperäisin istutuksista. Kalastusta ei Kesäjoessa enää nykyäänjuurikaan harjoiteta. Kesäjoen huonosta veden laadustajohtuen osakaskunta ei tee jokeen kalaistutuksia. (JaakkoPöyry Infra. 2005)Yli-Kitka, Kesälahti (Sivakkaharjun – Meurastuksenahonlouhinta-alueen vaikutusalueella)Yli-Kitkan Kesälahden kalastoon kuului vuonna 2008tehdyn selvityksen mukaan ainakin muikku, siika, taimen,hauki, ahven, made, särki ja kiiski. Myös harjus kuuluneeKesälahden kalastoon. Viime aikoina lajistossa on havaittuyhä enemmän särkikaloja. Muikulle ja siialle Kesälahti ei olekutualueena kovin merkittävä, ja alue toimiikin ko. lajeillelähinnä syönnösalueena.Kesälahti on kalastuksen kannalta merkittävä alue.Vuonna 1998 tehdyn selvityksen mukaan rantatilallisistaalueella kalasti 20 taloutta 40:stä. Pääasiallinen kalastusmuotooli verkko- ja nuottakalastus. Vuonna 2008Kokonaissaalis oli 1 700 kiloa. Suurin osa saaliista oli muikkua(66 %). Siikaa saaliista oli 15% ja ahventa 10%. Kalastuskeskittyi lähinnä sulan veden aikaan.Osakaskunnan arvion mukaan Kesälahdelta on saatusaalista viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin2 481 kiloa vuodessa, josta muikkua 33% ja siikaa33%. Saman arvion mukaan Kesälahden alueella kalastaavuosittain viisi nuottakuntaa ja kymmenkunta kotitaloutta.Kotitalouksien pääasiallisena pyydyksenä ovat verkot.(Jaakko Pöyry Infra. 2005)Yli-Kitka, Vasikkaselkä (vaikutusalueiden ulkopuolella)Yli-Kitkan Vasikkaselän kalastoon kuului vuonna 2008tehdyn koekalastuksen mukaan ainakin ahven, kiiski, hauki,muikku, siika, made, särki ja mutu. Koekalastuksen yksikkösaaliitolivat pienet, joka on tyypillistä karuille järville.Tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat särki, muikkuja ahven. Yksilömäärinä laskettuna runsain laji oli muikku.(RKTL. 2008)Kitkajoki (Juomasuon louhinta-alueen ja rikastushiekkaalueenvaikutusalueella)Kitkajoen kalastusalue on 14 kilometrin pituinen, jostapuolet on koskialuetta. Kitkajoki on kalastusmatkailunkannalta tärkeä paikka. Yleisimpiä saaliskaloja alueella onharjus, siika ja taimen. Harjuskanta on kohtalaisen runsas,samoin siikaa on paikoitellen runsaasti. Alueelta saadaanvuosittain saaliiksi 200 - 350 taimenta. Kitkajoen suvantopaikoistatavataan haukea. Kalastusaika Kitkajoen kalastusalueellaon 1.6.-10.9, ja kalastusvälineinä saa käyttää viehettäja perhoa. Alueelle istutetaan kesäisin pyyntikokoisia taimenia(http://www.kuusamonkalastusalue.fi/joet_oulanka.html.30.3.2011).63

8.10.4 Pohjavedet8.10.3.5 Purojen ja järvien pohjaeläimistöVaikutusalueen vesistöjen velvoitetarkkailuihin ei sisällypohjaeläintarkkailuja. Ympäristöhallinnon pohjaeläinrekisterinperusteella Kitkajoesta Käylän kohdalta sekä Yli-Kitkaneteläosasta on olemassa yksittäisiä pohjaeläinnäytteidentuloksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikanakeskeisillä vaikutusalueen vesistöillä toteutetaan pohjaeläintutkimuksia.Myös aikaisempia saatavilla olevia tutkimustuloksiahyödynnetään vaikutustenarvioinnissa.8.10.3.6 SedimentitVaikutusalueen vesistöissä ei tiettävästi ole tehty aikaisemminsedimenttitutkimuksia. YVA:n aikana tehdään vaikutustenkannalta keskeisimmissä vesistöissä sedimenttitutkimuksia.Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaJuomasuoJuomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran kaivosalueetsijoittuvat Hangasvaaran ja Pohjasvaaran alueille, jotkaovat moreenipeitteisiä kalliomäkiä. Hangasvaaran jaPohjasvaaran väliin sijoittuu suoaluetta sekä Hangaslampi.Hangasvaaran ja Pohjasvaaran alueilla muodostuva pohjavesipurkautuu vaaran alarinteiden lähteistä sekä vaarojaympäröiviin lampiin ja ojiin ja suoalueille. Kaivosalueetja niihin liittyvät mahdolliset rikastamoalueet eivät sijaitseluokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät yksityiset talousvesikaivotsijaitsevat Juomasuon kaivosalueen luoteis-ja pohjoispuolella Käylän kylätaajaman alueella sekäKitkajoen rannassa (Kuva 8-38).Käylän kylän julkiset rakennukset sekä pääosa asutuksestaovat liittyneet Käylän seudun vesiosuuskuntaan, jonkavedenottamo sijaitsee Kitkajoen pohjoisrannalla Käylän kylätaajamanlänsipuolella noin 1,5 kilometrin päässä. Tämänlisäksi alueella on yksityisiä talousvesikaivoja. Käylän kylänalueella on tehty kaivokartoitus helmikuussa 2011. Käylänkylätaajaman alueella on noin kymmenen yksityiskaivoa,joista osa on rengaskaivoja ja osa porakaivoja. Käylän kylänitäpuolella Kitkajoen rannassa olevien vapaa-ajan kiinteistöjenkaivot ovat rengaskaivoja.Kuva 8-38. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat Juomasuon kaivosalueen luoteis- ja pohjoispuolella Käylän kylätaajaman alueellasekä Kitkajoen rannassa.64

Kaivokartoituksen yhteydessä helmikuussa 2011 alueenporakaivoista otettiin vesinäytteet kalliopohjaveden luontaistentaustapitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteistä tutkittiinyleiset vedet laatua kuvaavat parametri (pH. happi,sameus), raskasmetallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V),rauta, mangaani, uraani sekä radon.Pohjaveden raskasmetallipitoisuudet olivat tutkituissavesinäytteissä alhaisia pitoisuuksien ollessa pääosin allelaboratorion määritysrajan. Sinkin pitoisuudet olivat tutkituistametalleista korkeimmat (

Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven rikastamoalueen vaikutusalueella ei oleluokiteltuja pohjavesialueita eikä yksityisiä talousvesikaivoja.Suunniteltu rikastamoalue sijaitsee Salmijärven eteläpuolella.Alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttäSalmijärven pohjoispuolella sijaitsevalle Salmijärven pohjavesialueelle.Suunnitellun rikastamon alueella luontaisestimuodostuva pohjavesi purkautuu ympäröiville suoalueilleja vesistöihin.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaKuusamon jäteaseman läheisyydessä sijaitsevan rikastamoalueenvaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueitaeikä yksityisiä talousvesikaivoja. Alueella luontaisestimuodostuva pohjavesi purkautuu ympäröiville suoalueilleja vesistöihin.8.10.5 LähteetSuunniteltujen vesienjohtamisreittien varrella ja hankealueidenlähiympäristössä on useita lähteitä. Juomasuon-Hangaslammen-Pohjasvaaran alueella hankkeen läheisyyteensijoittuu yhteensä neljä lähdettä. Pohjasvaaran rinteilläon myös useita noroja. Salmijärven alueen länsipuolellaojitusalueen keskellä sekä jätekeskuksen eteläpuolella onlähteet. Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon alueella sen sijaanei ole peruskartalle merkittyjä lähteitä.8.10.6 Natura-alueet ja muutluonnonsuojelualueetSivakkaharju ja MeurastuksenahoValtavaara-Pyhävaaran Natura-alue (FI1101601, SCI/SPA) sijaitsee valtatie 5:n itäpuolella noin neljän kilometrinetäisyydellä hankealueesta. Valtaosa Valtavaarasta sijaitseevaltakunnallisesti arvokkaalla Virkkulan maisemansuojelualueella(MAO110130). Natura-alueen eteläosa sijaitseePyhävaaran vanhojen metsien suojeluohjelma-alueella(AMO110245). Valtavaaran ja Pyhävaaran suojelua on toteutetturauhoittamalla valtion maita luonnonsuojelualueiksi.Alue kuuluu myös kansainvälisesti arvokkaisiin lintualueisiin(IBA FI035) ja alueen kalliot ovat valtakunnallisestiarvokkaita (KAO110163, KAO110162, KAO110149).Hankealue kuuluu myös Kuusamon, Posion ja Sallan kunnissasijaitsevaan Koutajoen vesistöön, joka on suojeltuvoimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla (35/1987)(Kuva 8-40).Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaKätkytvaaran Natura-alue (FI1101633) sijaitsee hankealueeltaitäkoilliseen noin kilometrin etäisyydellä valtatie5:n pohjoispuolella. Kätkytvaaran alue kuuluu vanhojenmetsien suojeluohjelmaan (AMO110218) (Kuva 8-40).Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueellaPötkönsuon Natura-alue (FI1101620) sijaitsee noinkilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella.Osa Pötkönsuosta kuuluu soidensuojeluohjelmaan(SSO110463) (Kuva 8-40).Vaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaPohjoisten louhinta-alueiden osalta lähin Natura-alueHarjasuo-Laurinkorpi (FI1101622) sijaitsee Juomasuon,Hangaslammen ja Pohjasvaaran itäpuolella noin puolentoistakilometrin etäisyydellä. Natura –verkostoon sisällytetytalueet kuuluvat myös Harjasuon-Laurinkorven soidensuojeluohjelma-alueeseen(SSO110453). Alueen suojeluaon toteutettu rauhoittamalla Harjalammen pohjoispuolinenalue Veli Sunbäckin luonnonsuojelualueeksi(YSA204514) (Kuva 8-40).Kokkojärvi-Kuivajärven Natura-alue (FI1101639) sijaitseePohjasvaaran itäpuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellähankealueesta. Valtaosa Natura –verkostoon kuuluvastaalueesta kuuluu samannimisenä myös lintuvesiensuojeluohjelmaan(LVO110242). Natura-alueen suojelua ontoteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi(YSA204471, YSA204436, YSA204439). Oulangan Naturaalue(FI1101645) ja kansallispuisto (KPU110020) sijoittuvathankealueen pohjois- ja itäpuolelle noin 9 kilometrin etäisyydelle(Kuva 8-40).66

Kuva 8-40. Natura 2000- ja luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmat hankealueiden ympäristössä.67

Taulukko 8-9. Natura 2000- ja luonnonsuojelualueet hankealueidenympäristössä (Valtion ympäristöhallinto, BirdLife Suomi 2011).Juomasuo, Hangaslampi ja PohjasvaaraNatura-alueen nimi Tyyppi Etäisyys,kmNatura-tarveharkintaHarjasuo-Laurinkorpi SCI 1,4 -Kokkojärvi-Kuivajärvi SPA 3,1 -Oulanka SPA/SCI 9,0 -Meurastuksenaho ja SivakkaharjuValtavaara-Pyhävaara SPA/SCI 3,9 -SalmijärviKätkytvaara SCI 1,1 -Jätekeskuksen aluePötkönsuo SPA/SCI 0,8 KylläKaavojen luonnonsuojelualuevaraukset on esitettyedellä kohdassa maankäyttö kohdassa 8.1.8.10.6 Luonnonolosuhteet8.10.6.1 YleistäKoillismaa on suurelta osin ylänköseutua eli yli 200 m mpyolevaa aluetta suurimpien vaarojen kohotessa 500 metrinkorkeuteen. Koillismaa on maamme lumisinta aluetta yhdessäYlä-Kainuun kanssa. Syynä tähän on maaston kohoamisenaiheuttama sademäärien kasvaminen kohti koillista.Termiset vuodenajat ovat Kuusamon alueella hyvin selvätja ilmasto on arktinen ja ankara. Kasvukauden pituus on130 - 140 päivää ja tehoisan lämpötilan summa noin 800 ˚C.Kuusamo kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen jasiinä edelleen Koillismaahan. Kuusamon maaperä on kalkkipitoistaja maaston korkeusvaihtelut ovat huomattavia,minkä vuoksi alueen kasvillisuus on monipuolista ja siihenkuuluu tavanomaisen suo- ja metsälajiston lisäksi mm. kalkkiasuosivaa lajistoa ja tunturikasvillisuutta. Kuusamon alueelletyypillisiä reheviä elinympäristöjä ovat rinnesuot, korvet,lehdot sekä rehevät vesistöjenvarsimetsät. Alueen yleisinmetsätyyppi on variksenmarja-mustikka tyyppi (EMT).Metsät ovat pohjoiselle tyypillisesti harvoja ja suhteellisenmatalakasvuisia. Kuusimetsät ovat yleisiä ja kuusen muotoon kapea ja kynttilämäinen. Kasvullisesta metsämaasta ylipuolet on mäntyvaltaista.Kuusamon eläimistö on runsaslajinen ja se koostuu arktisista,itäisistä ja eteläisistä eläinlajeista. Suurin osa eläimistöstäon etelästä jääkauden jälkeen levinnyttä lajistoa.Alueella tavataan suurpetoja kuten karhua, sutta ja ahmaaja itärajan takaa niitä tulee satunnaisesti lisää. Kuusamokuuluu myös poronhoitoalueeseen.8.10.6.2 HankealueetVaihtoehto 1 (VE1). Rikastus JuomasuollaJuomansuon alueen metsiä on käsitelty voimallisesti javaltaosa alueesta on avohakattua. Havupuuvaltaisia metsiäon jäljellä lähinnä alueen reunoilla. Juomasuon eteläosanrikastamoalue sijoittuu havupuuvaltaisella ojitetulle suolle.Juomasuon pohjois- ja itäreunalla on kaksi luonnontilaistapuutonta avosuota. Myös Pohjasvaaran ja Hangaslammenalueet on avohakattu; puustoa on Hangaslammella jäljelläainoastaan Hangaslammen rannalla ohuena kaistaleena.Rikastushiekka-altaan VE1A alueella on avosuota, peltoja,avohakkuualoja sekä sekapuustoista kasvatusmetsää.Rikastushiekka-allas VE1B sijoittuu laajalle avohakkuualalleja puustoa on jäljellä lähinnä ojien varsilla sekä pienialaisellakuviolla metsäautotien varressa. Alueen keskellä onPyöreälampi, johon on johdettu ympäröivien ojitusalueidenvesiä.Meurastuksenahon alue on pääasiassa avohakattua japuustoa on jäljellä lähinnä alueen eteläreunalla sijaitsevansuon reunoilla. Sivakkaharjun alue on harvapuustoista japuustoa kasvaa siellä täällä lähinnä ojan ympäristössä.Vaihtoehto 2 (VE2). Rikastus Salmijärven alueellaSalmijärven rikastushiekka-allas, rikastamo ja varastoalueetsijoittuvat Salmijärven eteläpuolelle. Alueen itä- ja eteläosaon hakattu aukoksi, muuten alue on runsaspuustoinen.Salmijärven itäosaan laskee luonnontilainen Herrainoja.Myös Salmijärven länsipäästä alkunsa saava Salmijoki onluonnontilainen.Vaihtoehto 3 (VE3). Rikastus Kuusamon kaupungin jäteasemanalueella Rikastushiekka-allas VE3A sijoittuuKoivulammen ja valtatie 20:n väliselle alueelle. Alueen metsikkörakenneon pienialaisten avohakkuualojen pirstomaa.Myös jätekeskuksen eteläpuolelle sijoittuvalla rikastushiekka-alueellaVE3B on tehty avohakkuita ja keskellä aluetta onpienialainen avosuo. Rikastamon alueella on lähde.8.10.7 Uhanalaiset eliölajitHankealueilta ja niiden lähiympäristöstä tunnetaan vainmuutama uhanalaisen eliölajin esiintymä. Juomasuon koillispuolellaKitkajoen Vähä-Käylänkosken rannalla on tehtyhavainto vaarantuneesta (VU) koskikarasta 1980-luvun lopulla.Meurastuksenahon ympäristössä tehdyt havainnotneidonkengästä, ruosteheinästä ja lettorikosta sijoittuvat1-2 kilometrin etäisyydelle hankealueesta ja havainnot ovatvähintään 40 vuotta vanhoja.68

8.10.8 DirektiivilajitLuontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista hankealueella mahdollisestiesiintyviä lajeja ovat saukko ja viitasammakko.Liito-oravan esiintyminen on mahdollista, mutta epätodennäköistä,sillä laji elää Kuusamossa levinneisyytensäpohjoisrajalla. Luontodirektiivillä suojelluista lepakoistahankealueella saattaa esiintyä pohjanlepakkoa.Luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainituista kasvilajeistahankealueilla ja/tai lähiympäristössä esiintyy todennäköisestikalkinsuosijakämmeköitä.8.10.9 Ilman laatu ja ilmastoHankealueiden ympäristössä ei aikaisempaa teollista toimintaa,jolla olisi merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun.Jätekeskuksen ympäristössä on kaatopaikkatoiminnalletyypillisiä ilmapäästöjä, joilla on myös ilmastovaikutuksia.Ilman laatuun hankealueilla vaikuttaa eniten liikenteenpäästöt ja pölyäminen sekä mahdollinen kaukokulkeuma.69

9. ARVIOINTIMENETELMÄT9.1 ARVIOINNIN TOTEUTUS JAKÄYTETTÄVÄ AINEISTOYmpäristövaikutusten arviointimenettelyssä tullaan hyödyntämäänolemassa olevissa olevista selvityksistä ja suunnitelmistakerättyä tietoa hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoistaja niiden vaikutuksista, hankkeen suunnittelualueestaja sen ympäristöstä. Ympäristövaikutusten arviointiprosessinaikana tehdään puuttuvien ja arvioinnin kannaltaolennaisten tietojen osalta täydentäviä tutkimuksiaja selvityksiä.Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutustenarviointi perustuu:• olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiinja kaivosalueen ympäristön tilan tarkkailutuloksiin• arvioinnin aikana hankkeen tarkentuviin yleissuunnitelmaanja toteutustapoihin• YVA-menettelyn aikana lausunnoissa ja mielipiteissäesitettyihin asioihin sekä tiedotus- jaasukastilaisuuksissa esille tuleviin asioihin• lisäselvityksiin jotka ovat jo käynnissä ja joitatullaan tekemään arviointimenettelyn aikana• vaikutusarvioihin• kirjallisuuteenYmpäristövaikutusten arvioinnissa tullaan kuvaamaansuunnitellun kaivostoiminnan aiheuttamat muutokset alueenja lähiympäristön nykytilassa sekä hankealueen läheisyydessäharjoitettavaan toimintaan. Hankkeen suunnittelussasyntyvä materiaali ja tieto hyödynnetään arviointiprosessissa.Vastaavasti arviointiprosessin yhteydessä voisyntyä uusia selvitettäviä kysymyksiä ja suunniteltavia ratkaisujaliittyen esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutustenvähentämistoimiin. Arviointiselostuksessa vaikutuksiatullaan kuvaamaan ja vertailemaan tekstin, teemakarttojen,valokuvien sekä erilaisten laskelmien ja grafiikoiden avulla.9.2 TEHDYT SELVITYKSET JALISÄSELVITYSTARPEETJuomasuon ja Meurastuksenaho/Sivakkaharjun ympäristönporakaivot kartoitettiin helmikuussa 2011 ja niistä otettiinvesinäytteet pohjaveden ominaisuuksien määrittämiseksi.Em. alueiden ympäristössä on tehty aiempia vesiselvityksiämm. jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailuihinliittyen, joiden tuloksia tullaan käyttämään selvityksissä.Kuusamon kaupungin vuonna 2009 teettämistä puroinventoinneistalöytyy tietoa hankkeen alueisiin liittyvien purojenlähtötilanteista ennen hankkeen toteuttamista ja näitätietoja tullaan käyttämään vesien laadun seurannassa.Myös muita alueella tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään.Alueen luonnon ja lajiston perustiedot on selvitettyavoimista lähteistä.Lisäselvityksiä luonnon nykytilaan tehdään vuoden 2011aikana. Juomasuon ja Meurastuksenahon/Sivakkaharjunalueilla, joissa asutus on lähimpänä, tehdään meluselvitystietokonemallinnuksella syksyllä 2011.70

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu JoulukuuVesistöselvityksetPintavesinäytteet x xSedimenttinäytteetxPohjaeläinnäytteetxVerkkokoekalastuksetxSähkökoekalastuksetxPohjavesiselvityksetKaivokartoitusxPohjavesiputkienasennusx xPohjavesinäytteenotto x xLinnustoselvityksetPesimälinnusto x x xLuontoselvityksetSaukkoxViitasammakkoxLepakot x x x xLiito-oravaxKasvillisuus x x x xMuu eläimistö x x x xLähteet ja norot x x x xTarkkailuun valittavateliölajitx xMelumallinnussyksy2011Taulukko 9-1. Perustilaselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät tutkimukset ja niiden arvioitu toteutusaikataulu vuonna 2011.9.3 VAIKUTUKSET MAA- JAKALLIOPERÄÄNKaivostoiminnan vaikutukset maa- ja kallioperään tulevatsuurelta osin rajoittumaan kaivosalueille. Malmin ja sivukivenlouhinta, pintamaan poistot, rakennusten perustustenteko, teiden rakentaminen ja muut maansiirtotoimenpiteettulevat muokkaamaan alueen topografiaa (moreenindrumliini- ja kumpumuodostumat) ja kallioperää.Kaivosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia maaperäänovat pölyämisen ja kuljetusten aiheuttama kiviainespölynleviäminen ja kaivosalueen ulkopuolella tapahtuvatkemikaalikuljetusten sekä kuljetuskaluston polttoaine- jaöljyonnettomuudet.Maaperän kemiallinen tila voi muuttua kemikaali- tai esimerkiksikoneista tapahtuvien polttoaine- tai öljyvuotojenvuoksi. Myös sivukivikasasta ja rikastushiekka-alueen valumavedetvoivat aiheuttaa maaperän kemiallisen koostumuksenmuuttumista.Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessahuomioidaan ja hyödynnetään olemassa olevaa tietoamaa- ja kallioperän ominaisuuksista alueella sekä ympäristövaikutustenarviointiprosessin aikana tarkentuvastatiedosta louhintamäärien ja toimintojen sijoittumisensuhteen. Louhittavan aineksen, sivukiven ja rikastushiekanominaisuudet tullaan selvittämään, etenkin liukeneekoniistä ympäristöön haitallisia aineita (esim. metalleja)ja ovatko ne happoa muodostavia ja sellaisina maaperäähappamoittavia ja metallien liukenemista edistäviä.71

9.4 VAIKUTUKSET POHJAVESIINKaivostoiminnan pohjavesivaikutukset liittyvät tyypillisestikalliolouhinnan ja louhosalueiden kuivatuksen aiheuttamiinmäärällisiin pohjavesivaikutuksiin sekä rikastamoalueidenaiheuttamiin mahdollisiin laadullisiin pohjavesivaikutuksiin.Arvioinnissa huomioidaan kaivostoiminnan aiheuttamatvaikutukset alueiden pohjavedenhankinnallesekä pohjavesialueiden että yksityisten talousvesikaivojenosalta.Hankkeen pohjavesivaikutusten arviointi toteutetaanperustuen olemassa oleviin tutkimustietoihin, joita täydennetäänkesällä ja syksyllä tehtävillä 2011 lisätutkimuksilla.Kaivosalueiden ympäristössä on toteutettu helmikuussa2011 kaivokartoitus, jonka yhteydessä on tutkittu pohjavedenlaatua Käylän alueella. Sivakkaharjun alueen pohjavesiolosuhteitaon tutkittu aiemmin mm. alueen vedenhankintakäyttöönliittyen. Pohjavesivaikutusten arviointia vartenhankealueiden ympäristöön asennetaan uusia pohjavedenhavaintoputkia. Uusien havaintoputkien avulla saatavientutkimustulosten perusteella saadaan tarkempi kuvahankealueiden pohjaveden pinnankorkeus- ja virtausolosuhteista.Havaintoputkista otetaan ensimmäiset näytteetsyksyllä 2011 pohjaveden luontaisten taustapitoisuuksienselvittämiseksi. Samassa yhteydessä käynnistetään säännöllisetpohjaveden pinnankorkeusmittaukset pohjavedenpinnankorkeuden luontaisen vuodenaikaisvaihtelun selvittämiseksi.Pohjaveden laatua on suunniteltu tarkkailtavaksivuosittain keväällä otettavin näyttein. Asennettavia havaintoputkiavoidaan hyödyntää myöhemmässä vaiheessa kaivostoiminnanpohjavesivaikutusten seurantaan.Kaivosten rikastamoalueiden pohjavesivaikutukset liittyvättyypillisesti happamoitumiseen ja metallien liukenemiseenpohjaveteen. Sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueidensekä selkeytysaltaiden aiheuttamia vaikutuksia pohjavedenlaatuun arvioidaan alueen pohjaveden sekä maaperänja kallioperän geokemiallisten ominaispiirteiden javedenjohtavuuksien perusteella. Tarvittaessa arviointia tarkennetaanlisäselvityksillä (mm. liukoisuustestit).Kalliolouhinnasta ja louhosalueiden kuivatuksesta aiheutuvatvaikutukset pohjaveden pinnankorkeuteen riippuvatkuivatuksen laajuudesta sekä louhosalueiden maaperän jakallioperän vedenjohtavuuksista. Arviointi toteutetaan olemassaoleviin tutkimustietoihin sekä vuonna 2011 tehtäviinlisätutkimuksiin perustuen. Pohjavesiputkien asennuksenyhteydessä saadaan tietoa maa- ja kallioperän laadustaja vedenjohtavuudesta. Meurastuksenahon-Sivakkaharjunhankealueet sijoittuvat vedenhankinnan kannalta tärkeänNoivioharju-Sivakkaharjun pohjavesialueen läheisyyteen.Näillä alueilla arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiotakaivosalueiden kuivatuksesta ympäristön pohjaveden pinnankorkeuteenkohdistuviin vaikutuksiin. Tarvittaessa tehdäänlisäselvityksiä alueen maaperän ja kallioperän laadustasekä pohjavesiolosuhteista pohjavesivaikutusten arvioinnintarkentamiseksi.9.5 VAIKUTUKSET VESISTÖIHINHankkeen keskeisimpiä vaikutuksia ovat vesistöihin kohdistuvatvaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetäänalueelta aikaisemmin kerätty aineisto vedenlaadusta ja kalastosta.Olemassa olevan aineiston lisäksi YVA:n aikana kerätäänlisäaineistoa liittyen veden- ja sedimentin laatuun,pohjaeläimistöön ja kalastoon. Tutkimuksissa käytettävätmenetelmät on esitelty kohdissa 9.5.1-9.5.4 ja tutkimuspisteetkohdassa 9.5.5.9.5.1 PintavedetOlemassa olevaa pintaveden laatuaineistoa täydennetäänvesinäytteenotolla. Näytteitä otetaan YVA:n aikanakahdesti: maalis-huhtikuussa 2011 ja elo-syyskuussa 2011.Vesinäytteitä otetaan sekä joki- että järvialueilta. Näytteetotetaan Limnos–vedennoutimella. Järvialueilla vesinäytteitäotetaan pinnasta (-1 m), välivedestä sekä pohjan läheisyydestä(pohja + 1 m). Matalista vesistöistä otetaan vesinäyteainoastaan pinnasta. Kaikista vesinäytteistä analysoidaanseuraavat parametrit:• Lämpötila• Happi• Sameus• Kiintoaine• Sähkönjohtavuus• Sulfaatti• Alkaliteetti• pH• Väri• CODMn• Mangaani• Kok. N• NH4-N• NO2-3-N• Kok. P• PO4-P• Fe• Klorofylli-a (heinä-elokuussa)• Raskasmetallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V, U)72

9.5.2 Sedimentin laatuSedimenttinäytteitä otetaan järvialueilta. Näytteet otetaanviipaloitavalla Limnos-sedimenttinäytteenottimella.Sedimentistä analysoidaan näytteet seuraavan syvyysjaonmukaisesti: pintasedimentti 0 – 5 cm sekä syvempi sedimentti5 -> cm. Sedimenttinäytteistä analysoidaan seuraavatparametrit:• Hehkutushäviö• Raekokoanalyysi• Raskasmetallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V, U)9.5.3 PohjaeläintutkimuksetPohjaeläintarkkailu tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksenvuonna 2001 julkaiseman järvien ja jokienpohjaeläimistöseurannan näytteenotosta ja raportoinnistaoppaan mukaisesti. Tarkkailussa käytetään ympäristöhallinnonPOHJE –tietojärjestelmästä tulostettuja maastolomakkeita.Järvialueilla otetaan syys-lokakuussa näytteitä otetaanEkman-tyypin nostimella standardia SFS 5076 soveltaen.Jokaiselta näytepisteeltä otetaan 3 rinnakkaista näytettä,jotka käsitellään erillisinä näytteinä. Näytteet seulotaan solmuväliltään0,5 mm:n seulalla. Eläimet määritetään lajitasolleja niistä esitetään lajikoostumus, yksilötiheys ja tuorebiomassa/m2 sekä lasketaan pohjan rehevyystasoa kuvaaviaindeksilukuja.Jokinäytteet otetaan syys-lokakuussa potkuhaavinäytteetstandardia SFS 5077 soveltaen. Havaintopaikoilta otetaankolmelta eri pohjanlaatutyypiltä näyte 30 sekunninpotkintana. Näytteet seulotaan solmuväliltään 0,5 mm:nseulalla ja näytteet käsitellään erillisinä näytteinä. Eläimetmääritetään lajitasolle ja niistä esitetään lajikoostumus sekäyksilömäärä ja biomassa/näyte. Lisäksi lasketaan pohjan rehevyystasoakuvaavia indeksilukuja.Sähkökalastus on kalabiologinen tutkimusmenetelmä,joka perustuu veteen upotettavien elektrodien avullaluodun sähkökentän vaikutukseen. Sähkökalastuksillapyritään selvittämään vaikutusten kannalta keskeisimpienvirtavesien kalastoa, lähinnä arvokkaampien virtakutuistenlajien esiintymistä. Koekalastuksessa noudatetaan normaalejamenettelytapoja eli kalastetaan alavirrasta ylävirtaanpäin reunasta reunaan siksakkia edeten. Haavittavissaolevat kalat kerätään ja vapautetaan laskemisen, mittaustenja punnitusten jälkeen takaisin jokeen. Tutkimuksessakäytettävän keräilyhaavin havaksen solmuväli on 5 mm.Sähkökalastuksissa noudatetaan Ympäristöhallinnonohjeita 8/2006 Työsuojelu sähkökalastuksessa sekäEurooppalaista CEN-standardia (Water quality-SamplingFish with Electricity, SFS-EN 14011). Sähkökoekalastuksettoteutetaan elokuussa 2011.Kalastustiedustelulla kerätään tietoa vaikutusalueen kalastuksestapaikallisilta asukkailta. Kalastustiedustelu tehdäänpostikyselynä. Kyselykaavake lähetetään kaivosalueidenja rikastushiekka-alueiden läheisyydessä asuville talouksille.Lisäksi voidaan hyödyntää myös lupamyyntitilastojaja haastatella osakaskuntien / kalastusalueen yhteyshenkilöitä.Kalastustiedustelussa kysytään vuoden 2010 kalastustaja saalistietoja. Kyselyllä pyritään selvittämään kalastuksenkannalta tärkeimmät alueet sekä kalastettavat kalalajitsekä kalastusmuodot. Lisäksi kysytään tällä hetkellä kalastustahaittaavia tekijöitä sekä muutoksia kalakantojen tilassa.Tiedustelu toteutetaan keväällä 2011.Kalojen haitta-ainetutkimuksilla pyritään selvittämäänpetokalojen metallipitoisuuksia nykytilassa. Tutkimuksessapyydystetään kaivos- ja rikastushiekka-alueiden alapuolisistavesistöistä haukia ja niiden lihaksesta määritetään Ni-,As-, Hg-, Zn-, Cu-, Pb-, Co-, Ba- ja U- pitoisuus. Tutkimus toteutetaanvuonna 2011.9.5.4 KalastotutkimuksetVerkkokoekalastuksilla pyritään selvittämään vaikutustenkannalta oleellisten vesistöjen kalakannan suhteellista kokoa,kalayhteisön rakennetta, lajien runsaussuhteita ja populaatiorakennettaja siinä tapahtuvia muutoksia. Lisäksiverkkokoekalastuksella saadaan näytteitä esimerkiksi vierasainejäämientutkimiseksi. Verkkokoekalastuksissa käytetäänNORDIC-yleiskatsausverkkoja. Järvialueiden koeverkkokalastuksettehdään standardin (SFS-EN 14757 2005)mukaisesti, ottaen huomioon myös Maa- ja metsätalousministeriönasiasta antamat ohjeet. Verkkokoekalastuksettehdään elokuussa 2011.73

9.5.5 Tutkimuspisteet kohteittainOhessa on esitetty ympäristövaikutusten arviointiprosessinaikana otettavien veden- sedimentin-, pohjaeläimistön- jakalaston laadun ja ominaisuuksien selvittämiseksi otettavienlisätutkimuspisteiden sijainti.9.5.5.1 Juomasuon, Hangaslammen jaPohjasvaaran kaivos- ja rikastamoalueet9.5.5.2 Meurastuksenahon ja Sivakkaharjunkaivosalueet74

9.5.5.3 Salmijärven rikastamoalue9.5.5.4 Kuusamon jäteaseman rikastamoalue75

9.6 TOIMINNASSA SYNTYVÄ MELU JATÄRINÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSETKaivostoiminnassa on paljon melua aiheuttavia toimintoja,kuten malmin louhinta ja murskaus sekä koneita ja laitteita,joiden käyttö aiheuttaa melua kaivosalueelle ja sen lähiympäristöön.Melu leviää myös laajemmalle malmikuljetustenmyötä.Melun mallinnustarvetta on arvioitu ympäristössä olevienmahdollisten häiriintyvien kohteiden perusteella.Toiminnot sijoittuvat Juomasuolla ja Meurastuksenahossa/Sivakkaharjulla melko lähelle asutusta ja siksi meluvaikutuksettullaan arvioimaan mallintamalla. Jäteaseman länsipuolellaon asutuskeskittymä noin 1 km etäisyydellä jaNatura-alue lounaispuolella, mikä edellyttää melumallintekemistä. Salmijärven kaakkoispuolella on lähistöllä vainyksittäistä asutusta eikä melun mallinnusta kohteessa tätentarvita. Salmijärven kohteissa Natura-alue sijoittuu noin 1,5km päähän koillispuolelle, mikä on melun kannalta riittävänetäällä. Meluvaikutusten arviointiin voidaan riittävältäosin soveltaa jäteaseman ympäristön tuloksia.Mallinnus tehdään laskentaohjelmalla, joka huomioialueen maaston muodot ja meluesteet. Melutasojen lähtötietoinakäytetään kaluston yleisesti tunnettuja ja vastaavissakohteissa mitattuja äänitehoja. Laskennallisen tarkastelunjälkeen melun kannalta ongelmallisiin kohtiin voidaanesittää ratkaisumalleja melun torjumiseksi. Tämä voi käsittäämm. meluesteiden rakentamista ja suojavyöhykkeitä.Mallinnusohjelman ansiosta eri vaihtoehtoja voidaan tarkastellanopeasti ja melko yksinkertaisin muutoksin suunnittelutyönaikana. Mallinnus tehdään YVA-selostuksen laatimisvaiheessasyksyllä 2011.Tärinän osalta suurin tärinälähde kaivostoiminnassa onräjäytykset, joiden aiheuttama tärinä kohdistuu kallio- jamaaperään ja voi aiheuttaa häiriöitä lähiympäristön herkillekohteille, kuten luonnonsuojelualueilla, asumismukavuudenvähenemistä tai rakenteellisia vaurioita rakennuksille.Muut kaivostoiminnan tärinälähteet (maanpoisto, paalutukset,liikenne) aiheuttavat selvästi pienempää ja paikallisempaatärinää ja niiden vaikutus kohdistuu maaperään.Suomessa ei ole olemassa louhinta- ja liikennetärinällelakisääteisiä arvoja, vaan suosituksia ja ohjearvoja.Louhintatärinän osalta on noudatettu Räjäytysalan normeja,turvallisuusmääräykset 16:0 – julkaisussa esitettyjä ohjearvoja(STM 1998). Liikenteen aiheuttaman tärinän osaltaon noudatettu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen laatimissajulkaisuissa: ”Suositus liikennetärinän arvioimiseksimaankäytön suunnittelussa” (Törnqvist & Talja 2006) ja”Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi” (Talja etal. 2006) esitettyjä ehdotuksia ja suosituksia tärinän ohjearvoiksi.Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat louhintaalueiltanoin puolentoista kilometrin, lähimmät loma-asunnotnoin 300 – 500 metrin ja vakituiset asunnot noin 1,5 kmpäässä malmioista. Luonnonsuojelualueiden osalta tärinästäei tule olettavasti aiheutumaan haittoja tai haitat jäävätvähäisiksi niiden luontoarvoihin. Rakennuksiin kohdistuvientärinähaittojen arvioinnin osalta käytetään hyväksi yhtiönmuissa kaivoskohteissa ja kirjallisuuden perusteella käytettävissäolevaa aineistoa kaivostoiminnan aiheuttamistatärinähaitoista sekä kaivoshankkeen suunnittelutietoa louhintamääristäja räjähdysainemääristä.9.7 PÄÄSTÖT ILMAAN JA NIIDENVAIKUTUKSETKaivostoiminta tulee aiheuttamaan ilmaan kohdistuvia louhinnasta,koneiden liikkumisesta ja kiviaineksen lastaus- japurkutoimenpiteistä johtuvia kiviainesperäisiä päästöjäsekä koneiden ja laitteiden aiheuttamia pakokaasupäästöjä.Kuusamon kaivoshankkeiden aiheuttamia kiviainesperäisiäpäästöjä ilmaan ja niiden vaikutuksia tullaan arvioimaanmuista kaivoskohteista ja kirjallisuudesta saatuihin tietoihinpölyn määrästä ja leviämisestä. Vaikutusarvioinnissahuomioidaan herkkien kohteiden kuten asutuksen ja luontoarvoiltaanarvokkaiden kohteiden ja alueiden sijainnit.Maansiirtokoneiden ja kuljetuskaluston aiheuttamia pakokaasupäästöjäarvioidaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksenkehittämän Suomen liikenteen pakokaasupäästöjenja energiankulutuksen laskentajärjestelmän avulla(LIPASTO). Päästölaskennassa huomioidaan kaivoksen rakentamis-ja toimintavaihe, vaihtoehtojen väliset erot esimerkiksikuljetusmatkoissa sekä verrataan pakokaasupäästöjenmäärää nykytilanteeseen. Pakokaasupäästöjen laskennassakäytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa kaivoksensuunnittelutilanteen sekä ympäristön liikennemäärienja ilmaan kohdistuvien päästölähteiden osalta.76

9.8 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN,ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEENSosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmiseen,yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, jokaaiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinninjakautumisessa. Sosiaalisia vaikutuksia tulee todennäköisestiilmenemään jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessamm. asukkaiden huolina, pelkoina, toiveina taiepävarmuutena tulevaisuudesta. Kaivostoimintaan liitetytmielikuvat ja uraanin käsittely saattavat aiheuttaa keskusteluaja epävarmuutta myös lähiasukkaita laajemmalla alueella,jopa kansallisella tasolla.Paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden kertomattiedot sekä näkemykset ja huolet yhdessä muidenvaikutusarviointien yhteydessä tuotetun tiedon sekä tilasto-ja kartta-aineistojen kanssa ovat arvioinnin lähtökohtia.Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä toteutettavaasukaskysely ja työpaja palvelevat myös hankkeen tiedottamistaja vuorovaikutusta.Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät läheisesti muihinhankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin, kuten päästöihinja toiminnan riskeihin, joko välittömästi tai välillisesti.9.8.1 TerveysvaikutuksetMahdollisesti terveyshaittaa aiheuttaviin tekijöihin, kutenilmanlaatuun, meluun, talousvedenlaatuun ja säteilyyn liittyyohjearvoja ja tunnuslukuja, joiden ylittyminen määritelläänterveyshaitaksi. Terveysvaikutuksia voivat aiheuttaamyös juomaveden tai ravintona käyttävien luonnontuotteidensisältämät muut terveydelle haitalliset aineet.Ihmisten terveyteen uraani, torium ja niiden hajoamistuotteetvaikuttavat hengitettyinä pölyn tai kaasumaisenradonin kautta, juotuna kaivovedessä esiintyvän uraanin,toriumin, radiumin tai radonin kautta tai syötynä luonnonmarjojen, sienien ja kalojen sekä elintarvikkeiden kautta.Terveysvaikutuksissa verrataan hankkeen toteuttamisenvaikutuksia toiminnan nykyiseen taustasäteilytilanteeseenja hankkeen toteuttamatta jättämiseen.Terveysvaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös rikastuksessakäytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudetja vaarallisuus ihmisille. Lisäksi vaikutuksia ihmisten terveyteenarvioidaan kaivostoiminnan ja metallien rikastamisenpoikkeus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden kemikaalienkäsittelyn, kuljetusten ja laitoksen toiminnan riskit.9.8.2 Elinolot ja viihtyvyysSosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitetäänne väestöryhmät tai alueet, joihin vaikutukset erityisestikohdistuvat. Samalla arvioidaan vaikutusten merkittävyyttäsekä mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia.Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutustenarviointimenetelminä käytetään seuraavien lähtöaineistojenasiantuntija-analyysia:• hankkeen muiden vaikutusten arviointien tulokset• kartta- ja tilastoaineistot• asukaskysely• työpaja• YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet• arvioinnin aikana saatu palaute (yleisötilaisuudet,kirjeet, sähköpostit, puhelut)• lehtikirjoitteluArvioinnissa tuodaan esiin paikallisten hankkeeseen liittyväthuolet ja toiveet, hankkeen sosiaalisten vaikutustenmerkittävyys ja kielteisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet.Vaikutuksia tarkastellaan ja suhteutetaan 1) vaikutusajanja vaikutusten keston, 2) vaikutusalueen ja vaikutuksenmäärän sekä 3) vaikutuksen vakavuuden ja kriittisyydenperusteella.Elinolojen osalta huomioidaan myös uusien teollisuustyöpaikkojenja teollisen toiminnan aktiivisuudesta aiheutuvatpositiiviset vaikutukset alueen imagoon ja asutukselle.AsukaskyselyAsukaskysely postitetaan noin 300 talouteen kaivosalueenympäristössä Kuusamossa. Kyselyssä tarkastellaan erikseenkaivosalueen läheisyydessä ja kuljetusreittien varrellaolevia alueita. Kyselyllä kartoitetaan paikallisten asukkaidensuhdetta kaivosalueeseen ja toimintaa sen ympäristössäsekä näkemyksiä tämänhetkisestä asumisviihtyvyydestä,liikenteestä, virkistysmahdollisuuksista ja yhteisöllisyydestä.Lisäksi tiedustellaan asioita, joita paikalliset asukkaat jaalueen käyttäjät pitävät tärkeinä ja haluavat arvioinnissa jatulevassa päätöksenteossa otettavaksi huomioon. Kyselytoteutetaan syksyllä 2011.TyöpajaTyöpaja järjestetään kaivosalueen läheisyydessä asuvilleja toimiville sekä paikallisten yhdistysten ja järjestöjenedustajille. Työpaja on vuorovaikutteinen tiedonhankintamenetelmä,jossa keskustellaan hankkeen vaikutuksistapienemmässä ryhmässä. Työpaja järjestetään kun pääosatehtävistä arvioinneista ja selostuksen luonnosversio on77

9.9 VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN JAMUIHIN SUOJELUALUEISIINvalmistunut. Näin työpajan materiaalina voidaan käyttääarvioinnin tuloksia. Menetelmällä saadaan laajemmin tietoaasukkaiden näkökulmasta ja erilaisten koettujen vaikutustenmerkityksestä ja tärkeydestä.9.8.3 ElinkeinoelämäHankkeen vaikutuksia elinkeinoelämään arvioidaan kuntatietojensekä taloudesta kerättyjen tilastojen (mm. työpaikat,työttömyysaste) avulla. Hankkeen elinkeinovaikutustenarvioinnissa käytetään kaivoksen ja rikastamon tuomienuusien työpaikkojen lukumääriä ja toimintaan välillisestiliittyvien uusien työpaikkojen määrää.Arvioinnissa hyödynnetään myös alueella tehtyjästrategiaselvityksiä mm. matkailutoimialaan liittyen.Kaivosteollisuuden kehityssuunnista ja tavoitteista laadittuaSuomen mineraalistrategiaa sekä kaivosalan toimialakatsaustakäytetään lähdemateriaalina kaivosteollisuudennäkymien arvioinnissa.Muiden harjoitettavien elinkeinojen kuten maa- ja metsätalouden,kalastuksen vaikutuksia arvioidaan selvitettävienhankkeen ympäristövaikutusten pohjalta, ilmateitsetai vesistöjen kautta aiheutuvan mahdollisen haitan perusteella.Porotalouteen liittyvät vaikutukset arvioidaan haastattelemallaalueen poroisäntiä ja arvioimalla kokonaistilannettakerättävien tietojen mukaisesti. Mahdollinen haitta porotaloudelleon kesälaidunalueiden menetys, kun kaivostoimintaakäytettäviltä alueilta porojen ravintokasvit häviävätsekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat porojen liikennekuolemat.Juomasuon, Hangaslammen ja Laurinkorven alueella muodostuvatvedet on tarkoitus johtaa Pohjaslammen kauttakohti etelää. Tämän vuoksi hankealueelta ei muodostu vesistöyhteyttäHarjasuo-Laurinkorven Natura-alueelle eikähankkeen toteuttamisella siten myöskään ole vaikutustaniihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteellaalue on sisällytetty osaksi Natura-verkostoa. Myöskään kaivoksellamuodostuvan pölyn ei arvioida leviävän Naturaalueellesaakka. Etäisyydestä johtuen vaikutuksia ei myöskäänarvioida kohdistuvan kolmen kilometrin päässä sijaitsevalleKokkojärvi-Kuivajärven Natura-alueelle, joka onsuojeltu lintudirektiivin perusteella (Taulukko 92).Meurastuksenahoa ja Sivakkaharjua lähinnä olevaNatura-alue on valtatien itäpuolella noin neljän kilometrinetäisyydellä sijaitseva Valtavaara-Pyhävaara. Etäisyydenvuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Naturaalueenluontoarvoihin. Salmijärven alueen läheisyydessäsijaitseva Kätkytvaaran Natura-alue sijoittuu valtatie5:n pohjoispuolelle. Pintavedet valuvat Kätkytvaaran alueeltavaltatien ali Salmijärveen, minne myös hankealueellamuodostuvat vedet on tarkoitus ohjata. Hankealueen jaKätkynvaaran alueen välillä ei tämän vuoksi ole vesistöyhteyttäeikä hankkeen toteuttamisella siten ei ole vaikutustaKätkytvaaran suojeltuihin direktiiviluontotyyppeihin tai–lajeihin. Myöskään pölyvaikutuksen ei arvioida ulottuvanNatura-alueelle saakka (Taulukko 9-2).Jätekeskuksen alueella rikastushiekka-allas VE3A sijoittuulähimmillään noin 800 metrin etäisyydelle PötkönsuonNatura-alueesta. Pötkönsuo on suojeltu sekä lintu- ettäluontodirektiivin mukaisena alueena ja hankkeen vaikutuksetPötkönsuon Natura-alueeseen arvioidaan luonnonsuojelulain65 §:n edellyttämällä tavalla osana YVA-menettelyäTaulukko 9-2. Hankealueiden läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet. SCI = Luontodirektiivin perusteella suojeltu alue (Sites ofCommunity Importance) ja SPA = Lintudirektiivin perusteella suojeltu alue (Specially Protected Areas).Juomasuo, Hangaslampi ja PohjasvaaraNatura-alueen nimi Tyyppi Etäisyys, km Natura -tarveharkintaHarjasuo-Laurinkorpi SCI 1,4 -Kokkojärvi-Kuivajärvi SPA 3,1 -Oulanka SPA/SCI 9,0 -Meurastuksenaho ja SivakkaharjuValtavaara-Pyhävaara SPA/SCI 3,9 -SalmijärviKätkytvaara SCI 1,1 -Jätekeskuksen aluePötkönsuo SPA/SCI 0,8 Kyllä78

ja sen kuulemista. Lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutuksetniiden alueiden luonnonarvoihin, jotka kuuluvat muihinluonnonsuojeluohjelmiin ja –strategioihin tai jotka on osoitettuarvokkaiksi eri tasoisissa kaavoissa. Taulukkoon 9‐2 onkoottu tiedot lähimmistä Natura-alueista.9.10 VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN JAKASVILLISUUTEEN9.10.1 Metsät ja suotTutkittavilla alueilla sijaitsevat metsät ja suot kuvioidaan osaalueittainsiten, että mukaan otetaan 100 metrin levyinenvyöhyke kaivospiirin rajauksen lisäksi. Näin saadaan selvillemyös vaikutukset niihin elinympäristöihin, jotka sijaitsevathankealueiden rajalla. Ennen maastokäyntiä alueet kuvioidaankäyttäen apuna ilmakuva-aineistoa. Maastokäyntienaikana puustoon ja kenttäkerroksen kasvillisuuteen perustuvaakuviointia tarkennetaan ja YVA-selostuksessa kuvataanalueen luonnonolosuhteet kuvioittain. Metsä- jasuotyyppien lisäksi kuvaillaan alueen puustoa ja sen luonnontilaa,puulajijakaumaa sekä pensas-, kenttä- ja pohjakerrokselletyypillistä kasvilajistoa. Maastokäynnit alueelletehdään toukokuussa, kesä/heinäkuun vaihteessa sekä elokuussa.9.10.2 Uhanalaiset eliölajit ja luontotyypitTiedot uhanalaisten eliölajien esiintymisestä selvitetääntietokantakyselyllä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästäEliölajit –tietojärjestelmästä. Muina tietolähteinäkäytetään aikaisemmin tehtyjä selvityksiä sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta saataviatietoja. Metsähallitukselta pyydetään lisäksi tiedotmaakotkan, muuttohaukan ja muiden suurten petolintujenesiintymisestä kaivospiirin alueella ja lähiympäristössä.Uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ja uhanalaistenluontotyyppien esiintymistä alueilla selvitetään myösmaastokäyntien yhteydessä. Erityistä huomiota kiinnitetäänKuusamon alueelle tyypillisten kämmeköiden esiintymiseen.9.10.3 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajitTarkasteltavilla alueilla mahdollisesti tavattavia luontodirektiivinliitteen IV(a) lajeja ovat viitasammakko, liito-orava,lepakot ja saukko. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojenhävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulainnojalla kiellettyä. Viitasammakon mahdollisetkutupaikat ja liito-oravan elinympäristöt selvitetääntoukokuussa tehtävällä inventoinnilla. Samalla selvitetäänlepakkodetektorin avulla, esiintyykö alueella lepakoita;Kuusamon korkeudella todennäköisesti esiintyvä laji onpohjanlepakko sekä mahdollisesti vesisiippa. Lepakoidenesiintymistä selvitetään myös muiden maastokäyntien yhteydessä.Saukon esiintymistä alueella selvitetään kanalintuinventoinninyhteydessä kevättalvella, jolloin saukon jäljetovat vielä selvästi nähtävissä.9.10.4 Luonnonsuojelulain luontotyypitKuusamon korkeudella on vain niukasti luonnonsuojelulain29 §:n mukaisia luontotyyppejä. Pohjoisimmat luontaisestisyntyneet jalopuumetsiköt sijaitsevat Nurmeksen korkeudellaja tervaleppäkorpien esiintymisen pohjoisrajanapidetään Oulun seutua. Hankealueella ei myöskään ole virtaaviavesiä, joiden varrella saattaisi esiintyä luonnontilaisiahiekkarantoja. Ei myöskään ole todennäköistä, että alueellaolisi katajaketoja.9.10.5 Lähteet ja muut pienvedetLuonnontilaiset lähteet, purot ja pienet lammet ovat suojeltujavesilain nojalla. Hankealueilla sekä niiden välittömässäläheisyydessä sijaitsevien lähteiden, lampien ja uomienluonnontila selvitetään maastokäyntien yhteydessä.9.10.6 Seurantaan valittavat eliölajitKesällä 2011 tehtävien maastokäyntien yhteydessä valitaanne eliölajit, jotka ehdotetaan sisällytettäviksi osaksi seurantaohjelmaa.9.11 VAIKUTUKSETYHDYSKUNTARAKENTEESEEN,RAKENNUKSIIN, MAISEMAAN JAKULTTUURIPERINTÖÖNSuunnitellut kaivos- ja rikastamoalueet sijaitsevat yhdyskuntarakenteessaKuusamon ja Rukan matkailun kehittämisalueellatai sen läheisyydessä. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteelleovat merkittäviä, vaikka itse hankealueetsijaitsevat verrattain syrjässä eivätkä näy maisemassakovinkaan kauas. Kaivostoiminta mm. lisää merkittävästiraskasta liikennettä Kuusamon kaupungin läpi kulkevallavaltatiellä 5 ja muilla pienemmillä hankealueille kulkevillateillä. Kuljetukset sisältävät ajoittain ympäristölle ja terveydellevaarallisia aineita, millä voi olla vaikutuksia maankäytölle.79

Kaivosalueita tai rikastehiekka-alueita ei voida niidentoiminnan aikana ilman erillisiä sopimuksia käyttää virkistykseenja matkailuun. Kaivostoiminnalla ja erityisesti sensuunnittelulla ja aloittamisella voi olla haitallisia vaikutuksiaalueen imagolle. Toisaalta hanke voi hyvin toteutettunamyös entisestään parantaa alueen imagoa ja lisätä matkailullistavetovoimaa.Hankkeen toteuttamisen takia ei jouduta purkamaan taimuuttamaan arvokasta kulttuuriperintöä tai muita rakennuksia,joten vaikutukset kulttuuriperintöön ovat todennäköisestivähäisiä ja välillisiä.Hankealueet ovat voimassa olevissa oikeusvaikutteisissayleiskaavoissa ositettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi,jolla on merkitystä myös loma-asumisen kehittämisenkannalta. Hankealueita ei voida käyttää oikeusvaikutteistenyleiskaavojen mukaiseen käyttöön, joten hankeentoteuttaminen edellyttää vähintään yleiskaavojen muutoksen.Yleiskaavan muuttaminen voi edellyttää myös maakuntakaavanmuutoksen, koska hankealueille ei ole maakuntakaavassaosoitettu kaivostoimintaan tarkoitettuja alueita.Hankkeen toteuttamisen vaatimasta kaavoitusmenettelystäneuvotellaan viranomaisten ja Kuusamon kaupunginkaavoittajien kanssa.Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaanja kulttuuriperintöön tutkitaan ja arvioidaan erilaistenkarttojen, kaavojen, tietokantojen, valokuvien, kirjallisuuden,neuvotteluiden ja maastokäyntien avulla.Muiden luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten metsästykseen,sienestykseen ja marjastukseen kohdistuvienvaikutusten katsotaan olevan lähinnä välillisiä ja seuraustaesimerkiksi pölyämisestä. Näiden välillisten vaikutusten eiarvioida olevan merkittäviä.9.13 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JAVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYSYmpäristövaikutusten arviointiprosessin tarkoituksena onvertailla millaiset ovat hankkeen ja sen toteuttamatta jättämisenaiheuttamat ympäristövaikutukset hankealueellaja sen lähiympäristössä. Vaikutusten vertailu tehdään ympäristövaikutustenarviointimenettelyn aikana kootun jamuodostetun tiedon perusteella.Vaikutusten vertailussa kuvataan hankevaihtoehdoittainkaivostoiminnan käynnistämisen tai hankkeiden toteuttamattajättämisen aiheuttamia ympäristö- ja sosiaalis-ekonomistenvaikutusten välisiä eroja sekä arvioidaan kunkinvaikutuksen merkittävyyttä.Nollavaihtoehtoon verrattaessa huomioidaan yleisellätasolla muualla tapahtuva kultakaivostoiminta.9.12 VAIKUTUKSET LUONNONVAROJENHYÖDYNTÄMISEENKallioperän taloudellisesti hyödynnettävissä olevat kultamalmivaratpyritään hyödyntämään tässä hankkeessa, jotenne eivät ole hyödynnettävissä enää tulevaisuudessa.Olosuhteiden, kuten kullan hinnan sekä menetelmien kehittyessähankkeen aikana myös jätteenä käsitelty rikastushiekka-ainesvoi muuttua hyödynnettäväksi varannoksi.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana tullaanarvioimaan pintamaan poistossa ja muissa maansiirtotöissäsyntyvän maa-aineksen sekä malmin louhinnassasyntyvän sivukiven mahdollista hyötykäyttöä kaivos- jalähialueen maarakentamisessa sekä kaivosalueen jälkihoitotoimenpiteissä.Arvioinnissa määritetään myös mahdollisestimaisemointiin ja muihin jälkihoitotoimenpiteisiinalueen ulkopuolelta tarvittavien luonnonraaka-aineiden(maa- ja kiviainekset) sekä mahdollisten luonnonraaka-aineidenhankintaan liittyvien tekijöiden aiheuttamia vaikutuksiakaivosalueelle. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseenkuvataan materiaalivirtoina kaivostoiminnan erivaiheissa.80

10. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄTSUUNNITELMAT JA LUVAT10.1 KAIVOSPIIRIKaivospiiritoimitusta haetaan työ- ja elinkeinoministeriöltäja siihen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus(Kaivoslaki 503/1965 23 a §). Hakemuksesta tulee ilmetä yksilöityja yksityiskohtainen tieto esiintymästä, sen hyödynnettävyydestäja kaivostoiminnan harjoittamisesta.Hankkeen kaivospiirit ovat vanhentuneet, joten niillejoudutaan hakemaan jatkoaikaa. Samalla tarkastellaan kaivospiirienlaajennustarvetta uusien toimintojen sijoittamiseksi.10.2 YLEISSUUNNITTELUHankkeen yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointiatehdään samanaikaisesti, jolloin arvioinnista saaduttiedot hankealueesta ja sen ominaispiirteistä voidaan ottaatehokkaasti huomioon hankesuunnitelmia laadittaessa.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen yleissuunnittelujatkuu ja tarkentuu.10.3 KÄYTTÖSUUNNITELMAKaivospiirihakemukseen liitetään käyttösuunnitelma, jossaselvitetään kaivospiirin ja sen apualueen kokoon ja muotoonvaikuttavat seikat, kuten tuotteiden, sivutuotteiden(maanpoistomassat, sivukivi, rikastushiekka) ja jätteiden sijoittaminen.Suunnitelmassa on otettava huomioon sekäkaivostoiminnan tarpeet että tarpeelliset näkökohdat kaivoksenlähialueen turvallisuudesta ja haittavaikutuksista.10.4 KEMIKAALILUPAKemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä valvooTurvatekniikan keskus (TUKES), jolta haetaan lupa vaarallistenkemikaalien käsittelylle ja varastoinnille. Kohteet tarkastetaanmääräajoin. Lupa tulee olla myönnettynä ennentoiminnan aloittamista.10.5 YDINENERGIALAIN MUKAINENLUPAUraanin talteenottoon tarvitaan ydinenergialain 8 §:n 1.momentin mukainen lupa. Lupatarve koskee ydinenergialain(YEL 990/1987) mukaista lupaa YEL 2 §:n 2. kohdassamainittuun toimintaan eli kaivos- ja rikastustoimintaan,jonka tarkoituksena on uraanin tuottaminen.Uraanin talteenottotoimintaan sovelletaan myös eräitäsäteilylainsäädännön määräyksiä. Säteilylain (592/1991)tarkoituksena on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiäja muita haittavaikutuksia. Säteilyasetuksessa(1512/1991) säädetään mm. työntekijöiden säteilyaltistuksenenimmäisarvoista. Säteilylainsäädännön mukaisenavalvontaviranomaisena toimii Säteilyturvakeskus (STUK).10.6 YMPÄRISTÖLUPAYmpäristöluvan saaminen hankkeelle edellyttää ympäristövaikutustenarviointia. Ympäristölupaprosessin taustatietoinatoimivat ympäristövaikutusten arvioinnista laadittavaarviointiselostus ja siitä annettavat mielipiteet ja lausunnot.Ympäristösuojelulaki (YSL 86/2000) 28§ edellyttää ympäristölupaatoiminnalle, joka voi aiheuttaa vaaraa ympäristönpilaantumisesta. Ympäristönsuojeluasetuksessa tällaiseksitoiminnaksi määritellään 1§ kohdassa 7 malmien taimineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:a) kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuub) malmin tai mineraalin rikastamoYmpäristölupaa haetaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastostaympäristölupavastuualueelta sen jälkeen kunympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on saatu lausuntoyhteysviranomaiselta.81

10.7 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAINMUKAISET LUVATMaankäyttö- ja rakennuslain (MRL 1999/132) mukaisia lupiaovat rakennuslupa (MRL 125 §), toimenpidelupa (126§) ja maisematyölupa (MRL 128 §). Luvat haetaan kirjallisestiKuusamon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta.Hankeen edellyttämät rakennukset vaativat rakennusluvanja maisemaa muuttavat maarakennustoimenpiteetvoivat vaatia maisematyöluvan.Lupaa ympäristövaikutuksiltaan merkittävälle rakentamiselleei voida myöntää asemakaava-alueen ulkopuolelle(MRL 16 § ja 137 §). Siten hankkeen toteuttaminen vaatiilainvoimaisen asemakaavan laatimisen ennen rakennuslupienmyöntämistä.10.8 URAANIN KULJETTAMISEENLIITTYVÄT LUVATLuonnonuraanirikasteen kuljettamiseen Suomessa ei vaaditaydinenergialain mukaista lupaa.Mikäli uraani otetaanKuusamossa talteen ja kuljetetaan jatkojalostettavaksi,on kuljetuksissa noudatettava vaarallisten aineidenkuljetussäädöksiä (VAK). Kuljetusten turvallisuutta valvooSäteilyturvakeskus. Ydinenergialain mukainen lupa vaaditaanuraanirikasteen luovutukseen Suomessa ja lisäksiuraanirikasteen kuljettaminen ulkomaille on luvanvaraista.82

11. SANASTO JA LYHENTEETFlokkulantti = kemikaali, jota käytetään kiintoaineiden erottamiseenvesiliuoksista, esim. raakavedestä tai jätevedestäKsantaatti = malmin vaahdotuksessa käytettävä kokoojakemikaaliLHD (load haul dump) = tehokas ja suurikauhainen lastauskone,joka on suunniteltu työskentelemään maanalaisissakaivoksissa ja ahtaissa tiloissa.Pengertäyttölouhinta = Alueellisesti alhaalta ylöspäin, välitasomaisestietenevä louhintamenetelmä, jossa louhostäyttöseuraa lähes välittömästi perässä.Raakku = Arvoaineita on kivi, joka ei sisällä arvoaineita,mutta jota joudutaan käsittelemään kaivoksessa louhinnantai valmistelevien töiden yhteydessä.Satelliittikaivos = Kaivos, josta louhittu malmi rikastetaanmuualla sijaitsevassa rikastamossa.Tiofosfaatti = malmin vaahdotuksessa käytettävä kokoojakemikaali,jolla pyritään parantamaan selektiivisyyttä rikastettavanmineraalin ja ei toivottujen mineraalien välillä.Välitasolouhinta = Louhinta tapahtuu 15 – 40 metrin tasoväleinmalmiin ajetuista tasoperistä joko viuhkaamalla taiyhdensuuntaisilla rei´illä.83

12. LÄHTEETAro, I., Meriluoto, H. 2010. Geologian tutkimuskeskus turvetutkimusraportti404. Kuusamossa tutkitut suot, niidenturvevarat ja käyttökelpoisuus. Espoo 2010.Birdlife Suomi, www.birdlife.fiDragon Mining. 2011. Dragon Mining Oy:n internet –sivut.Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnonjulkaisuja –sarja A, 126, Helsinki.Finlex. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä(10.6.1994/468).Finlex. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutustenarviointimenettelystä (713/2006).Fortum. 2011. Puhelinkeskustelu ja sähköpostiviesti tekninentuki Niina Tervola 2.3.2011.GTK. 2010a. Geokartta –palvelu. www.geo.fi.GTK. 2010b. Kallioperäkartat. http://www.gsf.fi/geotieto/kartat/kalpe/GTK. 2010c. Kiviainestilinpito. http://geomaps2.gtk.fi/Kiviainestilinpito/Jaakko Pöyry Infra. Maa Ja Vesi. 2005. Kuusamon energiajavesiosuuskunta. Kuusamon jätevedenpuhdistamonympäristövaikutusten arviointiselostus. 7.7.2005. Raportti67040258EC.Jyrävänkoski, O. 2009a. Kuusamon kaupunki. Kantojoki.27.11.2009.Jyrävänkoski, O. 2009b. Kuusamon kaupunki. Kesäjoki.27.11.2009.Jyrävänkoski, O. 2009c. Kuusamon kaupunki. Noiviojoki(Myllypuro). 17.11.2009.Jyrävänkoski, O. 2009d. Kuusamon kaupunki. Raatepuro.30.11.2009.Kaivannaisteollisuus 2011. Kaivos- ja louhintatekniikka.Kaivannaisteollisuus ry ja Opetushallitus. 2. tarkistettupainos.Kuronen, U. 2010. Power Point esitys Käylän Korpihovi15.11.2010. Informaatiokokous Kuusamossa.Kuusamon latureittipalvelu, www.mski.fi/kuusamo/Kuusamon yhteismetsä, www.kuusamonyhteismetsa.fi/metsastys.htmLahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen,R., Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka,P., Väisänen, U. & Suomela, P., 2002. Tuhat kaivoa– Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna1999. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 155.Lapin liitto. 2003. Itä-Lapin maakuntakaava. Kaavaselostusja kaavakartta.Lapin ympäristökeskus 2010. Kemijoen vesienhoitoalueenvesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. YmpäristöministeriöLloyd 1981: The flotation of gold, uranium,and pyrite fromWitwatersrand ores. Journal of the South African Instituteof Mining and Metallurgy.LVT. 2007. Lapin Vesitutkimus Oy 5.7.2007. KuusamonJuomasuon kultaesiintymän tarkkailun tulokset 5.6.2007.LVT. 2009. Lapin Vesitutkimus Oy. Kitkajoen yhteistarkkailuraporttivuodelta 2009.Metsähallitus, retkikartta.fiMetsästäjäorganisaation valtakunnallinen tietokanta,riistaweb.riista.fiMuseovirasto Kulttuuriympäristö rekisteriportaali www.rk.fiOIVA. 2010. Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta.Outokumpu Finnmines. 1991. Outokumpu FinnminesOy. Outokumpu. Kuusamon Juomasuon KultakaivoksenVesiasetuksen 71 §:n mukainen suunnitelmaselostus.Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto.Patison, N., Ojala, V. J., Nykänen, V., Eilu, P., Groves D. I. andGardoll, S. 2008 Geologian tutkimuskeskus tutkimusraportti174: Gold prosperity of Finland, EspooPohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus 2009a.Oulujoen – Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmavuoteen 2015. Ympäristöministeriö.Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskus 2009b.Oulujoen – Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma2010 – 2015. Osa 4. Vesienhoitoalueet pohjoiset vesistöt.Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, www.ymparisto.fiPOPELY 2010. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksenInternet-sivut. Koutajoen latvavesistöalue. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=89830&lan=fi84

POPELY 2011a. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksenInternet-sivut. Vienan Kemin latvavesistöalue. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358771&lan=FIPOPELY 2011b. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksenInternet-sivut. Iijoen vesistöalue. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5579&lan=fiPSV. 1993. Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto. OutokumpuFinnmines Oy / Juomasuo. Koelouhoksen kuivanapitovesienkäsittely/Louhintavaiheen aikaiset näytteet.Pörssitiedote, ASX Announcement Dragon Mining.28.9.2010.Pörssitiedote, ASX Announcement Dragon Mining.16.11.2010.Pörssitiedote ASX Announcement Dragon Mining21.1.2011Pörssitiedote, ASX Announcement Dragon Mining.23.2.2011.Pöyry. 2010a. Kuusamon Maaselän jätteenkäsittelyalueentarkkailu v. 2009. 9M609055. 6.5.2010.Pöyry 2010b. Lausunto Kuusamon EVO:n kompostointialueenv. 2010 tarkkailun tuloksista. 16WWE0578. 20.10.2010.Työ- ja elinkeinoministeriö: Toimialaraportti 3/2010, Kaivosala,www.temtoimialapalvelu.fi.Valtion ympäristöhallinto, www.ymparisto.fiVanhanen, E. 1988. Kuusamon Sivakkaharjun kultaesiintymänmalmitutkimukset vuosina 1985–1988. Geologiantutkimuskeskus. M19/4611/-88/1/10 Kuusamo. Sivakkaharju.Vanhanen, E. 1989. Kuusamon Meurastuksenahonkoboltti-kultaesiintymän malmitutkimukset 1984–1986.Geologian tutkimuskeskus. M19/4611/-89/1/10 Kuusamo.Meurastuksenaho.Vanhanen, E. 1992. Kuusamon Juomasuon kulta-kobolttiesiintymienlähiympäristön kultamalmitutkimukset1986-1991. Geologian tutkimuskeskus. Pohjois-Suomenaluetoimisto. M19/4613/-92/1/10. 28.4.1992. Kuusamo.Hangaslampi, Hangaspuro, Sakarinkaivulamminsuo,Hangasvaara, Pohjaslampi, Isoaho, Hanhilampi, Rytisuo,Ukonmurto, Lehdonahot, Kotikorvet.Vanhanen, E. 2001. Geology, mineralogy and geochemistryof the Fe-Co-Au-(U) deposits in the PaleoproterozoicKuusamo Schist Belt, northeastern Finland. Geol. Surv.Finland, Bulletin 399. 229 p.RKTL. 2008. Yli-Kitkan Vasikkaselän koekalastukset vuonna2008. Samuli Sairanen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Evon riistan- ja kalantutkimus. Joulukuu 2008.Ruka-Kuusamo–matkailusivut, www.ruka.fiSTM. 1998. Sosiaali- ja terveysministeriö. Räjäytysalannormeja, turvallisuusmääräykset 16:0.Suomen ympäristökeskus, www.ymparisto.fiSYKE. 2004. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen –yhteenveto ja suositukset. Suomen ympäristökeskus.Suomen ympäristökeskus.Työterveyslaitos. 2011. Kansainväliset kemikaalikortit.http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit. Luettu 2.3.2011.SYKE. 2011. Suomen ympäristökeskuksen Internet sivut.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16218&lan=fiTalja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. & Halonen, M. 2006. Rakennukseensiirtyvän liikennetärinän arviointi. VTT tiedoitteita2425. EspooTurunen, P. 2007. Havaintoja uraanimalmin gammasäteilyspektristä.Pohjois-Suomen yksikkö. Q25.13/2007/9.13.2.2007. Rovaniemi.Törnqvist J. & Talja, A. 2006. Suositus liikennetärinän arvioimiseksimaankäytön suunnittelussa. VTT Working papers50. Espoo.Työ- ja elinkeinoministeriö: Suomen mineraalistrategia,2010.85

Hankkeesta vastaavaPolar Mining OyYVA-konsulttiRamboll Finland Oy