KP-LEHTI 2/2002 - Kirkonpalvelijat ry

Kirkonpalvelijan työn omaleimaisuusKun Herramme antoi tehtävänmeille jokaiselle. Hän suoritti työnjaonharkintansa mukaan antaenerilaisia lahjoja ja taitoja. Meille kirkonpalvelijoillenoita taitoja siunattiinkinoikein runsaskätisesti pystyäksemmeselviytymään toimenkuvammekoko tehtäväkirjosta.Minun tehtäväkseni on annettuseurakuntamestarin virka pienessäseurakunnassa. Olen näin omaltaosaltani mahdollistamassa seurakunnanperustehtävää Jumalansanansaarnaa ja sakramenttien oikeaajakamista. Työni on hyvin kaksijakoista,toisaalla on hengellinensanoilla vaikeasti kuvattava ulottuvuusja toisaalla maallinen hyvinkäytännöllinen alue. Samanaikaisestion selvittävä kiinteistöjen ja tilojenhoidosta, sekä oltava palvelualanammattilainen, empaattinen japerillä myös seurakunnan uskonsanomasta.Työssäni kohtaan ihmisiä elämäneri käännekohdissa, on elämän ehdottomiahuippuja ja raskasta surua.Nämä tulevat usein vielä peräjälkeen.On osattava irrottautuaedellisestä ja suuntauduttava uuteen.Vain kerran meidät kastetaanja meihin painetaan merkki, jokaosoittaa kenelle me kuulumme.Vainkerran kuolemme ja meidät saatetaanhautaan. Seurakuntalaisellenämä ovat ainutkertaisia tapahtumiavaikka minä viranhaltijana olenkinviikottain mukana kastetilaisuuksissa,vihkimisissä, hautaamisissa.Kellojen kumu, kaunis musiikki jakoskettava saarna ovat tavalliselleseurakuntalaiselle jumalanpalvelustenja kirkollisten toimitusten suuriaelämyksiä. Harva vain tulee ajatelleeksi,että kaunis ja mieleenpainuvakirkkotunnelma edellyttävätvirrennumeroitten, kukkien, asujen,kirkkotekstiilien, kynttilöiden, virsikirjojen,ehtoolliskalustojen, äänentoistonjne kokonaisuutta. Eli todellistaarjen työkalupakkia ja monimuotoistaosaamista, johon vaaditaanmuitakin avuja kun se, montakokynttilää saa yhdellä tikulla syttymään.Kun tilaisuus on ohi ja kirkkovieraatpoistuneet on huolehdittavakolehdista, ehtoollisvälineiden tiskauksesta,kirkkosalin siistimisestäym. tehtävistä jotka hyvin hoidettunaeivät näy missään, vain senäkyy jos jättää tekemättä.Olen myös se viranhaltlja, jokapäivystän erilaisissa tilaisuuksissavalvoen sisääntulijoita, autan portaissaja vaatenaulakolla, ohjaan vieraatpaikoilleen. Väen taas poistuessaautan jokaista löytämään vaatteensaja pukemaan ne päälleen.Olen tervetulotoivotuksineni sekäyntikortti, josta saapujat saavatensituntuman seurakuntaan. Minunhymyni tai kiukkuni jää myös lähtijänmieleen. Erittäin tärkeä tehtäväsiis. Minuthan seurakuntalainen taimuukin kirkon vaiheilla liikkuvauseimmiten kohtaa ja usein vielätilanteessa johon ei ole ennalta valmistauduttu.Onkin oltava valmiskohtaamaan ihminen joka tulee: jumalanpalvelukseen,johonkin muuhuntilaisuuteen, tulee hiljentymään,tutustumaan kirkkoon tai hautausmaahan,häiriköimään, tekemäänvahinkoa jne Työn eräs vähälle huomiollejäävä puoli onkin erilaistentilanteiden hallinta ja tarvittaessapuuttuminen.Tehtäviini kuuluu siunaustilaisuudessapalvella hautausväkeä, antaasille tarvittavia neuvoja ja tietoja.Ohjata hautaussaatto ja toimituksensuorittaja haudalle. Valvoa,että haudan avaaminen ja peittäminensuoritetaan huolella. Ottaa vastaanja säilyttää haudattavaksi tuodutruumiit. Tuo säilyttäminen eiainakaan näin kesäaikana ole ihanongelmatonta, johtuen kuolintavastaesim: hukkuminen tai vainajallaolleesta sairaudesta. Jotkut omaisethaluavat myös käydä katsomassavainajaa säilytyksen aikana. Olenjopa vaihtanut vaatteet vainajalle.Ruumispaidan pukeminen kävi helposti,mutta oli oma taitolajinsa saadatiukka diakonissan puku pujoteltuapois jäykistyneistä jäsenistä.Todellisesta kunnonkohotuksestakäy sitten kellojen soitto, se kunhoidetaan manuaalisesti. Eli jokasoitolle noin 70 askelmaa tikkaitaylös. Niinpä kelloja soittaessanisaankin olla oikein konkreettisestiurani huipulla ja kirkon ylimmän viranhaltijana.Hautausten yhteydessä kellonsoittajaon yleensä erikseen, koskakappeli ja hautausmaa sijaitsevatnoin puolen kilometrin päässä kirkosta.Aina ei näin kuitenkaan oleja silloin soitto on tehtävä itse. Eliauto on pidettävä lähtövalmiinamahdollisimman liki hautausmaanporttia, kun arkku on kannettu sisälleja tilaisuus alkanut käväisenautolla kirkonmäellä soittamassakellot. Kiireesti takaisin kappelille jasiunauksen päättyessä johdan saattueenhaudalle. Kun arkku on laskettuhautaan ja havukehikko nostettupaikoilleen, voikin huomaamattomastipoistua takavasemmalleottaa auton ja hurauttaa kellonsoittoon.Sitten onkin aikaa rauhassapalailla haudalle, jossa saattovaunuja kantoliinat odottavat noutajaansa.Näissä tapauksissa kellot eivätsoi aivan ajallaan mutta on hyväk-10