Alaselkä- ja niskasairaudet - Duodecim

haitta ovat toipumisen ennustekijöitä, jotka ovat yhteydessämyös toiminta- ja työkykyyn (Hunt ym. 2002, Dunn jaCroft 2005). Haitan mittaamiseen voidaan käyttää numeerisenarvon antavaa kyselylomaketta (Wheeler ym. 1999,Alaranta ym. 2003, Häkkinen ym. 2005). Pitkäaikainen,voimakas kipu ja säteilyoireet edellyttävät usein tarkentaviatutkimuksia (Enthoven ym. 2004, Luime ym. 2005).Kipua pahentavat pään liikkeet tai impulssikipu yskiessäovat usein yhteydessä vaikeampaan oirekuvaan, kutenhermokudoksen puristukseen.Psykososiaaliset ja työhön liittyvät fyysiset kuormitustekijätpitkäaikaisessa ja toistuvassa niskakivussa ennustavattulevaa toimintakykyä (keltaiset liput) (New Zealand GuidelinesGroup 2003, Burton ym. 2006). Yläraajaan säteilevänniskakivun riskiä lisää työ, johon kuuluu yläraajojenkannattelua yli hartiatason, vartalon kiertoliikkeitä, kaularanganfleksioasentoa tai käsien tai sormien toistoliikkeitä(Viikari-Juntura ym. 2001). Vähäinen liikkuminen, stressija huonontuneeseen terveyteen liittyvä elämänlaadun heikkeneminenlisäävät myös niskakivun riskiä (Andersen ym.2002, Viikari-Juntura ym. 2003).Yleisen terveydentilan selvittämisessä voidaan käyttääSF 36 -kyselylomaketta, ja myös sen lyhennetty versioon käyttökelpoinen (Garrat ym. 1993, Luo ym. 2003).Rasittuneisuutta, mielialaa ja henkisiä voimavaroja voidaanarvioida Beckin depressiotestillä (Beck ja Steer 1993) taiDEPS-asteikolla (Salokangas ym. 1994).Kliininen tutkimusInspektoiden havainnoidaan niska-hartiaseudun ryhti jamahdollinen lihas- tai asentoasymmetria. Kaularangan jaolkavarren liikelaajuudet sekä yläraajojen neurologinen toimintatutkitaan ja palpoidaan niska-hartia-alue (Viikari-Juntura ym. 2002, Alaranta ym. 2003). Liikelaajuuksissapuolierot ja liikkeen kivulias rajoittuminen ovat merkittäviätietoja etiologisessa selvittelyssä sekä toimintarajoitustenarvioinneissa (Dall’Alba ym, 2001, Lee ym. 2005).Liikkeissä provosoituva kipu, sen voimakkuus ja mahdollisetsäteilyoireet on tärkeää havaita. Hermojuurivaurionprovokaatiotesti, jossa pää viedään kiertoasentoon, lieväänsivulle ja taaksetaivutukseen sekä painetaan päälaelta kevyesti,on käyttökelpoinen hermovaurion ja välilevyperäisenkivun diagnostiikassa (Viikari-Juntura ym. 1989 ja 2000,Niskakivun hoito: Käypä hoito -suositus 2002, Shah jaRajshekhar 2004, Rubinstein ym. 2007) (taulukko 6).ErotusdiagnostiikkaNiskasairauksien erotusdiagnostiikassa on otettava huomioonolkapään sairaudet, joista yleisimmät ovat kiertäjäkalvosimenongelmat. Säteilevän niskakivun yhteydessätulee muistaa yläraajan alueen perifeeriset hermopinteet,joista rannekanavaoireyhtymä on yleisin (Mervaala 2005).Lisäksi erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon yläraajanrefleksidystrofia ja sisäelinperäinen heijastekipu. Niskahartia-alueentoistuva kipu voi liittyä myös migreeniin.Rintarangan kipu on harvinaisempaa ja siihen liittyvätoiminnan haitta vähäisempää kuin niskan tai alaselänongelmissa. Rintakehän alueen vaikeasti paikannettavaakipua voivat aiheuttaa myös monet sisäelinperäiset syyt,kuten sydän- ja ruokatorviperäiset ongelmat. Lapojen jarintarangan yläosan alueelle paikantuva kipu voi myösolla kaularangan alaosasta tulevaa heijastekipua. Rintarankakipuesiintyy selän kierto- ja sivulletaivutusliikkeissä,joilla oire on tutkittaessa provosoitavissa. Päinmakuullasuoritettava nikamien kompressio- ja rotaatiotesti auttaapaikantamaan selkärangan kipualueen. Lisäksi palpoidaanparaspinaaliset lihakset sekä testataan ihotunto, alaraajojenheijasteet ja lihasjänteys mahdollisen hermokudoskompressionpois sulkemiseksi.Perus- ja lisätutkimuksetToimintakyvyn arviossa perus- ja lisätutkimusten tuloksetpitää suhteuttaa oirekuvaan ja kliinisiin tutkimuslöydöksiin.Kaularangan natiivikuvaus ja verikokeet ovataiheellisia niskakivussa vain, jos kliinisessä tutkimuksessahavaitaan merkkejä vakavasta sairaudesta (punaiset liput)(Niskakivun hoito: Käypä hoito -suositus 2002). Natiivikuvausei kuitenkaan välttämättä anna informaatiota kaularanganpunaisten lippujen tapauksessa. Kaularangannatiivikuvaus voidaan tehdä, jos niskakipu on kestänyt ylikuusi viikkoa ja jos se on tarpeellinen potilas-lääkärisuhteentoimivuutta ajatellen. Natiivikuvauksella ei ole yleensävaikutusta kliinisiin hoitopäätöksiin.Jos potilaalla todetaan huomattava tai etenevä lihasheikkoustaikka sietämätön kiputila, hänet on syytä lähettääfysiatrin, neurokirurgin tai muun asiaan perehtyneen erikoislääkärinarvioon. Muut merkit punaisista lipuista jamyös 2–3 kuukautta kestänyt huomattavaa haittaa aiheuttavayläraajaan säteilevä kipu edellyttää erikoislääkärinarviota.Lisätutkimukset punaisten lippujen takia kuuluvat erikoissairaanhoitoon.Kaularangan (ja mahdollisesti rintarangan)magneettikuvaus (MRI) on tällöin paras lisätutkimus.Erikoistapauksissa voidaan käyttää erikoissairaanhoidossatietokonetomografian ja myelografian yhdistelmää (TTmyelografia),luustokartoitusta tai ENMG-tutkimusta.Lisätutkimusten tarve pitää suhteuttaa erikoissairaanhoidossakinkliinisen ja muiden tutkimusten löydöksiin.Oireettomillakin todetaan MRI:ssa runsaasti rappeumalöydöksiäja välilevytyriä (Boden ym. 1990b). Rappeumalöy-15