Alaselkä- ja niskasairaudet - Duodecim

tehdä yhteistyössä työterveyshuollon ja potilaan esimiehenkanssa. Ergonomisten toimenpiteiden tulee olla oikeassasuhteessa niskakipuisen työntekijän toimintakykyyn jariskitekijöihin.sosiaalisesta ympäristöstä on nopeaa. Niin ikään esimiestenja työyhteisön suhtautuminen niskapotilaan työhönpaluuseenvoi olla ongelmallista.Toimintakyky akuutissa niskakivussaAkuutin niskakivun ennuste ja taipumus parantua itsestäänovat yleensä hyvät. Niskaa voi käyttää kivun sallimissarajoissa, eikä jokapäiväisten toimintojen ja työn jatkamiselleole yleensä estettä. Myös hankala toimintaa rajoittavakipu yleensä paranee eikä heikennä toimintakykyä pitkäksiaikaa. Toiminta- ja työolosuhteiden lyhytaikaisia muutoksiavoidaan tarvita.Sairausloman vaihtoehtona selvitetään, voiko potilasjatkaa työssä sopivin järjestelyin. (Niskakivun hoito: Käypähoito -suositus 2002). Jos niskakipupotilas tarvitsee sairauslomaa,yleensä 1–3 päivää riittää. Niskakivussa tarvitaanharvoin yli viikon pituista sairauslomaa. Tätä pitemmätlomat tulevat kyseeseen vain vaikeassa säteilykipuoireessatai muissa vakavissa sairauksissa. Hoidon tavoitteeksi asetetaansairausloman jälkeinen paluu takaisin työhön. Työhönpaluussa tulee muistaa osasairauspäivärahan mahdollisuus.Kipua työssä ja vapaa-aikana mahdollisesti provosoiviinkuormitustekijöihin pitää pyrkiä puuttumaan.Toimintakyky pitkittyvässä niskakivussaLääkärissäkäynnit ja toimintakyvyn arviot on syytä ohjelmoidaetukäteen ja toistaa käynnit 1–3 viikon välein. Käyntikerroillatulee toistaa kliininen tutkimus, kivun määrityskipujanalla ja piirroksella sekä oire- ja haittakysely.Paikallisessa ja säteilevässä niskakivussa tavanomaistentoimien jatkaminen kivun sallimissa rajoissa on suositeltavaa.Jotta työhönpaluu ei viivästyisi, on syytä välttää sairauslomienkirjoittamista ilman selvää aihetta. Ensisijaisenatavoitteena tulee olla työn jatkaminen muunnettuna taityökokeilun aloittaminen. Työn ergonomisia olosuhteitaon työterveyshuollon toimin arvioitava ja vapaa-aikaanliittyviä altistavia tekijöitä ja epäkohtia korjattava.Pitkittyneessä niskakivussa työterveyshuollon tai perusterveydenhuollontyöryhmän jäsenen käynti työpaikalla voiolla aiheellista. Työolojen ja ergonomisten olosuhteidenselvitys sekä työn kuormittavuuden optimointi on syytäToimintakyky kroonisessa niskakivussaYli kolme kuukautta kestäneen niskakivun jälkeen toimintakyvynarviointiin pätevät pääosin samat suosituksetkuin subakuutissa vaiheessa. Sairauslomaan tulee olla muulääketieteellinen syy kuin kipu. Lääkärissäkäyntien välejävoidaan harventaa, mutta kliininen tutkimus, kipujanan ja-piirroksen käyttö sekä oire- ja haittakysely tulee toistaa.Toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa potilaan toiminnallinentila on keskeinen. Krooniseen niskakipuun liittyvätkeltaiset liput eli psykososiaaliset tekijät voivat heikentäätoipumista. Moniammatillisen tiimin jäsenten tuki ja aktivoivatinterventiot ovat tärkeitä työssä selviytymisessä. Lääkärintulee tukea potilasta oireiden hallinnalla sekä auttaatätä sopeutumaan sairauden pitkittyneeseen vaiheeseen.Ammatillisena kuntoutuksena työhönsijoitusselvittelyt,työjärjestelyt, työkierto ja työyhteisön ongelmien selvittelyriittävät useimmiten niskakiputapauksissa. Uudelleenkoulutuson harvoin aiheellista.Lausunnon kirjoittaminen työkyvystäPotilaan oireiden ja lääkärin toteamien löydösten kuvaaminenon lääkärille vaativa tehtävä. Tavoitteena on, ettälausuntoa lukeva lääkäri ymmärtää lausunnon kirjoittaneenlääkärin arvioinnin. Niskapotilaan toimintakykylausuntoakirjoittavan lääkärin on hyvä noudattaa B-lausunnon otsikointia,joka ohjaa johdonmukaisesti lausunnon sisältöäunohtamatta tärkeitä osa-alueita. On tärkeää muistaa, ettälausuntoa kirjoittava lääkäri on hoitavana lääkärinäkinobjektiivinen lääketieteellinen asiantuntija eikä potilaanasianajaja.Työ ja niskakipu – keskeiset periaatteetAkuutissa, subakuutissa ja kroonisessa niskakivussa seuraavatperiaatteet ovat keskeisiä:• Useimmat niskakipuiset voivat työskennelläsuurimman osan ajasta kivusta huolimatta.• Työssä oleminen tai sinne palaaminen johtaausein nopeampaan paranemiseen ja vähempiinongelmiin kuin sairausloman jatkaminen.• Ajoissa tehty työn ergonominen arvio,ergonomiset korjaukset ja mahdollisetkevennykset tukevat työssä pysymistä.• Työterveyshuollon tulisi olla tukena työhönpaluussaja varmistaa, että työntekijä ja myös työnantajaymmärtävät sairausloman pitkittämisen haitat.19