Alaselkä- ja niskasairaudet - Duodecim

Toimintakyvyn arviointialaselkä- ja niskasairauksissaTuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) ovat terveydenhuoltojärjestelmäntärkeimpiä haasteita. Terveys2000 -tutkimuksen aineistossa lääkärin toteaman pitkäaikaisenselkäoireyhtymän esiintyvyys oli miehillä 10 % janaisilla 11 % ja noin 5 %:lla miehistä ja 7 %:lla naisista oliniskaoireyhtymä (Aromaa ja Koskinen 2002). Mäntyselän(1998) aineistosta TULE-oire oli 42 %:lla terveyskeskuslääkärinvastaanotolla käyneistä kipupotilaista. YleisimpiäTULE-sairauksia ovat selkärangan sekä niskan ja olkapäänsairaudet, nivelrikko ja vammojen jälkitilat.Yleisyytensä lisäksi TULE-sairaudet rajoittavat useintoimintakykyä. Niistä johtuvat toimintakyvyn rajoituksetvoivat ilmetä kotiaskareissa, työssä, harrastuksissa ja muissavapaa-ajan toiminnoissa ja itsestä huolehtimisessa. Vuonna2005 Suomessa korvattiin TULE-sairauksien takia enitensairauspäiviä (5,2 miljoonaa päivää) ja päivärahakustannuksetolivat 241 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 TULEsairauksienaiheuttamat työkyvyttömyyseläkemenot olivat684 miljoonaa euroa (Eläketurvakeskus 2006). Tästä summastaselkäsairauksien osuus oli 329 miljoonaa. Epäsuoratkustannukset ovat noin kolme kertaa suoria kustannuksiasuuremmat (Suomen Akatemia 1996). Työkyvyttömyysonkin kallein TULE-sairauksien yhteiskunnallinen seuraus(Häkkinen 1996).Facultas-projektin tarkoituksena on yhtenäistää toimintakyvynarviointia. Selkä- ja niskasairauksiin liittyyvarsinkin niiden pitkittyessä usein psykososiaalisia kuormitustekijöitä.Nämä on riittävän ajoissa tunnistettava, koskane vaikuttavat toimintakykyyn.Toimintakyvyn arviointi kuuluu potilaan hyvään hoitoon.Arviointia tarvitaan myös muun muassa työkyvynarvioinnissa sekä vammais- ja hoitotukia harkittaessa. Toimintakykyäarvioitaessa selvitetään, miten potilas aikaisemminon toiminut tehtävissään ja työssään sekä miten sairausja sen seuraukset ovat vaikuttaneet nykyiseen toimintakykyyn.Toimintakykyä arvioitaessa tarvitaan siis tietojapotilaan aikaisemmasta toimintatasosta, nykyisen sairaudenlaadusta ja ennusteesta, muista sairauksista, hoito- jakuntoutustuloksesta, elämäntilanteesta, motivaatiosta jamillaiseksi potilas itse arvioi toimintakykynsä.Toimintakyvyn arvioinnin tärkeimpiä työkaluja ovatoireita ja suorituskykyä kuvaavat kansainvälisesti hyväksytytja validit mittarit, oireita ja haittaa kuvaavat standardoidutkyselylomakkeet ja lääkärin huolellinen kliininen tutkimus.Edellä mainittujen lisäksi tarvitaan lääkärin objektiivistakykyä tehdä niistä oikeita päätelmiä.AlaselkäsairaudetAlaselkäkivun määritelmäAlaselkäkivulla tarkoitetaan kipua, joka paikantuu alimpienkylkiluiden alapuolelle ja pakarapoimujen yläpuolelle.Kipu voi säteillä alaraajoihin (Airaksinen ym. 2004).Alaselkäkivun esiintyvyysTerveys 2000 -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaistasuomalaisista noin 80 % on joskus kokenut selkäkipua.Pitkäaikaisen selkäoireyhtymän lääkäri oli todennut tässäaineistossa noin 10 %:lla. Sukupuolten välillä ei ollut merkitsevääeroa (Aromaa ja Koskinen 2002).Tutkimustieto alaselkäsairauden ilmaantuvuudestaja ennusteesta on kuitenkin epätarkkaa, koska sairaudenaiheuttama haitta on määritelty monin eri tavoin (Waddell2004). Oireita voi ilmaantua ilman poikkeavaa liikettä taiesimerkiksi venähdyksen yhteydessä, mutta hoidon tarve,työkyvyttömyys ja koettu haitta riippuvat paljolti psykososiaalisistatekijöistä (Burton ja Erg 1997).Perinnölliset tekijät selittävät kaksostutkimustenmukaan noin puolet selkäkivusta (Hestbaek ym. 2004;MacGregor ym. 2004). Kouluikäisten alaselkäkivun esiintyvyyslähentelee aikuisten esiintyvyyslukuja (Taimela ym.1997; Watson ym. 2002). Ympäristötekijöiden vaikutuskorostuu 15 ikävuoden jälkeen (Hestbaek ym. 2004).Perinnöllisyyden ohella selkävaivojen riskitekijöitä ovatraskas ruumiillinen työ, toistuva kumartelu, selän kiertoasento,nostaminen, työntäminen ja vetäminen, toistotyö,staattiset työtehtävät ja tärinä. Psykososiaalisia riskitekijöitäovat stressi, ahdistuneisuus, masennus, poikkeava kipukäyttäytyminenja tyytymättömyys työhön (van Tulderym. 2006).Alaselkäkipu aiheuttaa runsaasti terveyspalvelujen käyttöä,työkyvyttömyyttä ja terveystaloudellisia kustannuksia(Bandolier 1995). Suomessa korvattiin selkäsairauksientakia vuonna 2005 yhteensä 2,3 miljoonaa sairauspäivää(Kansaneläkelaitos 2006). Saman vuoden lopussa 32 5002