Alaselkä- ja niskasairaudet - Duodecim

Parasetamoli on osoitettu tehokkaaksi akuutissa kivussa,ja sitä pidetään turvallisempana kuin tulehduskipulääkkeitä.Akuutissa niskakivussa se on ensisijaislääke potilaille,jotka ovat yliherkkiä tulehduskipulääkkeille tai kuuluvatmaha-suolihaittojen kannalta riskiryhmiin. Parasetamolintehokas vuorokausiannos aikuisilla on 3 000 mg jaettunakolmeen ottokertaan (Niskakivun hoito: Käypä hoito -suositus2002).Tulehduskipulääkettä voidaan käyttää akuutin niskakivunhoidossa. Lääkkeen valinnassa tulee painottaa valmisteenturvallisuutta. Lihasrelaksantti voi olla vaihtoehtosilloin, kun tulehduskipulääke ei sovi potilaalle. Sen käyttöärajoittavat usein esiintyvät haittavaikutukset. Paikallisestiiholle siveltävien kipulääkevalmisteiden tehosta ei ole tieteellistänäyttöä, ei myöskään paikallisten puudute- taikortisoniruiskeiden vaikutuksesta. Parasetamolin ja tulehduskipulääkkeentehoa liikuntaelinten kivuissa voidaanparantaa yhdistämällä hoitoon heikko opioidi, kuten kodeiinitai tramadoli (Niskakivun hoito: Käypä hoito -suositus2002).Passiivisten hoitojen kuten hieronnan, akupunktuurin,mobilisaation ja manipulaation vaikuttavuudesta akuutissakivussa ei ole näyttöä. Pitkittyneessä niskakivussa mobilisaatiohoidostaon lievää näyttöä, joten sitä voidaan harkita.Kroonisessa niskakivussa lääkehoitojen vaikuttavuutta eiole osoitettu, mutta niitä voidaan kokeilla oireenmukaisessahoidossa. Paikallisessa niskakivussa niskalihasten voimaa taikestävyyttä lisäävästä säännöllisestä, aktiivisesta liikehoidostasaattaa olla hyötyä (Viljanen ym. 2003, Ylinen ym.2004, Takala 2006). Behavioraalisesti suuntautunut aktiivinenfysioterapia nopeuttaa työhönpaluuta (Jensen ym.2005, Sjögren ym. 2005). Passiivisista fysioterapeuttisistahoidoista ei näyttöä. Jos niskakipu liittyy servikaaliseendystoniaan, botuliinin väliaikainen teho on hyvä.Kroonisen niskavamman jälkeiseen oireistoon ei oleolemassa spesifisiä hoitoja. Aktiivisesta elämäntavasta onosoitettu olevan hyötyä. Moniammatillinen kuntoutus voivähentää kroonisten niskavammapotilaiden kipua ja parantaatoimintakykyä (Vendrig ym. 2000).Yläraajaan säteilevässä niskakivussa valtaosa potilaistahoidetaan samoin periaattein kuin paikallisessa niskakivussa.Jos merkittävää haittaa aiheuttava niskakipu taimotorinen puutosoire kestää 8 –12 viikkoa, on perusterveydenhuollossakäynnistettävä erikoislääkärin arviotai tarvittaessa moniammatillinen selvitys ja toimenpiteet(Niskakivun hoito: Käypä hoito -suositus 2002).Moniammatillisuudella tarkoitetaan vähintään kahdenammattiryhmän edustajan yhteistoimintaa, yhteisen päämääränsaavuttamiseksi (Nykänen ym. 2003).Yläraajan motoriset puutosoireet ja etenkin myelopatiaoireetedellyttävät leikkausaiheen arviointia. Etenevämyelopatia on kiireellisen leikkausarvion aihe.Niskan venähdysvamman hoidossa potilasta kannustetaanaktiivisuuteen alusta alkaen (McClune ym. 2002,Crawford ym. 2004). Kroonisen venähdysvamman hoidossaaktiivisesta elämäntavasta on ilmeisesti hyötyä jamoniammatillinen kuntoutus voi vähentää kipua sekäparantaa toimintakykyä (McClune ym. 2002).Niskapotilaan toimintakyvynarviointi ja kuvaaminenToimintakyvyn arviointi on tarpeellista potilaan ja hänensairautensa seurannassa sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeenja vaikutuksen arviossa. Perustoimintakykyyn kuuluumuun muassa itsestä ja läheisistä huolehtiminen sekäkotielämässä ja harrastuksissa selviytyminen. Työkyky ontoimintakyvyn osa-alue. Toimintakyvyn arviointia tarvitaanpaitsi työkyvyn, myös vammais- ja hoitotukien sekämuiden sosiaalivakuutusetuuksien tarpeen arvioinnissa.Toimintakyky vaihtelee muun muassa iän ja terveydentilanmukaan. Niskapotilaan toimintakykyyn vaikuttavatsairauden lisäksi myös sen jälkiseuraukset, kuten neuropaattinenkipu (ks. kroonista kipua koskeva toimintakykysuositus),pareesit ja myös psyykkinen terveydentila.Toimintakykyyn vaikuttavat myös muun muassa perhesuhteet,koulutus, ammatti, työ, työyhteisön tuki, sosiaalinenverkosto ja päihteiden käyttö.Toimintakyky on yleensä parhaimmillaan aikuisiässä.Sairaudet ja ikääntyminen voivat heikentää joitakin toimintakyvynosa-alueita, mutta niskapotilailla toimintakykypysyy yleensä useimmilla osa-alueilla varsin hyvänä.Kokonaistoimintakyvyn arvioinnissa tulee ottaa huomioonniskasairauden taipumus parantua itsestään sekä hoidon jalääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen vaikutus.Aikaisempi toimintakykyKoska toimintakyky vaihtelee eri tekijöiden vaikutuksesta,niskapotilaan toimintakykyä arvioitaessa on tärkeää saadakuva sairautta ja sen jälkiseurauksia edeltäneestä toimintakyvystä.Tämä helpottaa nykyisen toimintakyvyn arviointia.Terveystiedot, sairaushistoria, hoito- ja kuntoutusvasteet,työn, kotiaskareiden sekä harrastusten fyysinen ja psyykkinenkuormittavuus sekä niissä tapahtuneet muutokset onsyytä kuvata toimintakyvyn arviossa. Muiden sairauksienja psykososiaalisten kuormitustekijöiden (keltaiset liput)huomioon ottaminen auttaa hahmottamaan, miten niskasairauson vaikuttanut yleiseen toimintakykyyn.17