Kemiran Terveyttä Kauneutta Rikos Kemiran Terveyttä ... - Kemia-lehti

2/2008Tässänumerossa mm:KemirantutkimusjohtajanäytelmäkirjailijanaTerveyttäkoiran geenitutkimuksellaKauneuttateknokemiankonsteinSYSTEC -elatusainekeittimetovat erilaisia, eri aikakaudelta!• elatusainekeittimet• sivusta täytettävät autoklaavit• päältä täytettävät autoklaavitRikosratkeaalaboratoriossaErot eri elatusainekeittimien ja autoklaavien keskenovat huikean suuret!Oikea prosessi takaa laadun, varusteet tehokkuudenja taloudellisuuden.Labo LineLabo Line Oy, Karjalankatu 2, 00520 Helsinki p. (09) 877 0080, info@laboline., www.laboline.

Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan!Erikoisnumeron 3/2008 teemanaReach ja kemikaaliturvallisuusVaraukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-lehti.fiEkstrajakelu HICCS-tapahtumassaHelsingissä 20.–22.5.2008.Varmista nyt näkyvyytesi kansainvälisessäerikoisnumerossa!

THE WORLD ISN’T FOCUSEDON YOUR LABORATORY’S PROCESS.BUT IT’S DESPERATELY WAITINGTO SEE YOUR RESULTS.Disease. Hunger. Pollution. Rising healthcare costs. Those are just a few ofthe enormous challenges the world faces today and in the immediate future.While scientists work to create a better tomorrow, Waters is helping to speedscientific progress by delivering breakthrough technologies, powerful analyticalsoftware and unparalleled expertise. From pharmaceutical companies toenvironmental, food safety or government organizations, Waters believes everylaboratory has the opportunity to give the world the results it’s waiting to see.And to fulfill the infinite potential of science itself.To learn more, visit www.waters.com/b1.©2007 Waters Corporation. Waters and The Science of What’s Possibleare trademarks of Waters Corporation.

SISÄLLYS6 Ilkka Pollari jaDraaman kaariPäivi Ikonen10 Hannes Lohi tutkiiKoiran elämääJuha Granath14 Tätä mieltäPitääkö paistetun varpusenlentää työnantajan suuhun?Teija Horppu16 AjankohtaistaVainajan tuhkasta puristuutimanttiTeija Horppu18 Tutkimuksessa tapahtuu20 Uutisia• Nab Labs osti ArizonaChemicalsin laboratoriotoiminnan• Suomalaiselle biokeksinnöllejättisopimus26 Laboratorio tutkii, muttaRikos ratkaistaankorvien välissäPäivi Ikonen29 Rikos vai ei?Nokian insuliinikuolemiavaikea selvittää laboratoriossaPäivi IkonenJoka suunnittelee täydellistärikosta, varokoonjättämästä geneettisiä jälkiäänrikospaikalle.Poliisin rekisterissäon jo 63 000ihmisen DNAtunnisteet.(s. 26)www.appelsiinit.netSuomen PystykorvajärjestöTEKNOKEMIA ARKEMME APUNA30 Pää punaiseksiSisko Loikkanen32 Turha ryppyilläSisko Loikkanen34 Aurinko polttaa, suojavoidevarjeleeSari Karjomaa36 Ikkunat kirkkaiksiPäivi Ikonen38 Biotien Timo Veromaa:”Bisnes vaatii ihmismielenymmärrystä”Sisko Loikkanen40 Hormoksen lääkekandidaatti tähyääSuomen TurustamiljardimarkkinoillePäivi Ikonen41 JulkaisujaStalin, Kekkonen ja Voroshilovhilpeissä tunnelmissa näytelmässäKultainen ankka. Kemiran tutkimusjohtajaIkka Pollari kertookääntöpuolestaan kirjoittajana.(s. 6)Moskovalainen Aliza kirmaa hangessatärkeydestään tietämättömänä. Koirantautigeenien kartoitus lupailee kohennustamyös ihmisen terveydelle. (s. 10)47 Kokouksia • TapahtumiaReach-palvelujen kysyntä kasvaaHaasteena toimijoidenkohtaaminenKimmo Heinonen48 Näin syntyi Europacat 2007Tapio Salmi50 Henkilöuutisia• Juha Pyötsiä kiirehtiiReach-työkaluja• Reach-osaaminen toi AnneOjanperän Brysselistä Helsinkiin55 Tulevia tapahtumia •Seurasivut56 Kokeile poisSeilo Ristimäki/Iloinen Liftari OyScanstockphoto42 Suolan vuoksiPekka T. Heikura44 Euroopalle omaavaruuslaboratorioPekka T. Heikura45 Ulkomailta46 KeemikkoOnko Itella tullut?Timo Veromaa on johtanut uuden Biotienkomeaan nousukiitoon. ”Bisneksessätarvitaan neuvottelutaitoa ja kykyäolla ihmisten kanssa”, toimitusjohtajahymyilee. (s. 38)4Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Vol. 35 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Tosi onnistumisiaToimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, 8. kerros, FIN-02100 Espoopuh. 020 729 0520faksi 020 729 0521toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-chiefDI Leena Laitinen 020 729 0522, 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimittaja • Redaktör • EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 020 729 0524irja.hagelberg@kempulssi.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerArja Sipilä 040 827 9778arja.sipila@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 020 729 0520, faksi 020 729 0521tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 80 euroa, muut maat 120 euroaKouluille 40 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 80 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 10(special issue 5/2008 EUR 15)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, 8. kerrosFIN-02100 Espoopuh. 020 729 0522leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardKehityspäällikkö Susanna Eerola,Mittatekniikan keskusToimitusjohtaja Saara Hassinen,Suomen Bioteollisuus FIBToimittaja Päivi Ikonen, Kemia-KemiProfessori Maarit Karppinen, TKKPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiAkatemiatutkija Jan Lundell, Helsingin yliopistoTutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira OyjApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryDI Leif Ramm-Schmidt, Chemitec Consulting OyProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 6 000Forssa 2008Forssan KirjapainoISO 9002PÄÄKIRJOITUSMyönnän, että tosi-tv-ohjelmien katselussa onriskinsä. Eräässäkin perheessä käytiin keskusteluasen jälkeen, kun 5-vuotias poika tutki vanhempiensahääkuvia ja jäi mietteliäänä katsomaan yhtä,jossa jännittynyt sulhanen odottaa morsiantaan alttarin edessä bestmanvierellään. ”Äiti. Noista kahdestako sun piti valita?”Silti olen koukussa tositelkkariin, valikoidusti tosin. En inspiroidu seuraamaantoisten arkea suljetussa talossa, kylliksi työtä on selviytyä omastakin.En välitä katsoa julkisia nöyryytyksiä, pudotetun kilpailijan katkeriakyyneliä tai unelmien partnerista kisaavien keskinäistä nahistelua.Se mitä odotan nenäliinapaketti käteni ulottuvilla, ovat ne harvinaisethuippuhetket, kun joku meistä taviksista onnistuu suorituksessaan täydellisesti,hurmaa sekä katsojat että tuomarit, ja näen onnellisen hymynleviävän hänen kasvoilleen.Ylivoimainen suosikkini on Paul Potts, Britain’s Got Talent -ohjelmanviimevuotinen voittaja, koulukiusattu kännykkämyyjä, jonka ääni on ainaollut hänen paras ystävänsä. Kun kaipaan rohkaisua omaan päivääni,avaan Youtube-sivuston ja katson yhden sen suosituimmista videopätkistä,jossa 36-vuotias Potts esiintyy ensimmäisen kerran Talent-ohjelmassa.Show’n tunnelma muuttuu dramaattisesti sekunneissa, kun olemassaoloaananteeksipyytävä mies ahtaassa puvussaan avaa suunsa jakasvaa oopperatenoriksi. Maagisen minuutin aikana vastasyntynyt tähtitulkitsee Luciano Pavarottin kuuluisaksi tekemän aarian Nessun dormatavalla, joka loksauttaa leuan auki tuomareilta ja haltioittaa yleisönmylvimään riemusta.”Olin aina hiukan erilainen. Tunsin itseni näkymättömäksi. Tuon ensimmäisenesiintymiseni jälkeen tajusin, että minä olen joku. Olen PaulPotts”, tuleva Talent-voittaja sanoo semifinaalihaastattelussaan ujosti hymyillen.Tänä päivänä hän elää todeksi unelmaansa, johon jaksoi nöyrästiuskoa. Laulajan konsertit ovat loppuunmyytyjä ja debyyttilevy OneChance myyntimenestys kaikkialla maailmassa.Parasta koko jutussa on se, että kuka tahansa meistä voi päästä samaan,kun vain uskoo unelmaansa ja tekee sitkeästi työtä sen eteen. Kukaanei ole hyvä kaikessa, mutta jokainen voi loistaa jossain. Kaikista eitule megatähtiä, mutta onnistumisen huikaisevan ilon jokainen voi kokeamyös itsekseen, omassa työssään tai rakkaassa harrastuksessaan.Tämän numeron tekemiseen toivat erityistä hohtoa jutut, joiden päähenkilötkertovat suoraan tai rivien välissä omista huippuhetkistään. Voinvain kuvitella, miten kannustavalta tuntuu nähdä kirjoittamansa näytelmänkantaesitys (Ilkka Pollari), saada palkinto tieteellisestä rohkeudesta(Hannes Lohi), johtaa vaikeuksissa paininut yritys nousu-uralle (TimoVeromaa), järjestää menestyksekkäästi kansainvälinen konferenssi (TapioSalmi) tai voittaa nuorten kemiakilpailu (Jaakko Ilola).Lehden riemastuttavimpia sivuja on Teija Horpun ylistys työelämässäusein väheksytylle ryhmälle, keski-ikäisille naisille. Aamen. Tätä numeroakasattaessa tekijätiimiä taakoitti monta ylimääräistä riesaa influenssastaselkäkramppiin. Vastoinkäymisten keskellä naisjoukkue venyi ja lehti lähtiajallaan painoon. Kiitos.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 25

KEMISTINkääntöpuoliSarjassa esitelläänkemistienkakkosammattejaja epätavallisiaharrastuksia.Ilkka Pollari jaDraaman kaariKemiran tutkimuskeskuksenjohtajanIlkka Pollarinvapaa-aika on viimevuodet kulunut pirtullatäytettyihin varpusiin jakultaisiin ankkoihin.Outo ornitologia ontehnyt hänestä kiitetynnäytelmäkirjailijan.Päivi IkonenKuinka kirjoitetaan näytelmä? Vanhojenteekkariystävysten viihteellisissä tapaamisissapulpahtaa esiin kaikenlaisia käytännöllisiäja filosofisiakin kysymyksiä.Kovin vaikeaa se ei voi olla, päättelivätIlkka Pollari ja Ilkka Aaltonen asiaapunnittuaan. Sen jälkeen piti enää todistaateoreema. Kemian tekniikan ja sähköalandiplomi-insinöörit keksivät siisjuonen, henkilöt ja luettelon kohtauksista,jotka jaettiin veljellisesti tasan.Eräänä viikonloppuna kaimakset istahtivattietokoneidensa ääreen ja alkoivatnaputtaa tekstiä. Sähköinen posteljoonijuoksutti hahmotelmat toisen katsottavaksija tuota pikaa kommentein varustettuinatakaisin.Muutaman intensiivisen session jälkeenvalmiina oli Pirtukuningas ja orpopoika,parituntinen hauskanhaikea,huikea musiikkipitoinen kertomus viinantrokauksesta,äidin ikävästä ja elämänoikullisista käänteistä.Helppoa kuin heinänteko.”Ei nyt niinkään”, Kemiran tutkimuskeskuksenjohtajana päivätyötään tekeväPollari toppuuttelee viisi vuotta myöhemmin.”Ei siinä aina helpolla päässyt.Hionta- ja kiillotustyössä kului toinenkinyökausi.”Aiheen valintaan aikaa ei tosin tuhraantunut.Aaltonen oli pitkään haaveillutsaavansa 102-vuotiaaksi eläneen isoisänsäMikko Aaltosen uskomattomat vaiheetpaperille. Pollaria taas oli kiehtonutsalakuljetuksen teema siitä pitäen, kunhän kuuli tarttuvan skottiviisun Smuggler.Se pääsi mukaan näytelmään, jonkatoiseksi päähenkilöksi valikoitui luontevastiAlgoth Niska, kuuluisin alan miesSuomessa.Kahden todellisen ihmisen kuvitteellisestakohtaamisesta Ilkat kutoivat kahdensuvun tarinan, jonka loimena kulkevatmaailmanhistorian tapahtumat jaisänmaan kohtalonvuodet.Ennen kirjoittamiseen ryhtymistä pititosin tehdä hieman taustatutkimusta, jokainsinööreiltä kävi ongelmitta. Myösjuonenpunonta on niin sujuvaa ja draamankaari kohdallaan, että ensikertalaisillataisi olla kirjallistakin pohjaa jo ennestään?Ei, hämäläissyntyinen Pollari kiirehtiikiistämään oman osaamisensa kuin jääkiekkoikoniRaimo Helminen konsanaan.Koulussa hän ei ollut erikoisempiainekirjoittaja. No, ylioppilaskirjoituksistasattui tulemaan laudatur.Sittemmin teekkarina tuli riimitellyksikäyttörunoutta ja kynäillyksi speksejäTKK:n Kemistikillan kuuluisassaKK=Circuksessa, jossa aikoinaan oli mukanamonta kemian alan nykyistä vaikuttajaa.Kondensatio-ohjelmien laatijan lupaavaura tyssäsi vuonna 1981 valmistumiseen.Tupsulakki siirtyi palvelemaan Kemiraa,jossa hän on siitä lähtien viihtynyteri tehtävissä, ennen nykyistään BA PerformanceChemicalsin strategia- ja teknologiajohtajana.Suomalainen kemianjätti paljastuu yllättäennäyttämötaiteen tyyssijaksi sekin.”Kemiran pikkujoulunäytelmät ovatihan legendaarisia joka vuosi”, Pollarivakuuttaa ja jättää mainitsematta omanosuutensa tuotantoihin. ”Niissä käydäänläpi firman vuotta ja vähän tulevaisuuttakin.Lasse Kurkilahtikin kehui ainutlaatuiseksiperinteeksi.”Musiikkimiehenä Pollari on tehnytmyös laulujen sanoituksia ja käännöksiä,suomensipa viime kesänä nuorisonäytelmänkin.Niin, japanilaisia haikujakinsyntyi yhteen aikaan.Mitään alan koulutusta hänellä ei kuitenkaanole. Siis työväenopiston luovankirjoittamisen kurssia lukuun ottamatta.Kyyneliä ja konnankoukkujaPirtukuningas osoittautui joka tapauksessamenestykseksi. Espoolainen teatteriHyökyvuori nappasi uutuuden vuoden2004 kesänäytelmäkseen, joka lumosi6Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Ilkka Pollari…niin kriitikot kuin katsojatkin. Jälkimmäistenjoukossa oli myös kummankin päähenkilönomaisia ja sukulaisia, joita esityksenvuoroon hilpeät, vuoroon murheellisettunnelmat koskettivat aivan erityisesti.Muun muassa Agi Niskan tytär MagdaYrjönen ja tämän poika Ilkka Lipsanen,jonka suomalaiset paremmin tuntevat laulajaDannyna, tulivat näytännön jälkeenliikuttuneina kiittämään tekijöitä – nähtyäänjuuri roolihahmonsa lavalla isän ja isoisänhautajaisissa.Espoon Kivenlahdesta produktion matkajatkui Helsingin Komediateatteri Arenaan.Seuraavana vuonna tupsahti kutsuSaarijärven teatteripäiville, joilta tie veiitäsuomalaisille näyttämöille. Valmis televisiotaltiointiodottaa otollista hetkeä.Esiintyjille suoritus oli pelkästään vaativienlauluosuuksien takia melkoinen,mukana kun ei ollut ammattinäyttelijöitä.”Mutta aivan loistavia harrastajia, parempiakuin monet ammattilaiset”, Pollari jakaakunniaa koko kollektiiville ja kuulostaatoiselta hämäläiseltä joukkuepelaajaltaTimo Jutilalta.Melkein ammattimuusikkona Ilkka Aaltonentoimi tuotannon itseoikeutettuna orkesterinjohtajana.Pollarikin joutui estradillepieneen sivurooliin. ”Kaverit pakottivat.Sanoivat, että kun joka tapauksessaroikut esityksissä mukana.”Yleisön pyynnöstä debyytti sai kahdenkesän päästä jatkoa, jonka inspiroi Porkkalanpalautuksen 50-vuotisjuhla. Vanhojentuttujen lisäksi lavan täytti värikäs henkilökavalkadiPaasikivestä ja Kekkosestatunnelityttöihin ja evakkomummoihin.Tapahtumien vyöryn vuonna 1944 käynnistääkalapuikkoviiksinen Stalin hymisemässäpilkkavirttä: ”Mannerheimi vankka,kävelee kuin ankka…” Aurinkoisenisäsen kavalana suunnitelmana on tehdäsuomalaisista kultaisessa häkissä eleleväkommunismin mallikansa.Romanttis-komedialliselle trillerille nimensäantanut operaatio Kultainen ankkakuitenkin epäonnistuu, mystinen murhasaa selityksensä ja Suomi Porkkalan takaisin.”Erittäin hauska näytelmä oli sekin tehdä”,myöntää Pollari, joka ei osaa nimetävarsinaisia esikuvia kirjoittamiselleen,vaikka näyttämötaiteesta ja teatterista kovastipitääkin. Yksi kokemus on painunutmieleen ylitse muiden: Kalle Holmberginhistoriaan jäänyt tulkinta kansalliskirjailijanveljessarjasta Turun kaupunginteatterissa1970-luvulla.”Teki todella vaikutuksen lukiolaispoikaan.”Rahasta ja rakkaudestaRomaaneista juuri Seitsemän veljestä jaTuntematon sotilas täytyy pitää lähelläaina, Pollari viittaa työhuoneensa hyllyyn.Uudemman proosan taitajista hänensuosikkejaan ovat Antti Tuuri ja HannuRaittila. Laulujensa tekijöistä Pollari ihaileeesimerkiksi Leonard Cohenia. Innokkaassalukemisessa on valitettava haittansakin.”Usein tulee hyvää tekstiä lukiessa mieleen,että tähän ei itse pysty ikinä.”Aika paljoon Ilkkojen parivaljakko kuitenkinpystyy. Toisen menestyskappaleen– jotka molemmat julkaistiin myös kirjoina– jälkeen miesten maine kiiri yhä korkeammalle.Reilu vuosi sitten kaupunginjohtajaMarketta Kokkonen tuli ja tilasiEspoon 550-vuotisen historian kunniaksijuhlanäytelmän. Tekijät olivat kuitenkin joennättäneet edelle.”Tyytyväisinä saatoimme vastata, ettäolemme olleet aiheen kimpussa jo pitkään”,Pollari myhäilee. Insinöörit olivatosanneet lukea allakkaa itsekin ja oivaltaneet,että nykyinen kotikaupunki on täyttämässäpyöreitä vuosia. Kesäkuussa ensiiltansaHyökyvuoren teatterissa saava Taicawarvassijoittuu vuoteen 1458.Sen verran työläämpi historiallinen aiheon ollut, että taustojen ja faktojen kaiveluunon uponnut parisen vuotta. Entiseentapaan faktat tosin sekoittuvat lavalla iloisestifiktioon.”Taicawarpaan teemoja ovat rakkaus,rahapula ja taistelu auktoriteetteja vastaan”,Pollari raottaa esirippua. ”Taatustiyhtä ajankohtaisia silloin ja nyt.”Tällä kertaa Pollari nousee myös näyttämölleaiempaa isommassa roolissa, muttasiitä ei vielä sen enempää, kuten ei juonestakaan.Yleisölle täytyy jättää jännitettävääkin.Kun suoni kerran on puhjennut, tekstiäon jatkossa luvassa lisää, luultavasti uusissamuodoissakin. Aiheita kertyy hyväävauhtia vihkoon, johon Pollari kertoo kirjaavansaideansa. Niitä vain tuntuu olevanselvästi enemmän kuin aikaa.”Jos sitten eläkkeellä”, kiireinen keskiikäinenhuokaa toiveikkaasti.www.appelsiinit.netPirtukuningas ja orpopoikahurmasi yleisön kesällä2004. Algoth Niskan(oik.) osassa loisti IlkkaPollarin kollega Kemirasta,kemian tekniikandiplomi-insinööri PekkaJohnsson.8Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

*REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals)*Tapaa eu:n kemikaalivirastonasiantuntijat kotikaupungissaanHelsinki InternationalCongress on Chemical Safetyat Helsinki Fair Centre20-22nd of May 2008www.hiccs2008.euww.hiccs2008.euRekisteröidy edullisemmin 31.3. asti

Koira on ihmisen uskollinenystävä myös tutkimuksessa.Tautigeenien löytäminen auttaaymmärtämään ja ehkäisemäänsekä lemmikkien että näidenomistajien sairauksia.Hannes Lohi tutkiiFutureimagebankKoiranelämääKoira on ihmisenparas ystävä myöstaistelussa tautejavastaan. Kun lemmikinsairausgeeniensalat selviävät,kohenee kansanterveyskin.Juha GranathSuomalaiset koiranomistajat lähettivätviime vuonna 13 000 verinäytettä lemmikeistäänprofessori Hannes Lohelle. Pohjoismaidensuurinta, 200 rotua käsittäväägeenipankkia tutkii nyt peruseläinlääketieteenja lääketieteellisen genetiikan osastonlaboratoriossa Helsingin Biomedicumissakymmenkunta tohtoria, tohtoriksi aikovaaja laboratoriotyön ammattilaista.Verinäyte paljastaa, onko koiralla geenivirhevai ei. 33-vuotiaan biokemistin ajatuksetovat kunnianhimoiset, sillä koiratutkimuksestaon iso ilo myös ihmiselle.”Jos paikallistamme viallisen geenin,voimme ymmärtää paremmin sairauksiaja torjua niitä koirien jalostusta muuttamalla.Tautigeenien lisäksi pyrimme tunnistamaanmyös koirien rakenteeseen jakäyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia.”Franz Kafka kirjoittaa novellikokoelmassaanErään koiran tutkimuksia, että”kaikki tieto, kaikki kysymykset ja kaikkivastaukset löytyvät koirasta”. Hannes Lo-hi lisää, että käynnissä olevan genomitutkimuksenansiosta koiran asema ihmisenparhaana ystävänä vain vankistuu.”Tutkimuksemme edistää kansanterveyttä,sillä ihmisen ja koiran geenit ovatpitkälti samat. Molempien tauditkin ovatlähellä toisiaan: kumpaakin vaivaavat sydänsairaudet,luukadot, syöpätaudit ja lihassairaudet.Se mikä löydetään koiralta,voidaan miltei aina testata ihmisellä – jatoki myös päinvastoin.”Suomalaisetkuin rotukoiriaLohi vertaa suomalaisten suljettua populaatiotaäärimmilleen jalostettuun koirarotuun.Koirilla sisäsiittoisuus on jo niinpitkällä, että ne ovat menettämässä elinvoimaansakin.Terveen perimän heterogeenisyyson revitty irti, ja rotutyypillisetsairaudet pääsevät rikastumaan.”Myös suomalaiset ovat lisääntyneet10Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Hannes Lohi aloitti koirageenitutkimuksensaSuomessa elokuussa 2006. Sen jälvainkeskenään satoja vuosia. Siksi 40–50vaikeaa sairautta on meillä yleisempiäkuin muualla maailmassa. Niitä ovat muunmuassa munuaissairausnefriitti,synnynnäinenkloridiripuli jakehitysvammaisuuttaaiheuttavaAGU-tauti.”Hannes Lohenmukaan koiriinpätee sama kuinihmisiin. Yksittäinenkoirarotu on saatettu jalostaa muutamastakantayksilöstä, jolloin rodun sisäinengeneettinen vaihtelu on hyvin pientä.Sitä kaventaa vielä niin sanottu matadorijalostus,jolloin muutama yksilö saattaavastata isosta osasta koko populaation jälkeläisiä.”Suomenajokoiran populaatio on noin30 000, ja vuosittain rekisteröidään jopa”Olen täysin viehättynytkoirien ainutlaatuisuudestaja siitä avusta, jonka netarjoavat geenitutkimukselle.”Hannes Lohi3 000 ajokoirapentua. Nykyään yhdelläniin sanotulla valioyksilöllä saattaa ollasatoja jälkeläisiä. Jos matadorilla on tautigeeni,se siirtyymyös jälkikasvuun.”Yksi ajokoiransairauksista onrappeuma liikkumistasäätelevissäpikkuaivoissa.Jos tutkijatonnistuvat löytämääntautigeeninkoirasta, tuloksesta on hyötyä myösihmiselle.Suomenajokoirat kärsivät muistakinperinnöllisistä taudeista: imusolmukesyövästä,atopiasta, nivel- ja purentavioista,luomivioista, piilokiveksisyydestä ja kitalakihalkiosta.Jos koiran sairaus puhkeaavasta aikuisena, sitä ehditään käyttää jalostuksessa.Näin tautigeeniä kantavien koirien määräkasvaa ja vaarantaa rodun hyvinvoinnin.Myös rotunäyttelyt saattavat olla tuhoisia;kun jalostuksessa suositaan erityisestivoittajakoiria, rodun monimuotoisuuskatoaa.Lohi hakee pelastusta suomalaisesta rekisteröintijärjestelmästä,joka lienee maailmanparas. Peräti 95 prosenttia maammerotukoirista on kirjoissa ja kansissa.”Se helpottaa valtavasti tutkimusta, koskarekisteristä löytyvät koiran tiedot monensukupolven takaa. Järjestelmää voihyvin verrata suomalaisiin kirkonkirjoihin,jotka kertovat sukujemme tarinaa aina1600-luvulta asti.”EpilepsiatutkimusSuomen harteillaProfessori HannesLohen tutkimusryhmällemyönnettiinviime vuoden lopullalähes miljoona euroaEU-rahoitusta koiriengeenitutkimukseen.Viime syksynä SuomenAkatemia palkitsi Lohentieteellisestä rohkeudestaarvostetullaakatemiapalkinnolla.Juha GranathHannes Lohi• Syntynyt 1974.• Biokemisti Oulun yliopistosta 1999, filosofian tohtori Helsinginyliopiston lääketieteellisen genetiikan osastosta2002.• Syöpägenetiikan tutkija lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskuksessaBiomedicum Helsingissä 2002–2003.• Neurogenetiikan tutkija torontolaisessa The Hospital forSick Children -sairaalassa Kanadassa 2003–2006.• Lääketieteellisen molekyyligenetiikan tutkimusohjelmanryhmänjohtaja, akatemiatutkija Helsingin yliopistossa2006–2008.• Helsingin yliopiston biotieteiden tiedekunnan dosenttivuodesta 2006, eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikanprofessori vuodesta 2008. Lohen ryhmä selvittää koirienperinnöllisiä sairauksia, erityisesti epilepsian geneettistätaustaa. EU:n Lupa-hanke rahoittaa tutkimusta lähes miljoonallaeurolla.• Suomen Akatemian palkinto tieteellisestä rohkeudesta2007.• Naimisissa, 6 lasta.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 11

Hannes Lohi…keen mies on saanut tottua kollegojen hyväntahtoiseennaljailuun. Professori nauraaennakkoluuloille.”En ole ollut erityisemmin koiraihmineneikä minulla edes ole koiraa. Meilläon perheessä kani. Koirat tulivat yllättäenuralla vastaan, mutta nyt olen täysinviehättynyt niiden ainutlaatuisuudesta jasiitä avusta, jonka ne tarjoavat geenitutkimukselle.”Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanissatehtävä tutkimus sai melkoisen piristysruiskeenviime vuoden lopulla, kun EUpäätti tukea koiragenomiikan tutkimustaseuraavien neljän vuoden ajan 12 miljoonallaeurolla. Miljoona euroa lankesi Lohentutkimusryhmälle, jonka tehtävänä onepilepsiageenien kartoitus.”Epilepsioita esiintyy koirilla jopa kymmenenkertaa enemmän kuin ihmisillä.Meidän laajassa kansainvälisessä epilepsiaprojektissammeon mukana jo yli 50koirarotua, ja määrä kasvaa koko ajan.Tavoitteenamme on löytää uusia epilepsiageenejäkoirista ja testata ne käytössäolevissa laajoissa ihmispotilaskohorteissamme.”Professori Lohi oli pari vuotta sittenlöytämässä ensimmäistä koiran epilepsiageeniäEPM2b:ta. Ihmisellä geenivirhejohtaa perinnölliseen, tappavaan Laforantautiin. Noin 1–3 prosenttia maailmanväestöstä kärsii epilepsioista, eikä kolmasosallepotilaista ole lääkehoitoa kohtaustenhillitsemiseksi.”On todennäköistä, että löydämme kokojoukon uusia epilepsiageenejä työn allaolevista roduista. Löytöjen myötävoisimme DNA-testata rodut epilepsiankitkemiseksi. Samalla avautuisivathuikeat mahdollisuudet miljoonienihmispotilaiden hoitamiselle.”Lohen työryhmän keräämä aineisto sisältääverinäytteen sekä tiedot koiran sukuhistoriastaja terveydestä. Terveystietojensaamiseksi yhteistyö eläinlääkäreidenkanssa on tärkeää. Itse geenitutkimus onvain huipputiedon ja -teknologian yhteensovittamista.”Paikannamme geenit koirista uudella,tarkoitukseen kehitetyllä SNP-markkeriteknologialla.Luotettavien tuloksiensaamiseksi tarvitsemme usein kymmeniänäytteitä terveistä ja sairaista koirista.Geenipaikan voimme varmistaa lisäämällänäytemäärää ja markkereita kytketylläalueella ja vertaamalla eri rotuja keskenäänsaman sairauden suhteen.”Sudesta koira,rotukoirasta susiKoira polveutuu harmaasudesta. Ensimmäisetkymmenen päärotua tunnettiin jo5 000 vuotta sitten. Nykyisin koirarotujaSuomen PystykorvajärjestöErotuomarinapystykorvasodassaKoiran perimän kartoitus valmistuiYhdysvalloissa vuosien 2003 ja2005 välisenä aikana. Saavutuksesta eikuitenkaan ollut apua, kun Suomessapuhkesi suuri pystykorvasota.Kesällä 2006 Suomen Kennelliitto jaVenäjän Kennelliitto sopivat, että jatkossamyös karjalaissuomalaisiksilai-Suomenpystykorvat rajan kahdeltapuolelta. Moskovalainen Aliza (edessä)kävi tammikuussa tapaamassa pohjalaistaTanua tositarkoituksella.on yli 400. Hannes Lohi kuvaa jalostuksenpoikimaa lajikirjoa sattuvasti.”Siinä on susi jaettu 400 erilaiseen palikkaan.Itse näen koiran suden rinnallatosi karsittuna oliona. Suden saalistusketjuunkuuluvat muun muassa saaliin tunnistus,vaaniminen, kiinniotto, tarttuminen javiipalointi. Koira sen sijaan saattaa hallitaketjusta vain pari asiaa: esimerkiksipitbullterrieri tunnistaa ja siirtyy suoraanviipalointiin.”Geenitutkimuksen kohteena koira onkuitenkin ihanteellinen. Ainutlaatuinenroturakenne ja -historia yksinkertaistavatgeenien paikantamista. Tavallisten monigeenistenihmissairauksien riskigeenientunnistus vaatii usein tuhansia näytteitä,mutta koiran vain kymmeniä tai korkeintaansatoja.Lohi tutkii epilepsian lisäksi muunmuassa koirien silmäsairauksia, autoimmuunitauteja,lihastoiminnan häiriöitä jaluustosairauksia. Monet ovat järkyttävänyleisiä.”Joissakin roduissa puolet saattaa syntyälonkkavikaisina, viidesosa epileptisinä.”Suurimmat toiveet ja intohimot herättääkuitenkin syöpätutkimus.”Munuaissyöpää aiheuttava geeni onjo löytynyt, ja se on sama kuin ihmisellä.Nyt keräämme näytteitä myös imusolmu-koiksi rekisteröityjä koiria saadaan kutsuasuomenpystykorviksi ja että näyttelyissäniitä siirrytään arvostelemaanhieman tiukemman, suomalaisen rotumääritelmänmukaan. Suomessa päätöskauhistutti muutamia rotupuhtauden nimiinvannovia harrastajia.Hannes Lohea vaadittiin viime kesänäerotuomariksi, mutta diplomaattinamies päätti odottaageenitutkimuksen tuloksia.Päätös oli epäilemättä oikea,sillä Suomessa on 310koirarotua ja yhtä montaenemmän tai vähemmän riitaisaarotujärjestöä.”Odotamme parhaillaanVenäjältä laikakoiran näytteitä.Nykyisellä geeniteknologiallapystymme vertaamaanja analysoimaan, tuoko laikamonimuotoisuutta suomenpystykorvienrotuun”, Lohisanoo.”Se on joka tapauksessa totta, ettänykyään suomenpystykorvat ovat kovinsisäsiittoinen populaatio.”ke-, luu-, verisuoni-, pehmytkudos- ja sisäelinsyöpiin.Kun ne löytyvät, katsotaanvälittömästi, onko ihmisillä samoja geenejä.”Ihmisen paras ystävä on valitettavastierittäin syöpäaltis eläin.”Koiralla esiintyy syöpää kaksi kertaaenemmän kuin ihmisellä. Joillakin roduillaon kymmenkertainen riski saada syöpä.Esimerkiksi sileäkarvainennoutaja kuoleeusein syöpään jo seitsemänvuotiaana.”Koirilla on eläinmaailmassa ylipäätääneniten perinnöllisiä sairauksia, eräiden laskelmienmukaan jopa toistatuhatta. Jokavuosi tutkijat löytävät kymmenkunta uuttatautia.Miljoonassa suomalaiskodissa on tätänykyä koira ja Hannes Lohen ylläpitämilläkoirageeni.fi-nettisivuilla 50 000 vuosittaistakävijää. Innostusta ja tutkimusaineistoariittää, mutta lisää tarvitaan.Lohi toivookin näytteitä koirista, jotkasairastavat epilepsiaa, harmaakaihia, silmänpainetautia,perianaalifisteliaa ja SLEtautia(sinud lupus erythematosus).”Lisänäytteet nopeuttavat tautigeenintunnistamista, ja se hyödyttää niin tutkimustakuin lemmikkiäkin.”Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosentoimittaja Yleisradiossa.juha.granath@yle.fi12Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

TÄTÄ MIELTÄPitääkö paistetun varpusenlentää työnantajan suuhun?MINULLA ON ILO TÄYTTÄÄ tänä vuonna50 vuotta. Aion ottaa juhlavuodestanikaiken lystin irti silläkin uhalla, että ensimmäisenikääni kohdistuvan epäilyn kuulin joneljä vuotta sitten. Sen esitti ikäiseni mieskollega,kun olin sanoutunut irti vakituisestatyöstäni ilman tietoa uudesta. Kaikessasuoruudessaan kysymys kuului:”Ei millään pahalla, Teija, mutta oletko ottanuthuomioon, ettet ole enää aivan nuori?”Yhtä suoraan vastasin: ”Kyllä, juuri senminä olen ottanut huomioon.”Olin nimittäin laskenut, että minulla olieläkeikään miltei sama määrä vuosia kuinolin palvellut silloista työnantajaani.Tunsin pystyväni paljonenempään, mihin työniantoi mahdollisuuksia. Ajatus,että olisin jatkanut eläkeikäänsaakka silloisessa työssäni, ei tuntunuthyvältä eikä reilulta sen paremmin työnantajanikuin itseni kannalta.Enkä, toden totta, ollut enää aivan nuori.Olin nainen ja työntekijä parhaassa vedossa,mutta työmarkkinoilla vanha raakki, jonkaolisi turha haaskata aikaansa työpaikkahakemustenlähettelyyn.”PITÄISIKÖHÄN HAKEA kesätoimittajanpaikkaa?” kysäisin puolisoltani viimevuoden lopulla Journalisti-lehden ilmoitussivujasilmäillessäni. Puolisoni minuun luomaakatsetta voisi kuvailla sanalla ”kiintoisa”.Mieheni tietää hyvin, etten aivan hevinvaihtaisi yrittäjän vapauttani palkkatyönankeuteen. Toisaalta hän kyllä arvaa, ettäihan piruuttani voisin kesätyöpaikkaa hakeakin,tuottaisihan omista ansioista kertominenainakin hetkellistä hupia: lähes 30vuoden työkokemus (kolme päivälehteäja Yle sekä freelancer-työskentelyä lukuisilletoimeksiantajille), kyky sopeutua mitäerilaisimpiin työtapoihin (vrt. edellinensekä 30 vuodessa tapahtunut työelämänmuutos), kyky itsenäiseen työskentelyyn(yli neljä vuotta yrittäjänä), laaja osaaminen(lehtijuttuja laidasta laitaan sekä kouluttajan,konsultin ja henkilöstön kehittäjäntehtäviä), kurinalaisuus ja periksiantamattomuus(muutoin ei yrittäjänä pärjää). Korkeakoulututkintoaja monipuolista täydennyskoulutustaunohtamatta.Piruuttaan hakemista se kuitenkin olisi.Olisipa ansioluettelo millainen tahansa,edes työpaikkahaastatteluun ei kutsuttaisi.Me viisikymppisethän olemme rumia taihaisemme niin pahalle, ettei meitä voi pal-”Mutta se ikä,ai, ai sentään.”Marja Seppäläkata töihin. Näin siitä huolimatta, että rekrytoinnistapäättävät ikäisemme setämiehetovat omasta mielestään parhaassa iässäja suorastaan korvaamattomia omassa organisaatiossaan.POIKKEUKSET OVAT harvinaisia. Viimesyksynä pienen yrityksen toimitusjohtajakertoi rekrytointikokemuksistaan.”Ketkään eivät ole parempia työntekijöitäkuin viisikymppiset naiset”, hän todisti palkattuaanreilun puolen vuoden aikana kaksiviisikymppistä naista. ”Ne kumpikin tekevättöitä ainakin kahden nuoren edestä.” Johtajakertoi joutuvansa lähikuukausina rekrytoimaanvielä yhden uudentyöntekijän ja ilmoitti mitä todennäköisimminpalkkaavansaviisikymppisen naisen, jossellainen vain sattuu paikkaahakemaan.Kuvaamani kaltaisiin rekrytoijiin ei oletörmännyt tuttavani, jonka yrityksiä löytääosaamistaan vastaavaa työtä minulla onollut tilaisuus seurata. Kaiken pitäisi ollakunnossa: on ylempi korkeakoulututkinto,pitkä ja monipuolinen kokemus haasteellisistatehtävistä, kansainvälistä kokemustaeli kielitaitoa, jopa matkustushalukkuutta.Eli juuri sellainen namipala, joita juhlapuheissaankaikki työnantajat kertovat etsivänsä.Mutta se ikä, ai, ai sentään.”Muuten olet hyvä, mutta me palkkaammekolmeviitosen, emme viisikolmosta”,yksi rekrytoija sanoi aivan suoraan, arvioltaviisikolmonen itsekin. Eikä ymmärtänyt,että tällaisen sammakon päästettyään kannattaisivetää paperipussi päähän.TYÖMINISTERIÖN TILASTON mukaanSuomen työvoimatoimistoissa oli viimevuoden lopussa 219 000 työtöntä työnhakijaa,joista yli 50-vuotiaita oli 86 000 eli yli39 prosenttia. Kokenutta, osaavaa porukkaa,uskon minä, mutta työhön tätä joukkoaei kukaan haluaisi ottaa.Arvoisat työnantajat: Mitä te vielä odotatte?Että paistettu varpunen lentää suuhunne?teija.horppu@thor-viestinta.fiTeija Horppuon lahtelainenviestintäyrittäjä,toimittaja,kouluttaja jatyönohjaaja.14Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

www.laboline.Laboratorioalanmerkkituotteet■ Autoklaavit ja elatusainekeittimet■ Paloturva- ja kemikaalikaapit■ Laboratorio- ja syväjääpakastimet■ Jääkaapit, veri- ja seerumipankit■ Mikrobiologiset suojakaapitBiobio-seuran vuosisymposiumjärjestetään aiheellaTOWARDS A BETTERBRAIN USAGE27. maaliskuuta 2008 klo 13.00–15.30Luentosali 2, Biomedicum Helsinki,Haartmaninkatu 8, 00290 HelsinkiALUSTAVA OHJELMA:• Riitta Hari, prof. (Kylmälaboratorio/Aivotutkimusyksikkö,Teknillinen korkeakoulu)What is the brain doing when it is “idling”?• Kiti Müller, prof. (Aivot ja työ -tutkimuskeskus,Työterveyslaitos)Stress, learning and well-being at the work place:Insights from brain researchTarjoilua. Tilaisuus on kaikille avoin.Tervetuloa!Seuran VUOSIKOKOUS pidetään samassa tilassaheti symposiumin jälkeen. Kaikki jäsenet ovatlämpimästi tervetulleita osallistumaan! Kokouksenasialista on postitettu jäsenille maaliskuun alussa.Lisätietoja symposiumista ja kokouksesta saa seuransihteeriltä: katri.niemi@helsinki.fi■ Isolaattorit, anaerobi- ja hanskakaapit■ CO 2-inkubaattorit ja kasvatuskaapit■ Inkubaattorit ja hauteet■ Ravistelevat inkubaattorit■ Laboratorio- ja tuotantouunit■ Laboratorio- ja puhdastilalämpökaapit■ Sentrifuugit ja lingot■ Ravistelijat ja sekoittajat■ Homogenisaattorit ja seularavistelijat■ Laboratoriovaa’at ja vaakakaapit■ Refrakto-, polari- ja osmometritLabo LineLabo Line Oy, Karjalankatu 2, 00520 Helsinkip. (09) 877 0080, info@laboline.

ajankohtaistaVainajan tuhkastapuristuutimanttiMiltä tuntuisi ajatus, että kuolemasijälkeen jatkaisit olemassaoloasi timanttinatyttäresi sormuksessa tai poikasi solmioneulassa?Haluaisitko olla yksi suuri,yhden karaatin painoinen jalokivi vaijakaantua neljään–viiteen pienempään?Teija HorppuFutureimagebankViime marraskuussa Heinolassa aloitti toimintansasveitsiläisen Algordanza SA:ntytäryhtiö Muistotimantti Algordanza FinlandOy, joka yhteistyössä emoyhtiönsäkanssa puristaa vainajan tuhkan timanteiksi.Suomalaisen edesmenneen tuhkasta tosintehdään toistaiseksi vain yksi timantti.Sen koon tilaaja voi valita; mahdollisestiylitse jäänyt tuhka jää Sveitsiin, missä kirkonedustaja sirottelee sen muistolehtoon.Käytäntö johtuu siitä, että Suomen hautaustoimilainmukaan vainajan tuhkaa ei saa jakaa.”Olemme jättäneet opetusministeriöönTeija HorppuArto Laxströmesittelee tuhkatimantinnäköismallia.Eettisistä syistäAlgordanzaei anna valokuvataaitoja vainajientuhkastapuristettujatimantteja.kyselyn, miten hautaustoimilakia tässä tapauksessapitää tulkita. Toivomme että tulevaisuudessatuhka voidaan palauttaa Suomeenja sijoittaa täkäläiseen muistolehtoon”,kertoo Muistotimantti Algordanza Finlandintiedotus- ja suhdetoimintavastaava ArtoLaxström. Yrityksen varsinainen omistajaon heinolalainen kultaseppä Timo Seivo.Korkea paineja kuumuusVainajan tuhkasta saadaan timantti tekniikalla,joka kehitettiin jo reilut 50 vuotta sittensynteettisten timanttien valmistukseen.Aluksi tuhkasta poistetaan voimakkaidenhappojen ja suodatuksen avulla kalium jakalsium, joiden osuus tuhkasta on noin 85prosenttia. Jäljelle jäänyt hiili muutetaankorkeassa paineessa ja kuumuudessa grafiitiksi,joka puhdistamisen jälkeen on varsinaisentimantinmuodostusprosessin pohja.Muistotimantin valmistuksessa käytetäänmodifoitua HPHT (high pressure high temperature)-prosessia. Timantin kasvuprosessinkäynnistämiseen tarvitaan alkukide. Senympärille alkaa muodostua 65 000 baarinpaineessa ja 2 550 celsiusasteen kuumuudessalisää kiteitä.Kun raakatimantti on halutun kokoinen,se poistetaan koneesta ja alkukide leikataansiitä pois. Lopuksi timantinhioja hioo ja kiillottaakiven haluttuun muotoon.Timantin tekoon kuluva aika riippuu siitä,kuinka suuri kivestä halutaan. Algordanzapuristaa 0,3–1 karaatin timantteja. Yhdenkaraatin timantin tekeminen kestää viikostakahteen.Yksilöllinensinertävä väriJokaisen tuhkasta puristetun timantin väri onyksilöllinen. Väriin voitaisiin kyllä vaikuttaakeinotekoisesti, mutta Algordanza ei sitä tee.Useimmiten vainajan tuhkasta tehty kivi on16Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

aavistuksen verran sinertävä, vain harvoin täysin kirkas.Sinisyyteen vaikuttaa tuhkassa olevan boorin määrä. Mikä vaikuttaaboorin määrään, on arvoitus.”Pari kertaa tuhkasta on muodostunut varsin tummansävyinentimantti. Molemmissa tapauksissa vainaja oli ennen kuolemaansasaanut voimakasta sädehoitoa. Sädehoidon vaikutuksesta väriin eikuitenkaan voida olla aivan varmoja”, Laxström sanoo.Ammattitaitoinen kommologi pystyy timantin kiderakenteestanäkemään, onko kyseessä ns. luonnontimantti vai vainajan tuhkastapuristettu timantti. Molempiin pätevät Laxströmin mukaansamat käsittely- ja hiontatavat.Kenenkään ei kannata ainakaan edullisten timanttien toivossasuunnitella puristuttavansa lähisukulaisensa tuhkasta timantteja.Puristusprosessi on niin kallis, että timantille tulee hintaa enemmänkuin niin sanotulle luonnontimantille, 3 500–13 500 euroa.Suhtautuminenyllättänyt myönteisestiKuinka hyvä liikeidea timanttien puristaminen on, jos jo yksi kivimaksaa tuhansia euroja?Arto Laxström kertoo olevansa myönteisesti yllättynyt sekä suomalaistenkuluttajien että hautaustoimialan suhtautumisesta uuteenliiketoimintaan. Yli puolet timanttitilauksista tehdään jo vainajanelinaikana.”Ei tämä kuitenkaan mikään valtava bisnes ole.”Asiaa on myös harkittava huolella ja monesta näkökulmasta.”Ennen kuin voi päättää, miten suhtautuu timantin puristamiseen,pitää hyväksyä tuhkaaminen”, Laxtröm muistuttaa.Suomessa tuhkataan nykyisin noin 16 000 vainajaa vuodessa.Määrä on kasvussa. Keski-Euroopassa timanteiksi päätyy noinkaksi prosenttia tuhkatuista vainajista, mikä Suomen nykyisillätuhkausluvuilla merkitsisi noin kolmeasataa timanttitilausta vuodessa.Entä haluaako Arto Laxström, että hänet kuolemansa jälkeentuhkataan ja tuhka puristetaan timantiksi?”En ole vielä tehnyt lopullista päätöstä, mutta pikkuhiljaa olenkallistumassa sille kannalle.”KOMMENTTIOuto oikkuvai ikuinen muisto?Kirjoittaja on vapaa toimittaja.teija.horppu@thor-viestinta.fiTimanttien puristaminen vainajan tuhkasta on vielä varsin uusibisnesidea. Koko maailmassa on vain kaksi alan yritystä: sveitsiläinenAlgordanza SA, joka on perustettu vuonna 2004, jaamerikkalainen LifeGem, joka on kolme vuotta vanhempi.Liiketoiminta on kuitenkin levinnyt ripeään tahtiin ympäri maailman.Algordanzakin toimii jo 21 maassa, Euroopan ulkopuolellamuun muassa USA:ssa, Kanadassa, Meksikossa, Koreassaja Thaimaassa. Eniten vainajan tuhkasta tehdään timanttejaJapanissa, missä tuhkaaminenkin on hyvin yleistä.Timantteja ei tule vain ihmisistä. LifeGem puristaa niitä myöslemmikkieläinten tuhkasta ja värjää kivet juuri sen värisiksi kuinasiakas haluaa.Makaaberiako? Ei läheskään niin makaaberia kuin LifeGeminkäyttämät markkinointikeinot. Osoitteessa www.lifegem.comoleva videopätkä kertoo 8-vuotiaan Hannah Rowleyn tarinanleukemiaa sairastaneesta tytöstä timanteiksi siskonsa kaulakorussaja sormuksessa. Sitä kutsuisin makaaberiksi.Teija HorppuTeknologiakeskus KETEK OyTutkii, Testaa ja AnalysoiAsiakaslähtöisesti• Tuotekehityksen tuki• Prosessikehitys• AnalyysipalvelutKoostumusanalyysitAlkuaineanalyysitTerminen analytiikkaKorroosiotestaus ja olosuhdetestitMekaaninen testausVaurioanalyysitLaboratoriopäällikkö Mirva Rahkonen06-825 3263, GSM 050 5118 680mirva.rahkonen@ketek.fiKETEK ChemistryKorpintie 867100 Kokkolawww.ketek.fiTEKNOLOGIAKESKUSKETEK OYUUTISKIRJETehokas kanava rekrytointiinKatso ja tilaa veloituksetonuutiskirje: www.kemia-lehti.fiLisätietoja:Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-lehti.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 17

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUSuomalaistutkijat löysivätespanjantaudin ja lintuinfluenssanYHDISTÄVÄN TEKIJÄNHelsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksentutkijatovat löytäneet yhdistävän tekijäntappavaa espanjantautia aiheuttaneenviruksen ja nykyistenlintuinfluenssavirusten välillä.Tekijä puuttuu tavanomaisistaihmisen kausi-influenssaa aiheuttavistaA-viruksista. Tutkimusjulkaistiin Journal of BiologicalChemistry -lehdessä.Tutkimusta johtaneen virologianprofessorin Kalle Sakselanmukaan nyt tunnistettu biokemiallinenmekanismi ei yksinäänselitä espanjantaudin tappavuutta,mutta se voi olla merkittäväosa sitä.Vuonna 1918 pandemiaksilevinnyt espanjantauti surmasi20–40 miljoonaa ihmistä. Oletetaan,että taudin aiheuttanutinfluenssavirus H1N1 oli siirtynytlinnusta ihmiseen ja onnistunutmuuntautumaan niin, ettäse alkoi tarttua myös ihmisestätoiseen.Koska kyseessä oli ihmiselleaivan uudentyyppinen virus,sitä vastaan ei ollut immunologistasuojaa. Juuri näin on pelättyvoivan tapahtua myös nykyisinliikkeellä olevien, ihmisillevaarallisiksi osoittautuneidenH5N1-lintuinfluenssavirustenkohdalla.Lääkekandidaattilintutaudin hoitoonProfessori Sakselan ryhmä tutkiisolujen viestiliikennettä ohjaaviaproteiinin modulaarisiaosia eli domeeneja, joiden välitykselläsoluproteiinit ovatvuorovaikutuksessa keskenään.Monet virukset käyttävät samojaproteiinidomeeneja hyväkseenkaappaamalla niiden avulla solunviestiliikenteen haltuunsa jaohjaamalla solua toimimaan viruksenmonistumista hyödyttävällätavalla.Influenssa A -viruksen NS1-proteiini on tärkeä tekijä viruksentaudinaiheuttamiskyvynkannalta. Saman proteiinin uskotaanolleen tärkeä tekijä myösespanjantaudin leviämisessä.Sakselan ryhmässä väitöstutkimustaantekevä Leena Heikkinenhavaitsi, että tavanomaistenihmisen influenssa A -virustenNS1-proteiineista poiketenuseimpien lintuinfluenssavirustensekä vuoden 1918 pandemianaiheuttaneen viruskannanNS1-proteiinit sitovat solunCRK-viestiproteiineja.Tämän vuorovaikutuksen välityksellävirukset lisäävät solunns. PI3-kinaasireitin aktiivisuutta,mikä puolestaan ehkäiseeohjelmoitua solukuolemaa eliFutureimagebankEspanjantautipandemian aiheuttaneen H1N1-viruksen oletetaansiirtyneen linnusta toiseen ja muuntautuneen niin, että se alkoitarttua myös ihmisestä toiseen. Näin pelätään voivan tapahtuamyös nykyisin liikkeellä olevien H5N1-lintuinfluenssavirustenkohdalla.apoptoosia. Apoptoosi on keskeinenmekanismi, jonka avullaelimistö pyrkii eliminoimaanpahanlaatuiseksi muuttuneita taivirustartunnan saaneita soluja.PI3-kinaasireittiä estävät lääkkeetovat parhaillaan kliinisissäkokeissa syövän hoidossa. Sakselanmukaan olisi kiinnostavaaselvittää niiden tehoa myös influenssaA -infektiossa ja varsinkinsitä, ovatko lintuinfluenssaviruksetmahdollisesti erityisenherkkiä lääkkeille.FutureimagebankHERUKAN GEENIVARATtalteen Suomen johdollaKahdeksan Itämeren maata on aloittanutyhteistyön marjakasvien geenivarojensäilyttämiseksi. Musta-, puna- ja valkoherukansekä karviaisen geenivarojenkuvaamista ja tallentamista edistävää Ribesco-hankettakoordinoi Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus MTT. Suomenlisäksi mukana ovat Latvia, Liettua,Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro.Nelivuotiseen projektiin osallistuvissatutkimuslaitoksissa ylläpidetään nyt nointuhatta kasvikantaa mustaherukasta, yli500 kantaa karviaisesta ja yli 300 kantaapuna- ja valkoherukasta.Kokoelmissa olevien kantojen sukulaissuhteetmääritetään molekyylibiologisinmenetelmin, joilla selvitetään kasvienperinnöllinen muuntelu. Samalla lajikkeidenaitous varmistuu ja toisinnot paljastuvat.Tiedot herukoiden biologisista,tuotannollisista ja kemiallisista ominaisuuksistatallennetaan tietokantaan, jokaavataan eri maiden tutkijoiden ja kasvinjalostajienkäyttöön.Herukoiden on osoitettu sisältävän useitaihmisen terveyttä edistäviä yhdisteitä.Niiden eri muodot voivat tulevaisuudessaolla nykyistäkin arvokkaampi luonnonvara,joten geenien tehostettu säilytys onaiheellista.18 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

UUTUUSTAHNA KORJAAvihlovat hampaatSaksalaistutkijat ovat kehittäneethammastahnan, joka hampaitaharjattaessa sulkee vihlovaa kipuaaiheuttavat hampaan kaulankanavat, kertoo Die Welt.Vihlovien hampaiden ongelmailmaantuu ienrajan vetäytyessä,jolloin hampaan kaulanavoimet, kuumuudelle ja kylmyydellearat kanavat paljastuvat.Saksalaiskeksintö käyttääavoimien käytävien peittämiseenpienenpieniä orgaanisistaproteiinimolekyyleistä ja epäorgaanisestaapatiitista koostuviakiteitä.Dresdeniläisessä kemiallisenfysiikan Max Planckin instituutissasyntynyt tahna on tulosta15 vuotta jatkuneesta biomineralisointitutkimuksesta.Siinäselvitetään, miten elolliset olennottuottavat epäorgaanista ainetta,kuten eläimet luuta tai kotilotja simpukat kuoriaan.Ihmisen hampaat koostuvatSuomalaistutkijatunnisti MSS-geeninVaikeaa perinnöllistä keskushermostosairautta,Marinesco–Sjögrenin (MSS) oireyhtymääaiheuttava geeni on tunnistettu.Geenin löysi väitöstutkimuksessaanAnna-KaisaAnttonen Helsingin yliopistosta.Hän tunnisti useita sairauteenjohtavan SIL1-geeninmutaatioita.MSS on varhaisella lapsuusiälläalkava, peittyvästi periytyväsairaus, jonka aiheuttaamuutos yhdessä geenissä. Senpääoireita ovat pikkuaivojensurkastumisesta johtuva lihas-kollageeniproteiinista ja apatiitista.Instituutin tutkijat havaitsivat,että jokainen yksittäinenproteiinimolekyyli muodostaaympärilleen sähköisen kentän,ja sillä on sekä miinus- ettäplusnapansa. Proteiinimolekyylitjärjestyvät varauksien mukaisestikuvioksi, jonka ympärilleapatiittimolekyylit kertyvät.Proteiinien dipoliluonteenlöytäminen selittää luonnossatapahtuvan itseorganisoituvanbiomineraalien kasvun. Samallaselvisi, kuinka ihmisen luutja hampaat kasvavat. Tutkijatuskovat, että löydöllä on suurimerkitys paitsi hammaslääketieteellemyös kasvo- ja luukirurgialle.Instituutti on myös perustanutyrityksen, jonka tarkoitus ontuotteistaa innovaatio ja tuodase kaupallisille markkinoille.Pekka T. Heikuraten toimintahäiriö ja lihasheikkous,kaihi sekä älyllisen suorituskyvynheikkeneminen.Potilailla voi lisäksi esiintyäluustomuutoksia, karsastustaja lyhytkasvuisuutta sekä sukurauhastentoimintahäiriötä.Löydön ansiosta uusien potilaidendiagnoosi voidaanvarmistaa molekyyligeneettisintutkimuksin. Harvinaisentaudin ymmärtäminen voiauttaa myös yleisempien keskushermostoarappeuttaviensairauksien mekanismien selvittämisessä.FutureimagebankTimanttitakuuTakuu nyt elinikäisellä takuullaNopea stabiloitumisaika noin sekuntiTarkka taattua laatua jo seitsemän vuoden ajanKestävä toimii niin laboratoriossa kuin tehdasympäristössäÄlä tyydy toiseksi parhaaseen- investoi vaakaan,jonka sydän on täyttä timanttia!www.onemed.fiwww.aandd.net/products/weighing/balance.htmlOneMed OyAsiakaspalvelu: puh. 020 445 3882PL 11, Rajatorpantie 41 B, 01641 VantaaKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 19

UUTISIANab Labs osti Arizona ChemicalinlaboratorioliiketoiminnanMäntyöljyn ja tärpätin jalostajaArizona Chemical hankkii vastedesSuomen laboratoriopalvelunsaNab Labs Oy:ltä. Palvelut sisältävätOulussa sijaitsevan laitoksentuotantoa, ympäristön seurantaaja asiakaspalvelua tukevatlaboratoriotoiminnot.Arizona Chemicalin laboratoriossa työskennelleet17 henkilöä siirtyivät vuodenvaihteessatoteutuneen kaupan seurauksenaNab Labsin palvelukseen vanhoinatyöntekijöinä. Nab Labsilla oli Oulussa joennestään Arizona Chemicalin kanssa samallaNuottasaaren teollisuusalueella toimivaympäristön seurannan ja teollisuudenprosessien analyysipalveluita tuottava laboratorio,johon toiminnot integroidaan.Kaupan seurauksena Nab Labsin Oulunlaboratoriokasvoi noin 40 hengen vahvuiseksi.Yhtiön toimitusjohtajan Markku Ahposenmukaan se pystyy nyt entistä paremminpalvelemaan nopeavasteisen analytiikantarvitsijoita sekä Oulun alueella että valtakunnallisesti.Arizona Chemicalin toimitusjohtaja RaunoLuttinen kertoo, että yhtiö tarkastelilaboratoriopalvelujen tuottamista osanatehtaan tehostamisprojektia. Sopivimmaksivaihtoehdoksi osoittautui yhteistyö NabLabsin kanssa, joka on kehittämässä omaatoimintaansa erityisesti Oulussa.Laboratorion työntekijät ovat suhtautuneetLuttisen mukaan rauhallisesti tilanteeseen.”Toistaiseksi tehtävät ovat säilyneetkäytännössä ennallaan, mutta jatkossa työntekijöilläon tilaisuus myös laajentaa osaamistaanuuden työnantajan muissa toimeksiannoissa.””Työntekijät siirtyvät vappuun mennessäNab Labsin laboratoriotiloihin, mutta muuttomatkaakertyy silloinkin vain sata metriä”,Luttinen kertoo ja myöntää yhtiönsä saavuttaneenlaboratoriotoimintojen ulkoistamisella”huomattavat” säästöt.Analytiikanulkoistaminen kiinnostaaTeollisuuden laboratorioiden tehostamisjärjestelyistäon tullut keskeinen osa Nab Labsinpalveluita. Nab Labsin aiempiin hankintoihinkuuluvat UPM:n Rauman paperitehtaanja Eka Chemicalsin Oulun tehtaanlaboratoriot. Myös toinen mäntyöljyjalostajaForchem on ostanut laboratoriopalvelunsaHeli HuumarsaloLaboranttiMaarit Tuomilehtoanalysoimäntyhartsia.Laboratoriohenkilöstöntyöpaikat ja-tehtävät säilyivät,vain työnantajavaihtui.Nab Labsilta laitoksensa käynnistymisestälähtien.”Moderni kemianteollisuus hakee tehostamistaja korostaa omaa erityisosaamistaankeskittymällä ydintoimintaansa. Kemianteollisuudenon mahdollista toimia ilmanomaa laboratoriota. Myös jokapäiväistätuotantoa tukeva analytiikka on mahdollistaulkoistaa”, johtaja Mikko Sainio Nab Labsistasanoo.Nab Labs tuottaa analyysi- ja mittauspalvelujateollisuuden tuotannon, ympäristöntilan seurannan, tutkimuksen ja kehityksensekä asiakaspalvelun tueksi kuudella toimipaikallaSuomessa: Oulun lisäksi Raumalla,Espoossa, Kaustisella, Imatralla ja Kärsämäellä.Yhtiön viime vuoden liikevaihtooli 7,5 miljoonaa euroa ja henkilöstömääränoin 120.Vuonna 1930 perustettu Arizona Chemicalon maailman suurin luonnonmateriaaleistajalostettavien erikoishartsien ja puuperäistenkemikaalien valmistaja liimojen,painovärien, pinnoitteiden, voiteluaineiden,polttoaineiden, lisäaineiden ja kaivosteollisuudentarpeisiin. Euroopassa yhtiöllä ontuotantoa Oulun lisäksi Ruotsissa, Britanniassaja Ranskassa. Maailmanlaajuisesti yhtiötyöllistää yli 1 400 henkeä.OikaisuLeena LaitinenKemia-lehden 1/2008 ajankohtaisartikkelissaVeden varassa kerrottiin Nokianvesikatastrofin syntyneen, kun kaupunginvesilaitoksessa avattiin jätevesi- jatalousvesiverkostot yhdistävän putkenventtiili. Todellisuudessa putki sijaitseeja venttiili avattiin jätevedenpuhdistamossa.Radonin esiintyminen on ongelmanaporakaivojen, ei avokaivojen vedessä.20Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Does Material Characterizationmatter to you?Düsseldorf, Germany24 – 30 April 2008www.interpack.comDo you need to create samples,compounds, or extrudates along withrheological or visual measurements?Thermo Electron has a long history in the field of materialcharacterization. No matter what product you need – a microcompounder for sample preparation, meltflow index tester,standard, torque or online rheometers, we can help make yourpolymer development process more efficient. Whether you needto characterizes solids or liquids, Thermo can help.You need reliable data on:Melting BehaviourInfluence of AdditivesTemperatureShear StabilityDynamic ViscosityHAAKE RHEO- AND VISCOMETERSLab Dig Oy PL 52, 02210 Espoopuh. (09) 884 5022, labdig@labdig.fi www.labdig.fiSuomen MessutInterfairPL 2100521 HELSINKIPuh.: (09) 1509 270Fax: (09) 142 358e-mail: interfair@finnexpo.fi

UUTISIASuomalainen biokeksintösai jättisopimuksenKari Alitalon arkistoSuomalainen bioalan keksintöjenkaupallistaja Licentiaon tehnyt läpimurron kansainvälisillämarkkinoilla.Maailmanlaajuinen Sanofi-Aventis-lääkeyhtiö osti suomalaisyrityksenamerikkalaiskumppaniltaDyaxilta lisenssinhelsinkiläiskeksintöön perustuvaanvasta-aineteknologiaan.Sopimuksen arvoksi lasketaan500 miljoonaa dollaria.Vasta-aineteknologiassa onmukana Dyaxin molekyyliDX-2240, joka tunnistaa ihmi-Suomalaistutkijat Pipsa Saharinen(vas.), Kari Alatalo jaPirjo Laakkonen sekä Dyaxinjohtava tutkija Clive R. Woodiloitsevat keksintönsä menestyksestä.sessä verisuonten uudismuodostuksessatärkeän Tie-1-reseptorin.Reseptori osallistuusyöpäkasvainten tarvitsemienverisuonien syntyyn.Keksintö tehtiin alun perinHelsingin yliopistossa. Yliopistonvasta-ainetiimin keskeisiätutkijoita ovat olleet dosenttiJuha Partanen, professori TomiMäkelä, tohtori Pipsa Saharinen,dosentti Pirjo Laakkonensekä akatemiaprofessoriKari Alitalo.Licentia kaupallistaa keksintöjämyymällä ja lisensoimallaIPR-oikeuksia sekä perustamallauusia yrityksiä. Yhtiönkeskeisin toiminta-alue on lifescience. Licentian asiakkaitaovat yritykset, yksityishenkilöt,tutkimuslaitokset, yliopistot jakorkeakoulut. Toimitusjohtaja,professori Markku Jalkasenmukaan nyt syntynyt sopimuson yhtiön historian suurin.PandemiarokoteSuomeen kesän aikanaLääkejätti GlaxoSmithKlinetoimittaa suomalaisten lintuinfluenssarokotteet.Kansanterveyslaitospäätti asiasta tarjouskilpailunperusteella. Laitosjoutui järjestämään uudenkilpailun, koska alun perin toimittajaksivalittu hollantilainenSolvay ei kyennytkään toimittamaanSuomen tilaamia rokotteitasovitussa ajassa.Rokote annetaan koko väestölle,jos nykyisin linnuissa eläväH5N1-virus muuttuu ihmisestätoiseen leviäväksi ja aiheuttaamaailmanlaajuisen epidemian.”Tarkoitus on, että rokotteetsaadaan Suomeen touko–kesäkuunaikana”, kertoo erikoistutkijaRose-Marie Ölander Kansanterveyslaitoksenrokotehuoltoyksiköstä.Rokotteiden voimassaoloaikaon kolme vuotta, ja sen jälkeenne on hävitettävä. Juuri niin toivotaantapahtuvankin.”Sitä tietysti toivomme, etteiniitä tarvitse tänä aikana käyttää.Kyseessä on ikään kuin henkivakuutusmaksu,sellaiseksi aikakohtuullinen. Tärkeintä on varautua”,Ölander sanoo.Jos pandemiaa ei kolmeenvuoteen tule, se voi puhjetamyöhemmin. Siihenkin on Ölanderinmukaan valmistauduttu.”Sopimukseen on tehty tiettyjävarauksia.”Glaxo valmistaa Suomea vartenkaikkiaan 5,2 miljoonaarokoteannosta. Koko määränkauppahinta on 36,4 miljoonaaeuroa. Eduskunta myönsi rahathankintaan viime syksyn lisäbudjetissaan.Suojaan tarvitaankaksi piikkiäGlaxolta hankittava valmiste onprepandeeminen rokote lintuinfluenssavirustavastaan. Se antaaosittaisen suojan tilanteessa,jossa epidemia on levinnyt maailmanlaajuiseksi.Sen lisäksi ihminen tarvitseekuitenkin ainakin yhden annoksentäsmärokotetta, joka onvalmistettu pandemian aiheuttaneestanimenomaisesta virustyypistäja joka tehoaa juuri sitävastaan. Täsmärokotteesta Suomion jo aiemmin tehnyt ennakkovaraussopimuksenSolvaynkanssa. Yhtiö on sitoutunut toimittamaan5,5 miljoonaa rokoteannostapuolen vuoden kuluessapandemian puhkeamisesta.Päivi IkonenEkokemin Hangon-laitoksenräjähdysturma selvitettyInhimillinen virhe näyttää olleen suurin syy Ekokemin VOC-laitoksessalokakuussa 2007 tapahtuneeseen onnettomuuteen. Orionkonserniinkuuluvan Fermion Oy:n tehdasalueella sijaitsevassalaitoksessa sattuneessa turmassa kuoli kattilan koeajossa mukanaollut työntekijä.Onnettomuus tapahtui, kun polttoainelinjaan jäänyt liuotinpolttoainepuhallettiin höyrykattilan pysäyttämisen jälkeen vielä kuumaantulipesään ilman normaaleja käynnistystoimenpiteitä. Tästäseurasi tulipesän räjähtäminen.Menehtynyt mies oli tarkkailemassa tilannetta räjähdysluukunnäkölasista. Kattilan käyttöohjeissa kielletään kuitenkin ehdottomastioleskelemasta sytytyshetkellä polttimien luona ja kattilantakana savukaasupuolen luukkujen läheisyydessä.”Takana pitkä päivä, kiire, väsymys, ja mielessä tietoisuus siitä,että laitos oli tarkoitus ottaa tuotannolliseen käyttöön seuraavallaviikolla”, kuvailee tilannetta Turvatekniikan keskuksen Tukesintutkija, turvallisuusinsinööri Erkki Topp.Turman taustalla oli myös organisatorisia puutteita. ”Ei ollutselkeästi sovittu, kuka vastaa mistäkin”, Topp tiivistää. Esimerkiksikattilalaitoksen tilaaja ja toimittaja eivät olleet sopineet koekäytöntoiminnan johtamisesta eikä koekäytölle ollut nimetty käytönvalvojaa.Myöskään kattilan laitetekniikka ei ollut kaikilta osin parasmahdollinen. Näkölasin sijoittaminen räjähdysluukkuun ei olehyvä ratkaisu, vaikkakin valitettavan yleinen. Räjähdysluukunedusta on vaaran paikka, sillä sen tehtävänä on muun muassa ylipaineenpurkaminen häiriötilanteissa.”Näkölasia ei pitäisi sijoittaa näin, eikä tietysti käynnistyksenyhteydessä mennä siitä katsomaankaan. Turvallisinta olisi hoitaaasia esimerkiksi kameravalvonnalla”, Topp sanoo.Tukes julkaisi helmikuun lopulla onnettomuustutkinnasta tekemänsäraportin ja tiedotteen, jossa annetaan suosituksia vastaavanlaistenturmien ehkäisyyn.Päivi Ikonen22Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Ympäristöalan toimijat ja asiakkaat kohtasivat toisensa HelsinginMessukeskuksessa edellisen kerran lokakuussa 2006.Ympäristöala esittäytyysyyskuussa HelsingissäYmpäristöalan suurtapahtumaYmpäristötekniikka järjestetäänHelsingin messukeskuksessa10.–12. syyskuuta. Ympäristötekniikka08 kokoaa yhteenympäristö-, yhdyskunta- ja jätetekniikoidenja -palveluidenhankinnoista sekä energia- javesihuollosta vastaavat asiantuntijat.Joka toinen vuosi järjestettävienmessujen teemana on tälläkertaa ilmastonmuutos. Uutenatuotekokonaisuutena mukaantulee puhtaan energian tuotanto.Kokonaisuus sisältää bioenergianja liikenteen biopolttoaineet,tuulienergian, aurinkoenergianja maalämmön, vetyjapolttokennoteknologian sekämuut vähäpäästöiset energiateknologiat.Mukana ovat lisäksienergian tehokas käyttö ja säästö,energian säästön koneet, laitteetja järjestelmät sekä lämpöpumput.Ammattitapahtuma tarjoaakävijöille myös laajan veloituksettomanseminaarikokonaisuuden.Seminaaritarjonnasta vastaavatmuun muassa Suomenympäristökeskus, Elinkeinoelämänkeskusliitto, Ympäristöasiantuntijoidenkeskusliitto jaSuomen Kemian Seura.Päivien yhteydessä järjestetäänlisäksi valtakunnalliset Jätehuoltopäivät2008. Lisätietojatapahtumasta saa osoitteestawww.finnexpo.fi.Kimmo BrandtLahteen uusiutuvanenergian tutkimuskeskusLahteen rakennetaan kansainvälisentason tutkimuskeskus,jossa voidaan tehdä uusiutuvaanenergiaan ja energiatehokkuuteenliittyvää soveltavaatutkimusta ja edistää alan kaupallisenpotentiaalin hyödyntämistä.Noin 3,75 miljoonan eurontutkimuskeskuksen rakennuttamisestaja organisoinnistavastaa Lahden tiede- ja yrityspuistoOy.Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä(MYR) puoltaa hankkeenosarahoittamista EuroopanAluekehitysrahastosta (EAKR).Lahden tiede- ja yrityspuisto Oyvastaa loppuosasta kustannuksia.Lahden uusiutuvan energiantutkimuskeskuksessa pystytääntutkimaan ja kehittämään muunmuassa bioöljyn ja biokaasunlaatua ja palamisominaisuuksia,aurinkoenergiaratkaisuja, maajailmalämpöpumppuratkaisuja,energiatehokkaita kattiloita japoltinratkaisuja, bioöljy- ja biokaasupolttimiasekä biopolttoaineidenpienhiukkaspäästöjä.Aloitteen tutkimuskeskuksenrakentamiseksi teki lahtelainenpoltinvalmistaja Oilon Oy. Tutkimuskeskuksensuunnittelussaon ollut mukana myös Lahdenammattikorkeakoulu. Valmistuttuaankeskuksen tilat, laitteet japalvelut ovat kaikkien alan yritystenja tutkimuslaitosten käytettävissä.Suomen hallituksen tavoitteenaon lisätä merkittävästi uusiutuvienenergialähteiden käyttöänykyisestä noin 25 prosentin tasosta.Uusiutuvan energian käytönkasvattaminen edellyttääkuitenkin alan tutkimus- ja kehittämistyönmerkittävää lisäämistä,joiden vaatimuksiin uusitutkimuskeskus vastaa.Teija HorppuTarvitsetteko projektiinne kemian alanasiantuntijaa?SÄHKEITÄMiljardihankkeita KiinastaEuroopan sijoittajilleBerliinissä 28.–29. toukokuuta järjestettävässä Business in ChinaProcurement Summit -tapahtumassa on tarjolla 20 miljardinarvosta kiinalaisia projekteja eurooppalaisille sijoittajille.Kiinassa on menossa tarjouskilpailuja yhteensä yli 300 hankkeeseen,joihin maa toivoo Euroopan yrityksiltä teknistä osaamistaja kumppanuutta. Tapahtumasta saa lisätietoa osoitteestawww.businesschinaexpo.com.Analytiikka-alalleuusi nettiportaaliLaboratorio-, analytiikka- ja bioteknologian aloille on avattu uusiinternet-portaali. Sivusto kertoo alan tekniikasta ja tutkimuksesta,tuoteuutuuksista ja yritysuutisista. Mukana on myös tietoakursseista, seminaareista ja muista tapahtumista sekä työnvälitysosio.Osoitteessa analytica-world.com toimivaa portaalia ylläpitävätChemie.De-tietopalvelu ja Münchenin kansainväliset messut.Sivuston kielet ovat saksa ja englanti.Akateemisen tutkinnon suorittaneet Kemikaalit ympäristössämme–kurssin osanottajat hakevat yrityksistä / julkishallinnostahaasteellisia kemian alan tehtäviä projektitöikseenajalle 28.4.–19.8.2008.Kurssin (yht. 26 op, 6 kk) teoriaosuuden keskeiset teemat ovat kemikaalienominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset, ympäristöhaittojenkorjaaminen, kemian analytiikka, kemikaalilainsäädäntö,REACH, kestävä kehitys, riskinarviointi ja laatujärjestelmät.Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestääkurssin yhteistyössä Helsingin yliopiston kemian laitoksenanalyyttisen kemian laboratorion kanssa. Kurssi on UudenmaanTE-keskuksen rahoittamaa täydennyskoulutusta.Yhteydenottoanne toivotaan 4.4.2008 mennessä.Lisätietoja:Kurssinjohtaja Juhani Kronholmp. (09) 191 50269 / 050 367 1682juhani.kronholm@helsinki.fiHelsingin yliopistoKoulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniawww.helsinki.fi/palmeniaKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 23

UUTISIASuomi ja JapanivahvistavatnanoyhteistyötäTekesin teknologiajohtaja Reijo Munther (vas.) ja johtava tutkija Markku Heino (oik.)Nokia Reseach Centeristä kertovat suomalaisesta osaamisesta Tokion Nanotechmessuilla.Taustalla professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta.Pia Mörk/TekesJapanilainen erikoiskemikaaliyritys NOF ja suomalainenyritys- ja tutkimuskonsortio ovat syventäneetnanoteknologian alan yhteistyötään.Hankkeessa kehitetään innovatiivisia komposiittimateriaalejatietoliikennesovelluksiin. Materiaalienon tarkoitus vähentää signaalin heikkenemistäja lisätä välitysnopeuksia.Yhteistyötä on rakennettu Tekesin FinNanoohjelmassaosittain Tekesin rahoituksella. Suomalaiskonsortiotajohtaa Oulun yliopisto, jonkatutkimusryhmä odottaa projektilta uusia läpimurtojalangattomien laitteiden komponenttien kehittämisessä.Yhteistyön laajentaminen julkistettiin Tokionhelmikuisilla Nanotech 2008 -messuilla, joillaSuomi esittäytyi ennätyksellisen näkyvästi. Suomalaistenyritysten ja teknologiakeskusten nanoosaaminenmyös selvästi kiinnosti kävijöitä. Seitsemättäkertaa järjestetyillä messuilla oli kaikkiaanrunsaat 520 näytteilleasettajaa 24 maasta.Kävijöitä suurtapahtuma houkutteli yli 50 000.Auringonhattu onvuoden rohdoskasviTekesin ohjelmakansainvälistää vesialaaTekes on käynnistänyt teknologiaohjelman, jonka päämääränäon uudistaa ja kansainvälistää suomalaista vesisektoria.Vesi-ohjelma pyrkii luomaan yhteistyörakenteita ja vähentämäänalan sirpaleisuutta. Verkottumisen toivotaan tuottavanuusia innovaatiota ja niistä tuotteita ja palveluja myös maailmanmarkkinoille.Vesi-ohjelma toteutetaan vuosina 2008–2012. Sen kokonaisbudjettion 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus onnoin puolet.SÄHKEITÄVuoden 2008 rohdoskasviksi onvalittu auringonhattu. Valinnanteki Suomen terveystuotekauppiaidenliiton asiantuntijaraati.Valintaperusteina olivat auringonhatunvankka asema yrttilääkinnänhistoriassa, kasvinmonipuoliset ominaisuudet jasiitä saatu kansainvälinen tutkimustieto.Echinacea-suvun lajikkeistalääkinnällisiin tarkoituksiinkäytetyimpiä ovat Echinaceapurpurea ja Echinaceaangustifolia.Pohjois-Amerikan intiaanituskoivat muinoin auringonhatunvarastoivan terveyttä. NykyäänAsteraceae-heimoon kuuluvastaauringonhatusta käytetäänmyös nimeä punahattu.rohtoa käytetään luonnonlääkkeenämuun muassa vastustuskyvynvahvistamiseksi, vilustumisoireisiinja haavojen hoitoon.Auringonhattu tukee elimistöäaktivoimalla sen omaa puolustusjärjestelmää.Valinnallaan raati halusi nostaaperinteisten luonnonlääkkeidenarvostusta ja muistuttaayrttilääkinnän käytöstä kauttaihmiskunnan historian.A. Vogel OyVivoxidin biolasi saimyyntiluvan USA:ssaTurkulainen biomateriaaliyritys Vivoxid on saanut Yhdysvaltainelintarvike- ja lääkevirastolta myyntiluvan bioaktiiviselle luuntäyttömateriaalilleen.Vivoxidin biolasi on synteettistä, biohajoavaa luun täyttö- jakorjausmateriaalia, jota käytetään tuki- ja liikuntaelinten sekäkallo- ja kasvokirurgiassa. Kun lasia sijoitetaan elimistöön, senpinnalle muodostuu silikageelikalvo, johon kertyy luun muodostumistanopeuttavaa kalsiumfosfaattia.Tuote on ollut EU:n markkinoilla vuodesta 2004.Kemira perustiuuden yhtiön IndonesiaanKemira on perustanut uuden yhtiön Indonesiaan. PT KemiraIndonesia tarjoaa sellu- ja paperikemian ratkaisuja ja tuotteitaasiakkailleen Kaakkois-Aasiassa. Uuden yhtiön käynnistyttyäKemira sulkee Jakartan-edustustonsa.Sellun kokonaistuotanto Indonesiassa on noin 8 miljoonaatonnia vuodessa, paperin yli 7 miljoonaa. Molempien ennustetaankasvavan lähiaikoina voimakkaasti.Kemira Pulp & Paper on maailman johtava sellu- ja paperikemikaalientoimittaja, jolla on toimintaa noin 30 maassa.24Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

VTT ja Kalifornian yliopisto kehittävätPainettua älykkyyttäanalytiikkaanVTT:n ja Kalifornian yliopistonUC Berkeleyn yhteishankkeessakehitetään edullista diagnostiikkateknologiaa.Tavoitteena on siirtää lasi- taipiipinnoille valmistettuja mikrosirujalaitteisiin, jotka soveltuvatrullalta rullalle -painatustekniikanansiosta massatuotantoon.Tekniikan avulla voidaan nopeastija kustannustehokkaastianalysoida esimerkiksi viruksia,lääkeaineita tai ympäristömyrkkyjä.Tutkijoiden haasteena on kehittäämonikerrospainoteknolo-Benecol-ravintolisäintialaisiin kauppoihinRaision intialainen kumppaniBritish Biologicals tuo BenecolkasvistanoliesteriäsisältävänColred Benecol -ravintolisäjauheenIntian markkinoille. Lanseerauson jatkoa muutamassasuurkaupungissa aiemmin toteutetullekoemarkkinoinnille.British Biologicalsin vahvuuson koko Intian kattava jakeluketju,joten ravintolisäjauhettamyydään 20 000 myyntipisteessäkautta maan. Lisäksi yhtiönedustajat ovat esitelleet tuotteennoin 15 000 lääkärille.Raision toimitusjohtajanMatti Rihkon mukaan Benecol-tuotteidenpääsy intialaismyymälöihinon yhtiölle tärkeäaskel. Colred Benecol -ravinto-giaa materiaaleilla, jotka mahdollistavat30–50 mikrometrintarkkuuden ja sopivat biologistennäytteiden analyysiin.VTT:n tutkijoita työskenteleeprojektin aikana Berkeleynlaboratoriossa. VTT:n tutkimusryhmäSuomessa tuottaa ja yhdistääeri komponentit, jotkatestataan Berkeleyssä ja valmistetaanVTT:ssä. Hankkeessa onmukana kymmenen suomalaisyritystä.Projekti on osa VTT:n painetunälykkyyden tutkimuskokonaisuutta.lisäjauhe on ensimmäinen Aasianmarkkinoilla esitelty kolesteroliaalentava Benecol-tuote.Euroopassa kokemus on osoittanut,että ensimmäisenä markkinoillaoleva luo kokonaan uudenkategorian ja usein saa samallamerkittävän aseman.Länsimaiset tavat ja ruokailutottumuksetovat yleistyneet väkiluvultaanmaailman toiseksisuurimmassa maassa. Väestönkiinnostus ja tietoisuus ruokavalionvaikutuksesta terveyteenja sairauksien ennaltaehkäisyynkasvaa nopeasti. Länsimaissasydän- ja verisuonitaudit ovatikääntyvän väestön sairaus,mutta Intiassa selvästi nuorempienihmisten.UPM kaavaileebiojalostamoa KiinaanUPM tutkii mahdollisuuksia rakentaa teollisuusmittainen eipuuperäisiäraaka-aineita käyttävä biojalostamo Kiinaan.UPM on allekirjoittanut teknologiayhtiö Chempoliksen kanssalisenssisopimuksen uudentyyppisen jalostusmenetelmänkäyttöönottamisesta sellun ja biokemikaalien tuotannossa. Kiinaansuunniteltu biojalostamo olisi ensimmäinen menetelmäähyödyntävä tuotantolaitos maailmassa.Chempoliksen patentoimassa teknologiassa ei käytetä rikkiineikä klooriin perustuvia kemikaaleja. Teknologian etuja ovatmyös pieni vedenkulutus, vähäiset kasvihuonekaasupäästöt jamuidenkin ympäristövaikutusten minimointi.Ei-puuperäisiä raaka-aineita, kuten olkea ja ruokokasveja,syntyy pääasiassa elintarviketuotannon jäännösmateriaaleina.Niitä on saatavana runsaasti maissa, joissa on laaja väestöpohjaja pulaa puukuiduista.Euroopan ilmassaliikaa saasteitaHengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien enimmäisrajaylitettiin lähes joka toisessa eurooppalaisessa ilmanlaadun mittauspisteessävuonna 2005.Otsonia havaittiin liikaa joka kolmannessaja typpidioksidia joka neljännessä. Pahimmin ilmaapilasivat liikenteen päästöt. Tiedot ilmenevät Euroopan ympäristökeskuksen(ETC/ACC) julkistamasta tutkimusraportista.EU-lainsäädäntö on vuodesta 2001 velvoittanut jäsenmaattarkkailemaan ilmanlaatua ja ilmoittamaan seurannan tulokset.Maat ovat jakaneet alueensa vyöhykkeisiin, joiden ilmasta mitataansäännöllisesti rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien,hengitettävien hiukkasten, lyijyn, bentseenin, hiilimonoksidinja otsonin pitoisuudet.Ekokem hoitamaanVR:n ongelmajätehuoltoaVR-Yhtymä Oy ja Ekokem Oy Ab ovat tehneet monivuotisenongelmajätepalvelusopimuksen, joka kattaa kaikki VR:n konepajat,varikot ja Oy VR-Rata Ab:n eri toimipisteet koko Suomessa.Helmikuun alussa voimaan tullut sopimus sisältää ongelmajätehuollonkaikki vaiheet keräyksen suunnittelusta jätteidenhyötykäyttöön ja loppukäsittelyyn asti. Ongelmajätehuoltosuunnitellaan jokaiseen VR:n yksikköön erikseen.Ekokem myös kouluttaa VR:n henkilöstöä haitallisista ja vaarallisistaaineista sekä toimii VR:n ongelmajätehuollon asiantuntijana.SÄHKEITÄKarelinesai lisärahoitustaJoensuulainen komposiittimateriaalivalmistajaKareline on vahvistanutresurssejaan kansainvälistäkasvua varten. Aiemmistaomistajista lisäsijoituksen tekiväthallituksen puheenjohtajaAri Hakkarainen, joka tunnetaanMantsinen Groupin toimitusjohtajana,sekä pääomasijoittajatSuomen Teollisuussijoitusja Sentica Partners. Uutena sijoittajanamukaan tuli JoensuunKauppa ja Kone.Kareline valmistaa kestäviä,ympäristömyötäisiä yhdistelmämateriaaleja,joissa valikoitujakestomuoveja on lujitettu havusellulla.Materiaaleja käytetäänmuun muassa sisä- ja ulkokalusteissa,laitteiden ja koneidenosissa, työkaluissa, koteloissa jakotitaloustavaroissa.Yhtiön mukaan luonnonkuitukomposiittienkysyntä on selvässäkasvussa erityisesti EUalueella.Karelinella on käynnissäkymmeniä tuotekehityshankkeitaeri puolilla Eurooppaa.UPM ja L&T kehittävätetanolia kaupan jätteistäUPM ja Lassila & Tikanoja ovat yhdessä VTT:n kanssa kehittäneetkonseptin, jossa kaupan ja teollisuuden jätteitä käytetäänetanolin ja energian tuotantoon. Laboratoriotutkimustenjälkeen ovat menossa laajat kokeet VTT:n Rajamäen laitoksessa.Yhtiöt pyrkivät tekemään päätöksen kaupallisen mittakaavanlaitoksen rakentamisesta vuoden loppuun mennessä.Tuotantokonseptissa etanolia ja energiaa valmistetaan kaupanja teollisuuden paperi-, kartonki-, puu- ja muovijätteestä.Sopivaa raaka-ainetta on myös paperiteollisuuden siistausliete,jota syntyy, kun keräyspaperista poistetaan painomuste. Näistäaiemmin vain osin hyödynnetyistä raaka-aineista tehtävä etanolisopii bensiiniin sekoitettuna liikenteen biopolttoaineeksi.Suunniteltava etanoli- ja energialaitos voi toimia osana jätteidenkäsittely-yksikköätai paperitehdasta.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 25

Laboratorio tutkii, muttaRikosratkaistaankorvien välissäPäivi IkonenRikosteknisessälaboratoriossatutkitaan verta,luoteja jasormenjälkiä.Tuloksiinpyrittäessätärkeä taito onosata sietäämittausepävarmuutta.Laboratorion modernitlaitteet ovatrikostutkinnassa suureksiavuksi, muttaharmaita aivosolujane eivät korvaa.ScanstockphotoMadridissa räjähti 11. maaliskuuta 2004kymmenen lähijuniin piilotettua pommia,jotka tappoivat lähes 200 ihmistä. Espanjannykyhistorian tuhoisimmassa terroriiskussaloukkaantui lisäksi kymmenkertainenmäärä uhreja.Rikospaikkatutkinnassa poliisi löysilupaavan johtolangan. Erään junan jäänteistäkaivetusta laukusta paljastui muovipussi,jossa oli säilytetty räjähdysnalleja.Pussiin jääneen epäselvän sormenjäljenjättäjää alettiin metsästää kiihkeästi ympärimaailman.Pian tärppäsi: FBI ilmoitti napanneensaetsityn. Tämä oli Brandon Mayfield, keski-ikäinenlakimies Yhdysvaltain Oregonista.Jutun naulasivat aihetodisteet: miesoli kääntynyt muslimiksi mentyään naimisiinegyptiläissyntyisen vaimonsa kanssa.Lisäksi hän oli toiminut al Qaida -yhteyksistäepäillyn henkilön asianajajana lapsenhuoltajuuskiistassa.Samaan aikaan kun hämmästynyt Mayfieldistui FBI:n ristikuulusteluissa, amerikkalaispidätystäsuuresti epäillyt Espanjanpoliisi jatkoi omia tutkimuksiaan. Nejohtivat läpimurtoon, kun sormenjäljen oikeaksiomistajaksi osoittautui algerialainenterroristi Ouhnane Daoud. Portlandilaisjuristivapautettiin vähin äänin.Miten alallaan maailman arvostetuimpiinkuuluva laitos voi erehtyä näin yksinkertaisessaasiassa?Koska sormenjälkitutkimuksissakinesiintyy mittausepävarmuutta, vastaa keskusrikospoliisinRikosteknisen laboratorionjohtaja Kimmo Himberg, joka puhuiaiheesta Mittatekniikan keskuksen Mikesinhelmikuisilla Metrologiapäivillä.Sherlock Holmesoli oikeassaSormenpäät toki tarjoavat hyviä vihjeitä,joita vertaillaan Vantaallakin päivittäin.26Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Rikosteknisen laboratorion tutkimuksiinliittyvä metrologia on suurimmaksiosaksi niin sanottua pehmeää metrologiaa,jota Kimmo Himberg pitäätulevaisuuden trendinä. Siinä on ainamukana inhimillinen tekijä.Heikki T. KoivulaRikostekninen laboratorio tekee joka vuosinoin 5 000 sormenjälkitunnistusta. Eitosin siten kuin CSI:n fiktiivinen tähtidekkari,joka näpsäyttää mikroskooppisentarkat kuviot rinnakkain ruudulle ja tekeeidentifioinnin saman tien.Oikeassa elämässä tiiraillaan suttuisia,tahraisia, epäselviä jälkiä, joista pääosasaattaa puuttua kokonaan. Kirjattuaankärsivällisesti selvittämänsä tyypillisetpiirteet yhdestä näytteestä tutkija siirtyyvertailukappaleeseen. Jos tarpeeksi montapiirrettä on yhteisiä, laboratorio voi kertoa,että tietyllä todennäköisyydellä jäljetovat peräisin samalta ihmiseltä.”Numeerista todennäköisyyttä tunnistuksenvarmuudelle ei kuitenkaan voidayksittäistapauksessa määrittää. Tulkintaon aina tutkijan subjektiivinen johtopäätös”,Himberg korostaa.Kokeneet osaajat tekevät silti erittäinhyvää työtä. Laaja tutkimus kertoo, ettäsormenjälkitunnistuksissa rikoslaboratoriotosuvat oikeaan lähes 99 kertaa sadasta.Noin prosentissa tapauksista tutkijajoutuu nostamaan kätensä pystyyn jakertomaan, ettei kykene sanomaan asiastapuoleen eikä toiseen. Tulos on toisin sanoeninkonklusiivinen.Kansainvälisen pätevyystestin perusteellanoin kolme tunnistusta tuhannestaon vääriä. Teoriassa sellaisen perusteellavoisi syytön ihminen joutua kaltereidenDNA kertoo totuudenKun haluaa tehdä täydellisen rikoksen,paikalle ei kannata jättää geneettisiäjälkiään, kuten verta, sylkeä, ihosoluja taisiemennestettä. Ne tutkitaan Rikosteknisenlaboratorion DNA-osastossa, joka vertaarikospaikkatahroista määritettäviä tunnisteitavuodesta 1999 lähtien kartutettuunDNA-rekisteriin.Jos tahratunniste osoittautuu olevan peräisinhenkilöltä, joka jo on rekisterissä,Risto Rikollisen on turha selittää, ettei olekoskaan käynyt rikospaikan lähelläkään.DNA-jälki on käytännössä varma tunnistuskeino:ainoastaan identtisiä kaksosia eivoi sen perusteella erottaa toisistaan.Tällaisia osumia eli hittejä on osastonja sen asiakaskunnan eli poliisin tyytyväisyydeksitullut kahdeksassa vuodessareilut 8 000. Tahti on paranemaan päin,sillä rekisterissä on jo yli 63 000 ihmisenDNA-tunnisteet, ja määrä lisääntyy pyöreästi16 000 kappaleen vuosivauhtia.”Rekisterin henkilökanta kasvaa kokoajan”, vahvistaa DNA-osaston päällikköMatti Karjalainen. Hienoisessa kasvussaon myös tahrakanta, jonne tallennetaanrikospaikkanäytteistä määritetyt ”pimeät”DNA-tunnisteet.”Tavoitteena luonnollisesti on, että pimeidentunnisteiden kanta saataisiin pysymäänmahdollisimman pienenä eli ettärikospaikkajäljille löydettäisiin nopeastiomistaja.”Pimeitä jälkiä rekisterissä on noin10 000. Niiden jättäjiä ei siis löydy rekisteristä– vielä. Päivänä minä hyvänsä saattaakuitenkin löytyä, sillä lähes kaikilta rikoksestaepäillyiltä voidaan nykyään ottaaDNA-vertailunäyte. Edellytykset täyttyvät,kun maksimirangaistus rikoksesta onvähintään puoli vuotta vankeutta.”Kehitimme poliisin tekniikkakeskuksenkanssa näytteenottokitin. Posken limakalvoltaotetaan solunäyte vaahtomuovipäisellänäytteenottotikulla, josta sevälittömästi siirretään erityiselle näytteenottokortille.Helppo toimenpide, jonka voitehdä kuka tahansa poliisi, eikä terveydenhoitohenkilökuntaatarvita.”DNA-osasto saa vuosittain noin 6 600tutkimus- ja lausuntopyyntöä, mikä tarkoittaasuunnilleen saman verran tutkittaviarikosjuttuja. Kun kyseessä on vähäinenrikos, esimerkiksi varkaus, asia voi hoituayhden tai muutaman näytteen analysoinnilla.Toisaalta iso väkivaltajuttu voi merkitäsatojenkin analyysien tekemistä.DNA-analyysin avulla voidaan myössarjoittaa rikosjuttuja. Jos vaikkapa kymmeneltämurtopaikalta on löytynyt yhdenja saman henkilön geneettinen jälkija jäljen jättäjä vihdoin jää kiinni, ratkeavatsaman tien kaikki kymmenen pimeääjuttua.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 27

Pienestä kiinniLuuletko, että elimistösi normaalilämpö on37 celsiusastetta? Ei se mitään, niin luuleemoni muukin.Syynä käsitykseen on ihmisen lämpötilanmetrologisen mittaamisen pioneeriKarl Reinhold August Wunderlich(1815–1877). Saksalainen kehitti vaikuttavanpuoli metriä pitkän mittalaitteen, jollahän tarkisti ruumiinlämmön 25 000 ihmiseltä.Noin miljoonan mittauksen – joista jokainenkesti 20 minuuttia – jälkeen tulos olikristallinkirkas.Normaali lämpötila on 37 astetta. Tiedostatuli lääketieteen ja diagnostiikan perusvakioita,joka siirtyi sukupolvelta toiselle.Kunnes tutkijat 1990-luvulla selvittivät,että Wunderlichin mittari oli kalibroitu 1,5astetta väärin.”Ei siis kannata mennä valittamaan lääkärillealilämpöisyyttä”, huomautti tarinanMetrologiapäivillä kertonut laatupäällikköJaakko-Juhani Himberg Huslabista. Opetuksenaluonnollisesti oli, että kalibrointi onmittauksissa kohtalonkysymys.Huolellisinkin mittaus merkitsee hukkaan heitettyä työtä, jos mittari on kalibroituväärin, muistuttaa Huslabin laatupäällikkö Jaakko-Juhani Himberg.Heikki T. Koivulataa tai vastaavasti syyllinen livahtaa kuinkoira veräjästä. Väärästä tunnistuksesta olikyse FBI:n tapauksessakin.Monet alan laitokset kuitenkin käyttävätpätevyystestejä muun muassa koulutustarkoituksiin,eivätkä ne siksi kerro todellistatilannetta, Himberg sanoo. ”Tuolla matematiikallakrp:n laboratoriokin tekisi joka vuosikymmenkunta väärää tunnistusta, mitä eivarmasti tapahdu.”Moderneinkin tutkija tekee silti päätelmätja ratkaisee rikokset samoin menetelminkuin aikoinaan jo Sherlock Holmes ja neitiMarple: korvien välissä.Hiuksista huumeisiin,tekstiileistä työkaluihinRikostekninen laboratorio on tärkeässä osassa,kun epäiltyjä tai todettuja rikoksia tutkitaan.Sormenjälkien lisäksi tutkittavaa materiaaliaovat esimerkiksi hiukset, tekstiilikuidut,maali-, lasi- ja ruutisavuhiukkaset sekätyökalujen tai kenkien jättämät jäljet.Huumerikollisuuden tutkintaa laboratorioavustaa selvittämällä huumeiden alkuperää,laatua, määrää sekä huumeiden valmistusprosesseja.Murhaajan saaminen nalkkiin surmapaikaltalöytyneen luodin perusteella on maallikolleteeveestä tuttu tilanne. Tutkimuskohdeon tavallinen myös elävän elämän laboratorioväelle,mutta tällaisten vertailututkimuksienluotettavuuden arviointiin soveltuviapätevyystestejä on järjestetty vasta aivanviime aikoina.Asiakirjatutkimukset selvittävät esimerkiksipassien ja rahojen aitoutta. Myös allekirjoituksiaja käsialoja laboratorio joutuututkailemaan varsin usein, jotta vaikkapaherjakirjeen lähettäjä saataisiin vastaamaanteostaan.”Mutta grafologiaa emme harjoita, emmekäastrologiaa”, Himberg hymähtää ja painottaa,että käsialan analysoinnissa kyse ontavanomaiset tieteelliset kriteerit täyttävästätutkimuksesta.Oikeudellisessa käsialanvertailussa inkonklusiivistentulosten osuus on näytteidenluonteesta johtuen selvästi suurempikuin sormenjälkitutkimuksissa. Kollaboratiivisissatesteissä se on usein jopa 40 prosenttia.Rattijuoppo voijäädä rankaisemattaVeren alkoholipitoisuuden määrittäminen onarkipäivää maassa, jossa läheskään kaikkieivät muista olla ottamatta, kun ajavat.Rikostekninen laboratorio ei tee verenalkoholimäärityksiä,mutta Himberg mainitseene esimerkkinä rikosoikeudellisista laboratoriotutkimuksista,joissa mittausepävarmuuson hyvin hallinnassa.Toisin kuin moni maallikko luulee, minkäänkvantitatiivisen analyysin tulos ei kuitenkaanole ehdottoman varma, koska siihensisältyy aina tietty mittausepävarmuus. Oikeusjärjestelmääpalvelevissa tutkimuksissase on aina tulkittava epäillyn hyväksi.Vaikka henkilön A näytteestä tehty testitulosnäyttää alkoholikonsentraation nousevanhieman laissa säädetyn rajan yli, mittausepävarmuuskompensoidaan laskennallisellakorjauksella. Sen jälkeen syytettä rattijuoppoudestaei ehkä tulekaan.”Mutta kun henkilön B tulos jää juuri jajuuri rajan alle, asia on sillä selvä”, Himbergvertaa. Mittausepävarmuuksia ei tuolloinlähdetä pohtimaan, vaikka viinaa itseasiassa saattaa veressä liikaa ollakin.Tilaa omaKampanjatarjousuusille tilaajille:www.kemia-lehti.fi28Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Rikos vai ei?Nokianinsuliinikuolemiavaikea selvittäälaboratoriossaTampereen seudun hoitolaitoksissa viime vuonna sattuneetoudot kuolemantapaukset, niin sanotut insuliinisurmat eivätehkä ratkea ainakaan kemian keinoin. Poliisi epäilee vainajienmenehtyneen tahallisesti aiheutettuun insuliinin yliannostukseen.Ihmisessä olevan insuliinin alkuperä on kuitenkinerittäin vaikea saada selville laboratoriotutkimuksin.Ihmisen kehosta mahdollisesti löytyvä insuliinion voitu pistää tähän lääkeruiskulla,mutta hormonia tuottaa myös elimistöitse.”Ongelma on, että ei ole käytettävissäsellaista kemiallista analyysimenetelmää,jolla voitaisiin erotella insuliinit vainajanverestä”, sanoo professori Erkki VuoriHelsingin yliopiston oikeuslääketieteenlaitoksesta, jonka laboratoriossa pirkanmaalaisvainajistaotetut näytteet tutkittiin.Pulmana on ensinnäkin kuolleen henkilönveren hemolysoituminen eli solujenhajoaminen niin, ettei siitä saada erotettuaseerumia tai plasmaa. Samalla hajoaa insuliinikin.Toisen hankaluuden aiheuttavatnykyiset lääkeinsuliinit.”Aiemmin niissä käytettiin humaani-insuliinintilalla sian ja naudankin insuliinia.Ne ovat ihmisen insuliinista kemiallisestisen verran poikkeavia, että ne kyetäänerottelemaan”, Vuori kertoo.”Mutta nykypäivän lääkkeet on tehty rekombinanttitekniikalla.Ne ovat täysin ihmisinsuliininkaltaisia tai poikkeavat siitävain hyvin vähän, esimerkiksi kaksi aminohappoaon vaihdettu keskenään.”Ongelman taustalla on, että insuliinianalytiikkaankehitetyt menetelmät perustuvatimmunologiseen tunnistamiseen. Nesiis vain reagoivat insuliiniin eivätkä kerro,onko aine omaa vai vierasta.”Vaikkapa diabeteksen hoitoon tarkoitetuillatesteillä ei mitata ihmisen insuliinitasoja,vaan veren sokeripitoisuutta. Kunglukoosi on oikealla alueella, niin on insuliinikin.”Ei apua dopinglaboratoriostakaanApua saattaisi löytyä urheilun dopinganalytiikannykyisistä tehokkaista keinoista.Urheilijat saattavat käyttää insuliinia tehostaakseenanabolisten steroidien ja kasvuhormoninvaikutusta. Insuliini on siksikiellettyjen aineiden listalla, ja dopingseurantaavarten on luotu menetelmiä, joidenavulla virtsa- ja seeruminäytteistä pystytäänmäärittämään myös hankalia ulkopuolisiainsuliineja.”Mutta tämä vaatii, että näytteet ovathyvätasoisia”, Vuori huomauttaa. ”Sellaisiameillä ei siis tässä tapauksessa ole, kunon vainajista kyse.”Metodiikkaa ei ole Helsingissä edeskäytettävissä, mutta myös tunnetussa kölniläisessäurheilulaboratoriossa jouduttiinnostamaan kädet pystyyn. Suomalaisvainajiennäytteistä ei saada tuloksia Saksassakaan.Yksi mahdollinen tapa selvittää asia olisiC-peptidimittaus, jota kliiniset lääkäritovat Nokian tapauksessakin suositelleet.”Ihmisen saadessa sokerikuorman haimaalkaa erittää proinsuliinia, joka aktivoituuniin, että siitä irtoaa C-peptidi. Normaalitilassaolevalla ihmisellä on insuliinia ja C-peptidiä ekvimolaarisessa suhteessa. Muttajos insuliini on korkealla ja C-peptidialhaalla, se kertoo, että henkilö on saanutulkopuolista insuliinia”, Vuori selvittää.”Tällä keinoin asiaa voitaisiinkin tutkiatapauksessa, jossa epäillyn surmayrityksenuhri olisi hengissä. Vainajan kohdallaC-peptidimääritykset ovat kuitenkin hemolyysintakia hyvin vaikeita. Vainajanverestäkin on hankala saada soluvapaatanäytettä.”Oikeustoksikologian viimeisenä aseenaVuori pitää mahdollisen pistoskohdan löytymistäkuolleen kehosta.”Pistoskohdasta voidaan ottaa näyte jasymmetrisesti vartalon peilikuvakohdastakontrollinäyte. Sitten tehdään insuliinimäärityksetnäytteen homogenaatista. Jospistos- ja kontrollikohdan välillä on eroja,asiasta voidaan tehdä päätelmiä.”Poliisi jatkaatutkimuksiaanPoliisi tutkiinokialaisen sairaanhoitajanosuutta kaikkiaankolmeen kuolemantapaukseenja kahteeninsuliiniyliannostukseen,joista uhrit selvisiväthengissä.Poliisitutkimukset ylöjärveläisessä Ylisenkuntoutuskeskuksessa ja Nokian terveyskeskuksessatapahtuneiden kuolemienjohdosta jatkuvat.Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajaPaavo Tuominen kertoo helmikuunlopussa parhaillaan harkittavan, ryhdytäänkövielä etsimään ulkomailta laboratoriota,joka insuliinin alkuperän pystyisikertomaan. Toinen mahdollisuus on, ettäjokin kotimainen laboratorio ehtisi kehittääuuden analyysimenetelmän, jolla asiaselviäisi.Jos poliisin keräämät muut todisteetosoittautuvat riittävän syytteen nostamiseen,laboratoriotulosten metsästyksestävoidaan luopua.Pidätettynä oleva nokialainen sairaanhoitajaon kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.Päivi IkonenScanstockphotoKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 29

TEKNOKEMIA ARKEMME APUNATänään blondi, huomenna brunetti, ylihuomenna vaikka vihreä.Väriä on nykyään helppo vaihtaa jopa kotona. Voimakkaitakemikaaleja pitää kuitenkin muistaa käsitellä oikein.Pää punaiseksiSisko LoikkanenFutureimagebankNykyiset hiusväritovat kestäviä ja turvallisia.EU:n kosmetiikkadirektiivinmukaanjokainen ainesosa, jotakosmetiikassa käytetään,on todistettavaturvalliseksi turvallisuustesteissä.Kevyin vaihtoehto hiusten sävyttämiseenon värishampoo, jonka voi napata vaikkaruokakaupan hyllyltä. Aineen sisältämäväripigmentti asettuu aivan hiuksenpinnalle ja huuhtoutuu pois ensimmäisissäpesuissa.Varsinaiset hiusvärit biokemisti, filosofiantohtori Liisa Heikinheimo SuomenL’Oréalilta luokittelee kolmeen ryhmään:suoraväreihin, kestoväreihin ja kevytväreihin.”Suoraväri saa nimensä siitä, että aineon tuubissa suoraan sen väristä kuin haluttuvärjäystulos”, Heikinheimo kertoo.Valmiit väripigmentit kiinnittyvät hiuksenpintaan, ja väri pysyy jonkin aikaa,kuudesta kahdeksaan pesukertaa. Aineenkäyttö on miellyttävän hellävaraista, sekun ei sisällä ammoniakkia eikä vetyperoksidia.Jos toiveissa kuitenkin on pysyvämpivärinvaihto, on valittava kevyt- tai kestoväri.Silloin värisävy syntyy vasta värjäystoimenpiteenaikana.”Aineet sisältävät värin esiasteita, jotkareagoivat värjäyksen aikana. Reaktio onpolymerisaatio, joka tapahtuu kehitteen elivetyperoksidin katalysoimana”, Heikinheimoselventää.”Ensin avataan ammoniakilla suomukerroksensuomut, jolloin värin esiasteetpääsevät tunkeutumaan suomukerroksenalla olevaan kuitukerrokseen. Esiasteetovat pienikokoisia molekyylejä, jotkamahtuvat hyvin hiuksen sisään.”Isokokoiset pigmentitjäävät kiikkiinReaktioon tarvitaan kahdenlaisia esiasteita,emäksiä ja koplaajia. Kemiallisesti neovat aromaattisia yhdisteitä, bentseenirenkaita,joissa on muun muassa amino- jahydroksyyliryhmiä. Kun emäkset ja koplaajatyhdistyvät, hiuksessa syntyy isoja30Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

polymeerimolekyylejä. Juuri polymeeritmuodostavat lopullisen pigmentin eli halutunvärin.Kestoväri jää hiuksiin pysyvästi, koskaväripigmentit joutuvat vangiksi hiuksensisälle.Pigmentit ovat niin suuria, etteivät mahduenää hiuksesta ulos siinä vaiheessa, kunhius värjäyksen lopuksi tehtävässä hoitoainekäsittelyssäsulkeutuu”, Heikinheimokuvailee prosessia. Lisäksi värimolekyylejäpidättelee paikallaan hiuksen kuitukerroksenkeratiini, johon ne tarttuvat kiinni.Kevytvärien toiminta on samantapainenkuin kestovärien. Niiden kehite on kuitenkinlaimeampi kuin kestoväreissä, ja ammoniakinsijasta käytetään hellävaraisempaaemästä, kuten etanoliamiinia. Kevytvärjäyksessävärimolekyylit kiinnittyvätkuitukerroksen ulkoreunoille.Nykyiset hiusvärit ovat todella kestäviä.”L’Oréalin kestovärien nykyteknologiaon niin hyvä, että niitä voidaan mainostaahaalistumattomina”, Liisa Heikinheimovahvistaa. Uutta väriä ei tarvitse lisätäkuin kuuden–kahdeksan viikon välein – jausein pelkän juurikasvun värjäys riittää.Käyttöohjeettehty noudatettaviksiVärjäyksen suosiosta huolimatta voimakkaidenkemikaalien käyttäminen saattaaarveluttaa. Liisa Heikinheimon mukaanaineet ovat oikein käytettyinä vaarattomia;sen takaa jo EU:n kosmetiikkadirektiivi.”Direktiivin mukaan jokainen ainesosa,jota kosmetiikassa käytetään, täytyy todistaaturvalliseksi turvallisuustesteissä”,Heikinheimo muistuttaa. ”Hiusvärienkinjokainen ainesosa on siis tutkittu ja todettuturvalliseksi. Lisäksi lopullinen tuote ontestattu käyttäjillä.”Sen Heikinheimo toki myöntää, että väreissäon voimakkaita kemikaaleja. Hänpainottaakin, että aineiden käyttöohjeitapitää aina noudattaa tarkasti. Värjäyksenajan on esimerkiksi tärkeää käyttää suojakäsineitä.Toimenpiteen jälkeen hiukseton emulgoitava ja sen jälkeen huuhdeltavahuolellisesti.”Hiusväri on rasvaliukoista eikä liukeneveteen. Hiuksiin levitettyä väriä pitääsiksi emulgoida veteen siten, että ensiksihiuksiin lisätään pieni määrä vettä ja sittenvaahdotetaan kevyesti sormin hieroen.”Emulgoinnin jälkeen hiukset on huuhdeltavavielä perusteellisesti vedellä. Lisäksihiusrajan alue ja korvien taustat tuleepestä hyvin, jottei niihin jää väriä.Liisa Heikinheimo muistuttaa myös, ettäennen jokaista värjäystä on tehtävä herkkyystesti.”Väriainetta sivellään vanupuikollakorvan taakse. Annetaan kuivahtaa.Hiuksenulommainenkerros on rakenteeltaansuomuinen.Hiuksen halkomistaIhmisen hiukset ovat proteiinia. Uloimpanaon suojaava suomukerros, jokasananmukaisesti koostuu suomuista.Esimerkiksi aurinko, kloorivesi ja valkaiseminenrasittavat hiuksia niin, ettäsuomut saattavat aueta. Tuloksena ovatniin sanotut käpyhiukset.Suomukerroksen alla sijaitseva kuitukerrossisältää keratiinisäikeitä ja hiuksellevärin antavat melaniinipigmentit.Sisimpänä on vielä ydinosa.Hiuksen halkominen paljastaa mielenkiintoisiaasioita. MikroskoopissaVäriä lisätään samaan paikkaan vielä 2–3kertaa ja annetaan aina välillä kuivahtaa.Jos alue reagoi jotenkin 48 tunnin kuluessa,värjäystä tulee välttää.”Varo mustiahennatatuointejahiuksen poikkileikkaus kertoo sen värin:tumma hius on poikkileikkaukseltaanpyöreä, vaalea taas soikea.Tumman hiuksen pigmentti on pääosineumelaniinia, vaalean hiuksen feomelaniinia,joka tuottaa sävyjä keltaisestaoranssiin. Suomalaisten hiuksissaon tavallisesti molempia pigmenttejävaihtelevissa suhteissa.Kun pigmentinmuodostus iän myötälakkaa, hius menettää aiemman värinsäja harmaantuu.Liisa Heikinheimo haluaa varoittaa ihmisiäottamasta mustaa hennatatuointia, joitatarjotaan etelän ja kaukomaiden lomakohteissa,jopa pikkulapsille. Henkilöllä,jolla on joskus ollut musta hennatatuointi,on suurempi riski saada ihoreaktio hiusväreistä.Allergisen reaktion aiheuttaja onparafenyleenidiamiini (PPD), jota mustathennatatuoinnit sisältävät.Kosmetiikkalainsäädännön mukaanPPD:tä saa käyttää vain hiusten, kulmakarvojenja ripsien värjäämiseen. Mustissahennatatuoinneissa sitä käytetään kuitenkinsuoraan iholle ja paljon korkeampinapitoisuuksina. Lisäksi tatuointi kestääuseita viikkoja, mikä lisää altistusta. Kunhenkilö on altistunut PPD:lle mustan hennatatuoinninkautta, hiusten värjäys myöhemminPPD:tä sisältävällä hiusvärillä voilaukaista voimakkaan allergisen reaktion.Entä aineet, joita hiusvärit sisältävätsuurempia määriä?”Ammoniakki hiusväreissä ei ole vaarallistaeikä se allergisoi. Sen haittana onpistävä tuoksu, ja ammoniakkihöyry saattaahieman ärsyttää silmiä ja nenää värjäyksenaikana. Hiuksia värjättäessä olisikinsyytä huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta.Vetyperoksidi ei myöskään herkistä,eikä siitä ole vaaraa.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jatiedetoimittaja Yleisradiossa.sisko.loikkanen@yle.fiLorealin tutkimuslaboratoriotKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 31

TEKNOKEMIA ARKEMME APUNATurharyppyilläJo keski-ikäisen ihossa alkavat näkyä vanhenemisen merkit.Iho ohenee, kuivuu ja rypistyy. Mikä siis neuvoksi? Auttaakokemia silottamaan uurteet ja kiinteyttämään hipiän?Sisko LoikkanenHalu kokeilla kosmetiikkateollisuudenkehittämiä keinoja on suuri, mutta samallamoni kuluttaja miettii, mihin rahojaanon oikeastaan panemassa. Saako euroillevastinetta, tepsiikö voide vai ovatko lupauksetpurkin kyljessä vain markkinaväenkonsti päästä ostajan kukkarolle?”Kyllä ryppyvoiteet tehoavat, siitä onolemassa vankat todisteet ja käyttötestit”,vakuuttaa filosofian tohtori, tuotekehityspäällikköArimatti Jutila suomalaisestaLumene Groupista.”On osoitettu, että ryppyjen määrä ja syvyystosiaan muuttuvat tutkimusjaksojenaikana. Voiteilla voidaan oikeasti sanoaolevan tehoa.”Ryppyvoiteet ja ihon kiinteyttäminenovat kosmetiikanvalmistajien keskeisiäkehityskohteita. Jutila kertoo, että ikääntyvänhipiän hoitoon on nykyään tarjollajopa tuhansia eri aineita. Suuri osa niistäon nykyisin synteettisiä, vaikka myösluonnon raaka-aineita on käytetty jo vuosituhansiaihonhoitoon.FutureimagebankMoni on kuitenkin pettynyt, kun pitkänkinkäyttökuurin jälkeen kasvoilla jasilmien ympärillä on edelleen häiritseviäryppyjä.”Voiteissa on eroja, ja sama voidekinvoi toimia eri ihmisillä eri tavoin”, Jutilasanoo. ”Oikean tuotteen löytäminen omalleiholle voikin olla aika haastavaa.”Ihot ovat siis erilaisia, mutta Jutilanmukaan myös valmisteiden hinta ja laatukorreloivat tiettyyn rajaan asti. Edullistenmassatuotteiden hintaa on saatettu painaaalas käyttämällä vain halpoja raaka-aineita.Lumenen VitaminC+ -ihonhoitotuotteetsisältävät suomalaistenmarjojensiemenöljyjä.Lumene luottaasuomuuraimeenLumene käyttää voiteisiinsa lakan ja muidenkotimaisten marjojen siemenöljyjä,jotka luonnostaan sisältävät ihoa hoitaviaaineita, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahappoja,kosteutta sitovia aineita, antioksidanttejasekä A- ja E-vitamiineja.Siemenöljyjen teho ihon vanhenemisenhidastajina on Jutilan mukaan osoitettututkimuksin. Lumenen lakansiemenöljyäsisältävä valmiste on voittanut eurooppalaisenryppyvoidetestin.Toimintamekanismikin on selvillä.32Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Vaikka moderni kauneuskäsitysei edellytätäydellisen sileää ihoa,useimmat meistä ovatkiinnostuneita hidastamaanryppyjen muodostumista.L’Oréal on kehittänytanti-agemolekyylin,jonkaraaka-aineenakäytetään pyökinksyloosisokeria.L’Oreal Paris ja L’Oreal Finland Oy”Omegarasvahappoja tarvitaan ihon lipidienbiosynteesiin. Antioksidantit taas sammuttavathappiradikaaleja, jotka aiheuttavatihon molekyylien hapettumista.”Kosteutta sitovat aineet puolestaan hidastavathipiän kuivumista.Mistä ryppyjen tasoittamisessa sittenkaiken kaikkiaan on kysymys?”Siinä tehostetaan ihon proteiinien, kollageeninja elastiinin biosynteesiä ja ennaltaehkäistäänUV-säteilyn aiheuttamiaihovaurioita”, Arimatti Jutila kiteyttää.Kollageeni on säiemäistä proteiinia, jokaantaa kudoksille mekaanista kestävyyttä.Elastiini taas lisää kimmoisuutta.L’Oréal käyttääpyökin ksyloosiaRanskalainen L’Oréal on kehittänyt ikääntymisenehkäisyyn molekyylin, jonka seon ristinyt Pro-Xylaneksi. Valmistajanmukaan uutuusmolekyyli elvyttää ihoakauttaaltaan: pintakerroksessa, sen allaolevassa verinahassa sekä näiden välisessätyvikalvossa.”Verinahassa molekyyli stimuloi pitkien,vettä sitovien sokeriketjujen, glykosaminoglykaanien,muodostumista jakollageeniproteiinien biosynteesiä. Kunglykosaminoglykaaneja syntyy enemmän,verinahka sitoo enemmän vettä jamuuttuu näin kimmoisaksi ja kiinteäksi”,sanoo biokemisti, filosofian tohtori LiisaHeikinheimo Suomen L’Oréalilta.Ihon pintakerroksessa molekyyli edistäähyaluronaattireseptorien synteesiä. Hyaluronaattion eräs glykosaminoglykaaneistaja siten vettä sitova. ”Kun ihon pintakerroksessaon enemmän hyaluronaattia, ihosäilyttää paremmin kosteutensa.”Tyvikalvossa Pro-Xylane taas vahvistaatyvikalvon rakennetta stimuloimalla kollageenienja adheesioproteiinien valmistusta.”Kaikesta tästä lopputuloksena onsileämpi iho”, Heikinheimo lupaa.Seitsemän vuoden tutkimuksen tuloksenasyntynyttä ranskalaista anti-age-molekyyliävalmistetaan vihreän kemian periaatteitanoudattaen Euroopassa kasvavanpyökin ksyloosisokerista lähtien. Synteesisisältää vain kaksi reaktiovaihetta, jotkatapahtuvat katalysaattorin avustamanahuoneenlämpötilassa ja vesiliuoksessa.Vain kosmeettisetväittämät sallitaanAsiantuntijat saavat reseptit ja prosessitkuulostamaan tehokkailta. Mutta imey-tyvätkö vaikuttavat aineet oikeasti sinneminne pitäisi?”Kosteusvoide sisältää mikrometrienkokoluokkaa olevia öljypisaroita vedessä.Emulsiorakenne vaikuttaa osaltaan siihen,millä tavalla aineet imeytyvät”, ArimattiJutila vastaa.”Kosmetiikassa on hyvin oleellista ymmärtää,mitä öljyn ja veden rajapinnassatapahtuu. Ilmiömaailmaltaan kyse on sekäfysiikasta että kemiasta.”Vaikka ihovoiteiden sisältämien aineidentehosta olisi kuinka vankkaa tieteellistätietoa tahansa, kosmetiikkavalmistaja eisaa purkin kyljessä kertoa biokemiallisistavaikutuksista. Syynä on lainsäädäntö, jonkamukaan yritys voi esittää tuotteistaanvain kosmeettisia väittämiä.”Voimme väittää ainoastaan, että voiteensisältämät raaka-aineet vähentävätryppyjen muodostumista”, Jutila selventää.”Esitämme siis väitteitä vain lopputuloksestaihossa. Ja kun esitämme sellaisenkinväitteen, meidän täytyy kyetä esittämäänsiitä myös tutkimustulokset.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jatiedetoimittaja Yleisradiossa.sisko.loikkanen@yle.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 33

TEKNOKEMIA ARKEMME APUNAKaamosajan vastapainoksi tekee mielinauttia auringon valosta ja lämmöstä.Auringosta voi ja kannattaa opetellanauttimaan turvallisesti.Aurinko polttaa,suojavoide varjeleeFutureimagebankAuringosta kannattaa nauttia, mutta se on tehtävä turvallisesti.Aurinkosuojatuotteet varjelevat ihoa vaaralliselta säteilyltä.Sari KarjomaaAuringon valo kohottaa mielialaa ja auttaaelimistöä tuottamaan D-vitamiinia.Joidenkin tutkimusten mukaan se myössuojaa monilta syöviltä. Ihosyövän riskiäauringon UVA- ja UVB-säteily kuitenkinlisää selvästi.Pitempiaaltoiset 320–400 nanometrinUVA-säteet tunkeutuvat syvälle ihoon, vahingoittavatsen tukikudoksia, vanhentavatja heikentävät immuunivastetta. 280–320nanometrin UVB-säteily vaurioittaa ihonuloimman kerroksen soluja. Se voi polttaaihon tai aiheuttaa tulehdusreaktion.Filtterit imevättai heijastavatAurinkosuojatuotteet varjelevatkin ensisijaisestihaitallisilta säteiltä. Niiden tär-Aurinkovoiteen koostumusMaksimiprosenttiAinesosaVahoja, rasvoja, öljyjä (mineraali- ja/tai kasviöljyjä ja/tai silikoneja) 70Kosteuttavia aineita (esim. glyseriini, PEG) 30Fysikaalisia UV-filttereitä eli heijastavia aineita (esim. TiO 2, ZnO) 20Kemiallisia UV-filttereitä 15Emulgointiaineita (esim. glyseryylistearaatti, PEG-100-stearaatti) 10Ihoa pehmentäviä aineita (esim. rasvahappoesterit) 10Muita aineita (esim. bisabolol, vitamiinit) 6Kalvonmuodostajia (esim. PVP) 5Viskositeetinsäätäjiä (esim. stearalkoniumhektoriitti) 5Hajusteita 3Säilöntäaineita, antimikrobisia aineita 2Kosmetiikan väriaineita 1Vettä 100keimpiä ainesosia ovat filtterit, jotka vähentävätiholle pääsevän ultraviolettisäteilynmäärää. Käytännössä UV-filtteritjoko absorboivat UV-valoa tai heijastavatsen pois. Useimmissa tuotteissa on useitasuodattimia, joilla varmistetaan hyvä suo-34Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

ja mahdollisimman laajalla aallonpituusalueella.Absorboivat UV-filtterit ovat orgaanisiayhdisteitä, ns. kemiallisia filttereitä. Neimevät ultraviolettivaloa itseensä, virittyvätkorkeampienergiseen tilaan ja perustilaanpalautuessaan vapauttavat energianlämpönä. Vaarallinen säteily siis muuttuuturvalliseksi lämmöksi.Tyypillinen esimerkki UVA-suodattimestaon butyylimetoksidibentsoyylimetaani.Absorboivia UVB-filttereitä ovatesimerkiksi oktyylimetoksisinnamaatti jaoktyylitriatsoni.Heijastavat UV-filtterit ovat epäorgaanisiayhdisteitä, ns. fysikaalisia filttereitä,jotka suojaavat sekä UVA- että UVB-säteiltä.Ne heijastavat ultraviolettisäteilyäiholta muuttamatta sitä miksikään muuksi.Yleisimmät fysikaaliset suodattimet ovattitaanidioksidi ja sinkkioksidi.UV-filtterit säilyttävät tehonsa tuotteenavaamisen jälkeen keskimäärin 12 kuukautta.Ajan voi tarkistaa pakkauksen PAO(period after opening) -merkinnästä. Tuotteitaei saa säilyttää suoraan auringonpaisteessa,koska monet UV-filtterimolekyylithajoavat helposti kuumassa.Aurinkosuojan on oltava myös vedenkestävää,viihtyväthän varsinkin lapset pitkiäaikoja vesileikeissä. Vedenkestävyyssaadaan aikaan öljypitoisilla ainesosilla,jotka auttavat liuottamaan UV-filtterit, sekävahoilla ja polymeereillä. Öljypitoisuuspyritään pitämään matalana, jotta suoja eiolisi liian rasvainen, mutta pieni määrätuotteessa on välttämätön.Auringolta suojautumisessa oleellistaon, että tuotetta käytetään riittävästi. Normaalikokoisenaikuisen pitäisi levittää aurinkovoidettakerralla kaksi ruokalusikallistaja lisätä sitä tunnin välein sekä ainauimisen ja suihkun jälkeen.Rusketusta tavoittelevan on hyvä tietää,että iho ruskettuu, mutta turvallisemmin,vaikka käyttäisikin korkeakertoimista aurinkosuojaa.Voide ainasäteilyä turvallisempiUltraviolettisäteily on sekä lapsille ettäaikuisille huomattavasti suurempi terveysriskikuin suojatuotteet. Koska aurinkosuojattodistetusti suojaavat ihoa auringonhaitallisilta vaikutuksilta, niiden tarpeellisuuttaon turha kyseenalaistaa.Julkisuudessa on pelätty kemiallisiaUV-filttereitä. Tuotteen toiminnan kannaltaolisi kovin epäloogista, jos filtteri itseimeytyisi ihoon. On kuitenkin pohdittu,voivatko lapset käyttää kaikkia aurinkosuojiavai ainoastaan fysikaalisia filttereitäsisältäviä voiteita. Asiaa on tutkittu, jatutkimustulosten perusteella lapsen iho eiläpäise sille levitettyjä aineita sen enempääkuin aikuisenkaan iho.Lapsen ja aikuisen välillä ainoa ero onlapsen ihon suurempi pinta-ala painoakohti. Asialla ei ole merkitystä, koska aurinkosuojillaon erittäin suuri turvamarginaali.Normaalia aurinkovoidetta voisikäyttää suosituksiin nähden yli tuhatkertaisenmäärän, jotta se saavuttaisi altistustason,jolla silläkään ei tutkimusten mukaanvielä ole haitallisia vaikutuksia (noobserved effect level).Todellisuudessa monilla aurinkosuojatuotteillaon jopa 2 000–3 000-kertainenturvamarginaali. Kukaan ei yliannostelevoidetta tuhatkertaisesti, kun ongelmapäinvastoin usein on, että sitä käytetäänliian vähän.Komissio varoittaaAuringon säteilyn riskit ovat niin selvät,että jopa Euroopan komissioon katsonut aiheelliseksi ottaa kantaaasiaan. Vuonna 2006 se antoi aurinkosuojientehosta ja siihen liittyvistä väitteistäsuosituksen, jossa painotetaan kuluttajavalistuksenmerkitystä ja aurinkosuojiensuojakertoimien määrittämisenyhtenäisyyttä.Suosituksen mukaan aurinkosuojienon suojattava sekä UVA- että UVB-säteilyltä.Mikään aurinkosuoja ei kuitenkaananna sataprosenttista suojaa, eikävalmistaja saa sellaista väittää. Aiemminkäytetty termi totaaliblokki on siiskielletty.Valmistajien on annettava pakkauksissaohjeet turvallisesta auringonotosta.Auringossa ei saa oleilla liian pitkään,ja keskipäivän aurinkoa on vältettävä.Auringolta on suojauduttava vaatteilla,aurinkolaseilla, päähineillä ja aurinkosuojatuotteilla.Vauvat ja pikkulapset onpidettävä kokonaan poissa auringosta.Pakkauksissa on oltava tuotteen an-Lasten iholle suositellaan joka tapauksessaerityisesti lapsille kehitettyjä tuotteita.Joissakin niistä on sekä kemiallinenettä fysikaalinen suoja, toisissa vain fysikaalinen.UV-filttereitä tutkitaan jatkuvasti tavoitteenauusien, entistäkin turvallisempienaurinkosuojien kehittäminen. Tehtävä onyhtä haastava kuin uuden lääkeaineen löytäminen.Myös tiukka lainsäädäntö asettaatyölle erityisvaatimuksensa.Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Teknokemianyhdistyksen johtaja. Teknokemian yhdistys onkosmetiikka- ja pesuaineteollisuudenetujärjestö, jonka jäsenkunta kattaa yli 90prosenttia alan markkinoista Suomessa.sari.karjomaa@teknokem.fiwww.teknokem.fiEuroopan komissio suosittelee yllä olevia symbolikuvia, joita tullaan jatkossa käyttämäänesimerkiksi kaupan materiaaleissa ja tuotemainoksissa. Piirrokset muistuttavatmm. vaarallisesta keskipäivän auringosta ja keinoista suojautua auringolta.nostelu- ja käyttöohjeet, muun muassamuistutus siitä, että luvattu suoja saadaanvain, kun tuotetta käytetään riittävänpaljon. UVB-suojakertoimen onoltava vähintään 6. UVA-suojan onpuolestaan oltava vähintään kolmasosaUVB-suojasta.Suojakertoimet on määritettävä komissionsuosittamin menetelmin ja merkittäväsekä numeroin että sanallisesti.SK 6 ja 10 tarkoittavat matalaa, SK 15,20 ja 25 keskitason suojaa. Kertoimet30 ja 50 antavat korkean ja +50 erittäinkorkean suojan.Sopivan suojakertoimen valinnassa onotettava huomioon ihotyyppi, joka suomalaisillauseimmiten on vaalea ykköstaikakkostyyppi, sekä UV-indeksi.UVB-suojakerroin määritetään kansainvälisellämenetelmällä (internationalsun protection factor test method2006) ja UVA-suojakerroin esimerkiksiRanskan terveysviranomaisten muokkaamallapersistent pigment darkeningmethod -menetelmällä.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 35

TEKNOKEMIA ARKEMME APUNALasit kirkkaiksiKevätaurinkopaljastaa ikkunoidenlikaiset yksityiskohdat.Onneksiteknokemian tuotteetpuhdistavat lasitja kirkastavatmaiseman entistäehommiksi.Ikkunoiden pesu on uusien puhdistusaineidenansiosta aiempaa vaivattomampaa.Hyvä uutinen, sillä suurten lasi- ja ikkunapintojenmäärä nykykodeissa kasvaa.Ekologista kuluttajaa ilahduttaa, että pakollisenputsausoperaation voi tehdä myösluontoa rasittamatta.Esimerkiksi suomalaiset Tolu-ikkunanpuhdistusaineetkoostuvat biohajoavista,ympäristöä vain vähän kuormittavistatensideistä. Pakkauksina käytettävät pullotovat nekin kierrätettäviä.”Tolun teho perustuu alkaliliuoksenerinomaiseen kykyyn poistaa rasvainenlika. Aineen alkoholi nopeuttaa pinnankuivumista. Pinta-aktiiviset ainesosat taastakaavat, ettei lasiin jää juomuja eikä rai-ScanstockphotoNäin onnistut• Hoida ikkuna-urakka kirkkaallasäällä (mutta aurinko ei saa osuasuoraan lasiin).• Noudata pesuaineen annosteluohjetta.• Ota avuksi ikkunaliina tai -kuivain.• Aloita uloimmasta ikkunasta.• Vaihda pesuvesi riittävän usein.• Pyyhi kuivain vetojen välillä,niin pintaan ei jää raitoja.• Muista myös karmit ja parvekelasit.Kolmekymppiäon totuuden hetkiTuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiskodeissapestään ikkunat yhdestäneljään kertaan vuodessa. Naisista85 ja miehistä 51 prosenttia puhdistaaitse ikkunansa vähintään kerran jokavuosi. Miehistä yli viidesosa ja naisistakin8 prosenttia jättää kuitenkin työnsuosiolla aina muille.Joka toinen suomalainen ei käytälasien pesuun varsinaisia ikkunanpuhdistusaineita.Sääli, sillä pesutulokseteivät astianpesu- tai yleispuhdistusaineillaole yhtä hyvät.Kiinnostava tieto on, että alle kolmikymppisistäjoka viides ei koskaanpese ikkunoitaan itse. Aktiivisuus kuitenkinlisääntyy huomattavasti hetikolmenkympin rajapyykin paremmallapuolen.toja”, kertoo Junior Technical ManagerRosmarie Grannas Henkel Nordenilta.Nanoteknologia on tullut ryminällämyös teknokemian tuotteisiin. ”Tolukinsisältää nanokoon silikaattipartikkeleja,jotka parantavat aineen kostutus- ja lianirrotusominaisuuksia.Hiukkaset myös suojaavatlasin pintaa ja pitävät sen puhtaanaentistä pitempään.”Lasiin jäävät nanokokoiset hiukkasetparantavat myös materiaalin naarmunkestävyyttä,vähentävät heijastuksia ja estävätikkunan sumentumista.Henkelin suihkemuotoinen ikkunanpesuaineon tarkoitettu erityisesti yksittäistenlasien pesuun. Se sopii myös autonikkunoiden,peilien, lasipöytien, tietokonenäyttöjen,tv-ruutujen ja keittiönkiiltävien pintojen puhdistamiseen. Isoillepinnoille paras vaihtoehto on yhtiön uutuus,ikkunanpuhdistustiiviste.Ikkunan putsaamiseen on hyvä käyttäätarkoitukseen nimenomaan kehitettyä ainetta.Grannasin mukaan valmistajien ohjeei ole pelkkä myyntikikka mahdollisimmanmonipuolisen menekin takaamiseksi.”Yleispuhdistusaineesta puuttuvat erityisestiikkunoille soveltuvat ainesosat,kuten silikaattihiukkaset. Lasi ei silloinsaa suojafilmiä, joka hylkii likaa ja silottaavesipisarat tasaiseksi kerrokseksi läikkiäjättämättä.”Päivi Ikonen36Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA 100 VUOTTAKemian symposiumChemistry – from atoms and moleculesto new materials and nanoscience23.5. 2008 klo 9.00–17.30Tieteiden talo Kirkkokatu 6, HelsinkiLisätietoja: www.acadsci.fi/100v/prog.phpKemian SymposiumKemian Symposium on osa Suomalaisen Tiedeakatemian100-vuotisjuhlia. Maineikas kemisti ProfessoriGustav Komppa oli eräs Akatemian perustajista.Sadan vuoden aikana kemia on kehittynyt valtavastija lomittunut vahvasti moniin lähi tieteenaloihin.Symposiumin puhujat ovat Suomalaisen Tiedeakatemianulkomaisia ja kotimaisia jäseniä. He kertovatomista erikoisaloistaan ja siksi Symposium kattaa hyvinmonia aihepiirejä.Kaikki kemiasta kiinnostuneet ovat tervetulleitaosallistumaan.Osallistumisesta pyydetään ilmoittautumaanennen 30.4.2008 osoitteeseen:http://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/7213/lomake.htmlOsallistumistietoja tarvitaan tarjoilujenjärjestämistä varten.OHJELMAMorning sessionChairman Academy Professor Markku Leskelä09.00–09.10 Prof. Markku Leskelä:Opening of the Symposium09.10–09.50 Prof. Steven Ley (University of Cambridge):New tools for molecule makers09.50–10.30 Prof. H. Kenttämaa (Purdue University):Gas-phase reactivity studies on organicbi-, tri- and tetraradicals10.30–11.00 Coffee and tea break11.00–11.40 Prof. J. C. Bünzli (EPFL, Lausanne):Lanthanide helicates: from self-assemblyto cell imaging11.40–12.20 Prof. J.-E. Bäckvall (University of Stockholm):Immobilization of organometallic catalystsin mesoporous materials12.20–13.30 LunchStudia GeneraliaTorstaina 22.5.2008 klo 18–20 pidetään Tieteidentalossa (Kirkkokatu 6, Helsinki) studia generaliaaiheena EU:n uusi kemikaaliasetus REACH(Registration, Evaluation and Authorisation ofChemicals).Ohjelma:Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä (Kemianteollisuus ry):REACHin merkitysYksikön päällikkö Juhani Sormunen(Kemikaalivirasto):Kemikaaliviraston toiminnastaJohtaja Kyösti Sysiö (Dynea Oy):Helsinki Chemical ForumStudia generalia on tarkoitettukaikille asiasta kiinnostuneille.TERVETULOA!Afternoon sessionChairman Professor Lauri Halonen13.30–14.10 Prof. J. Reedijk (University of Leiden):Heavy metals as useful drugs14.10–14.50 Prof. Carl Gahmberg (University of Helsinki):Molecular complexity of leukocyte adhesion14.50–15.20 Coffee and tea break15.20–16.00 Prof. Sir Harold W. Kroto (Florida StateUniversity):Architecture in nanospace16.00–16.40 Prof. B. Gerber (Hebrew University ofJerusalem):New organic chemistry of the noble gases:From molecules to prospects of novel materials16.40–17.20 Prof. Y. Öhrn (University of Florida):Time-dependent, nonadiabatic,direct molecular reaction dynamics17.30–18.30 Reception

Biotie Therapiesin Timo Veromaa:”Bisnes vaatiiihmismielen ymmärtämistä”Lääkkeitä kehitetään kemistien aivoin ja teknologian keinoin.Liiketoimintaa synnyttää kuitenkin vain kaupallinen osaaminen,sanoo toimitusjohtaja Timo Veromaa.Sisko LoikkanenBiotie Therapiesin toimitusjohtaja Timo Veromaasaapuu haastatteluun suoraan NewYorkista. Matkan syynä oli amerikkalaistenlife science -yritysten kattojärjestön BIOnvuotuinen sijoittajakonferenssi, jossa häntoimi luennoitsijana.”Tällaiset verkottumistilaisuudet ovat erittäintärkeitä. Yritykset kertovat niissä toiminnastaanja sijoittajat pääsevät tapaamaanyhtiön johtoa henkilökohtaisesti.”Vuodesta 2005 Biotie Therapies -yhtiötävetänyt Veromaa on pysäyttänyt entisen Biotiensyöksylaskun ja vienyt uusioyrityksenkomeaan nousukiitoon. Firma on verkottunutmaailmanlaajuisesti ja tekee yhteistyötäesimerkiksi Rochen kaltaisten jättien kanssa.Pienen suomalaisen lääkekehittäjän ihmeelpyminenhämmästyttää monia. Mikä onVeromaan salaisuus?”Mitä paremmin ihmismielen toimintaaymmärtää, sitä paremmin menestyy”, toimitusjohtajavastaa. Vaikka lääkekehityksenpohjalla aina on tasokas tieteellinen tutkimus,teknologia on hänen mielestään sivuosassa.”Tärkeimmät ovat neuvottelutaito jakyky osata olla ihmisten kanssa.”Perinteinen suomalainen insinöörivetoisuusei siis ole paras mahdollinen tapa yrit-tää. Nokiaakin Veromaa pitää vain ”huikeanapoikkeuksena säännöstä”.”Pitää miettiä, mitä asiakas haluaa, jasilloin humanistiset tieteet sekä oikeus- jakauppatieteet ovat keskeisiä.”Klassinen toteama pitää Veromaanmielestä paikkansa: suomalaisetovat hyviä kehittämäänmutta huonoja myymään.Biotie Therapies osaahänen mukaansa molemmat.”Toisin kuin bioalan yrityksetSuomessa keskimäärin,me olemme onnistuneestikaupallistaneet päähankkeemme.”Onnistuminen on vaatinutsinnikästä, pitkäjänteistä työtä.”Ja lisäksi ymmärrystä, ettäliiketoiminnassa ei kyseessäole vain business tobusiness, vaanennen kaikkea yhteistyö ihmiseltä ihmiselle-pohjalta.”Maailmalla liikuttaessa ratkaisevat henkilökohtaisetsuhteet. Niitä täytyy rakentamallarakentaa ja pitää myösyllä. Veromaan mukaan lääke-ja bioalan yhteisö onToimitusjohtajaTimo Veromaaarvostaa valtiovallantoimia ja rakenteita,joilla bioalaaon maassammetuettu. Ilman yrittäjiäparhaatkaantukiverkostot eivätkuitenkaan toimi,hän muistuttaa.Timo Veromaa• Lääketieteen tohtori, lääkealan erityispätevyys.• Biotie Therapies Oyj:n tutkimus- jatuotekehitysjohtaja 1998–2005, toimitusjohtajatoukokuusta 2005.• Schering Oy:n lääketieteellinen johtaja1996–1998.• Collagen Corporation (Kalifornia,USA), tutkimus- ja projektijohtaja1994–1996.• Postdoc Fellow Stanfordin yliopistossaKaliforniassa 1990–1993.• Tutkija Turun yliopistossa1985–1990.Seilo Ristimäki / Iloinen Liftari Oy38

globaalistikin loppujen lopuksi pieni. Pienessäpiirissä liiketoiminnan kehittäjät ja sijoittajattuntevat toisensa hyvin.”Siihen piiriin täytyy päästä mukaan, jasiksi pitää olla aktiivinen. Suomesta kukaanei tule hakemaan, vaan itse on hakeuduttava.”Myös suhdetoiminnan pelisäännöt onosattava ja vastapuolen odotukset ymmärrettävä.”Käytännössä tämä tarkoittaa usein pitkäkestoisianeuvotteluja.””Olematon tukkaninousee pystyyn”Lääkkeen kehittäminen maksaa. Alkuvaiheessakustannukset ovat Veromaan mukaankuitenkin maltilliset, ja siksi Suomessakinkannattaa kehittää uusia lääkeaihioita. Joslääke onnistuu, se tuo hyvän tuoton sijoitetullepääomalle.Veromaa toivottaakin uudet yrittäjät tervetulleiksialalle, joka on meillä jäänyt jälkijunaan.”Helsingin pörssissä Biotie on kummajainen,mutta ei tarvitse mennä kuin Ruotsiinja Tanskaan, niin lääkkeen alkuvaiheen kehitysyhtiöitäon jo paljon enemmän.”Toimitusjohtaja vertaa Suomea Tanskaan.”Kymmenen vuotta sitten olimme bioyritystoiminnassasuunnilleen samassa tilanteessa,mutta tällä hetkellä Tanskassa rahoitusmarkkinattoimivat merkittävän hyvin. Siellä onmenestyviä yrityksiä, ja nyt myös Norja alkaakiriä Suomen ohi.”Veromaa arvostaa valtiovallan toimia jarakenteita, joilla bioalaa on maassamme viimevuosina tuettu. Ilman yrittäjiä tukiverkostotovat kuitenkin turhia.”Meillä ei kannusteta yrittäjyyteen. Ongelmaon tietysti sama muillakin tutkimuksenja teollisuuden aloilla.”Nuorten tohtoreiden osaamisesta on odotettuuusia yritysaihioita ja niiden myötäbisnestä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.Onko tohtorinkoulutus muuttunut liianhelpoksi ja nopeaksi putkeksi, jonka aikanaei synny intohimoa tutkimukseen ja omaanyrittämiseen?”Ei kai se liian helppoa ole, mutta kyllätohtoriksi kouluttautumiseen on tullut tiettyävirkamiesmäisyyttä”, Veromaa vastaa.”Palavat tutkijat, jotka oikeasti ovat innoissaanaiheestaan, ovat nykyisin selvästi vähemmistö.”Kun Veromaa pari–kolmekymmentä vuottasitten ”itsekin puuhasteli näiden asioidenparissa”, jokseenkin jokaisella alalle hakeutuvallaoli vahva henkilökohtainen palo tehdänimenomaan tutkimusta eikä tutkintoa.”Ne ovat siis kaksi eri asiaa.”Veromaa on viime aikoina tutustunut Intiaanja Kiinaan, joissa ”yrittämisen halu jatekemisen meininki ovat huikeita”.”Kun vertaan näiden maiden tekemisiäSuomeen, niin kyllä olematon tukkani nouseepystyyn”, hän huokaa. ”Siellä mennäänBiotien tieNykyinen Biotie Therapiessyntyi vuonna2002, kun Biotie,Contral Pharma jaCarbion fuusioitiin.Kolmikosta erityisestiBiotie oli aikoinaanlehdistön hampaissa,sillä sen lääkekehitysei kyennyt lunastamaanlupauksiaan Tekesinhuomattavasta tuotekehitysrahastahuolimatta.Kun kahdella muullakin oli taloudellisiavaikeuksia, vain kunkin ydin puristettiinyhteen uudeksi yritykseksi, joka alkoi etsiäkaupallisia yhteistyökumppaneita.Nyt yhtiön tulevaisuus näyttää toimitusjohtajaTimo Veromaan mukaan valoisalta.”Kaikissa hankkeissamme on tarvittavatpartnerit ja rahoitus kunnossa, jotenpystymme keskittymään varsinaiseen työhömme.”Biotie Therapiesilla on tätä nykyä kolmetukijalkaa, riippuvuussairaudet, tulehdussairaudetja tromboosi, jotka kaikki ovatperintöä edeltäjäyrityksistä.Lääkeaihioista pisimmälle on edennytnalmefeeni, jolle yhtiö kehittää uutta käyttöäalkoholiriippuvuuden katkaisijana.Menossa on kliinisen tutkimuksen kolmasvaihe, jossa kumppanina on tanskalainenLundbeck. Apteekkien hyllyltä nalmefeeniavoi Veromaan arvion mukaan saadanyt meistä ohi sekä vasemmalta että oikealta.”Idässä kansalaiset haluavat todella tehdätöitä ja menestyä.”He myös tiedostavat, että yritystoiminnassaja tutkimuksessa ei voi työskennelläkahdeksasta neljään ja mennä sitten kotiinlepäämään ja viettämään pitkää viikonloppua.””Bioala mullistaayhteiskunnan”Vaikka Suomessa tutkimusrahaa on ollut tarjolla,sitä on kuitenkin vähän verrattuna suuriinteollisuusmaihin.”Tässä lienevät taustalla julkisten toimijoiden2000-luvun alussa tekemät kentieshuonot investoinnit, joita on sittemmin mediassapaisuteltu. Asia on saatu jopa vaikuttamaansiltä, että tämäntyyppinen toimintaon päätöntä, eikä alaan kannata sijoittaa.”Kun muualla bioalaan satsataan entistäenemmän, meillä julkiset rahoittajat aikovatjopa vähentää rahoitusta, vaikka pitäisi tehdäjuuri päinvastoin.”Suomen tutkimusjulkaisujen taso, määräBiotie Therapiesmuutaman vuoden kuluttua.Kahden tulehduslääkeprojektin kohdemolekyylinäon tulehdusreseptori VAP-1, jokaon löydetty ja patentoitu professori SirpaJalkasen tutkimusryhmässä. Valmiista lääkkeestäodotetaan apua muun muassa nivelreumapotilaille.VAP-1-ohjelmassa Biotielläon optiosopimus Rochen kanssa.Tromboosi- eli veritulppalääkkeiden kaksihanketta ovat kliinistä tutkimusta edeltävässävaiheessa. ”Varsinkin verihiutaleidenkollageenireseptoreita salpaavan molekyylintutkiminen edistyy lupaavasti. Tekeskinsitoutui vuoden alussa rahoittamaan sitä 1,7miljoonalla eurolla.”Suuren osan toiminnoistaan 37 henkeätyöllistävä yritys on ulkoistanut, mutta bioanalytiikanmenetelmäkehityksen esimerkiksiveri- ja kudosnäytteiden lääkeainepitoisuusmäärityksiävarten yhtiö on halunnutpitää.”Biotie tekee ne itse, koska ne ovat strategisestiäärimmäisen keskeisiä.”ja jopa alan palkintojen määrä on kovallakansainvälisellä tasolla. Luonnollinen jatkeolisi luoda mahdollisuudet yritystoimintaan.Akateemiset julkaisut kun eivät riitä, vaanniiden havainnot ja keksinnöt pitää jalostaatuotteiksi ja palveluiksi. Siihen tarvitaan alkuvaiheessajulkista panostusta.”Kun kerran Suomessa tehdään korkeatasoisiatieteellisiä havaintoja ja patentoidaankinniitä, ne pitää voida myös hyödyntää kotimaassa,Veromaa korostaa. Jossain ne hyödynnetäänjoka tapauksessa.”Suomen lintukodossa monesti unohtuu,millä huikealla vauhdilla tiedettä ja yritystoimintaaviedään eteenpäin muissa maissa.Suomi ei saisi hypätä kelkasta pois.”Kelkassa on pysyttävä siksikin, että ala ontulevaisuuden tärkeimpiä.”Tulevina vuosikymmeninä bioteknologiamullistaa varmuudella yhteiskunnan sekäterveydenhuolto-, ympäristö- että elintarvikealalla.Tässä kehityksessä meidän on pakkoolla mukana.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jatiedetoimittaja Yleisradiossa.sisko.loikkanen@yle.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 39

Hormoksen lääkekandidaatti tähyääSuomen TurustamiljardimarkkinoilleTurkulaisen Hormos Medicalinuudentyyppinen vaihdevuosilääkeon tehnyt läpimurron kliinisissätutkimuksissa Yhdysvalloissa.Yhtiö uskoo saavansa keksintönsämaailmalle ja miljoonien potilaidenkäyttöön vuonna 2010. ToimitusjohtajaRisto Lammintausta arvioituotteen myyntiarvoksi jopamiljardi dollaria vuodessa.Päivi IkonenUuden sukupolven täsmälääkkeeksi kehkeytyvänturkulaiskeksinnön pitkä kehitystieon kääntynyt loppusuoralle. Yhdysvalloissatehdyn laajan kolmannen vaiheen kliinisentutkimuksen tulokset kertovat, että hoito tehoaaeikä aiheuta sivuvaikutuksia.Ospemifeeni on naisille vaihdevuosienjälkeen ilmaantuvien emätinoireiden hoitoontarkoitettu selektiivinen estrogeenireseptorinmuuntelija eli SERM-lääke. Ensimmäisenämaailmassa valmiste ei sisällälainkaan estrogeeniä, mikä tekee siitä nykyvalmisteitaturvallisemman. Lisäksi se annostellaankätevästi suun kautta tablettina,ei paikallisesti käytettävänä, monien hankalanapitämänä voiteena.Anu Sylander, Pasi Tapanainen jaLauri Vuorilehto ospemifeenin analyysienparissa Hormos Medicalinbioanalyyttisessä laboratoriossa.Ratkaisevaan kaksoissokkotutkimukseenyli 80 keskuksessa osallistuneet 826 amerikkalaispotilastakärsivät kaikki emättimenlimakalvon ja sitä ympäröivien kudostenheikkenemisestä. Oireet vaihtelivat kohtalaisistavakaviin. 12 viikon hoitojakso toi apuaainakin tavallisimpiin, kuten kuivuuteen jayhdyntäkipuihin. Yksityiskohtaiset tuloksetjulkaistaan myöhemmin tänä vuonna.Atlantin takana tutkimukset vei läpi HormosMedicalin amerikkalainen emoyhtiöQuatRx, mutta niiden vetovastuu oli Turustalainassa olleella tutkijalla Janne Komilla.Yhdysvaltalaisfirman toimitusjohtajan RobertL. Zerben mukaan tulokset olivat erittäinrohkaisevia.Korkealla odotukset ovat myös Hormoksentoimitusjohtajalla, lääketieteen tohtoriRisto Lammintaustalla, joka kertoo viimevaiheen kliinisten tutkimusten sujuneen lupaavastimuuallakin.”Kevättalvella valmistuu suomalaistutkimus,jota on tehty noin kymmenessä klinikassaeri puolilla maata. Lisäksi meillä onmeneillään pitkäaikainen seurantatutkimus,jossa ovat mukana useiden suomalaiskeskustenlisäksi Ruotsi, Tanska ja Belgia. Tuloksetsiitä saadaan ensi vuonna.”Mikäli odottamattomia yllätyksiä ei satu,yhtiö päässee jättämään lääkkeen ensimmäisetmyyntilupahakemukset jo vuoden 2009aikana. Markkinoille tuote on määrä saadaseuraavana vuonna.Hormos MedicalMade in FinlandJos ja kun Ophenaksi nimetty valmiste päätyyapteekin hyllylle, sillä on takanaan lääkealannormaali kehitysputki, siis pitkä.Keksinnön juuret johtavat 1990-luvulle jaOrion-Farmokseen, jonka tutkimusjohtajanaRisto Lammintausta toimi. Orionista aihiosiirtyi sovitusti Lammintaustan kumppaneineenvuonna 1997 perustamaan biolääkekehitysyhtiöHormokseen.Vaikka Hormos vuonna 2005 yhdistyiamerikkalaisen QuatRx:n kanssa, se on jatkanuttoimintaansa omalla nimellään TurkuScience Parkin tiloissa. Aurajoen rannoillakeksitty ja kehitetty lääkekään ei katoa kaukomaille,vaan kun innovaatio pääsee valmistusvaiheeseenasti, tabletteja aletaan tehdäSuomessa.Missä tarkalleen, sitä Lammintausta eivielä halua kertoa, mutta sanoo kyseessäolevan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin.Vaihdevuosista johtuvia vaginavaivojavoidaan nykyään käytössä olevin keinoinhoitaa ainoastaan estrogeenia sisältävällävoiteella. Sekä lääkärit että potilaat kuitenkinvälttelevät estrogeenipitoisten lääkkeidenkäyttöä hormoniin eri tutkimuksissa liitettyjenterveysriskien pelossa.Suomalaisuutuudella on näistä lähtökohdistarealistiset mahdollisuudet lyödä itsensäläpi maailmanmarkkinoilla. ”Varsinkin kunsuoria kilpailijoita ei ole näköpiirissä”, RistoLammintausta vahvistaa.Kerran päivässä nielaistava tabletti näyttääLammintaustan mukaan olevan turvallinenkäyttää jatkuvasti. Kliinisissä kokeissavalmiste on ollut hyvin siedetty.Emätinongelmista kärsii neljä kymmenestäkypsään keski-ikään ehtineestä naisesta.Lammintausta sanookin uutuuslääkkeellelöytyvän ainakin kymmeniä miljoonia potentiaalisiakäyttäjiä, eniten Yhdysvalloista,jonka hän nimeää päämarkkinaksi. MyösEuroopassa ja muussa kehittyneessä maailmassariittää asiakaskuntaa.Lääkkeen kehitystyö on tähän mennessäniellyt viitisenkymmentä miljoonaa euroa.Vuodesta 2010 virta kääntynee vihdoin toiseensuuntaan. Jos myynti toteutuu yhtiönodotusten mukaisesti, tuotantotoiminta voituoda Suomeen sata miljoonaa dollaria vuodessa.”Myynnin volyymi riippuu tietysti monestaasiasta, kuten markkinoinnista. Muttameillä on kuitenkin käsitys, että tästä voitulla vuositasolla jopa miljardin dollarin arvoinentuote.”40Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Opas kaivosvesienpuhdistukseenSulfaatinpelkistys on anaerobisissa vesiympäristöissäluonnollisesti esiintyväbakteerien katalysoima prosessi, jonka tuloksenavesien sulfaatti pelkistyy ja metallitsaostuvat niukkaliukoisina yhdisteinä. Suljetusta,käytön jälkeen vedellä täyttyneestäavolouhoksesta tai kaivoskuilusta voidaanprosessin ansiosta tehdä bioreaktori, jossakaivoksen vedet puhdistuvat ennen kulkeutumistaanympäristöön.Elina Vestolan ja Ulla-Maija MrouehinSulfaatinpelkistyksen hyödyntäminen happamienkaivosvesien käsittelyssä. Opas louhoskäsittelynhallintaan (VTT 2008) kertootarkemmin halvasta ja yksinkertaisesta me-netelmästä, joka parhaassa tapauksessa vaatiiainoastaan sulfaatinpelkistäjäbakteereitasisältävän substraatin lisäyksen louhokseen.Se voidaan toteuttaa esimerkiksi pumppaamallasubstraatti umpisäiliöautosta suoraanlouhokseen. Käsittely ei vaadi juuri lainkaanylläpitoa, ja prosessin käynnistymisen jälkeenseurantakin voidaan rajoittaa yhteen taikahteen kertaan vuodessa.Lisäksi louhoksessa voidaan käsitellä keskitetystimyös muualta kaivosalueelta, kutenrikastushiekka-altaista ja muilta jätealueiltajohdettuja vesiä.Lisätietoja kirjasta saa osoitteesta www.vtt.fi/publications.JULKAISUJAKoonnut Päivi IkonenKemian opetuksestaverkossaOpetushallitus on julkaissut verkkokirjan, joka esittelee kemianopetusta eri asteilla: perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessakoulutuksessa ja korkeakouluissa. Uusia lähestymistapojakemian opetukseen perusopetuksesta korkeakouluihinsisältää kaikkiaan 47 kemian opetuksen käytäntöä ja tutkimustakartoittavaa artikkelia.Yliopistonlehtori Maija Akselan ja opetusneuvos MarjaMontosen toimittaman julkaisun kirjoittajat ovat kemianopettajia, tutkijoita ja teollisuuden asiantuntijoita.Monipuolinen teos on tarkoitettu valtakunnallisten kemianopetuksen kehityshankkeiden suunnittelun tueksi, opettajanjatäydennyskoulutukseen sekä tutkimuksen avuksi. Artikkelitantavat myös esimerkkejä käytännön opetuksen suunnitteluunja toteutukseen.Neljään osaan jaettu kirja löytyy osoitteista www.edu.fi/julkaisut/osa1kemianopetusta2007.pdf,www.edu.fi/julkaisut/osa2kemianopetusta2007.pdf jne.PalveluliiketoiminnanrakentamisestaTeknologiateollisuus ry:n julkaisu Teollisuudenpalveluksista palveluliiketoimintaan– haasteena kannattava kasvu tarkasteleepalveluliiketoiminnan ja -liiketoimintamallienrakentamista eri näkökulmista.Kirja käsittelee muun muassa palveluliiketoiminnankonseptuaalisia malleja, arvomalleja,toiminnallisia prosessikuvauksia ja niitäkoskevia menetelmiä. Aihetta tarkastellaansekä uusien palvelujen kehittämisen että jopalvelutuotantovaiheeseen vietyjen toiminnallistenkokonaisuuksien hallinnan kautta.Kirja perustuu kaksivuotiseen palveluliiketoiminnantutkimushankkeeseen, jossahahmotettiin viiden yrityksen palvelukonseptejaja luotiin niille toimintamalleja.Tekijät Christian Grönroos, RaimoHyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen,Pekka Malinen,Taina Piispa, TapaniRyynänen, Iiro Salkari, Markku Tinniläja Pekka Helle edustavat eri tutkimuslaitoksia.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 41

JULKAISUJASuolan vuoksiScanstockphotoIhminen ei voi elää ilman suolaa.Suolan vuoksi on tehty politiikkaa,valloitettu vuoria ja käyty sotia.Missä suolavesi virtasi, siellä alkoikulttuurin kukoistus. Tuore suolanmaailmanhistoria esitteleeihmiskunnan vaiheet uudestanäkökulmasta.Pekka T. HeikuraSuola kuuluu ihmiskunnan kautta aikain enitentavoittelemiin aineisiin. Ihminen on himoinnutsitä, sillä elämä ilman suolaa ei olemahdollista.Ensinnäkin suolaa tarvitsee elimistö, jokaei itse kykene sitä valmistamaan. Ilman natriumiaeivät onnistu hengitys ja hapen kuljetus,välity hermoimpulssit tai etene ruoansulatus.Ilman sitä ei toimi sydän, kuten eivätmuutkaan lihakset.Mieluiten ihmiset syövät tavalliseksi suolaksitai keittosuolaksi kutsuttua natriumkloridia.Muut suolat antavat ruoalle kitkeräntai happamen maun, vaikka voivatkin ollaravitsemuksellisesti merkittäviä.Aikuisen ihmisen tarvitsema suolan vuosiannosvaihtelee 300 grammasta yli seitsemäänkiloon. Eniten sitä kaipaavat kuumassailmanalassa elävät hikoilussa menettämänsätilalle. Aikuisessa suolaa on neljänneskilonverran.Suola on myös erinomainen säilöntäaine.Ihmiset huomasivat jo varhain, että suolaanpantu liha ja kala säilyvät. Suola imee lihastabakteerien tarvitseman kosteuden, mutta semyös suoranaisesti tappaa bakteereita. Säilöntätaitohallittiin jo parituhatta vuotta ennenajanlaskumme alkua.Yhdysvaltalainen Mark Kurlansky onkirjoittanut suolasta kirjan, jossa hän punoonatriumkloridin tarinan antiikista nykyaikaan.Tulos on yleistajuinen, aivan uusi näkökulmamaailmanhistoriaan.Suola – eräs maailmanhistoria (Like2007) kertoo kiehtovasti, kuinka suolanvuoksi on rakennettu laivoja ja tehty teitä,perustettu kauppasuhteita, solmittu kuninkaallisiaavioliittoja ja käyty sotia. Niihinkäänarmeijat eivät voineet marssia ilmansuolaa. Vahvoilla olivat ne, joilla oli paremmatsuolantuotantopaikat.Kun Napoleon perääntyi Venäjän-retkeltään,tuhannet sotilaat menehtyivät pikkuhaavoihin,koska heillä ei ollut suolaa niidenpuhdistamiseen. Yhdysvaltain sisällissodassapohjoisvaltioiden joukot tuhosivat ensimmäiseksietelän suolantuotantolaitokset, sillä”ilman suolalihaa ei yksikään armeija tuletoimeen”, kuten kenraali Sherman kaukonäköisestiennusti.NuolupaikoiltatyhjiöhaihduttimeenEnsimmäiset suolalähteensä ihminen löysiseurailemalla kasveja syövien eläinten kulkureittejä.Ne veivät suolan nuolupaikoille.Vanhin kiinalaista suolan tuotantoa jakauppaa käsittelevä kirjallinen dokumenttion noin vuodelta 800 eKr. Se kuvaa suolanvalmistusta tuhat vuotta aikaisemmin, Xiadynastianaikana. Menetelmässä merivettäkeitettiin saviastiassa, kunnes kaikki vesi olihaihtunut ja jäljellä oli pytyllinen suolaa.Kiinan pääasialliseksi suolantuotantopaikaksikehittyi Sichuanin maakunta, jossasuolavettä hankittiin maan uumenista.Iskuporatuista kaivoista vesi nostettiinbambuputkia pitkin ylös ja keitettiin rau-42Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Suola on ainoa kivi, jota ihminen syö.Ennen säilyketölkkejä ja pakastustekniikkaase oli tärkein säilöntäaine. Nykyäänsuolaa käytetään teiden sulattamiseen,peltojen lannoitukseen, veden pehmentämiseen,tekstiilien värjäykseen, saippuantuotantoon ja lääkkeiden valmistukseen.Ruokapöytään siitä päätyy pieni muttakorvaamattoman tärkeä osa.Kuollutmeri on jo saavuttanut väkevyyden,jossa natriumkloridi saostuu.Suola on alkanut kiteytyä pohjaan jarannoille, ja uimarit joutuvat veteenpäästäkseen kipuamaan valkoistenröykkiöiden yli.Suolaisia sanoja• Saksassa Hallein, Halle, Hallstatt. Pohjois-EspanjassaGalicia, Etelä-PuolassaGalitsia. Kaikkien paikkakuntien nimetovat peräisin kelttien suolakaivoksista.• Salzburg, Salzkammergut ja Salzachpuolestaan johtuvat germaanisesta salzsanasta.Englannissa pääte wich paljastaa,missä on aikoinaan tuotettu suolaa.Saarivaltion kartalta löytyvät vaikkapaNantwich, Northwich, Droitwich jaMiddlewich.• Roomalaiset käyttivät suolasta sanaasal. Aineen merkityksestä kertoo, ettäRooman ensimmäisen suuren valtatiennimi oli Via Salaria, Suolatie. Se rakennettiinsuolan kuljettamiseksi kaupunginensimmäisestä, Ostiassa sijainneesta suolanhaihduttamostaRoomaan ja maan sisäosiin.• Rooman valkoinen kulta toimi myös valuuttana.Sotilaat ja virkamiehet saivattoisinaan jopa palkkansa suolana. Palkkaatarkoittava salarium onkin pohjana englanninsalary-sanalle.• Roomalaiset maustoivat erilaiset raa’atvihannekset suolalla torjuakseen niiden”luontaisen kitkeryyden”. Kasvisten sekoitustakutsutaan siksi yhä – myös suomenkielessä – salaatiksi. Latinan suolasanaanperustuu myös suolainen makkaraherkkusalami.Kirottu KuollutmeriMaailman vanhin kaupunki Jeriko toimisuolakaupan keskuksena jo 10 000 vuottasitten. Sen rauniot Jordanjoen varrellavähän Kuolleestamerestä pohjoiseen kertovatkarmivasti seudun ”kirotusta historiasta”.Mooseksen kirja kertoo, kuinka Jumalanhävittäessä Sodoman ja Gomorran kaupungitensinmainitusta pelastui vain Abrahaminveljenpoika Loot. Kun Lootin vaimo kiellostahuolimatta kääntyi katsomaan tuhoutuvaaSodomaa, hän muuttui suolapatsaaksi.Sinänsä luontevasti; viereinen Sodomavuorikun on käytännössä puhdastasuolaa, jota louhittiin 1990-luvulle asti.Hyvin ei käynyt Lootillekaan: muslimienmukaan Kuolleestamerestä tehtiinmaan alin paikka rangaistuksena Lootinheimon homoseksuaalisuudesta.Kirotun suolainen meri on askarruttanutihmisten mieliä vuosisatojen ajan. Senvettä analysoi muun muassa 1700-luvunkuulu ranskalaiskemisti Antoine-LaurentLavoisier.Geologit eivät kuitenkaan vieläkääntiedä hämmästyttävän suolaisuuden syytä.Suosituimman teorian mukaan altaallaoli miljoonia vuosia sitten yhteys Välimereen.Kun mannerliikunta katkaisi yhteyden,meri ei enää saanut tarpeeksi vettäpolttavassa auringossa haihtuvan tilalle.Siksi nykyinen järvi muuttuu koko ajanyhä suolaisemmaksi.Päivi Ikonentakattiloissa. Kattiloiden kuumentamiseenhyödynnettiin samoilta seuduilta saatua maakaasua,joka johdettiin keittopaikoille mudallaja suolavedellä tiivistetyillä bambuputkistoilla.Roomalaiset tunsivat kuusi tapaa valmistaasuolaa. He keittivät merivettä saviruukuissaja haihduttivat sitä auringossa altaissa.He louhivat vuorisuolaa, kaapivat suolaaSaharan kuivuneista järvenpohjista, keittivätmarskimaiden suolavettä ja polttivat niidenkasvistoa erottaakseen suolan syntyneestätuhkasta. Mikään menetelmistä ei kuitenkaanollut omaa keksintöä vaan lainaaaiemmilta kulttuureilta.Keskiajalla otettiin käyttöön entisten lisäksivain yksi uusi keksintö. Italialaiset kehittivätmoniallasjärjestelmän, jossa meri-vettä haihdutettiin yhden altaan sijasta useissaaltaissa peräkkäin.1800-luvun lopulla keksittiin tyhjiöhaihdutin.Evaporaattorin ensimmäisen säiliönhöyryä käytettiin toisen ja vielä kolmannenkinsäiliön kuumentamiseen. Nykyään kuusitai kahdeksankin suolavettä haihduttavaasäiliötä saadaan kuumenemaan ensimmäisenlämmittämiseen käytetyllä polttoaineella.PieniäkauneusvirheitäMuutama asiavirhe muuten erittäin onnistuneestakirjasta löytyy. Sen mukaan keltithyökkäsivät Roomaan vuonna 390 eKr. jahallitsivat sitä seuraavat 40 vuotta. Tosiasiassaryöstöretkellä olleet keltit pitivätRoomaa hallussaan vain seitsemän kuukauttaja vetäytyivät sitten pois.Kurlanskyn mukaan roomalaisten kelteistäkäyttämä nimitys galli pohjaisi suolaamerkinneeseen sanaan. Kelttitutkija DáithiÒ Hógáin kuitenkin kertoo sen johtuvan sotureidenominaisuuksiin viittaavasta sanastagal, urheus.Epäluulolla suhtaudun väitteeseen, ettäkiinalaiset olisivat vuoden 100 vaiheilla eKr.törmänneet Keski-Aasian Sogdianassa sotajoukkoon,joka osin koostui roomalaisistasotavangeista. Miten vangit olivat tuhansienkilometrien päähän maastaan joutuneet, jääepäselväksi.Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.pekka.heikura@pp1.inet.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 43

Eurooppa on pitkänodotuksen jälkeen saanutoman pysyvän avaruuslaboratorion.Vanha mannerjoutui neljännesvuosisadanajan luottamaan muiden,Yhdysvaltain ja entisenNeuvostoliiton, sittemminVenäjän vieraanvaraisuuteen,tiloihin ja laitteisiin.Robottikäsi siirtääColumbus-laboratoriotaAtlantis-sukkulan lastiruumastapaikalleenkansainvälisen ISS-avaruusasemankylkeen.NASAEuroopalle vihdoin omaAVARUUSLABORATORIOPekka T. HeikuraEuroopan avaruusjärjestölle Esalle kuuluvanColumbus-laboratorion kuljetuksestahuolehti amerikkalainen Atlantis-sukkula.Helmikuun alussa avaruuteen kyyditettylaboratoriomoduuli kytkettiin osaksi kansainvälistäavaruusasema ISS:ää kahdeksantuntia kestäneen avaruuskävelyn aikana.Mukana lennolla oli amerikkalaistenastronauttien lisäksi kaksi eurooppalaistavirkaveljeä, saksalainen Hans Schlegel jaranskalainen Leopold Eyharts. Eyhartsjäi ISS-asemalle vielä Atlantiksen palattuamaahan.Columbus joutui odottamaan avaruuteenpääsyä pitkään, sillä alun perin moduulipiti viedä paikalleen jo vuonna 2002.Syinä viivästykseen ovat olleet Venäjänhuoltolentojen ongelmat ja vuonna 2003tapahtunut Columbia-sukkulan tuhoutuminen.Columbian tuho lykkäsi sukkulalentojakaikkiaan kaksi ja puoli vuotta.Eurooppalainen Columbus-laboratorioon seitsemän metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä.Painoa laboratoriolla on 12,8 tonnia.50 kuutiometrin tilassa mahtuu työskentelemäänkolme henkeä. Laboratorion vetolaatikostonkoko vastaa kymmentä tavallistajääkaappia.Hintaa Columbukselle kertyi 1,8 miljardiadollaria eli 1,3 miljardia euroa. Columbus-projektinkokonaiskustannuksiksiarvioidaan jopa 13 miljardia dollaria vuoteen2015 mennessä. Huiman summanvastineeksi eurooppalaisille veronmaksajilleon luvattu muun muassa entistä parempialääkkeitä ja materiaaleja.Laboratorion huoltoa varten Euroopallaon omat huoltoalukset. Ensimmäinen Esanviidestä ATV-lennosta (Automated TransferVehicles) on määrä tehdä jo maaliskuunaikana.Torakoita ja atomikellojaEuroopan omassa avaruuslaboratoriossatehdään biologian, lääketieteen ja fysiikantutkimuksia. Lähes kaikki kokeet liittyvätsiihen, kuinka painottomuus vaikuttaa elämäänja aineisiin. Tällaista mikrogravitaatiotutkimustaon voitu maan päällä tehdävain pienraketeilla ja niin sanotuilla oksennuslennoilla,jolloin kaarevalla radallasaavutetaan joitakin kymmeniä sekuntejakestävä painoton tila.Kaikkiaan Columbuksen mikrogravitaatio-ohjelmissatoteutetaan 200 eurooppalaistatutkimusta. Niistä tehdään jo tänävuonna 50. Laboratorio on yhteydessäEtelä-Saksassa sijaitsevaan avaruuskeskukseen,jonne suurelta osin automaattisestitehtyjen kokeiden tulokset suoraanvälittyvät.Columbuksessa on myös biolaboratoriosolu- ja kudostutkimusta varten. Siellä tutkitaanpainottomuuden vaikutusta ihmisenkehoon. Pitkillä lennoilla luusto haurastuuja lihaskunto heikkenee. Silmien väsymistämitataan virtuaalipäähineen avulla.Avaruuslaboratoriossa testataan lisäksiesimerkiksi atomikelloja. Astronautit selvittävätmyös, onko alkeellinen elämä levinnytaurinkokunnassa meteoriittien mukana.Yllättävimpiin hankkeisiin kuuluutorakoiden kasvatus.Suomalaisia astronautteja laboratoriossaei ainakaan alkuvaiheissa nähdä, osaamistakyllä: suomalaisvalmisteinen Debielaitemittaa avaruuden mikrometeoroidienja avaruusromun hiukkasten esiintymisentiheyttä. Ohjelmat on kehittänyt SpaceSystems Finland.Euroopan oma laboratorio on ristittyAmerikan-löytäjä Kolumbuksen mukaan.”Kolumbus löysi uuden maailman jauskon, että Columbus-laboratorion avullame olemme puolestaan löytämässä kokonaanuuden (tieteen) maailman”, hehkuttiEsan pääjohtaja Jean Jacques DordainAtlantis-sukkulan laukaisutilaisuudessa.”Olemme hyvin ylpeitä. Tämä aloittaauuden aikakauden”, iloitsi puolestaan astronauttiHans Schlegel.Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan innostuavaruudessa tehtävien tutkimusten tieteellisestämerkityksestä. ”Columbuksen laboratorioei varmasti tuo mitään uutta peruskysymyksiintieteessä, esimerkiksi astronomiassatai fysiikassa”, sanoo BBC:nhaastattelema nobelisti, professori StevenWeinberg, joka toimii teoreettisen fysiikantutkijana Teksasin Austinissa.Weinberg ei anna suurta arvoa myöskäänlaboratorion mikrogravitaatiotutkimuksille.”Koska minun mielestäni miehitettyavaruuslento ei ole kustannustehokastapa tehdä tiedettä, en ole vaikuttunutsellaisesta tutkimuksesta”, Weinberg kommentoi.Seuraavan uuden kylkiäisensä kansainvälinenavaruusasema saa näillä näkyminjo maaliskuussa, jolloin Endeavour-sukkulanon määrä kiinnittää siihen Japaninomistama Kibo-laboratorio. Myös muitatäydentäviä lentoja on suunnitteilla.Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.pekka.heikura@pp1.inet.fi44Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

ULKOMAILTASiirtolaispari toisyöpägeenin UtahiinFutureimagebankFutureimagebankUtahin yliopiston tutkimuksenmukaan merkittävä osa osavaltiossaesiintyvistä paksusuolisyöpätapauksistaon perua yhdeltäsiirtolaispariskunnalta. Avioparimuutti Amerikkaan noinvuonna 1630 tuliaisinaan geenimutaatio.Geneettinen alttiussairastua syöpään on periytynytparin jälkeläisille, joita pelkästäänUtahissa on noin 7 000.Utahin yliopiston tutkijat kartoittivatkahta sukua, jonka jäsenilläon kasvainten kasvua estävänAPC-geenin muutoksistajohtuva mutaatio AFAP. Mutaatiolisää paksusuolisyövän todennäköisyyttä.Kun osavaltionChili vie kivunChili sopii erinomaisesti leikkauspotilaidenkivunlievitykseen,paljastaa yhdysvaltalainentutkimus. Tutkijoiden mukaanchilipalosta eristetty, puhdistettukapsaisiini-niminen alkaloidi lamauttaahermosolut, mikä estääihmistä tuntemasta kipua. Juuriväestötietokannasta ja mormonikirkonarkistoista saadut tiedotAFAP-suvuista yhdistettiin,kävi ilmi, että molemmilla oliyhteiset juuret 1630-luvun maahanmuuttajapariskunnassa.Jopa 69 prosentilla AFAP-mutaationkantajista on riski saadapaksusuolisyöpä kahdeksaankymmeneenikävuoteen mennessä,kertoo tutkimusta selostanutDie Welt. Koko väestössätauti on vain yhdellä 24:stä. Lisäksimonet geenimuunnoksenkantajista sairastuvat jo varhain,ennen 30-vuotispäiväänsä.Pekka T. Heikurakapsaisiini on myös chilipippurintulisen maun aiheuttaja.Kapsaisiinin tehoa kokeiltiinpolvi- ja lonkkaleikkauksissa.Sitä saaneet potilaat eivät tarvinneeteivätkä pyytäneet mitäänmuuta lievitystä kipuihinsa.Lisäksi kapsaisiinin teho onpitkäaikainen. Ainetta tiputettiinavoimiin haavoihin vain kerran,ja kipu häipyi jopa viikoksieteenpäin, kertoi Der Spiegel-lehdelle kivun hoitoon erikoistunutEugene Viscusi philadelphialaisestaThomas Jeffersoninyliopistosta.Ilman kapsaisiinia jääneillepotilaille piti antaa morfiinia jaopioideja useita annoksia lyhyinväliajoin. Perinteisen kipulääkityksenhaittoja ovat sivuvaikutuksetja riippuvuusriski. Niitävoidaan myös väärinkäyttäähuumeina. Lisäksi vaarana onyliannostus. Kapsaisiinilla einäitä ongelmia ole.Pekka T. HeikuraScanstockphotoRäjähtävä vetytankki tekisi pahaa jälkeä tunnelissa.Vetyautot haasteenatunnelirakentajilleMaantietunnelitvoidaanjoutua suunnittelemaanuudestaan, jos vetytalous toteutuu.Syynä on vetyautojen mahdollistenkolarien niissä aiheuttamaonnettomuusuhka.Tutkija Yajue Wu englantilaisestaSheffieldin yliopistosta ontietokonesimulaation avulla selvittänyt,mitä tapahtuu, kun vetyautovaurioituu tunnelissa.Bensiiniauton kolaroidessasen polttoaine tavallisesti valuumaahan lammikoiksi, jotka syttyvättuleen. Palo rajoittuu kuitenkinlähelle tien pintaa. Vaurioituneestavetyautosta karkaavavety sen sijaan synnyttääsuoraan ylöspäin suuntautuvanSähköautoja stradallevoimakkaan suihkuliekin, jokaulottuu useiden metrien korkeudelle.Jopa kahteentuhanteen celsiusasteeseenkuumentuva loimuaiheuttaa vakavia vaurioitatunnelin kattorakenteissa. Lisäksise tuhoaa palohälyttimetja sprinklerit.BMW:n edustaja kertoo asiastakirjoittaneelle New Scientist-lehdelle, että yhtiön tekemissävetyauton törmäystesteissäpolttoainetankki ei ole koskaanhajonnut.Pekka T. HeikuraEuroopan teille ilmestyvät vuoden 2009 loppuun mennessäsähköautot, joiden voimanlähteenä on litium-polymeeriakku.Projektin takana ovat italialainen erikoisautojen valmistajaPininfarina ja ranskalainen teollisuusyhtymä Bolloré, jonkakehittämiä akut ovat. Molemmat omistavat hanketta vartenperustetusta yhteisyrityksestä 50 prosenttia.Akussa ei ole nestemäisiä elektrolyyttejä, ja sen yksittäisetkennot on vaipoitettu teräksellä. Uutuus on siksi luotettavampikuin litium-ioniakku, jota autoteollisuus on pitänyt tulevaisuudenakkuna.Nelipaikkaisen Pininfarinan akut ladataan tavallisesta sähköverkosta.Yksi lataus mahdollistaa 250 kilometrin ajon. Italialaisautokiihtyy vajaassa viidessä sekunnissa nollasta 50kilometriin tunnissa. Menopelin huippunopeus on 130 kilometriätunnissa.Valmistaja lupaa innovaation elinkaareksi 200 000 kilometriä,kertoo Auto Motor und Sport.Pekka T. HeikuraKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 45

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.Onko itella tullut?Posti ei ole enää posti, vaan itella.Uudistuksen poikimasta sanapesueestaei toistaiseksi ole virallisiaohjeita. Keemikko tarjoaa nyt auttavankätensä.Myöhässä olevaa postilähetystä onluonteva kutsua iiiiiiiiiiiitellaksi. Sananalkuosa kertoo odottajan tuskasta, jokaloppua kohti tiivistyy raivoksi. Kunsen lausuu tasapainoisesti, vitkastelevaposteljooni kokee tilanteen laittomaksiuhkaukseksi ja seuraavan kerrantoivottavasti juoksee kerrostalonraput hieman rivakammin.Pikaposti olkoon vain it. Nopea palveluansaitsee lyhyen nimen. Lisäksipost-it on jo vakiintunut tarkoittamaanliimaselkäisiä muistilappuja, jotka eivätpysy missään, vaan putoavat hetilattialle. It kuulostaa vauhdikkaalta jasuorastaan haisee tehokkaalle.Sähköposti on itellauksen jälkeenluonnollisesti sit. Englanninkielisiävarten sanaan voi ääntämisen helpottamiseksilisätä h-kirjaimen.Microsoftin seuraavan pakkopäivityksenjälkeen tietokoneääni ei enääkerrokaan, että ”sinulle on sähköpostia”.Uusi tervehdys kuuluu: sulle onkuule sittiä. Ilmoitus kiteyttää saapuneidenviestien sisällön, joka etupäässäkoostuu spämmäreiden lähettämistäsinisten pillereiden markkinointiviesteistä.Korvattakoon yksin tein myös spämmisen ydintä täsmällisemmin kuvaavallasanalla sikanauta. Spämmin alkuperäinenmuoto spam tarkoittaahalpaa lihahyytelöä. Koska Suomessasekään ei ole halpaa, lähinnä parasvastine on kansallinen säilyke-erikoisuutemme.Tietokoneiden filtteritonkin syytä sitin seulomiseksi vaihtaasikanautasuodattimiin.Lentopostin voi uudistaa ilmaukseksiite lennä. Termi antaa aavistuksensiitä, miten lähetyksen saa varmastiperille. Jos itin haluaa maailmalle, eikunSeutulaan.Postimerkin modernisointi on haastavampaa.Maksuvälinettä yleensänuollaan, joten nimen tulisi viitata kieleentai ainakin huuliin. Nuoleskelustaei tosin juuri ole hyötyä, sillä merkin liimatarttuu makunystyröihin eikä märkälätkä kirjeeseen.Tarramerkit ovat tässä suhteessaparempia: ne suorastaan imeytyvätkiinni väärään kohtaan, eikä niitä voiedes siirtää. Itellan aikaan postimerkinonkin paras olla imelö. Termi kuvaahyvin kohteen adheesiota kirjeen taipostikortin pintaan.Postikorttikaan ei tosin voi jäädäpostikortiksi. Koska kortilla usein ilmennetäänlomaan, jouluun tai muuhunjuhlaan liittyviä utopistisia odotuksia,olkoon kyseessä ilmaus. Ilmaukseenvoi ikuistaa omat kuvitelmansatyhjästä, palmupuiden reunustamastahiekkarannasta, vaikka loman viettääkinbetonikolossien varjostamassakerrostalohotellissa rähjääntyneessäturistigetossa.Postilaatikko olkoon lyhyesti ite. Sitäei kuitenkaan pidä sotkea ulkoministeriimmeIkeen. Postilaatikko on olevamielissään arvonnousustaan. Tulettehuomaamaan, kuinka iten luukku alkaaväpättää aivan erityisellä tavalla.Myös postinkantajat joudutaan nimeämäänuudestaan. Koska kyseessäon työtehtävä, ja Suomessa kerrotaantyövoimasta olevan pulaa, termiinon lisättävä glamouria. Muutenkukaan ei pian suostu iteleeraamaanpostiamme. Voiko kukaan jättää vastaamattailmoitukseen, jossa etsitäänhaastavaan työhön kunnianhimoisiaitellöörejä?Myös postimerkkien keräilijät, hienomminfilatelistit, ansaitsevat uudennimen. Itellisti kuvaa alan harrastajiaja ammattilaisia yhtä tarkasti. Termi onkaukaista sukua intellektuellille, jotenimelöiden ihailijat ottanevat tittelin arvonimenä.Postimerkkien keräilijät suhtautuvatvihamielisesti frankeerauskoneisiin.Niitä ei huoli yksikään kunnon itellisti.Koneillekin on kuitenkin kehitettäväkuvaava nimitys. Filatelistit tuskin vastustavat,jos frankeerauskonetta kutsutaanvastedes itaraksi ja frankeerausmerkkiäihraksi.Itelloikaahan lisää ehdotuksia.K-Mikko46 Kemia-Kemi Vol. Vol. 35 35 (2008) (2008) 2 2

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIAReach-palvelujen kysyntä kasvaaHaasteena toimijoidenkohtaaminenEU:n kemikaaliasetuksen esirekisteröintivaiheenalkuun on enää kaksi ja puoli kuukautta. H-hetkenlähestymiseen ovat havahtuneet sekä Reach-palvelujentarvitsijat että niiden tarjoajat. Ongelmanakuitenkin on, etteivät toimijat tahdo löytää toisiaan.FutureimagebankKimmo HeinonenKun asiakastoimialat ovat vihdoin tajunneetReach-rekisteröinnin merkityksenkoko liiketoiminnalleen, alan palvelujenkysyntä on lähtenyt selvään nousuun.Samalla on kuitenkin syntynyt uusi pulma:asiakkaat eivät löydä palvelujen tarjoajia.Näin sanoo Tekesin teknologia-asiantuntijaSuvi Sundquist, jolla on aitiopaikkaReach-asioiden ymmärtämiseen.Ongelmaa hänen mukaansa pahentaa, ettärekisteröintiaikataulu on lähivuosinatiukka.Palveluntarjoajan haasteina ovat puolestaanoman tarjonnan asemointi, asiantuntijapalveluntuotteistaminen ja senskaalaaminen nopeasti kysynnän mukaan.Tekes satsaa vahvasti Reachin aikaansaamienliiketoimintamahdollisuuksientunnistamiseen ja kehittämiseen. SuviSundquist on saanut vastuulleen hankkeenviemisen taloudelliseen voittoon.Toistaiseksi Tekes on identifioinut suomalaista33 palveluntarjoajaa, joista valtaosaon mukana sen Reach-projektissa.Yrityksille on tarjolla palveluliiketoiminnanvalmennusta ja verkottumismahdollisuuksia.Finpron Shanghain toimistollaon teetetty markkinaselvitys Kiinantilanteesta. Lisäksi Tekes on koonnut keskeisenohjelmiston käyttäjäfoorumin jatuonut lakitoimistoja yhteisen Helsinkimallintaakse.Tähän mennessä Tekes on myös rahoittanutviittä alan yritystä. Tuotekehityslainanon saanut muun muassa ReachwaynDialog-sovellus. Sundquistin mukaanuseita uusia hankkeita on juuri tulossahakemusvaiheeseen.Avaimena verkottuminenReach-palvelujen tarjoajille Tekesin hanketoimii tärkeänä tiedon ja koulutuksenväylänä. Marraskuun 2007 työpajassakartoitettiin, minkälaisia Reach-palvelujaylipäänsä tarvitaan. Helmikuussa järjestetyntyöpajan teemana olivat palveluliiketoiminnanerityispiirteet.Heikki Rekola Rekola Design Oy:stäopasti kuulijoita palvelujen tuotteistamiseenja Focusta Oy:n Petteri Laine kertoi,kuinka palveluja myydään. Molemmatovat tuiki tärkeitä asioita kaikilleosallistujille.Tekes on käynnistänyt tiedotuksen teollisuusjärjestäjillekemikaaliasetuksenerityisen merkittävästä esineitä koskevastaosa-alueesta. Aineista esineissä alustiSusan Londesborough Suomen ympäristökeskuksesta.Vaikea teema on josaattanut yhteen kaupan, teknisen tukkukaupanja teollisuusjärjestöjen edustajia.Osa-alueelle on myös muodostunut yhteistyöryhmä,joka keskittyy aihealueenerityisongelmiin.Suomen ympäristökeskuksen ArtoKultamaa näytti yleisölle, miten rekisteröitymisenkeskeinen työkalu IUCLID5 -ohjelma toimii käytännössä. Aiheenympärille muodostui innostunut käyttäjätyöryhmä,jota vetää Kenneth BergrothKokkolan seudun teknologiakeskuksestaKetekistä. Ketek on myös alustavastiilmaissut kiinnostuksensa ylläpitäänettipohjaista suomalaisten käyttäjienIUCLID-foorumia.Hankkeen seuraavan, huhtikuisen kokoontumisenpääteema on verkostotyöskentelynkehittäminen. Ryhmätöiden aiheeksitulee Helsinki-mallin sopimusjuridiikka.Kevään kohokohta on Helsinki ReachCentren isännöimä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuskongressiHICCS, jokajärjestetään Helsingin messukeskuksessa22.–22. toukokuuta. Siihen mennessävielä haussa olevat suomalaisten yritystenyhteistyömuodot ovat toivottavastiselvinneet.Tekes on jo saanut aikaan paljon Reachpalvelujenkehittämisessä, ja palveluntarjoajatovat olleet ilahduttavan aktiivisia.Kun asetuksen käytäntöön soveltaminenalkaa, paljastuu vielä merkittäviä uusiamahdollisuuksia palveluntarjoajille.Markkinapotentiaali on suurin Suomenulkopuolella. Vain verkottumalla suomalaisetpalveluntarjoajat kykenevät antamaankokonaispalvelun ulkomaalaiselleasiakkaalle.Kirjoittaja toimii Reach-konsulttina ja Reachtietoudenvälittäjänä Finn-Kasei Oy:ssä.kimmo.heinonen@finn-kasei.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 247

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIAKansainvälinen kemian kongressi TurussaNäin syntyiEuropacat 2007Istuin vuoden 1997 syksyllä nuhjuisessa krakovalaisessa elokuvateatterissakuuntelemassa Europacat-konferenssin plenaariluentoa.Professori Gerhard Ertl Berliinistä esitteli atomivoimamikroskoopinavulla tuotettuja kuvia ja filmejä, joissa näkyi happi- ja hiilimonoksidimolekyylejäkiinteällä pinnalla.Tapio SalmiMolekyylit kerääntyivät saarekkeiksi, jareaktioiden nopeus oli verrannollinen niidenvälisen ”rantaviivan” pituuteen. Lyhytfilmeissämolekyylit olivat lähestulkoonsilmällä nähtävissä.Kun tilaisuus päättyi, yleisö reagoi kuintaide-esityksen jälkeen, sillä kaikki ymmärsivät,että työstä voidaan myöntää Nobelinpalkinto milloin tahansa. Aplodeistaei ollut tulla loppua.Vapaa-aikaakin Krakovassa jäi. Kuljeskellessammevanhankaupungin kujillaeräs kollegani pohdiskeli: ”Mekin Turussapystyisimme tällaisen konferenssinjärjestämään.” Katselin ylös kohti Mariankirkonepäsymmetristä tornirakennelmaaja myöntelin varovaisesti. Ajatus jäikytemään.Pohjoismaisten ammattitoverien kanssatotesimme hankkeen vaativuuden: konferensseja,pieniä ja suuria, on alallammepaljon. Europacat-traditio on vielä nuori;ensimmäinen tapahtuma järjestettiin RanskanMontpellierissä vuonna 1993. Se keräsiyli tuhat osanottajaa, mutta sen jälkeensekä osanottajamäärä että tieteellinen tasoolivat vaihdelleet.Ei ollut päivänselvää, että joka toinenvuosi järjestettävä kongressi vakiinnuttaisiasemansa. Talouskin oli kysymysmerkki,koska Euroopassa ei ole runsaskätisenamerikkalaisen sponsoroinnin perinnettä.Kaikesta huolimatta lähdimme talvella2004 tosimielellä liikkeelle: tavoittelemaanvuoden 2007 Europacatia SuomenTurkuun. Yhteispohjoismaisen hakemuksentakana olivat myös Ruotsi, Norja jaTanska.Lopullinen asiakirja oli paksu nippu,johon sisältyivät ehdotus kongressin tieteelliseksiohjelmaksi, eri toimikuntienkokoonpano, kongressipaikan ja isäntäkaupunginesittely sekä tapahtuman budjetti.Myös liikenneyhteydet ja oheisohjelmakuvailtiin. Hakemuksen laatimisessaTurun messu- ja kongressikeskuksessariitti kuhinaa, kun puolitoistatuhattaosallistujaa vaelsi luentosalista japosterinäyttelystä toiseen.Kahdenkymmenen paatin armada vei kongressiväen risteilylle Turun upeaan saaristoon.Kääntöpisteessä Loistokarilla maistui suomalainen lohikeitto.avusti Turku Touring, maakunnan matkailunmarkkinointiorganisaatio.Kilpailijamme olivat varteenotettaviakaupunkeja: Skotlannin Glasgow ja EspanjanSalamanca. Glasgow’n valttina olierittäin suuri ja ajanmukainen konferenssikeskus,ja Salamanca on ikivanha yliopistokaupunki.Päätöksen tehnyt Euroopan katalyysiseurojenyhteenliittymä piti marraskuussa2004 kokouksensa Berliinissä, jonneolin puhelinyhteydessä. Vaikka yhteyskatkeili, saatoin kuulla kollegani DmitryMurzinin hengästyneen äänen: ”Tapio, seei ollut aivan helppoa, mutta me saimmesen!” Olimme voittaneet äänestyksen, emmeylivoimaisesti mutta selvästi.Kongressitoimistoon ammattilainenAlusta alkaen oli selvää, että konferenssintieteellinen organisaatio ja paikallinenjärjestelyorganisaatio oli erotettava toisis-Pasi Tolvanen48Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

taan, mutta niiden välillä tuli olla toimivayhteys. Tieteellisen toimikunnan tehtäväksitulivat muun muassa plenaariluennoitsijoidenvalinta ja konferenssin monienrinnakkaisten istuntojen suunnittelu. Paikallisenjärjestelytoimikunnan harteillelankesi käytännön organisaatio nettisivuistaja sukkulakuljetuksista avajais- japäättäjäisohjelmaan ja sponsorirahoituksenhankintaan.Selvää oli myös, ettei järjestelyistä vastaisiyksittäinen yliopiston laboratorio,vaan tarvittaisiin laajempi organisaatio.Meidän tapauksessamme se oli Åbo AkademinProsessikemian keskus, SuomenAkatemian huippuyksikkö, joka tarjosipaitsi asiantuntemusta myös kymmeniävapaaehtoisia konferenssin käyttöön.Kongressipäivinä heitä totisesti tarvittiinmitä moninaisimmissa tehtävissä opastustyöstäpower point -esitysten lataamiseenja tarkistamiseen. Vapaaehtoisjoukoissaoli väkeä perusopiskelijoista hallintohenkilöstöönja professoreihin asti.Talkoohenki ei kuitenkaan yksin riittänyt,vaan tarvittiin myös ammattimaistakongressin tekijää eli Turun yliopistonkongressitoimistoa. Kuka muu kuin kongressitoimistokeräisi edellisten tapahtumientietokannat, jotta voidaan lähettääinformaatiota tuhansille alan asiantuntijoillekaikkialle maailmaan. Kuka koordinoisihotellihuoneiden varaukset, pyytäisitarjoukset konferenssikirjasta, konferenssilaukuista,cd-levyistä.Yliopiston tieteelliselle laboratoriolleurakka kävisi suurkongressin kohdallamahdottomaksi, koska hoidettavana ovatopetusvelvoitteet ja tutkimushankkeet.Pasi TolvanenKongressitoimiston väki teki vakuuttavaatyötä.Yhteenvetojen virallinen jättöaika oli31. tammikuuta 2007. Helmikuun valjetessaoli tuhannen esityksen raja rikkoutunut.Kevään mittaan abstrakteja tuli vielämyöhäisheränneiltä lisää, ja huhtikuussaniitä oli jo noin 1 500. Saatoimme tietoisestipaisuttaa osallistujamäärää, koskakäytössä oli tarpeeksi iso kokouspaikka,Turun messu- ja kongressikeskus, ja riittävästimajoituskapasiteettia.Suomalaisyritykset – tarkemmin sanoenSuomen maaperällä toimivat yritykset –suhtautuivat hankkeeseemme suopeasti.Samaa voi sanoa säätiöistä ja tieteellisistäseuroista, Turun kaupungista sekä ennenkaikkea omasta yliopistosta ja sen taustaorganisaatiosta,Åbo Akademin säätiöstä.Konferenssin kokonaisbudjetti kohosinoin 700 000 euroon, josta ulkoisen sponsoroinninosuus oli 100 000 euroa, mikämaamme oloissa lienee verraten kohtuullinentulos.Tasokas tiedeosuus,onnistunut oheisohjelmaSunnuntai-iltana 26. elokuuta 2007 saatoimmealoittaa Europacat VIII -kongressin,jonka avasi virallisesti Euroopan katalyysiseurojenfederaation puheenjohtaja,professori Roel Prins Sveitsistä. Avajaistilaisuudenpuhujina esiintyivät muunmuassa Turun kaupunginjohtaja MikkoPukkinen ja kulttuuriministeri StefanWallin.Seuraavat konferenssipäivät olivat kiivaitaja kiireisiä. Tähtihetkiä oli vuoden2005 kemian nobelistin, yhdysvaltalaisenprofessorin Robert Grubbsin luento (ks.Kemia-lehti 6/07 s. 40). Grubbsille myösluovutettiin kongressissa ruotsalainenBerzelius-mitali.Oheisohjelmassa ei säästetty aikaa, vaivaaeikä rahaa. Tiistai-iltana pidettiin TurunTuomiokirkossa konsertti, jossa esiin-Konferenssiillallisenyleisönousi kunnioittavastiseisomaan,kunTurun linnanKuninkaansaliinsaapuivatJuhana-herttuaja hänenpuolalainenprinsessapuolisonsaKatarinaJagellonica.tyivät Akademiska orkestern, Åbo AkademinFlorakören ja Brahe Djäknar -kuorotsekä Turun ortodoksisen seurakunnankuoro.Konferenssi-illallinen järjestettiin Juhana-herttuanja Katariina Jagellonican pitoinaTurun linnassa. Samaan aikaan pidettiinnuorten tutkijoiden tilaisuus TurunVPK:n talossa.Ainutlaatuiseen saaristoon tutustumistavarten mobilisoitiin parisenkymmentäalusta, jotka veivät noin 1 200 henkeä iltapäiväristeilylle.Sen kohokohtana oli lohikeitonnauttiminen Loistokarilla. Matkaasaattelivat aurinko, myrsky ja salamat jalopuksi sateenkaari meren yllä. Jotkut olivatinnoissaan, toiset – ilmeisesti sisämaantutkijat – pelkäsivät.Konferenssin viimeisenä päivänä saimmekuulla Wisconsinin yliopiston professorinJames Dumesicin luennon uusiutuvienluonnonvarojen käytöstä polttoaineidenja kemikaalien lähteinä. Teemaon seuraavien katalyysikongressien aihekymmenien vuosien ajan, rohkenen ennustaa.Yhteenvedon esitti professori DmitryMurzin Åbo Akademista: yli 1 500 osanottajaa56 maasta, 7 plenaariesitystä, noin40 kutsuttua esitystä, noin 230 suullistaesitystä ja yli 1 200 posteriesitystä. Kaikkienaikojen suurin Europacat, jonka tieteellinentaso oli yleisesti ottaen korkea.Aineiston sulatteluun menee vuosia.Saatoin julistaa kongressin päättyneeksi,minkä jälkeen päätösmusiikkina soivatJean Sibeliuksen Finlandian sävelet.Europacat VIII -konferenssille myönnettiinTurun kaupungin ensimmäinenkongressipalkinto syksyllä 2007. Samanasyksynä Krakovan Europacatissa esiintynytGerhard Ertl sai kemian Nobelin palkinnon.tapio.salmi@abo.fiKirjoittaja on Åbo Akademin kemiallisenreaktiotekniikan professori jaÅbo Akademin hallituksen jäsen.Alexey KirillinKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 49

henkilöuutisiaEsirekisteröinti lähestyy,yritykset odottavat ohjeitaJuha Pyötsiä kiirehtiiReach-työkalujaMiten saada yrityksille tieto kemikaaliasetusReachin mukanaan tuomista velvoitteista? Mitenyritys voi täyttää oman osuutensa, kun välttämättömiätyökaluja vasta luodaan? Siinä pari kiperää kysymystä,joita Kemianteollisuus ry:n apulaisjohtaja Juha Pyötsiätyökseen ratkoo.EU:n kemikaaliasetuksen toimeenpanovaiheenalkuun onhaastatteluhetkellä helmi–maaliskuunvaihteessa enää kolmekuukautta, mutta yrityksillevälttämättömiä tietoja roikkuuedelleen ilmassa.”Keskeisimpiä on ohjeistusesirekisteröintiä varten. Sitä eiole vielä julkaistu, vaikka asiallaon kiire”, sanoo Kemianteollisuusry:n Reach-asioista vastaavaJuha Pyötsiä, joka siirtyiosastopäälliköstä apulaisjohtajaksimaaliskuun alussa.Juha Pyötsiä, 53, on toiminutkäytännössä koko työuransakemikaalivalvonnan parissa.Kemianteollisuus ry:n palvelukseenPyötsiä siirtyi viimevuonna sosiaali- ja terveysministeriöstä,jossa hän toimi kemikaalivalvonnastavastaavananeuvottelevana virkamiehenäja sitä ennen kymmenen vuodenajan Lääkintöhallituksessa.Koulutukseltaan Pyötsiä on filosofianmaisteri Kuopion yliopistosta,pääaineenaan ympäristötieteet.Useissa kansainvälisissä työryhmissävaikuttanut Pyötsiä olialusta alkaen mukana Reachinhyväksymiseen johtaneessa,loppuvaiheissaan kiihkeäksi yltyneessäprosessissa, josta kerrottiinKemia-lehden numerossa1/2007. Jo tuolloin hän piti keskeisenäedellytyksenä Reachintäytäntöönpanon onnistumiselleselkeitä menettelyohjeita, joitayritysten olisi helppo noudattaa.Niiden luominen on edelleenkesken.Juha Pyötsiä pitää toimivaa tiedonvälitystä edellytyksenäReachin toimeenpanon onnistumiselle. ”Kemianteollisuuden yrityksetovat jo tietoisia asiasta, mutta miten tieto saataisiin perillemyös kemikaaleja käyttäville ja maahantuoville yrityksille?”Raskas pakettiedellyttää tulkitsijoitaKaikkien yritysten ei Pyötsiänmukaan voida olettaa kykenevänomin neuvoin suoriutumaanraskaan ja monimutkaisenlakipaketin vaatimista toimista.Alkuperäinen lakiteksti ja sitätukevat ohjeet ovat erittäin vaativakokonaisuus, jonka tulkitsemiseentarvitaan vahvaa asiantuntemusta.Kemianteollisuus ry on tuottanutomalle jäsenistölleen jaosittain myös yleiseen käyttöönsuomenkielistä aineistoa, jokatäydentää Helsingissä toimivanEU:n kemikaaliviraston julkaisemaavirallista aineistoa. Järjestöon myös järjestänyt Reachkoulutusta,johon on tähän mennessäosallistunut toistatuhattahenkeä.Pyötsiä luottaakin Kemianteollisuusry:n jäsenyritysten selviävänedessä olevasta urakastapääsääntöisesti kunnialla. Enemmänhäntä arveluttaa muiden yritystenja järjestäytymättömänyritysjoukon kohtalo. Kirjavaanjoukkoon kuuluvat esimerkiksiilotulitusrakettien, vaahtosammutintentai vaikkapa kosteuspyyhkeidenmaahantuojat.”Tämäntyyppiset yritykset eivättiedä välttämättä vielä yhtäänmitään Reachistä. Monillekattojärjestöillekin Reach onkova pala purtavaksi, varsinkinkun vielä ei ole lopullista ohjettasiitä, mitkä aineet tulkitaan kuuluviksiReachin alaisuuteen”,Pyötsiä sanoo ja myöntää pelkäävänsä,että monia yrityksiäodottaa vielä ikävä yllätys. ”Esirekisteröintiaikaaon kuitenkinvain joulukuun alkuun asti.”Vaativatehtävä tullilleJos valmistava tai maahantuovayritys laistaa Reachin alaisuuteenkuuluvien aineiden esirekisteröinnin,sillä on joulukuunkoittaessa periaatteessa kaksivaihtoehtoa: lopettaa valmistustai maahantuonti siihen paikkaantai suorittaa välittömästi aineidenvarsinainen rekisteröinti.Jälkimmäinen on käytännössäylivoimaista asiaan perehtymättömälle.Entä jos maahantuoja on niintietämätön tai välinpitämätön,että yrittää vain jatkaa kuten ennenkin?”Tulli on keskeisessäasemassa EU-alueelle tuotavienaineiden valvonnassa. Käytännössävalvonta on kuitenkin vaikeaa”,Pyötsiä vastaa.Valmistajien ja maahantuojienlisäksi kemikaaliasetus koskettaalukemattomia erilaisiakemikaaleja käyttäviä yrityksiä,esimerkiksi pesuloita, kampaamojatai autokorjaamoja, joistaei voi odottaa löytyvän Reachasiantuntemusta.Mitä tällaistenyritysten olisi ainakin tiedettäväja tehtävä?”Tärkeää olisi varmistaa kemikaalejatoimittavilta yrityksiltä,että nämä ovat täyttäneetomat Reach-velvoitteensa”,Pyötsiä vastaa.”Kemikaalien jatkokäyttäjillävelvoitteet ovat huomattavastikevyemmät kuin maahantuojillaja valmistajilla. Mutta myöskäyttäjien tulee varmistaa tarvitsemiensaaineiden saanti;muuten voi käydä niin, että tarpeellistenaineiden toimituksetkatkeavat varoittamatta, jos niitätoimittava yritys joutuu keskeyttämääntoimintansa.”Leena LaitinenPasi Hytti50Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Reach-osaaminen toiAnnemaria OjanperänBrysselistä HelsinkiinHelsinki Reach Centren tuoreviestintäpäällikkö AnnemariaOjanperä joutui uudentyönsä aloittaessaan hyppäämäänliikkuvaan junaan.Toukokuussa järjestettävänkansainvälisen kemikaaliturvallisuuskongressinHICCS 2008:nvalmistelut ovat kiivaimmassavaiheessa. Ohjelma on viimeistäsilausta vaille valmis, muttamarkkinointiponnistukset vainkiihtyvät, kutsukirjeet sinkoilevatja sähköposti laulaa.Turun yliopistosta valtiotieteidenmaisteriksi valmistunutOjanperä ei onneksi oleuntuvikko tiedottajana. Lisäksihän tuntee kemian alan ja EU:nuuden kemikaalilainsäädännönkuin omat taskunsa.”Olin viisi vuotta Euroopankemianteollisuuden järjestön Ceficinviestintäpäällikkönä Reachasioistavastanneessa osastossa”,Ojanperä selvittää taustaansa.Jo ennen pestiään CeficissäOjanperä viihtyi Brysselissä toisetviisi vuotta eri EU-tehtävissäsekä viestintäkonsulttina firmassa,jossa hän erikoistui unioninenergia- ja ympäristöpolitiikkaan.Pohja alan asiantuntemukselleon peräisin jo niiltäajoilta.Keski-Euroopan vuodet olivatantoisia, mutta mukava oli myöspalata Suomeen.”Kaikella on aikansa. En alunperinkään aikonut viettää loppuikääniulkomailla, vaan veriveti kotiin. Kun tuli tilaisuuspäästä Helsinkiin, se oli minulletarjous, jolle ei voinut sanoa ei”,Ojanperä naurahtaa.Erityisen hienoa Ojanperästäon, että EU:n kemikaalivirastoECHA saatiin Suomeen ja Helsinkiin.Viraston tulon seuraustaon tietenkin myös HelsinkiReach Centren, lyhyemminHRC:n synty.HelsingistäkemikaalikeskusKunhan kevään kongressi onkunnialla ohi, Annemaria Ojan-perä saa enemmän aikaa muihintehtäviinsä. Ne ovat esimerkiksiyhteyksien solmimista, jäsenpalveluidenkehittämistä ja kemikaaliasetuksentunnetuksi tekemistä.”Helsinki Reach Centren tarkoitushanon herättää EU:n ulkopuolisettoimijat kemikaaliasetuksenvaatimuksiin. Esirekisteröintivaihetämän vuodenkesäkuusta joulukuuhun onkriittinen hetki, jolloin on pakkotoimia.”Jos yritys ei ymmärrä tuolloinrekisteröidä tuotteitaan, sillä eiole tulemista unionin markkinoille.”Tätä asiaa me nyt viestimmekaikin voimin.”Lisäksi HRC pyrkii kertomaanmahdollisimman selkeästi, mitäkäsite only representative tarkoittaa.Kaukomaan kemikaalivalmistajatarvitsee Eurooppaan”ainoan edustajan”, jottatie maahantuontiin aukeaa.HICCS-konferenssi on toi-Lisää tietoa HICCS 2008-kongressin ohjelmasta jarekisteröitymisestälöytyy osoitteestawww.hiccs2008.eu.Helsinki Reach Centremistolle kirjaimellisesti ensimmäinennäytön paikka: tilaisuusesitellä suomalaiset palveluntarjoajatkansainvälisille asiakkaille,joita Helsinkiin nyt houkutellaanniin sankoin joukoin kuinAnnemaria Ojanperän ensimmäisetkuukaudet kuluvat kemikaaliturvallisuuskongressinjärjestelyissä. Hänen toiveissaanon, että Helsingistä vähitellensyntyy koko Euroopanunionin kemikaalikeskus.suinkin.Kongressissa on esillä myösHelsinki Reach Centren kehittämäHelsinki-malli. Sen mukaanHRC:n jäseninä olevat teollisuusliitotvoivat tukea EU:nulkopuolisia kemikaalien valmistajiaja maahantuojia kemikaalilainsäädännönvaatimustentäytäntöönpanossa yhteistyössäainoan edustajan kanssa.Jatkossa HRC pyrkii laajentamaanjäsentensä eli erilaistenpalveluntarjoajien verkostoa jahoukuttelemaan unionin ulkopuolisiakemikaalivalmistajiaperustamaan edustustojaan Helsinkiin.Kiinan edustuston tuloon hyvä alku.Helsinki Reach Centren, kutenmyös Helsingin kaupungin,tavoitteena on tehdä Suomenpääkaupungista EU:n kemikaalikeskus,Chemicals Hub, jossaalan tietotaito, valmistajat, maahantuojat,käyttäjät ja palvelujentarjoajat kerääntyvät unionin kemikaalivirastonympärille.Päivi IkonenFoxin säätiö jatkaa suomalaisenParkinson-tutkimuksen rahoitustaHelsingin yliopiston biotekniikan instituutin Mart Saarmanja Tapio I. Heinon tutkimusryhmät yhdessä farmasiantiedekunnan Raimo K. Tuomisen ja Pekka Männistönryhmien kanssa ovat saaneet 125 000 dollarin apurahan MichaelJ. Fox Foundation for Parkinson’s Research -säätiöltä.Apuraha myönnettiin uudentyyppisen Parkinsonin taudinhoitomuodon jatkokehittelyä varten. Se on jo toinen suomalaistutkijoidensäätiöltä saama vuosiapuraha.Mart Saarman johtama ryhmä on löytänyt uuden hermokasvutekijän,joka näyttää suojaavan dopamiinihermosoluja rappeutumiseltaja jopa korjaavan syntyneitä vaurioita. Tutkimustaesiteltiin Kemia-lehden numerossa 8/2007.Foxin säätiö on nimetty Hollywood-näyttelijä Michael J.Foxin mukaan. Fox on tukenut Parkinsonin taudin tutkimustasiitä lähtien, kun sairaus diagnosoitiin hänellä itsellään. Säätiösuuntaa tukensa innovatiiviselle perustutkimukselle.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 51

henkilöuutisiaKemiakilpailun voittajaaJaakko Ilolaa kiehtovatsyyt ja seurauksetMiksi? Sitä on 18-vuotias JaakkoIlola kysellyt ahkerasti siitälähtien, kun oppi puhumaan.Siinä syy lukiolaisen innostumiseenkemiasta, se kun selvittääilmiöiden syitä ja seurauksia.”Kun osaa kemiaa, tietää vähänparemmin, miten asiat toimivatja mitä ympärillä tapahtuu.Jos vaikka laitan sokeria veteen,tiedän miksi se liukenee”,Helsingin luonnontiedelukionabiturientti sanoo.Helmikuun alussa kemiakiinnostusvei nuorukaisen valtakunnallisenNeljän tieteen kisanloppukilpailuun. ”Ajattelin mennäkokeilemaan, miten sujuisi.Eihän kisaamisesta mitään haittaakaanole”, Ilola perustelee.Haittaa ei ollut ja osallistuminenkannatti, sillä kotiin tuomisinaoli avoimen eli lukiosarjanvoitto. Tehtävät olivat sopivanvaikeita, mutta eivät kuitenkaankohtuuttomia, vaikka aktiivinennuorimies ei ole ehtinyt kemiaakoulun ulkopuolella harrastaakaan,ajan kun vievät muun muassatennis, piano ja partio.”Mutta muutaman kemiantyökurssin olen koulussa käynyt.”Vankoista kemian tiedoistatodistaa myös syksyn ylioppilaskirjoitustenlaudatur. EnglanninkinIlola hoiti pois jo viimevuonna, joten tämän keväänurakkana ovat enää matematiikka,fysiikka, äidinkieli, ruotsi jaranska. Aiemman koulumenestyksenperusteella muistakin arvosanoistavoi odottaa vähintäänkohtuullisia.Stetoskooppivoittaa spektrometrinMAOL ry:n isännöimässä Neljäntieteen kilpailussa mitelläänkemian lisäksi fysiikan, matematiikanja tietotekniikan taidoissa.Kotimaisen kisan parhaimmistopääsee Opetushallituksen järjestämäänerikoisvalmennukseen,joka tähtää nuorten kansainvälisiintiedeolympialaisiin.Kemian olympiamitaleistakamppaillaan heinäkuun puolivälissäUnkarissa, jossa Ilola eiole koskaan käynyt. ”Siellä varmastitutustuisi myös mielenkiintoisiinihmisiin eri puoliltamaailmaa.”Budapestiin siis tekisi mieli,mutta matkassa on muutamamutka. Toukokuinen tehovalmennusosuu juuri samaan aikaan,jolloin valkolakin tavoittelijaaikoo istua lääketieteellisentiedekunnan pääsykokeeseenvalmistavalla kurssilla. Toistaiseksiongelma odottaa ratkaisuaan.Kemiakilpailun voittanut Jaakko Ilola puurtaa parhaillaan ylioppilaskirjoituksissa.Kun ne ovat ohi, alkaa valmistautuminen lääketieteellisenpääsykokeisiin.Lääketiede on ”vähän kaikestakiinnostuneen” Ilolan tulevaisuudenykköshaave. Nimenomaankäytännön potilastyö,sillä tutkijankammiossa nuorukainenei ainakaan tällä hetkelläosaa kuvitella istuvansa. ”Viihdynkyllä yksinkin, mutta mieluisintaolisi olla ihmisten kanssa.”Ensin täytyy kuitenkin suorittaavarusmiespalvelus, josta saamyös lisäpisteitä siltä varalta,etteivät lääkiksen ovet ensim-mäisellä kerralla aukea.Varasuunnitelmana on kemia,josta medisiinariopinnoissa onluonnollisesti iso apu. ”Voisinkyllä kuvitella opiskelevani sitäTKK:ssa tai Helsingin yliopistossa,ainakin jonkin aikaa.”Kemian kilpailun lukiosarjankakkoseksi tuli Henri StenbergSalon lukiosta ja kolmanneksiJyrki Mikkola Kankaanpäänyhteislyseosta.Päivi IkonenTeemu HirvinenNaama Barkaille naistutkijoidenensimmäinen life science -palkintoIsraelilainen fysiikan tohtori,systeemibiologi Naama Barkaion saanut historian ensimmäisennaispuolisille life science-alan tutkijoille suunnatunpalkinnon. Women in ScienceAward -palkinnon myöntävätEuroopan biokemian yhdistystenfederaatio FEBS ja Euroopanmolekyylibiologian organisaatioEMBO.Palkinnon perusteena ovatBarkain saavutukset systeemibiologiassaja biologisten systeemienmatemaattisessa mallintamisessa.Hänen kehittämänsäuudet, luovat ratkaisut auttavatNaama Barkain kehittämät ratkaisutauttavat ymmärtämäänparemmin esimerkiksi alkionkehityksenmekanismeja.FEBS/EMBOtutkijoita ymmärtämään perustavanlaatuisiabiologisia prosesseja,kuten kemotaksista ja alkionkehitystä.Naama Barkai työskenteleeapulaisprofessorina israelilaisenWeizmannin tiedeinstituutinmolekyyligenetiikan ja -fysiikantiedekunnassa. Hän on aiemmintoiminut vierailevana professorinaHarvardin yliopistossa jatutkijana Princetonin yliopistossaYhdysvalloissa. Barkaiväitteli tohtoriksi vuonna 1995Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa.Naama Barkai vastaanottaa10 000 euron palkintonsa ensiheinäkuussa Ateenassa järjestettävässäFEBSin 33. kansainvälisessäkongressissa, jossa hänmyös pitää plenaariesitelmän.Palkinto jaetaan vastedes vuosittain.Ehdotukset vuoden 2009palkintokandidaateista tulee jättää15. elokuuta mennessä. Lisätietojasaa osoitteesta www.febs.org/women-award.52Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Professori Johan Gullichsensai laatupalkinnonEmeritusprofessori JohanGullichsenille on myönnettyvuorineuvos Matti Sundberginlaaturahaston 5 000 euron laatupalkinto.Palkinnon perusteenaovat Gullichsenin ansiotsellu- ja paperitekniikan opettajana,tutkijana ja yrittäjänä.Johan Gullichsenin 1970-luvullakehittämä paperin valmistuksenkeskisakeusteknologiaeli mc-tekniikka oli huomattavauudistus. Tekniikkaparantaa sellun laatua, pienentäävalmistusprosessin haitallisiaympäristövaikutuksia ja lisääpaperi- ja selluntuotannonkannattavuutta. Gullichseninkeksintö on erityisen merkittäväkierrätyspaperin uusiovalmistuksessa.Gullichsen toimi Teknillisenkorkeakoulun selluloosatekniikanprofessorina ennensiirtymistään eläkkeelle vuonna1999. Hän toimi AhlströmOsakeyhtiön hallituksen jäsenenä34 vuotta ja jatkaa yhävuonna 1971 perustamassaanArhippainen & Gullichsen-konsulttiyrityksessä avustaenmetsäteollisuuden yrityksiälaatu- ja ympäristöongelmienratkaisemisessa.Johan Gullichsen sai MarcusWallenbergin palkinnon vuonna1986. Hänet valittiin paperiteollisuudenHall of Fameenvuonna 2005.HelsinkiläistutkijoitaPohjoismaiden bioetiikkakomiteaanEvoluutiogenetiikasta tohtoriksi vuonna 1997 väitellyt LauraWalin Helsingin yliopistosta on valittu Pohjoismaisen bioetiikkakomiteanjäseneksi kaudelle 2008–2010. Walin on myös oikeustieteidenkandidaatti ja parhaillaan tohtorikoulutettavanarikos- ja prosessioikeuden laitoksessa. Hänen väitöstutkimuksensakäsittelee alkio- ja kantasolututkimukseen liittyviä oikeudellisiakysymyksiä.Komiteaan valittiin myös valtiotieteiden maisteri Aaro Tupasela.Hän viimeistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa,joka käsittelee ihmiskudoksen lääketieteellisen käytön kasvanuttamerkitystä tiede- ja teknologiapoliittisessa kontekstissa.Pohjoismainen bioetiikkakomitea perustettiin vuonna 1989bioteknologian eettisten kysymysten yhteistyöfoorumiksi. Mukanaon kaksi jäsentä jokaisesta Pohjoismaasta. Vuonna 2008komitean puheenjohtajana toimii bioetiikan professori NielsLynoe Ruotsin Karoliinisesta instituutista. Ensimmäisenä toimivuotenaankomitea aikoo perehtyä muun muassa itse tehtäviengeenitestien eettisiin kysymyksiin.* * * * *Olli Raitakarillepohjoismainen tiedepalkintoProfessori Olli Raitakarille on myönnetty Pohjoismaisen kliinisenfysiologian ja isotooppilääketieteen yhdistyksen vuoden2007 tieteellinen palkinto. Palkinnon arvo on 50 000 Ruotsinkruunua.Raitakari on kansainvälisesti arvostettu ateroskleroosin elivaltimokovettumatadin tutkija. Hän toimii kardiovaskulaaritutkimuksenprofessorina, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksenjohtajana ja Tyksin kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteenosastonylilääkärinä.Olli Raitakari julkaisi vuonna 2007 peräti 42 korkeatasoistatieteellistä alkuperäisartikkelia alan johtavissa kansainvälisissäsarjoissa ja ohjasi lisäksi kolme väitöskirjaa.Vuotuinen palkinto on jaettu kolme kertaa. Vuonna 2005palkinnon sai Turun valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja,professori Juhani Knuuti.Peter Lund saiFortumin säätiön palkinnonBorealis-konserniPolyolefiiniliiketoiminnan johtajaksija konsernin johtoryhmänjäseneksi on nimitetty LorenzoDelorenzi. Hän toimi aiemminBorealiksen putkiliiketoimintayksikönjohtajana.Kemianteollisuus ryTyömarkkinat-sektorin johtajaksivastaamaan sektorin toiminnastaon nimitetty 1.5.2008 alkaenoik. kand. Pekka Hotti. Hän toimiisamasta päivämäärästä lähtienmyös toimitusjohtajan varamiehenä.Kemianteollisuuden työmarkkina-asioistapitkään vastannutvaratoimitusjohtaja Martti Niskanenjää eläkkeelle 31.5.2008.Kemira OyjKemira Water -liiketoiminta-alueestavastaavaksi johtajaksi onnimitetty Pekka Ojanpää. Hänsiirtyi tehtävään Kemira Specialty-liiketoiminta-alueen johtajanpaikalta. Kemira Wateria johtanutMats Jungar siirtyy vastaamaanKemira Waterin asiakassegmenttistrategianja organisaation suunnittelustaja toteutuksesta yhdessäOjanpään kanssa.Hannu Virolainen on nimitettyKemira Specialtyn liiketoimintaalueestavastaavaksi johtajaksi.Hän on viimeksi vastannut KemiraGrowHow’n irrottamisen yhteydessäKemira Oyj:lle jääneestäerikoislannoiteliiketoiminnasta.Jyrki Mäki-Kala jatkaa tehtävässäänKemira Pulp&Paperinliiketoiminta-alueen johtajana jaNimityksiäProfessori Peter Lundille onmyönnetty Fortumin säätiön10 000 euron tunnustuspalkinto.Lund palkittiin ansiokkaasta,pitkäjänteisestä tutkimustyöstäja energia-alan opetuksen edistämisestä.Peter Lund on toiminut teknillisenfysiikan professorina Teknillisessäkorkeakoulussa vuodesta1993. Hän on kansainvälisestitunnustettu huippuosaajaenergian, erityisesti uusiutuvienenergiatekniikoiden alueella.Niihin lukeutuvat muunmuassa aurinko-energia, polttokennoteknologia,hajautetutenergiajärjestelmät, vetyteknologiaja tuulivoima.Lundilla on yli 400 tieteellistäjulkaisua, ja hän on ohjannuttoistakymmentä väitöskirja- jalisensiaatintyötä sekä lukuisiadiplomitöitä energiatekniikanalalla.Peter Lundilla on lisäksi ollutrunsaasti luottamustehtäviä sekäkotimaassa että ulkomailla.Hän toimii asiantuntijana pohjoismaisilleja eurooppalaisilleenergiaviranomaisille. Lundoli EU:n energianeuvonantajaryhmänpuheenjohtaja vuosina2002–2006, ja hän on ollutmukana Itämeren maiden ja Venäjänenergiayhteistyössä sekäuseiden maiden energiaohjelmienjohtoryhmissä. Lisäksihän on Energy Research -lehdenEuroopan-toimittaja.Visa Pekkarinen Kemira Coatingsinliiketoiminta-alueen johtajana.Matti Nenonen on nimitettyKemiran strategiajohtajaksi. Lisäksihän vastaa Kemiran tuotantorakenteestasekä ympäristö- jaturvallisuustoiminnoista. Nenonensiirtyi Kemiraan Jaakko PöyryOyj:stä. Yllämainitut nimityksettulivat voimaan 6.2.2008.Johan Grön on nimitetty1.7.2008 alkaen Kemiran teknologiajohtajaksi.Hän toimii tällä hetkelläKemira Pulp&Paperin teknologiajohtajana.Kemiran nykyinenteknologiajohtaja Hannu Toivonenjää eläkkeelle 1.7.2008.Kemiran konsernitasoisiksialuejohtajiksi on nimitetty HannuMelarti (Pohjois-Amerikka),Hilton Casas de Almeida (LatinalainenAmerikka) sekä RonaldKwan (Kaakkois-Aasia).Kemiran johto koostuu kahdestajohtoryhmästä: Business ManagementBoard keskittyy konserninliiketoiminnan ohjaukseen,ja siihen kuuluvat toimitusjohtajaHarri Kerminen, varapääjohtajaEsa Tirkkonen, Jyrki Mäki-Kala,Pekka Ojanpää ja Hannu Virolainen.Strategic Management Boardkeskittyy konsernin strategiansuunnitteluun ja siihen kuuluvatBusiness Management Boardinjäsenten lisäksi yllämainitut aluejohtajatsekä osto- ja logistiikkajohtajaPetri Boman, lakiasiainjohtajaJukka Hakkila, viestintäjohtajaTimo Leppä, MattiNenonen ja Hannu Toivonen.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 53

henkilöuutisiaNimitys…Perlos OyToimitusjohtajaksi on toukokuustaalkaen nimitetty hollantilainenCor Saris, joka toimii Lite-On New Business Developmentinvaratoimitusjohtajana ja on Perloksenhallituksen jäsen. Aiempaakokemusta johtotehtävistä hänelläon Philipsistä. Perloksen nykyinentoimitusjohtaja Matti Virtanensiirtyy hallituksen jäseneksi.Tikkurila OyTikkurila Oy on saanut uudenhallituksen. Sen puheenjohtajaksinimitettiin Kemira Oyj:n toimitusjohtajaHarri Kerminen jajäseniksi Kemira Oyj:n talousjohtajaRaija Arasjärvi, Oras InvestOy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivisekä Petteri Wallden, jokatoimii useiden yksityisten ja listattujenyhtiöiden hallituksissa.Helsingin yliopistoM.Sc. Andrey Golubtsovin väitöskirjaMechanisms for AlphavirusNonstructural PolyproteinProcessing tarkastettiin 30.1.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. JohnZiebuhr (Queen’s UniversityBelfast) ja kustoksena prof. CarlGahmberg.ETM Elina Jääskeläisen väitöskirjaAssessment and controlof Bacillus cereus emetic Toxin inFood tarkastettiin 1.2.2008. Vastaväittäjänätoimi prof. JacquesMahillon (Université Catholiquede Louvain, Belgia) ja kustoksenaprof. Mirja Salkinoja-Salonen.Prov. Samuli Hirsjärven väitöskirjaPreparation and Characterizationof Poly(Lactic Acid)Nanoparticles for PharmaceuticalUse tarkastettiin 1.2.2008. Vastaväittäjänätoimi prof. A. AtillaHincal (Hacettepe University,Turkki) ja kustoksena prof. JouniHirvonen.FM Martti Alkion väitöskirjaPurification of Pharmaceuticalsand Nutraceutical Compounds bySub- and Supercritical Extractionand Chromatography tarkastettiin8.2.2008. Vastaväittäjänä toimi FTEila Järvenpää ja kustoksena prof.Jari Yli-Kauhaluoma.Riku Fagerlundin väitöskirjaNuclear Import Mechanisms ofSTAT and NF-kB TranscriptionFactors tarkastettiin 8.2.2008.Vastaväittäjänä toimi dosentti JohanPeränen ja kustoksena prof.Timo Korhonen.Diplomifarmaseutti IngoBichlmaierin väitöskirja Stereochemicaland Steric Control ofEnzymatic Clucuronidation – A54VÄITÖKSIÄRaskasmetallit kuriinmaitohappobakteerien avullaMaitohappobakteerit sitovat tehokkaastikadmiumia ja lyijyävedestä, paljastaa Teemu Halttusenväitöstutkimus. Bakteeritsitovat metalleja passiivisesti solunpintarakenteisiin sähköistenvuorovaikutusten välityksellä.Halttunen selvitti työssäänmyös arseenin sitomista vedestä.Sen sitoutuminen bakteereihinoli kuitenkin huomattavastivähäisempää.Maitohappobakteerien on aiemmintodistettu sitovan taieliminoivan muun muassa mykotoksiinejaelintarvikkeista jasinilevätoksiineja vedestä. Tutkimuksetosoittavat, että mai-Rational Approach for the Designof Novel Inhibitors for the HumanUDP-Glucuronosyltransferase2B7 tarkastettiin 22.2.2008. Vastaväittäjänätoimi prof. Paul WentworthJr. (University of Oxford)ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma.M.Sc. (Pharm.) Karin Kogermanninväitöskirja UnderstandingSolid-State TransformationsDuring Dehydration: New InsightsUsing Vibrational Spectroscopyand Multivariate Modellingtarkastettiin 1.3.2008. Vastaväittäjänätoimi prof. Peter Kleinebudde(Heinrich-Heine-University Düsseldorf)ja kustoksena prof. JoukoYliruusi.FM Kaisu Keskitalon väitöskirjaA Matter of Taste: Genetic andEnvironmental Influences on Responsesto Sweetness tarkastettiin7.3.2008. Vastaväittäjänä toimiDr. Danielle Reed (Monell ChemicalSenses Center) ja kustoksenaprof. Lea Hyvönen.Jyväskylän yliopistoFM Paula Uplan väitöskirja Integrin-MediatedEntry of Echovirus1 tarkastettiin 8.2.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. OlegShupliakov (Karolinska institutet,Ruotsi) ja kustoksena akatemiatutkijaVarpu Marjomäki.FM Harri Sopon väitöskirjaUranyl(VI) Ion Complexes ofSome Organic AminobisphenolateLigands: Syntheses, Structuresand Extraction Studies tarkastettiin23.2.2008. Vastaväittäjänä toimiprof. Jouni Pursiainen ja kustoksenaprof. Reijo Sillanpää.tohappobakteereilla on moniamielenkiintoisia ominaisuuksia,joiden pohjalta voidaan kehittääuusia sovelluksia.Ihmisen altistuminen raskasmetalleilletapahtuu pääasiassaruoan ja juomaveden välityksellä.Vaikka tiettyjen raskasmetallienpitoisuudet ympäristössäovatkin paikoitellen laskeneet,ne ovat yhä vakava uhka luonnolleja terveydelle etenkin josaastuneilla alueilla.Ongelman aiheuttaa joidenkinraskasmetallien kerääntyminenelimistöömme, minkä seurauksenajo vähäinenkin pitkäaikaisaltistusjohtaa ennen pitkääterveyshaittoihin. Pienikin altistuksenvähentäminen on siksiterveyden kannalta eduksi.Kuopion yliopistoFM Ulla Lignellin Characterizationof Microorganisms in IndoorEnvironments tarkastettiin9.2.2008. Vastaväittäjänä toimiprof. Tiina Reponen (Universityof Cincinnati) ja kustoksena tutkimusprof.Aino Nevalainen.FM Timo Korjamon väitöskirjaImprovement of the Caco-2Permeability Model by Geneticand Hydrodynamic Modificationstarkastettiin 16.2.2008.Vastaväittäjänätoimi prof. Peter Langguth(Johannes Gutenberg Universityof Mainz, Saksa) ja kustoksenaprof. Jukka Mönkkönen.Oulun yliopistoFM Janne Asikkalan väitöskirjaApplication of Ionic Liquids andMicrowave Activation in SelectedOrganic Reactions tarkastettiin13.2.2008. Vastaväittäjänä toimiakatemiaprof. Kari Rissanen jakustoksena prof. Marja Lajunen.DI Anna Kosken väitöskirjaApplicability of Crude Tall Oilfor Wood Protection tarkastettiin15.2.2008. Vastaväittäjänä toimiTkT Pertti Viitaniemi ja kustoksenaprof. Jouko NiinimäkiTeknillinen korkeakouluDI Kaarina Aarnisalon väitöskirjaEquipment Hygiene and RiskAssessment Measures as Tools inthe Prevention of Listeria Monocytogenes– Contamination in FoodProcesses tarkastettiin 25.1.2008Vastaväittäjänä toimi prof. ChrisGriffith (University of Wales Institute,Cardiff) ja kustoksena prof.Katrina Nordström.Teemu Halttusen elintarvikekemianalaan kuuluva väitöskirja,suomenkieliseltä nimeltäänKadmiumin, lyijyn ja arseeninsitominen vedestä maitohappobakteerienavulla tarkastettiinTurun yliopistossa 28.1.2008.Vastaväittäjänä toimi professoriLorenzo Morelli ja kustoksenaprofessori Seppo Salminen.Turun yliopistoLL Erika Iivanaisen väitöskirjaErbB Ligands in Angiogenesis tarkastettin1.2.2008. Vastaväittäjänätoimi prof. Taina Pihlajaniemi jakustoksena prof. Klaus Elenius.FM Jan-Jonas Filéninväitöskirja Quantitative Proteomicsin the Characterization of THelper Lymphocyte tarkastettiin8.2.2008. Vastaväittäjänä toimiprof. Ruedi Aebersold (EidgenössischeTechnische HochschuleZürich) ja kustoksena prof. RiittaLahesmaa.FM Riitta Koivikon väitöskirjaBrown Algal Phlorotannins: Improvingand Applying ChemicalMethods tarkastettiin 22.2.2008.Vastaväittäjänä toimi prof. AnnE. Hagerman (Miami University,USA) ja kustoksena prof. KaleviPihlaja.Åbo AkademiMatias Kankaan väitöskirja ChemicalReaction Engineering inSkeletal Isomerization tarkastettiin8.3.2008. Vastaväittäjänä toimitri Sami Toppinen ja kustoksenaprof. Tapio Salmi.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan kongressi- jamessutapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTMateria 08, Pinta 08,PlasTec 08 ja ToolTec 08Helsinki 15.–18.4.2008www.expomark.fiwww.finnexpo.fiTaitaja 2008Espoo 16.–19.4.2008www.taitaja2008.comReach – Tietovaatimukset ja kemikaaliturvallisuusarviointiHelsinki 23.–24.4.2008www.ael.fi5 th Tissue EngineeringTampere 23.–25.4.2008www.rgi.tut.fi/symposia/TESymposium2008/Ksenonit-tiedepäivätHelsinki 3.5.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatValtakunnalliset kemianopetuksen päivätJyväskylä 8.–9.5.2008www.jyu.fiHelsinki InternationalCongress on Chemical SafetyHelsinki 20.–22.5.2008www.hiccs2008.euStudia generalia – teemana ReachHelsinki 22.5.2008www.acadsci.fi/100v/prog.phpSynergia 08Kunnossapito 08Sopimusvalmistus 08Oulu 21.–22.5.2008www.expomark.fiChemistry from atoms andmolecules to new materialsand nanoscienceHelsinki 23.5.2008www.acadsci.fi/100v/prog.phpHelsinki Drug Research 2008Helsinki 9.–11.6.2008www.hdr.fiCalphad XXXVIIISaariselkä 15.–20.6.2008www.calphad.org5 th International Congress onPigments in FoodHelsinki 14.–16.8.2008www.helsinki.fi/pigmentsinfood2008International Conference ofLow Temperature ChemistryHelsinki 24.–29.8.2008www.helsinki.fi/kemia/ICLTC-2008/Ympäristötekniikka 2008Helsinki 10.–12.9.2008www.finnexpo.fiTekniikka2008Jyväskylä 1.–3.10.2008www.jklpaviljonki.fi/tekniikka2008Valtakunnalliset LUMA-tiedepäivätEspoo 24.–25.10.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatMuovi PlasticsLahti 12.–14.11.2008www.lahdenmessut.fiFinnmateriaJyväskylä 13.–14.11.2008www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2008International Conferenceof Quantum ChemistryHelsinki 22.–27.6.2009www.helsinki.fi/kemia/icqcMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTAnalytica 2008München, Saksa 1.–4.4.2008www.analytica.deJEC Composites Show 2008Pariisi, Ranska 1.–3.4.2008www.jeccomposites.comSPE 6 th Thermoforming ConferenceBerliini, Saksa 3.–5.4.2008www.e-t-d.orgPhotonics EuropeStrasbourg, Ranska 8.–10.4.2008www.spie.orgPolyolefin AdditivesKöln, Saksa 14.–16.4.2008www.amiplastics.comChinaplas 2008Shanghai, Kiina 17.–20.4.2008www.chinaplasonline.comHannover MesseHannover, Saksa 21.–25.4.2008www.hannovermesse.deInterpack 2008Düsseldorf, Saksa 24.–30.4.2008www.interpack.com9 th China International EnvironmentalProtection ExhibitionShanghai, Kiina 27.–29.4.2008www.eptee.comIFAT 2008München, Saksa 5.–9.5.2008www.ifat.de4 th Central European Congresson FoodCavtat, Kroatia 15.–19.5.2008www.pbn.hr/CEFood2008Aseanplas 2008Singapore 26.–28.5.2008www.aseanplas-singapore.com10 th International Symposium onImmunological, Chemical andClinical Problems of Food AllergyParma, Italia 26.–29.5.2008www.foodallergysymposium.comSPCI 2008Tukholma, Ruotsi 27.–29.5.2008www.spci2008.comWater SofiaSofia, Bulgaria 27.–30.5.2008www.wasser-berlin.comICCEHongkong, Kiina 3.–5.6.2008www.asmeconferences.org/MicrNano08Environmental Toxicology 2008Granada, Espanja 4.–6.6.2008www.wessex.ac.uk/conferences/200824 th Annual Meeting of the PolymerProcessing SocietySalerno, Italia 15.–19.6.2008www.pps-24.com19 th Polymer Network GroupMeetingLarnaka, Kypros 22.–26.6.2008www.pngcyprus.orgSeuroissa tapahtuuseurasivutSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Kemiallisteknillisen YhdistyksenEkskursio ja vuosikokous26.3.2008 klo 18Evira, Mustialankatu 3, HelsinkiVuosikokoukseen liittyvien asioiden käsittelyn lisäksi tarjollaon yritysesittely ja pientä purtavaa.Lisätietoja ja ilmoittautumiset: helena.laavi@tkk.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous9.4.2008 klo 17.30Teknillinen korkeakoulu, kemian laitos, Kemistintie 1, EspooIlmoittautumiset 7.4.2008 mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiKemikaalien käsittely, varastointi ja kuljetusUusi kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmäGHS7.5.2008Hotel Arthur, Vuorikatu 19, HelsinkiLisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kemianseura.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranKevätretki ja toukokuun kokous27.5.2008Helsingin yliopiston Lammin biologiselle tutkimusasemalle.Lähtö Helsingistä n. klo 11.30.Lisätietoja ja ilmoittautumiset 20.5.2008 mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai 010 425 6302.Suomalaisten Kemistien SeuranKesäretki Kotkan Meripäiville26.7.2008Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.5.2008 mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai 010 425 6302.Suomalaisten Kemistien SeuranKemistimatka Pietariin28.–31.8.2008Tutustumiskohteina Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamosekä kulttuurinähtävyyksiä.Lisätietoja: heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiLaboratorion johtaminen7.–8.10.2008Neste Oil Oyj, Keilaniemi, EspooLisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kemianseura.fi.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä3/08 20. maaliskuuta 24. huhtikuuta4/08 7. toukokuuta 11. kesäkuuta5/08 6. elokuuta 29. elokuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2 55

Kokeile pois!Uusi palsta esittelee luonnontieteidenkotikokeita ja arjen yllättäviä havaintoja.Lähetä palstanpitäjälle oma vinkkisi,ohjeesi tai tarinasi:miika.vahamaa@gmail.com.Näin teetmaidosta muoviaPolymeerikemistin työtä voikokeilla kotona muovinvalmistuksenmerkeissä. Tähänkokeeseen tarvitset pari desiämaitoa, pikku korkillisen etikkaa,siivilän ja kattilan. Muovinvalmistuksessavoit käyttäämyös kumihanskoja.Kotimuovin valmistus alkaamaidon lämmityksellä kattilassa.Maitoa kuumennetaan,mutta sitä ei saa päästää kiehumaan.Kun maito alkaa höyrytä,voit kaataa sekaan vajaankorkillisen etikkaa.Seuraavanlaista pitäisi tapahtua:seos alkaa muuttua läpinäkyväksija samalla kattilaan alkaailmestyä vaalean kellertä-viä kumimaisia klönttejä. Kokohomma tapahtuu nopeasti ja samallatäytyy varoa, ettei seospääse kiehahtamaan.Etikkahappo saa kuumassamaidossa aikaan reaktion, jossayksi maidon paristakymmenestäeri proteiinista, kaseiini,saostuu klimpeiksi. Kaseiini eiliukene happoon, jolloin tuloksenaon kattilassa killuvia polymeerikimpaleita.Nämä klöntitkäyttäytyvät muovin tavoin:voit siivilöidä ne talteen jamuotoilla niistä haluamasi näköisiäesineitä. Ota huomioon,että materiaali tuntuu aluksi haperoiselta,mutta kun puristeletsitä jonkin aikaa, se alkaa tuntuamuovailuvahalta.Kun proteiiniklöntit jähmettyvät(siihen menee pari päivää),niistä tulee yhtä koviaMiika Vähämaakuin mistä tahansa muovin palasesta.Voit sitten vaikka hioaja maalata maitomuovista tekemäsitaideteokset.Mystinenriisinjyvä vissyssäLuovaTällä kokeella voit hyvin hauskuuttaavaikka vierailevia sukulaisia.Tarvitset vissyä taimuuta hiilihappoista, läpinäkyvääjuomaa ja keitettyjä riisinjyviä.Keittämättömätkinkäyvät, mutta keitettyjen jyvästenkanssa temppu toimiiparemmin.Tipauta ripaus keitettyjä riisinjyviävissyyn. Ihmeellinentapahtumaketju käynnistyy:riisit tipahtavat ensin pohjalle,mutta jonkin ajan kuluttua nealkavat nousta pinnalle. Ja hetisaman tien vaipuvat takaisinpohjalle. Tämä sykli jatkuu jajatkuu.Temppu perustuu siihen, ettäriisinjyvän jämähtäessä pohjallesen pintaan alkaa kiinnittyähiilidioksidia ympäröivästävissystä. Hiilidioksidi muodostaakuplia mieluusti karkeidenpintojen ympärille. Riisinjyvättoimivat erinomaisina alustoinakuplien muodostamiselle.Hiilidioksidikuplat toimivatkuin ponttoonit. Ne nostavatriisinjyvät pintaan. Pinnallahiilidioksidikuplat puhkeavatja riisinjyvät tipahtavat takaisinpohjaan. Koko prosessi alkaasitten alusta. Tätä jatkuuniin kauan, kunnes hiilidioksidion poistunut juomasta ilmaan.Juoma ei ole enää tarpeeksi hapokastakokeen jatkamiseen.Voit katsoa videon kokeestaLuova-verkkolehdestä osoitteessawww.helsinki.fi/luova-> Aktiviteetit -> Kokeile kotona.Lähde: Mick O´Hare, How toFossilise Your Hamster, ProfileBooks 2007.56Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2

Aikataulut ja teematLehti Toim. Ilmoitus- Ilmestyy Osateemoina mm.aineisto aineisto2/2008 11.02. 22.02. 13.03. Laboratoriot, analytiikka, teknokemia3/2008 25.03. 04.04. 24.04. Kemikaaliturvallisuus ja -kuljetukset, ReachLisäjakelu HICCS-kemikaaliturvallisuuskongressissaHelsingin messukeskuksessa 20.-22.5.4/2008 09.05. 22.05. 11.06. Lääkkeet, laboratoriot, patentit5/2008 28.07. 11.08. 29.08. Special issue: Finnish chemical industryKansainvälinen lisäjakelu6/2008 04.09. 18.09. 07.10. Tutkimus, laboratoriot, mittauksetLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille7/2008 22.10. 08.10. 10.11. Innovaatiot, analytiikka, muovitLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille8/2008 27.11. 13.11. 16.12. Prosessi- ja ympäristöratkaisut, puhdastilatLisäjakelu prosessiteollisuudelleJokainen Kemia-Kemi-lehti sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.Tiedustelut ja varaukset:Arja Sipiläarja.sipila@kemia-lehti.fiPuh. 040 827 9778Fax 020 729 0521Tavoita päättäjät!78 % lukijoistamme tekee taivalmistelee hankintapäätöksiä.Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 ESPOO • www.kemia-lehti.fi

Bruker Opticsworld‘ssmallestFT-IRspectrometer... with the typicalBruker performance:easy software: an assistant guidesyou through your FT-IR analysisRockSolid: robust and highperformance interferometer designfor gas, liquid and solid samplesmodularity: FT-IR measurements intransmission, ATR and reflectionAbout the size of a lab notebook, the world‘s smallest FT-IRspectrometer ALPHA will play a big part in your daily routine.Plug & play set-up, easy-to-use software, combined withQuick-Snap TM accessory modules assure powerful and reliableFT-IR analysis you expect from Bruker.Bruker Optics Scandinavia ABPolygonvägen 79SE-187 66 TÄBYTel: +46 8 446 36 30 orTel: +358 400 426 438 (FIN)E-Mail: optics@bruker.seContact us for more details: www.brukeroptics.comthink forwardFT-IR