Lataa PDF-muodossa - Sosiaalikollega

tämisrakennemallia. Yhteisen kehittämisrakenteen työstäminenjatkuu siten, että valmisteluryhmän saatua pohjaesityksen valmiiksise esitellään neuvottelukunnalle ja koko henkilöstölle jaaloitetaan sidosryhmätyöskentely. Peruskuntien edustus tuleeainakin ohjausryhmien/neuvottelukunnan kautta. Isompienkaupunkien ja toimijoiden rooli (mm. Oulu, PPSHP) on käsiteltävämyös omana kysymyksenään. Sidosryhmien kanssa aloitetaanneuvottelut kevään 2011 aikana (osaamiskeskukset, sairaanhoitopiiritja korkeakoulut), muut mukaan tämän jälkeenerikseen sovitusti (mm. järjestöt, maakuntaliitot, ammatillisetjärj.) Kehittämisrakenteen yhteinen tavoite voidaan kiteyttääkahteen näkökulmaan: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenkehittämisenrakenteeseen sekä 2) alueellisen tiedontuotannonrakenteiden syntymiseen.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa muotoiltavat kehittämis-ja tutkimustoiminnan rakenteet avaavat uusia mahdollisuuksiaja samalla haasteita koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden,sairaanhoitopiirin, kuntien/kuntayhtymien sekä sosiaalialanosaamiskeskuksen väliselle yhteistyölle. Pohjois-Suomenyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys on tärkeä sote-integraation toteutumisessa niin tietoperustan vahvistamisen,arvioinnin, kehittämisen kuin tulevan työvoiman koulutuksenosalta.Avauksia uudenlaisesta opetuksen, tutkimuksen ja käytäntöjenkehittämisen välisestä yhteistyöstä on jo tehty sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa. Oulussa Poske on käynnistänyt yhteisenopetuskokeilun, jossa Poske, OAMK ja Diak Pohjoinensekä Oulun ja Lapin yliopistot ovat perustaneet temaattisenlasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tutkivan tutkimusseminaarin.Mukana on korkeakoulujen opetushenkilökuntaa ja sote-alan opiskelijoita (15–18). Toiminnan alkamisen jälkeen mukaanon tullut myös kaksi THL:n tutkijaa Oulusta. Opetus- jatutkimuskokeilun kokemuksia arvioidaan ja yhteistyön sisältöjäja toimintatapoja kehitetään sen pohjalta. Jatkossa sote-integraatio merkinnee muutoksia myös opetussuunnitelmiin.38