Päätös (pdf) - Aluehallintovirastot

Etelä-Suomi 

Päätös 

Nro 24/2012/1 

Dnro ESAVI/84/04.08/2011 

Annettu julkipanon jälkeen 

7.2.2012 

ASIA Alumiinitölkkitehtaan ympäristölupapäätös, johon sisältyy ympäristönsuojelulain 

101 §:n mukainen ratkaisu toiminnan aloittamisesta muutoksen 

hausta huolimatta. Kyseessä on uusi toiminta. 

LUVAN HAKIJA Can-Pack S.A., sivuliike Suomessa 

Terminaalitie 10 

13430 HÄMEENLINNA 

LAITOS Hämeenlinnan juomatölkkitehdas 

Itäportintie 5 


Y-tunnus: 2408 439-2 

TOIMINNAN SIJAINTI Juomatölkkitehdas sijoittuu Hämeenlinnan kaupungin Hattelmalan kaupunginosaan. 

Kiinteistön rekisteritunnus on 109-22-89-3. Kiinteistön 

käyntiosoite on Itäportintie 5. Kysymyksessä on uusi toiminta. Kiinteistöllä 

toimii ainoastaan Can-Pack S.A.:n tuotantolaitos. Kiinteistön haltija 

ja omistaja on Can-Pack S.A. 

HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET 

Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 

29.3.2011. Hakemusta on täydennetty 22.6.2011 muun muassa päivitetyillä 

prosessikaavioilla ja selvityksellä jätevesien käsittelystä. Täydennyksiä 

on toimitettu vastineen yhteydessä 18.11.2011 sekä 27.12.2011 

selvityksellä tuotantolaitoksen aiheuttamasta melusta. Hakija on 

23.8.2011 toimittanut ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen hakemuksen 

toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. 

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi 

puh. 020 636 1040 

fax 03 570 8002 

kirjaamo.etela@avi.fi 

www.avi.fi/etela 

Hämeenlinnan päätoimipaikka 

Birger Jaarlin katu 15 

PL 150, 13101 Hämeenlinna 

Helsingin toimipaikka 

Ratapihantie 9 

PL 110, 00521 Helsinki

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 

Tehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 

momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 6 a) 

ja c) mukaan (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta). 

Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 

5 §:n 1 momentin kohdan 6 a) ja c) mukaan. 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 

Luvat, päätökset ja sopimukset 

Toiminnalla ei ole aiempia ympäristölupia tai muita päätöksiä. 

Kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen käytöstä on allekirjoitettu 

alustava sopimus HS-Veden kanssa 12.9.2011. 

Kaavoitus Tehdaskiinteistö sijaitsee Hattelmalan kaupungin osassa Moreenin lakialueelle 

tehdyllä asemakaavamuutosalueella. Asemakaava on vahvistettu 

14.6.2010 ja asemakaavassa on kaavamerkintä T-9 (Teollisuus- ja 

varastorakennusten korttelialue). Alueelle saa rakentaa toimistotiloja 

enintään 10 % pääkäyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeuden 

määrästä. 

Asemakaava noudattelee yleiskaavaa. Viereisen Itäportintien länsipuolelle 

on laadittu juuri lautakuntakäsittelyssä oleva pienempi teollisuustonttien 

asemakaava. Alueelle vuonna 2008 tehtyä kehittämissuunnitelmaa 

päivitetään parhaillaan ja uusi osayleiskaavaehdotus on valmisteilla 

ja tullee luottamuselinten käsittelyyn 2012 vuoden puolella. Uusi 

maakuntakaavaluonnos vastaa tilannetta alueella. 

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 

Aluekuvaus 

Tölkkitehtaan tontin pinta-ala on 45 529 m 2 ja tuotantolaitoksen lattiapinta-ala 

noin 14 000 m 2 . Kiinteistö on rajattu noin 2 metriä korkealla aidalla. 

Tehdasalueen ympäristö on mäntymetsää. Alueella ei tiettävästi ole ollut 

toimintaa aikaisemmin. Lähin pintavesialue on tehdasalueesta luoteeseen 

noin 1,7 km päässä sijaitseva Hattelmalanjärvi. Kiinteistö sijoittuu 

Helsinki-Tampere valtatien (valtatie nro 3, E12) länsipuolelle. Vajaan 

kilometrin päässä tehtaan länsipuolella sijaitsevat Teknologiakes- 

2

Maaperä ja pohjavesi 

Ilmanlaatu alueella 

Melu ja liikenne 

LAITOKSEN TOIMINTA 

kus Innopark (Moreenin teollisuuspuisto) sekä noin 1,5 kilometrin päässä 

eteläpuolella Kiertokapula Oy:n Karanojan kaatopaikka. Lähin asutus 

sijaitsee tehdasalueen pohjoispuolella reilun 800 metrin päässä tehtaasta 

Pinomäessä. 

Tehdas ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee tehtaasta 

noin kilometrin päässä koilliseen. 

Hakemuksen mukaan Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevan Kaivokadun 

mittauspaikasta saatujen mittaustulosten mukaan, Hämeenlinnan 

keskustan ilmanlaatu on keskimäärin tasolla hyvä/tyydyttävä. Hetkittäin 

ilmanlaatu voi huonontua tasolle välttävä/huono. 

Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt Painokankaan-Karanojan liikenneselvityksen 

(Luonnos 15.11.2010). Itäportintie, jonka varressa Can- 

Packin Hämeenlinnan tehdas sijaitsee, on päättyvä tie. Orsitien keskimääräinen 

vuorokausiliikenne on noin 3 300 ajon/vrk valtatien 10 ja 

Länsiportintien välillä. Orsitien keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen 

osuus on noin 19 %. Nykyisessä maankäytössä Itäportintiellä ei katsota 

olevan liikennettä kuin hyvin pieni määriä. Kaavamuutoksen tuoma 

muutos kasvattaa Itäportintien vuorokausiliikennemäärän ennusteiden 

mukaan 2 000 - 3 000 ajoneuvoa/vrk. Orsitiellä liikenteen on arvioitu 

suuntautuvan 23 % Helsingintien suuntaan ja 77 % Turun valtatien 

suuntaan. 

Can-Packin Hämeenlinna tehtaiden aiheuttama liikennemäärän lisäys 

on noin 30 raskasta ajoneuvoa/vrk ja noin 150 henkilöautoa/vrk. Liikenne 

lisääntyy noin 360 ajoneuvoa/vrk. Tämä on ennusteiden mukaan 

noin 11 - 18 % vuorokausiliikenteestä Itäportintiellä. 

Yleiskuvaus laitoksen toiminnasta 

Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tölkkitehdas valmistaa panimoteollisuudessa 

käytettäviä 0,5 litran alumiinitölkkejä yhdellä tuotantolinjalla. 

Alumiinitölkit valmistetaan alumiinilevystä, joka toimitetaan tehtaalle rullissa. 

Alumiinilevy syötetään pystypuristimeen, jossa valmistetaan alumiinitölkin 

kuppiosa. Kupit siirretään ilmakäyttöisellä kuljettimella vaakapuristimeen, 

jossa tölkki saa lopullisen muotonsa. Jotta saavutetaan 

oikeat olosuhteet alumiinin muokkaukselle (leikkaus, muotoilu), käytetään 

puristimissa öljy-vesi sekoitusta voiteluaineena. Tölkin yläreunan 

tasoittamisen (leikkuri) jälkeen tölkit syötetään pesuriin, jossa tölkit puh- 

3

Tuotantoprosessi 

distetaan epäpuhtauksista ja tölkkien pinnat käsitellään kemiallisesti. 

Kemiallisella käsittelyllä varmistetaan lakan tarttuminen tölkin pintaan. 

Pesuprosessin jälkeen tölkit siirretään maalaamoon, missä tölkin ulkopintaan 

ja pohjaan tehdään tarvittavat maalaukset ja lakkaukset. Tölkit 

kuivataan kaasulämmitteisessä uunissa. Kuivausuunin jälkeen tölkit siirretään 

koneelle, joka tekee tölkkien yläreunaan kaulan. Kaulan tekemisestä 

aiheutuvaa kitkaa vähennetään voitelemalla tölkin yläosa öljyllä. 

Tämän jälkeen tölkkien sisäpinta käsitellään ruiskulakkaamalla, minkä 

jälkeen tölkit kuivataan uunissa. Kuivauksella varmistetaan maalin lopullinen 

tarttuminen. 

Tölkit testataan vuotojen varalta valotesterillä ja tölkkien sisäpinnat tutkitaan 

kameralla. Testien jälkeen tölkit siirretään pakkaamoon, jossa ne 

lastataan puiselle tai muoviselle kuormalavalle. 

Tehtaan tuotanto on noin 3 miljoonaa tölkkiä vuorokaudessa ja noin 1,1 

miljardia tölkkiä vuodessa. Tehdas toimii ympäri vuorokauden neljässä 

vuorossa. Toimintapäiviä vuodessa on 335. Työntekijämäärä on noin 

200 henkilöä. 

Huoltoseisokkien määräksi vuodessa on arvioitu 720 h eli noin 30 d/a. 

4

RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT JA NIIDEN VARASTOINTI 

PohjareunalakkaSisälakkaPäällyslaka 

1 

Päällyslakka 

2 

Vuosi- 

kulutus 

Dimetyylietanoliamiini 

Pääraaka-aine eli alumiini tuodaan tehtaalle ulkomailta. Alumiininauhan 

kulutus on noin 55 tonnia vuorokaudessa eli noin 18 500 t/a. Alumiini 

varastoidaan tehtaan sisätiloissa olevassa varastossa. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty raaka- ja lisäaineiden suunniteltu 

kulutus: 

Raaka-aine/Lisäaine Käyttö Suunniteltu kulutus, t /a 

Alumiinirunko Tölkin valmistus 18 000 

Lakat Tölkin lakkaus 1 000 

Ohenne Laitteiston pesu 3 

Öljytuote Emulsioöljy 42,6 

Öljytuote Emulsioöljy 67,3 

Pesuaine Tölkin pesu 134,7 



Pesuaine Tölkin pesu 11 

Puinen kuormalava Tölkkien pakkaus 2 800 

Pahvikehikko Tölkkien pakkaus 3 000 

Teräsreunus Tölkkien pakkaus 2 000 

Teippi Tölkkien pakkaus 6 

Muovikelmu Tölkkien pakkaus 30 

Päästöjen kannalta merkittävimmät raaka-aineet ovat tölkkien pintakäsittelyssä 

käytettävät erilaiset lakat. Seuraavassa taulukossa on esitetty 

käytettävien lakkojen suunniteltu kulutus ja ominaisuudet. 

Iso- 

butanoli 

Ksyleeni 

Butoksietanoli 

Kevytpetroli 

Butoksietoksietanoli 

Pentanoli 

Trimetyylibentseeni 

Mesityleeni 

kg % % % % % % % % % % 

170 

727 342 

236 549 

6 727 

3 

3 

2,5 

3 

3 

7,5 

1,5 

0,5 

17,5 

7,5 

11,75 

17,5 

7,5 

3 

3 

0,35 

0,15 

5 

Liuotin 

kerosiini 

0,35 

Toiminnanharjoittajan arvioima liuottimien vuosittainen kulutus on noin 

128 tonnia. 

Raaka-aineita säilytetään niille erikseen varatussa raakaainevarastossa. 

Lakkoja on varastossa kerrallaan noin 40 - 50 tonnia eli 

noin 2 viikon tarve. 

Pesurin vieressä voidaan varastoida hetkellisesti yhden tai kahden työvuoron 

aikana tarvittava raaka-aine/kemikaalimäärä. 

1,5

Hakemuksessa on luettelo tehtaalla käytettävistä kemikaaleista ja liitteinä 

on esitetty kemikaalien tuoteturvakortit, jotka kemikaalien valmistajat 

kääntävät suomeksi, kun tehtaan toiminta käynnistyy. 

ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA 

Maakaasun kulutus 

Sähkön kulutus 

Energiatehokkuus 

Maakaasun keskimääräiseksi kokonaiskulutukseksi on hakemuksessa 

arvioitu 187 600 m 3 /kk eli noin 2 251 200 m 3 /a. Kulutus tehona vastaa 

noin 22 512 000 kWh/a hyötysuhteella 1[m 3 /h]=10 [kWh]. 

Maakaasun käyttökohteita ovat kuivausuunit, vedenlämmitin/höyrystin 

ja jälkipoltin. Kuivausuuneja on kolme, joista kaksi on tölkkien maalaamojen 

yhteydessä (ulkomaalaus ja sisälakkaus) ja yksi tölkkien pesurin 

yhteydessä. Kuivausuunien maakaasun kulutus on noin 1,75 milj.m 3 /a. 

Tölkkien pesuri on varustettu kaasulämmitteisellä vedenlämmittimellä. 

Vedenlämmitin käyttää maakaasua enimmillään 110 000 m 3 /a. 

Jälkipolttimen maakaasun kulutukseksi on arvioitu 70 nm 3 /h eli noin 

330 000 m 3 /a. 

Tehtaan sähkönkulutukseksi on arvioitu 2 600 kWh/h eli 20,9 GWh/a. 

Jälkipolttimeen liitetään lämmöntalteenotto. Jälkipolttimen poistokaasun 

lämmöntalteenottoon asennetaan kaksi hyödyntämistapaa: 

1. Jälkipolttimelle johdettavan puhdistettavan kaasun lämpötila on noin 

110-150 o C astetta. Myös jälkipolttimelta poistuvan kaasun lämpötila 

on kohtuullisen korkea. Puhdistetulla (jälkipolttimen poistokaasu) 

kaasuvirralla lämmitetään tölkkien pesurilla käytettävää vettä lämmönvaihtimessa 

noin 750 kW:n teholla. 

2. Lämmönvaihtimesta tulevaa lämmintä kaasuvirtaa, noin 9 000 m 3 /h 

~110-150 o C, käytetään myös tölkkien kuivausuunissa korvausilmana. 

Tällöin kaasuvirran mukana tuodaan noin 260 kW lämmitystehoa. 

Tämä vastaa noin 26 m 3 /h maakaasua. Samalla tölkkien kuivausuuniin 

otettavan ulkoisen korvausilman määrä vähenee. Kaasuvirran 

kierrättäminen vähentää myös piipun kautta ulkoilmaan 

johdettavan kaasun määrää ja CO2-päästöjä. 

6

VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI 

Raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Sosiaalijätevedet 

johdetaan kunnalliseen viemäriin. Prosessista syntyvät jätevedet käsitellään 

laitoksen omassa jätevedenpuhdistamossa ennen kunnalliseen 

viemäriin johtamista. 

Tehtaan keskimääräinen veden kulutus on 9 000 m 3 /kk ja maksimissaan 

10 800 m 3 /kk. Veden kulutus tehtaan prosesseissa jakaantuu niin, 

että tölkkien pesurissa käytetään vettä noin 9 m 3 /h (216 m 3 /vrk) ja ioninvaihtimen 

puhdistamiseen käytetään keskimäärin 6 m 3 /h (72 m 3 /vrk) joka 

toinen päivä. 

Talouskäyttöön vettä käytetään noin 10 m 3 /vrk. Talousjätevesiä ei johdeta 

omaan jäteveden käsittelyyn, vaan käsittelyn ohi suoraan jätevesiviemäriin. 

YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET 

Ympäristöriskien arviointi 

Riskien tunnistaminen tehtiin Can-Pack UK:n ympäristöriskianalyysin ja 

BAT-tarkastelun perusteella. Riskien tunnistamisen ohjeistuksena käytettiin 

Suomen ympäristökeskuksen tekemän YMPÄRI-hankkeen suosituksia 

”Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi, Suomen ympäristö 

2/2006”. 

Arviointi perustui riskimatriisiin, jolla arvioitiin riskien merkitystä ja luokiteltiin 

riskit riskien hallintatoimenpiteiden kiireellisyyttä kuvaaviin riskiluokkiin. 

Nämä tehtiin antamalla jokaiselle riskille pisteytys taajuuden/toden-näköisyyden 

ja seurausten perusteella. 

Riskienhallintasuunnitelmassa on selvitetty tehtaan mahdolliset riskitekijät 

sekä niiden hallintakeinot. Erilaisia riskitekijöitä saatiin 13 kpl kuten 

ylitäytöt ja vuodot kemikaalien ja jätteiden kuljetus- ja varastointivaiheessa, 

maakaasuvuoto, vahinko jätevedenpuhdistamolla, erilaiset 

käyttöhäiriöt prosesseissa/prosessilaitteissa ja tulipalot. 

Sammutusvesien keräilyaltaana toimii tulipalotilanteissa tehtaan tuotantohallin 

alapuolella kulkevat seinämiltään kestävillä materiaaleilla pinnoitettu 

kanaalikäytävät, jotka ovat leveys- ja korkeussuunnassa 2-3 m ja 

pituudeltaan kymmeniä metrejä. 

YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN 

Jätevedet ja niiden käsittely 

Jätevesiä arvioidaan muodostuvan tuotannosta noin 12 m 3 /h, maksimissaan 

15 m 3 /h ja talousvesiä noin 0,4 m 3 /h. Prosessista muodostuvat 

7

jätevedet voivat sisältää pesuaineita, rikkihappoa ja voiteluaineita (vesiöljyseos, 

saippua, esterit tensidit). 

Tehtaan prosessista kertyvät jätevedet käsitellään paineistettuun flotaatioon 

perustuvassa fysikaalis-kemiallisessa puhdistusprosessissa. Tulevaisuudessa 

jäteveden esikäsittelyn ja ultrasuodatuksen tai käänteisosmoosin 

jälkeen on myös mahdollista veden kierrätys ja hyödyntäminen 

uudelleen prosessissa. 

Käsittelemätön jätevesi johdetaan 40 m 3 :n puskurisäiliöön. Säiliössä on 

sisäiset osastot öljyn poistamiseksi, jolloin se toimii myös öljynerottimena. 

Pinnalle kerääntynyt öljy poistetaan omaa imuputkea pitkin. Puskurisäiliöstä 

jätevesi pumpataan kalvopumpulla koagulointisäiliöön, johon 

annostellaan polymeeriä, jolla parannetaan flotaatiota ja veden poistoa 

flotaatiossa syntyvästä lietteestä. Flotaatioon johdettavaa vettä käsitellään 

myös annostelemalla natriumhydroksidia ja suolahappoa oikean 

pH:n saavuttamiseksi. 

Jotta flotaatio toimisi moitteetta ilman keskeytyksiä, ioninpoistosta ja 

veden pehmennyksestä tuleva elvytysvesi kerätään omaan säiliöön, 

josta suolapitoista elvytysvettä voidaan asteittain laskea käsitellyn jäteveden 

päävirtaan. Suolapitoisella jätevedellä on suuri vaikutus jäteveden 

tasaiseen flokkulaatioon ja myöhemmässä vaiheessa myös ultrasuodatuksen/käänteisosmoosin 

kuormitukseen. 

Esikäsitelty jätevesi johdetaan kunnalliseen viemäriin ja liete pumpataan 

ruuvipumpulla tilavuudeltaan 6 m 3 :n kokoiseen säiliöön, jossa on ilmastusristikko, 

jolla varmistetaan lietteen pysyminen tasalaatuisena. Liete 

myös kuivataan puristamalla siitä vettä, joka palautetaan jätevesikiertoon. 

Lietekakku toimitetaan jätteenä joko kaatopaikalle tai hyötykäyttöön. 

Sadevedet 

Tehdaskiinteistö jaetaan neljään eri osioon: asfaltti (11 680 m 2 ), sora 

(3 550 m 2 ), nurmikko (10 240 m 2 ) ja rakennuksen katto (14 540 m 2 ). Yhteen 

laskettu huleveden määrä on noin 400 l/s. 

Tontin luoteisosaan tehdään vähintään 270 m 3 kokoinen viipymäallas, 

jolla tasapainotetaan hulevesiviemäriin menevän veden määrää. Tontin 

koillisosasta hulevedet johdetaan kahden kaivon kautta tontin pohjoisreunassa 

olevaan ojaan. Ojasta vedet johdetaan tasausaltaaseen. Tontin 

etuosasta (Itäportintien reuna) hulevedet johdetaan seitsemästä kaivosta 

tasausaltaaseen. 

Kaikki asfaltoiduilta alueilta kertyvät vedet johdetaan öljyn- ja hiilivetyjenerottimen 

kautta viipymäaltaaseen. 

Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen 

Maalaamoissa (ulkomaalaus ja sisälakkaus) ja kuivausuuneissa syntyviä 

savukaasuja, jotka sisältävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), 

8

ei johdeta suoraan ulkoilmaan. VOC-päästöjä vähennetään johtamalla 

savukaasut jälkipolttimeen ja vasta tämän jälkeen ulkoilmaan. Ennen 

jälkipoltinta on kuitusuodatinyksikkö, joka hakijan mukaan poistaa polttimelle 

menevästä savukaasuvirrasta alle 10 µm:n hiukkaset. Tehtaan 

enimmäishiukkaspitoisuudeksi saadaan 5 mg/nm 3 , joka perustuu 

18 500 nm 3 /h:n savukaasuvirtaukseen ja 0,09 kg/h:n massavirtaan. Tiedot 

perustuvat vastaavaan Puolan Brzeskon tehtaalla saatuun hiukkaspäästömäärään 

0,08 g/h. Suodattimen toimintaa valvotaan paineeromittauksella. 

Tölkkien ulkopinnan painomaalauksessa (decorator) käytetään vesiliukoisia 

maaleja. Maalauskoneiden (2 kpl) puhdistuksessa käytetään 

liuotinpohjaisia pesuaineita. Kummankin maalausyksikön poistokaasulinja 

on varustettu syklonilla. Maalauskoneiden pesuvaiheessa osa 

päästöistä vapautuu hajapäästönä. 

Puolan Brzeskon tehtailla tehdyissä savukaasumittauksissa todettiin jälkipolttimen 

tehokkuudeksi 99,6 %. Jälkipolttimeen syötetyn kaasun keskimääräinen 

VOC-pitoisuus oli 470 mg/m 3 (292 ppm) ja piipun päästä 

mitatun poistokaasun pitoisuus oli 1,87 mg/m 3 (1,13 ppm). Hakemuksen 

liitteenä on esitetty tarkemmat mittaustiedot Puolan tehtailta. 

Hämeenlinnan tehtaaseen asennettava jälkipoltin on tyypiltään regeneratiivinen 

komella pedillä varustettu hapetin (KBA-Regenerative- 

Thermal Oxidiser, TYPE RTO 25,000, 3-Canister-Design - for 2 pcs 

ovens). Tarkemmat tiedot on esitetty hakemuksen liitteessä. Maksimi 

kaasunvirtaus polttimelle on 25,000 nm 3 /h ja maksimi VOC-pitoisuus 

kaasussa on 0,3-1,0 g/m 3 . Prosessilämpötila hapettimessa on 800 - 

820 o C ja maksimi lämpötila kammion puhdistusvaiheessa 950 o C. 

Jäännöshappipitoisuudeksi on Puolan tehtaalla mitattu 19 -19,5 %. 

Jälkipolttimen tukipolttoaineena on maakaasu. Maakaasun määrä riippuu 

jälkipolttimelle johdettavan savukaasun VOC-pitoisuudesta. Tapauksissa, 

jossa jälkipolttimeen johdettavassa kaasussa havaitaan suuria 

VOC-pitoisuuksia, jälkipolttimen automatiikka vähentää jälkipolttimen 

polttoaineena käytettävän maakaasun kulutusta. Jälkipolttimeen on liitetty 

lämmöntalteenotto. 

Jos jälkipolttimessa havaitaan vika tai toimintahäiriö, automatiikka keskeyttää 

tehtaan tuotannon. 

Jälkipolttimen savukaasut johdetaan maanpinnasta noin 15 metriä korkeaan 

piippuun. Jälkipolttimesta tulevat päästöt koostuvat typenoksideista, 

hiilidioksidista ja vesihöyrystä sekä pienistä määristä haihtuvia 

orgaanisia yhdisteitä. Laitetoimittaja on antanut seuraavat takuuarvot 

poistokaasulle: kokonaishiili C

Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen 

Hakemuksessa on käytetty jätekertymien arvioinnissa pohjana yhtiön 

Puolassa sijaitsevan 3-linjaisen tehtaan toteutuneita tilastoja jakamalla 

suoraan em. jätemäärät kolmella. Syntyvien jätteiden jätekoodit on esitetty 

ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti. 

1. Absorboimisaineet, suodatinmateriaalit (mukaan luettuina öljysuodattimet, 

joita ei ole mainittu muualla), puhdistusliinat ja suojavaatteet, 

jotka ovat vaarallisten aineiden saastuttamia – 15 02 02 - 11 660 kg 

2. Muut kuin nimikkeessä 15 02 02 mainitut absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, 

puhdistusliinat ja suojavaatteet – 15 02 03 - 5 597 kg 

3. Muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt – 13 02 08 - 4 870 kg 

4. Paperi ja kartonkipakkaukset – 15 01 01- 161 773 kg 

5. Muovipakkaukset – 15 01 02 - 72 570 kg 

6. Puupakkaukset – 15 01 03 - 53 342 kg 

7. Maali- tai lakkalietteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita 

vaarallisia aineita – 08 01 13 - 13 800 kg) 

8. Maali- ja lakkajätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita 

vaarallisia aineita – 08 01 11 – 3 816 kg 

9. Pakkaukset, jotka sisältävät vaarallisten aineiden jäämiä tai ovat niiden 

saastuttamia – 15 01 10 - 2 476 kg 

10. Öljynsuodattimet 16 01 07 

11. Muut kuin nimikkeessä 19 08 13 mainitut teollisuuden jätevesien 

muussa käsittelyssä syntyvät lietteet – 19 08 14- 128 927 kg 

12. Työstöemulsiot ja -liuokset, jotka eivät sisällä halogeeneja – 12 01 

09- 30 727 kg 

13. Laboratoriokemikaalit, jotka koostuvat vaarallisista aineista tai sisältävät 

niitä, laboratoriokemikaalien seokset mukaan luettuina – 16 05 

06 - 3 kg 

Can-Pack S.A. ei vielä ole tehnyt sopimuksia jätteiden käsittelystä eri 

toimijoiden kanssa. Kaikilta jätteiden käsittelijöiltä tullaan vaatimaan 

seurantatiedot käsitellyistä jätemääristä. Ainoastaan alumiinijäte viedään 

jatkokäsittelyyn Suomen rajojen ulkopuolelle. Alumiinin käsittelystä 

vastaa alumiinin toimittaja. 

Jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentäminen 

Jätteet lajitellaan heti niiden syntypaikalla jäteastioihin. Jätteiden välivarastointi 

tehdään tehdasalueella sitä varten rakennetussa varastossa. 

Jätteen hyötykäyttö ja kierrätys on mahdotonta toteuttaa tehdasalueella 

teknisistä ja taloudellisista syistä. Kaikki jätteet noudetaan ulkopuolisen 

yrityksen toimesta, jotka huolehtivat jätteiden kierrätyksestä, hyödyntämisestä 

tai loppusijoittamisesta. Jätteiden keräystä ja kierrätystä hoitavilta 

yrityksiltä vaaditaan selvitys jätteiden käsittelystä. Työntekijöitä 

koulutetaan jätteiden kierrätykseen, keräykseen, varastointiin sekä toimittamiseen 

jätteitä kerääville yrityksille ja jätemäärien kirjanpitoon. 

10

Tölkkien muotoilun eri vaiheissa syntyvä alumiinin leikkuujäte kerätään 

talteen lajiteltuna (puhdas alumiini/maalattu alumiini) ja toimitetaan vihreänä 

jätteenä ulkomaille. 

Hiukkaserotin puhdistetaan vastapainepuhalluksella ja erottimen pohjalle 

kertynyt sakka, joka koostuu lähinnä pienistä lakkahiukkasista, liuotetaan 

ja pyritään toimittamaan takaisin käyttöön. Sakkaa kertyy noin 4- 

5 000 kg vuodessa. 

Jätevesien käsittelystä kertyvää lietettä on arvioitu syntyvän noin 100 

m 3 vuodessa. Liete kootaan säiliöön, ja lietteestä puristettaessa irtoava 

vesi johdetaan jätevesien käsittelyyn. Liete sisältää pääasiassa alumiinia 

ja alumiinihydroksidia Al(OH)3. Liete on tarkoitus saada hyötykäyttöön. 

Muilla yhtiön tehtailla se toimitetaan rakennusaineeksi, maanparannusaineeksi 

tai kaatopaikoille. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty eri jätetyyppien hyötykäyttö ja käsittelymenetelmät. 

Jätetyyppi ja koodi 

Jätteen hyötykäyttö (Jäteasetuksen 072/93 Käsittelymukaiset 

hyödyntämistoiminnot/koodit) menetelmä 

Maali- ja lakkajätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

tai muita vaarallisia aineita – 08 01 11 

energian tuottamiseksi (R9). Liuottimien talteenotto ja 

uudistaminen.(R1) 

Muut kuin nimikkeessä 08 01 11 mainitut maali- ja lakka- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

jätteet – 08 01 12 

energian tuottamiseksi (R9). 

Maali- tai lakkalietteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

tai muita vaarallisia aineita – 08 01 13 

energian tuottamiseksi (R9). Liuottimien talteenotto ja 

uudistaminen.(R1) 

Muut kuin nimikkeessä 08 01 13 mainitut maali- tai lakka- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

lietteet – 08 01 14 


Muut kuin nimikkeessä 08 03 17 mainitut värijauhejätteet Muiden epäorgaanisten aineiden talteenotto ja kierrä- Kierrätys 

– 08 03 18 

tys (R4). 

Työstöemulsiot ja -liuokset, jotka eivät sisällä halogeeneja Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

– 12 01 09 


Ei-rautametallien viilaus- ja sorvausjätteet – 12 01 03 Metallien ja metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys 

(R3). 

Hyötykäyttö 

Muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt - 13 02 08 Käytetyn öljyn uudelleenjalostaminen ja muu 

uudelleenkäyttö.(R8) 


Pakkaukset, jotka sisältävät vaarallisten aineiden jäämiä Tässä liitteessä mainittuun toimintoon toimitettavaksi Kierrätys 

tai ovat niiden saastuttamia – 15 01 10 

tarkoitetun materiaalin varastoiminen lukuun ottamatta 

väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla ennen 

sen poiskuljetusta.(R13) 

Paperi- ja kartonkipakkaukset – 15 01 01 ja Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina, 

talteenotto kierrätys (R2). 

Kierrätys 

Muovipakkaukset – 15 01 02 Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina, 

talteenotto ja kierrätys (R2). 

Kierrätys 

Puupakkaukset – 15 01 03 Orgaanisten aineiden, joita ei käytetä liuottimina, 


Kierrätys 

Metallipakkaukset – 15 01 04 Metallien ja metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys 

(R3). 

Kierrätys 

Absorboimisaineet, suodatinmateriaalit (mukaan luettuina Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

öljysuodattimet, joita ei ole mainittu muualla), puhdistusliinat 

ja suojavaatteet, jotka ovat vaarallisten aineiden saastuttamia 

– 15 02 02 


Muut kuin nimikkeessä 15 02 02 mainitut absorboimisai- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin Hyötykäyttö 

neet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet 

– 15 02 03 


Muut kuin nimikkeissä 16 02 09-16 02 13 mainitut käytös- Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä Hyötykäyttö 

tä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet – 16 02 13 R11 mainitussa toiminnossa (R12). 

Muut kuin nimikkeissä 16 02 09 -16 02 13 mainitut käytös- Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä Hyötykäyttö 

tä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet – 16 02 14 R11 mainitussa toiminnossa (R12). 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja muista laitteista poiste- Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä Hyötykäyttö 

tut vaaralliset osat – 16 02 15 

R11 mainitussa toiminnossa (R12). Metallien ja 

metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys. (R3) 

11

Jätetyyppi ja koodi 

Jätteen hyötykäyttö (Jäteasetuksen 072/93 

mukaiset hyödyntämistoiminnot/koodit) 

Laboratoriokemikaalit, jotka koostuvat vaarallisista aineis- Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei ole mainittu 

ta tai sisältävät niitä, laboratoriokemikaalien seokset muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy sellaisia 

mukaan luettuina – 16 05 06 

yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään käyttämällä 

jotakin tässä liitteessä mainituista 

toiminnoista, kuten haihduttamista, kuivausta tai 

pasutusta (D9) 

Muut kuin nimikkeissä 16 05 06, 16 05 07 ja 16 05 08 Fysikaalis-kemiallinen käsittely, jota ei ole mainittu 

mainitut käytöstä poistetut kemikaalit – 16 05 09 

muualla tässä liitteessä ja jossa syntyy sellaisia 

yhdisteitä tai seoksia, jotka käsitellään käyttämällä 

jotakin tässä liitteessä mainituista toiminnoista, kuten 

haihduttamista, kuivausta tai pasutusta (D9) 

Alkaliparistot (lukuun ottamatta nimikettä 16 06 03) – 16 Tässä liitteessä mainittuun toimintoon toimitettavak- 

06 04 

si tarkoitetun materiaalin varastoiminen lukuun ottamatta 

väliaikaista varastointia jätteen syntypaikalla 

ennen sen poiskuljetusta.(R13) Metallien ja metalliyhdisteiden 


Rakennus ja purkujätteet 17 01 01, 17 01 81, 17 02 02, 17 Jätteiden vaihtaminen käytettäväksi kohdassa R1 Ä 

04 05, 17 04 11 

R11 mainitussa toiminnossa (R12). 

Muut kuin nimikkeessä 19 08 09 mainitut, öljyn erotukses- Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin 

sa syntyvät rasvan ja öljyn seokset – 19 08 10 


Muut kuin nimikkeessä 19 08 13 mainitut teollisuuden Yhdistäminen tai sekoittaminen ennen toimittamista 

jätevesien muussa käsittelyssä syntyvät lietteet – 

johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon (D13). 

19 08 14 

Muut toimenpiteet 

Käytetty aktiivihiili - 19 09 04 Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin 


Kyllästyneet tai käytetyt ioninvaihtohartsit - 19 09 05 Käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin 


Melu 

12 

KäsittelymenetelmäLoppusijoittaminen 

Loppusijoitta- 

minen 

Loppusijoitta 

minen 






Can-Pack UK (Holyrood Drive, Scunthorpe) on tehnyt vastaavasta tehtaasta 

meluselvityksen vuonna 2009. Yöaikaan tehdyissä mittauksissa 

todettiin, että noin 500 metrin päässä tehtaasta (tien varressa) keskimääräinen 

äänitaso oli noin 50 dB(A). Can-Packin Hämeenlinnan tehtaat 

sijaitsevat metsän keskellä hakemuksen mukaan noin kilometrin 

päässä lähimmästä asutuksesta. 

Mahdollista meluhaittaa voivat aiheuttaa tehtaalla käyvät ajoneuvot ja 

tehtaan pihalla käytettävät haarukkatrukit. Haarukkatrukin vierestä tehdyt 

mittaukset (3 m etäisyydeltä) antoivat äänentasoksi noin 75 dB(A). 

Äänen tasoa, joka syntyy tuotantohallin sisäpuolisista toiminnoista, arvioitiin 

vastaavassa tehtaassa tehtyjen mittauksien ja tehtaaseen asennettavien 

laitteistojen teknisten tietojen perusteella. Tietojen perusteella 

keskimääräinen äänitaso on noin 85 dB. Tuotantohallin seinämät eristävät 

ääntä noin 30 dB. Pääasialliset äänilähteet varastorakennuksessa 

ovat lastauksessa käytettävät trukit. Keskimääräinen äänitaso on noin 

70 dB. Arvion mukaan seinät eristävät ääntä noin 30 dB. 

Jälkipolttimen äänen taso on noin 65 dB. Tehtaassa suurimman äänen 

tason aiheuttavien koneiden ympärille rakennetaan seinämät, joiden 

tarkoituksena on laskea äänen taso alle 85 dB. Tarpeen vaatiessa tehdashallin 

seinien äänieristystä parannetaan. Tehtaalle asennetaan äänenvaimentimia, 

jos sen katsotaan olevan tarpeellista. 

Toiminnanharjoittaja on toimittanut täydennyksenä laskennallisen arvion 

tehtaan aiheuttamasta melutasosta käyttäen ympäristömelumalliin kuu-

Päästöt maaperään 

Liikenne 

luvaa pohjoismaista teollisuusmelumallia. Lähtötietoina olivat pistemäisten 

melulähteiden äänitehotasot. Arvion mukaan tehtaan pistemäiset 

melulähteet ja seinien läpi kulkeutuva ääni aiheuttavat noin 40 dB keskiäänitason 

380 metrin etäisyydellä tuotantohallin keskeltä ja lähimpien 

asuinrakennusten kohdalla tuotantolaitoksen toimintojen aiheuttama 

melutaso voi olla melun leviämiselle suotuisissa olosuhteissa noin 

32 dB. 

Hakijan ilmoituksen mukaan päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei 

muodostu, koska tehdas- ja varastorakennuksien lattiat ovat pinnoitettu 

veden ja kemikaalien kestävällä materiaalilla. Kaikki alueet on viemäröity. 

Eniten melua aiheuttavat ajoneuvot, jotka toimittavat tehtaalle raakaaineita 

ja kuljettavat valmiita tuotteita. Arvioitu liikennemäärä vuosittain 

on noin 10950 raskasta ajoneuvoa. Päivittäin tehdasalueelle johtavilla 

teillä lisääntyy liikennekuorma 30 ajoneuvolla. Liikenne ajoittuu pääosin 

kahdeksan tunnin aikavälille kello 8-16.00. Yöaikaan tehdasalueella 

pääsääntöisesti ei tehdä kuormien lastausta tai purkamista. Tehdasalueen 

nopeusrajoitus on 15 km/h. 

ARVIO PARHAASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA (BAT) TEKNIIKASTA 

Toiminta perustuu Can-Pack S.A. kehittämään prosessiin, joka on käytössä 

myös muussa alumiinipakkausten tuotannossa. Prosessille on 

tehty BAT-tarkastelu, joka on esitetty hakemuksen liitteenä. Parasta 

käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavat poistokaasujen terminen käsittely 

ja jätevesien suunniteltu kierrättäminen prosessissa. 

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄT 

Can-Pack UK Ltd on saanut ISO 14001:2004 sertifikaatin. Suomen tehtaalle 

aiotaan hakea samaa sertifiointia. 

Hakemuksen liitteenä on esitetty Can-Pack S.A.:n Iso-Britannian tehtaille 

tehdyn ISO 14001 järjestelmän sertifikaatti. 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN 

Hakemuksessa todetaan, ettei toiminnalla ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen 

tai ihmisten terveyteen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin, 

vesistöihin tai niiden käyttöön eikä maaperään tai pohjaveteen. Ilmapäästöillä 

ei katsota olevan vaikutuksia ilmaan. 

13

TARKKAILU 

Käyttötarkkailu 

Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tehtailla tullaan suorittamaan hakemuksen 

mukaan seuraavaa käyttötarkkailua: 

• VOC-yhdisteitä sisältävien raaka-aineiden käyttömäärä (kg/a) 

• Jätevesimäärä (m 3 /a) 

• Poistokaasujen käsittely ja jälkipoltin: 

o Hiukkassuodattimen paine-ero 

o Polttokammion lämpötila 

o Tilavuusvirta 

o Typenoksidit 

o Jälkipolttimen polttokammion ylilämpö 

o Jälkipolttimen polttokammion alilämpö 

o Jälkipolttimen liekin valvonta (liekkitunnistin) 

o Polttimelle syötettävän maakaasun paine ja määrä 

o Piipulle ohjattavan savukaasun lämpötila 

• Tuotantomäärä (kpl) 

• Energiankäyttö 

Edellä mainittujen tietojen perusteella voidaan ainetasetarkastelun kautta 

laskea VOC-päästöt ilmakehään. 

VOC-asetuksen 435/2001 liitteessä 1, taulukossa 5a on annettu maalaukselle 

ja pinnoitukselle poistokaasujen päästöraja-arvot. Ainetasetarkastelun 

perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Can-Packin tehtaalla 

syntyy noin 129 tonnia VOC-päästöjä vuodessa, joista ilmakehään pääsee 

noin 3,5 tonnia. Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tehtaiden kuivaus- 

ja maalausprosessissa syntyvät VOC-yhdisteitä sisältävät kaasut ohjataan 

samaan jälkipolttimelle johtavaan kanavistoon. 

Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeessa ”Paras käytettävissä 

oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä, Suomen 

ympäristö 23/2008” ja VOC-asetuksessa 435/2001 on todettu, että 

päästöjen rajoittaminen/vähentäminen voidaan tehdä joko noudattamalla 

toiminnanharjoittajan esittämää päästöjen vähentämisohjelmaa tai 

noudattamalla samanaikaisesti asetuksessa määrättyjä poistokaasujen 

päästöraja-arvoa ja hajapäästöjen raja-arvoa tai vaihtoehtoisesti noudattamalla 

asetuksessa määrättyä kokonaispäästöraja-arvoa. 

Jätevesien tarkkailu 

Hakemuksessa ehdotettu tarkkailuohjelma: 

Laitokselta viemäriin johdettavasta vedestä voidaan ottaa näytteitä jatkuvatoimisella 

näytteenottimella. Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan tehtaiden 

laboratorio tutkii käsitellyistä jätevesistä joko automaattisesti tai 

laboratorioanalyysisuunnitelman mukaan kutakin seuraavaa kohdetta 

- COD 

- sulfaatit 

- kloori 

14

Päästötarkkailu 

- TSS 

- TDS 

- metallit (Hg, Cd, Cr, Cr+6, Cu, Pb, Ni, Zn, As, V) 

- BOD 

- ammoniumtypp, 

- kokonaistyppi 

- pH ja sähkönjohtavuus 

Viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan lisäksi kahdesti vuodessa 

ulkopuolisen näytteenottajan toimesta 24 h kokoomavesinäytteet, joista 

analysoidaan edellä mainittujen parametrien lisäksi: 

- fosfori 

- liuottimet 

- öljyhiilivedyt 

Näytteet analysoidaan laboratoriossa, joka on akkreditoitu. Tulokset raportoidaan 

Hämeenlinnan seudun vedelle näytteenoton valmistumisen 

jälkeen ja vuosittain valvovalle viranomaiselle vuosiraportissa. 

Ehdotus Hämeenlinnan tehtaiden VOC-päästöjen tarkkailusta 

• Tehtaan ensimmäisenä tuotantovuotena mitataan jälkipolttimen tulo- ja 

poistokaasuvirrasta VOC-päästöt kertanäytteenotolla asetuksen 

435/2001 mukaisesti. Päästöt ilmoitetaan pitoisuutena normaalikuutiometrissä 

(0 o C ja 1,013 bar) [mgVOC/Nm 3 ] ja [mgC/Nm 3 ]. Poistokaasuvirrasta 

mitataan myös lämpötila [ o C] sekä virtaus [Nm 3 /h]. Mittauksien 

aikana seurataan ja rekisteröidään myös prosessin toimintaa siten, 

että mittauksen aikaista tuotantotilannetta voidaan verrata pidemmän 

ajan tuotantoon. 

• Tämän jälkeen mittauksia suoritetaan jälkipolttimen tulo- ja poistokaasuvirrasta 

kolmen vuoden välein. 

• Mittausten välivuosina raportoidaan ainetasetarkastelulla ilmakehään 

johdettavien VOC-yhdisteiden määrä. Ainetaselaskelma toimitetaan viranomaisille 

vuosittain huhtikuuhun mennessä. 

Mittaukset suorittaa ulkopuolinen todentaja. Mittauksissa tulee käyttää 

ja soveltaa ensisijaisesti standardisoituja menetelmiä (SFS, CEN, ISO, 

ASTM, VDI, US EPA). Mittaustulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle 

korkeintaan kolmen kuukauden kuluttua mittaustulosten valmistumisesta. 

Jätevesien tarkkailuohjelma, joka noudattaa toiminnanharjoittajan ja 

HS-Veden välistä liittymissopimusta: 

Tarkkailutiheys: Ensimmäisen puolen vuoden ajan näytteet otetaan kerran 

kuukaudessa ja sen jälkeen, jos tulokset ovat tasaantuneet ja saavutetut 

laatuvaatimukset täyttyvät, näytteet otetaan neljännesvuosittain. 

Kerran vuodessa tehdään lisäksi laajempi liuotinpaketti. Näytteet ovat 

15

Vaikutustarkkailu 

vuorokauden mittaisia kokoomanäytteitä. Näytteiden keräys tehdään 

HS-Veden hyväksymällä tavalla. 

Yleiset tarkkailtavat suureet: 

Suure maks. pitoisuus maks. kuormitus maks. kuormitus 

Q 300 m 3 /d 15 m 3 /h; 4,17 l/s 

pH 6 - 11 

BHK7 250 kg/d 

CODCr 500 kg/d 

SS 500 mg/l 120 kg/d 

P 25 kg/d 

N 50 kg/d 

Erityistarkkailtavat suureet: 

Suure maks.pitoisuus maks. kuormitus 

(mg/l) 

(g/d) 

Hg 0,005 0,25 

Cd 0,005 0,2 

Cr 1,0 20 

Cr +6 5 

Cu 1,0 50 

Pb 1,0 10 

Ni 1,0 10 

Zn 5,0 30 

As 0,1 10 

V 5,0 40 

Öljy 200 

Rasvat 500 

10 

Hakemuksessa todetaan, että vaikutustarkkailusta ei ole katsottu tarpeen 

laatia ohjelmaa. 

HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA 

Toiminnalle haetaan ympäristölupaa mahdollisesta muutoksenhausta 

huolimatta. Yrityksellä on muissa EU-maissa vastaavia laitoksia, joissa 

ympäristönsuojelun taso on korkea ja kansallisen sekä EUlainsäädännön 

mukainen. Yritys noudattaa ympäristölupapäätöksessä 

esitettyjä määräyksiä, ja katsoo niiden mukaan toimimisen olevan riittävän. 

Ympäristön saattamiseksi ennalleen esitetään asetettavaksi 5 000 

euron vakuus. Tämä vastaa jätevesisäiliön (18 m 3 ) tyhjentämisestä, vesien 

käsittelemisestä ja analysoinnista sekä jäteveden puhdistamon lietteen 

tai muiden pienten jätemäärien kuljettamisesta ja käsittelemisestä 

aiheutuvat kustannukset. 

16

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 

Hakemuksesta tiedottaminen 

Lausunnot 

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti tiedotettu 

kuuluttamalla siitä 9.9. - 10.10.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 

ja Hämeenlinnan kaupungissa. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu 

Hämeen Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen 

annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti pyydetty 

lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Hämeen 

ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Etelä- 

Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - 

vastuualueelta, Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta, 

Hämeenlinnan kaupungilta, HS-Vedeltä sekä 

Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. 

Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 

19.10.2011: 

Jätevedet 

Jätevedet on esikäsiteltävä siten, että lupahakemuksen liitteessä 13 A 

mainitut raja-arvot täyttyvät. Lupaviranomaisen tulee harkita, onko tarpeen 

asettaa raja-arvo myös jätevesien VOC-päästölle. Jäteveden pitoisuus- 

ja kuormitusraja-arvojen tulee vastata HS-Veden kanssa solmittavan 

teollisuusjätevesisopimuksen mukaisia raja-arvoja. Teollisuusjätevesisopimus 

tulee lähettää tiedoksi Hämeen ELY-keskukselle. 

Jätevesien pääsy viemäriin on estettävä, jos jätevesipäästöille asetetut 

vaatimukset eivät täyty. Lupahakemuksen riskitarkastelussa, liitteessä 

14, on esitetty, että jos jäteveden pääsy viemäriin joudutaan keskeyttämään, 

jätevesi johdetaan 18 m 3 :n varasäiliöön. Lupahakemuksessa on 

arvioitu kokonaisvedenkulutuksen olevan noin 298 m 3 /vrk, korkeintaan 

370 m 3 /vrk. Näillä vedenkulutusmäärillä varasäiliön kapasiteetti riittää 

noin tunniksi. Ennen luvan myöntämistä on selvitettävä, miten mahdollisessa 

poikkeuksellisessa tilanteessa toimitaan sen jälkeen, kun varasäiliö 

on täynnä. 

Lupahakemuksen tarkkailuohjelmassa, liitteessä 25 B, esitetään, että 

viemäriin johdettavasta jätevedestä analysoidaan kahdesti vuodessa 

fosfori, liuottimet ja öljyhiilivedyt. Kyseiset parametrit tulisi analysoida tiheämmin 

ainakin alkuvaiheessa, ennen toiminnan vakiintumista. 

Lupahakemuksessa ei ole aikataulutettu vedenkierrätysyksikön toteuttamista. 

Lupahakemuksen BAT-tarkastelussa, liitteessä 21, on esitetty, 

että veden kierrättäminen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Veden- 

17

kierrätysyksikön toteuttamista tulee kiirehtiä ja ympäristöluvassa tulee 

asettaa aikataulu vedenkierrätysyksikön toteuttamiselle. 

Melu 

Lupahakemuksessa on kerrottu, että Can-Pack UK on tehnyt vastaavasta 

tehtaasta meluselvityksen. Yöaikaan tehdyissä mittauksissa todettiin, 

että noin 500 m:n päässä tehtaasta keskimääräinen äänitaso oli 

noin 50 dB(A). Hämeenlinnan tehtaasta on kartoitettu äänilähteet mutta 

meluselvitystä ei ole tehty. Lupahakemuksen mukaan Can-Packin Hämeenlinnan 

tehtaat sijaitsevat keskellä metsää noin kilometrin päässä 

lähimmästä asutuksesta. Lupahakemuksen kohdassa 24 A, etäisyydeksi 

lähimpään asutukseen arvioidaan 1,2 km. Kartan perusteella voidaan 

kuitenkin todeta, että lähin asutus sijaitsee vain noin puolen kilometrin 

päässä laitoksesta. Metsää ei voida pitää meluesteenä: kasvit eivät voi 

tuntuvasti vaimentaa etenevän ääniaallon energiaa, toisaalta ympäristöluvassa 

ei voi määrätä, että metsää ei saa hakata pois. Laitos sijaitsee 

lisäksi maastossa ylempänä kuin Pinomäen asuinalue. 

Ennen luvan myöntämistä laitoksen melutaso tulee selvittää laskennallisesti 

ohjelmalla, joka perustuu yhteispohjoismaiseen laskentamalliin. 

Selvityksessä tulee esittää meluvyöhykkeet kartalla selkeästi. Myös impulssimainen 

ja kapeakaistainen melu on huomioitava. Ympäristöluvassa 

tulee asettaa melulle raja-arvot, jotka vastaavat VNp 993/1993 mukaisia 

melutason ohjearvoja. Toiminnan käynnistyttyä on mittauksin 

varmistettava, että melutaso pysyy asetetuissa rajoissa. Jos melutaso 

ylittää asetetut raja-arvot tai laitoksen melu aiheuttaa muusta syystä 

viihtyisyyshaittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin 

asian selvittämiseksi ja haitan poistamiseksi. Hämeen ELY-keskus suosittelee, 

että meluselvitys merkitään meluntorjunnan tietojärjestelmään. 

Kemikaalien käsittely ja varastointi 

Laitoksella käytetään tölkkien pesuun mm. 50 % rikkihappoliuosta ja 

muita pesuaineita, jotka sisältävät ainakin seuraavia ympäristölle haitallisia 

aineita: rikkihappoa, fluorivetyhappoa, fluorizirkoniumhappoa, ortofosfaatteja 

ja kromioksidia. Lupahakemuksessa ei ole esitetty tölkkien 

pesuaineiden käyttömääriä, varastointimääriä eikä kuvausta siitä, millaisissa 

tiloissa tai säiliöissä pesuun käytettävät aineet varastoidaan. 

Ympäristöluvassa tulee antaa riittävät määräykset kemikaalien varastoinnista 

ja käsittelystä. Ympäristölle haitallisia aineita ei onnettomuustilanteessakaan 

saa joutua maaperään, pinta- tai pohjavesiin. 

Jätteet 

Lupahakemuksessa ei ole kuvausta ongelmajätteiden tai tavanomaisten 

jätteiden varastointia varten rakennettavasta tilasta eikä siitä miten 

usein tai mihin jätteet toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Erityisesti ongelmajätteiden 

ja jätevesilietteen varastoinnista on annettava riittävät 

määräykset maaperän suojelemiseksi, ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi 

ja hajuhaittojen torjumiseksi. Lisäksi tulee edellyttää, että 

jätteen vastaanottajalla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä ja että jät- 

18

teen kuljettajat ovat rekisteröityneet ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. 

Jätevesilietteen vastaanottopaikka tulee selvittää ennen luvan 

myöntämistä. 

Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain valvontaviranomaiselle 

laitoksella muodostuneiden ja varastoitujen jätejakeiden määrä ja laatu 

sekä tiedot jätteiden hyötykäyttöön, käsittelyyn tai kaatopaikalle toimittamisesta. 

Ympäristöluvassa on annettava määräykset jätetietojen kirjanpidosta 

ja raportoinnista. Vaihtoehtoisesti kirjanpito ja raportointi voidaan 

kuvata viranomaisen hyväksymässä päästöjen tarkkailuohjelmassa. 

Lupahakemuksessa on todettu, että alumiinijäte viedään jatkokäsittelyyn 

Suomen rajojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää 

Suomen ympäristökeskukselta, edellyttääkö jätteen vienti ilmoitusta 

SYKE:lle tai SYKE:n vientilupaa. 

Päästöt ilmaan 

Ympäristölupahakemuksessa on esitetty ilmaan johdettavien VOCpäästöjen 

tarkkailuohjelma, jonka mukaan jälkipolttimen tulo- ja poistokaasuvirrasta 

mitattaisiin VOC-päästöt kertanäytteenotolla ensimmäisenä 

tuotantovuonna ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein. 

Ympäristöluvassa tulee asettaa raja-arvo sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset 

ilmaan johdettaville VOC-päästöille. Hämeen ELY-keskus 

katsoo, että ainakin laitoksen toiminnan alkuvuosina VOC-päästöt tulisi 

mitata vuosittain. VOC-päästöjen mittaamisesta on annettava riittävän 

tarkat määräykset siten, että eri vuosina toteutettavat mittaukset eivät 

tarvitse valvontaviranomaisen erillistä hyväksymispäätöstä. 

Ympäristöriskianalyysin kohdassa 3.5 on mainittu, että käyttöhäiriö 

hiukkassuodattimessa keskeyttää laitoksen toiminnan automaattisesti. 

Lupahakemuksesta ei löydy kuvausta tai muuta mainintaa hiukkassuodattimesta. 

Luvan hakijan tulee kuvata hiukkassuodattimen tarve, 

toimintaperiaate ja prosessin osa, jossa suodatin sijaitsee. Ympäristöluvassa 

tulee tarvittaessa asettaa hiukkaspäästöille raja-arvot ja tarkkailuvelvoite. 

Ympäristöriskit ja toiminta poikkeuksellisessa tilanteessa 

Lupahakemuksen liitteenä on ympäristöriskianalyysi. Riskianalyysi ja 

suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien ehkäisemiseksi tulee 

päivittää toiminnan käynnistyttyä ja pitää ajantasaisena. Toiminnanharjoittajan 

tulee ilmoittaa valvovalle viranomaiselle poikkeuksellisista tilanteista 

ja onnettomuuksista, joista aiheutuu poikkeuksellisen suuria päästöjä, 

hajua, melua tai muuta ympäristöhaittaa. Toiminnanharjoittajan on 

laadittava ja ylläpidettävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistoa ilmoitusmenettelystä. 

19

Ympäristönsuojeluvastaava 

Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että laitoksella on nimetty ympäristönsuojeluvastaava 

ja hänelle sijainen. Mikäli yhteyshenkilön tiedot 

muuttuvat, tulee muutoksesta ilmoittaa Hämeen ELY-keskukselle. 

Raportointi 

Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain Hämeen ELYkeskukselle 

sähköisesti TYVI-palvelun kautta tiedot tuotannosta, veden 

otosta, päästöistä jätevedenpuhdistamolle, energian käytöstä, polttoaineista, 

päästöistä ilmaan, kemikaaleista ja jätteistä. 

YSL 101 §:n mukainen toiminnan aloittaminen 

Hämeen ELY-keskus ei näe estettä toiminnan aloittamiselle YSL 101 

§:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta ympäristölupamääräyksiä 

noudattaen, jos meluselvityksen perusteella ei ilmene estettä toiminnan 

käynnistämiselle ja jätevesilietteen sijoittamiselle löydetään ratkaisu. 

Lupahakemuksessa esitetään YSL 101 §:n mukaisen vakuuden suuruudeksi 

5000 € ympäristön saattamiseksi ennalleen. Summa kattaa jäteveden 

varasäiliön (18 m3) tyhjentämisestä, vesien käsittelemisestä ja 

analysoinnista sekä jäteveden puhdistamon lietteen tai muiden pienten 

jätemäärien kuljettamisesta ja käsittelemisestä aiheutuvat kustannukset. 

Hämeen ELY-keskus ei pysty arvioimaan, onko vakuuden suuruus riittävä, 

sillä laitoksella välivarastoitavien jätejakeiden määriä ei ole arvioitu. 

Mahdollisesti myös jäteveden varasäiliön kokoa on syytä kasvattaa. 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 

-vastuualue 12.10.2011: 

Hakemuksen mukaan lähin asutus sijaitsee 1,2 km päässä laitoksesta. 

Liitteinä olevien karttojen perusteella lähin asutus sijaitsee kuitenkin n. 

600 metrin päässä. Hakemuksessa todetaan, että Can-Pack UK on 

tehnyt vastaavasta tehtaasta meluselvityksen, jonka mukaan yöaikaan 

tehdyssä mittauksessa keskimääräinen äänitaso oli 50 dB(A) n. 500 

metrin päässä tehtaasta. Aluehallintovirasto toteaakin, että Hämeenlinnan 

alumiinitölkkitehtaan melutaso tulee varmentaa mittauksin toiminnan 

käynnistyttyä täyteen volyymiinsä ja varautua tarvittaessa lisäeristämään 

melua aiheuttavat lähteet siten, että melun ohjearvot eivät ylity 

lähimmissä häiriintyvissä kohteissa missään olosuhteissa. 

Laitoksen piha-alueen hulevesiä johtaessa tulee varmistua siitä, että lähiympäristössä 

ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja, ja ottaa nämä 

huomioon laitosalueen pintavesien käsittelyssä ja johtamisessa. Toiminta 

ei saa aiheuttaa riskiä talousvesikäytössä olevien kaivojen veden 

laadulle tai antoisuudelle. 

20

Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto, rakennusvalvonta 

ja ympäristöyksikkö 11.11.2011: 

Can-Pack S.A.:n Hämeenlinnan juomatölkkitehdas sijaitsee Hattelmalan 

kaupunginosassa, Moreenin lakialueelle tehdyllä asemakaavamuutos 

alueella. Asemakaava noudattelee yleiskaavaa. Viereisen Itäportintien 

länsipuolelle on laadittu juuri lautakuntakäsittelyssä oleva pienempi teollisuustonttien 

asemakaava. Alueelle vuonna 2008 tehtyä kehittämissuunnitelmaa 

päivitetään parhaillaan ja uusi osayleiskaavaehdotus on 

valmisteilla ja tullee luottamuselinten käsittelyyn ensi vuoden puolella. 

Uusi maakuntakaavaluonnos vastaa tilannetta alueella. 

Hakemuksessa on lueteltu tällä hetkellä olemassa olevia lähimpiä häiriintyviä 

kohteita mm. melu- ja ilmapäästöjen osalta. Koska tehdas on 

ensimmäisiä alueelle tulevia toimijoita, tulee ympäristöluvassa huomioida 

myös muut alueelle asemakaavan mukaan jatkossa sijoittuvat toiminnot. 

Lähin asutus sijaitsee noin 700 metrin päässä. 

Yleiseen viemäriverkostoon johdettavien jätevesien osalta on tärkeää 

täyttää vesiyhtiön asettamat raja-arvot ja kuormituspitoisuudet sekä 

seurata muodostuvan jäteveden laatua. Häiriötilanteiden osalta tulee 

tehtaalla olla selkeä suunnitelma lisävahinkojen estämiseksi kuten esim. 

verkoston sulkeminen sekä jäte- että sadevesiverkoston osalta. 

Puhdistuslaitteiden läpi johdettavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, 

savukaasujen sekä hiukkaspäästöjen osalta tulee varmistaa riittävä sekoittuminen 

ennen niiden vaikutusta lähiympäristön ihmisiin ja luontoon. 

Hajapäästöt ja hallitsemattomat liuotinainepäästöt tulee minimoida. 

Häiriö- ja onnettomuustilanteista tulee tehdä ilmoitus myös kunnan ympäristöviranomaiselle. 

Yrityksen tulee osallistua Hämeenlinnan kaupungin järjestämään ilmanlaadun 

jatkuvatoimisen mittausaseman käyttökustannuksiin muiden ympäristölupavelvollisten 

yritysten tavoin päästöjen suhteessa. 

Hulevedet 

Hulevesistä on hakemuksessa yksi kappale ja siihen liittyvä kaavio. 

Can-Packin tehdaskiinteistön katoilta (14 540 m2) ja päällystetyiltä alueilta 

(11 680 m2) kertyy merkittävä määrä hulevesiä, joten Hämeenlinnan 

kaupungin hulevesistrategian keskeiset tavoitteet, hulevesien määrän 

vähentäminen, hulevesien vesistöihin aiheuttaman kuormitusvaikutuksen 

vähentäminen ja kaupunkitulvien ehkäisy ja hallinta tulee huomioida 

kiinteistön rakentumisessa ja toiminnassa. Rakennettava alue sijoittuu 

lähelle Painokankaan lakea ja hulevedet valuvat pääasiassa etelään. 

Alueelle valmisteltavaan yleiskaavaan on liittynyt Moreenin alueen 

hulevesiselvitys (2010), jossa on tarkastelut hulevesien hallintaa laajemmasta 

näkökulmasta. 

21

Asemakaava edellyttää läpäisemättömiltä alueilta tulevien hulevesien 

viivyttämistä kiinteistöllä kuutiometreinä (1 m 3 ) kutakin 100 päällystettyä 

m 2 kohti ja viivytysrakenteiden tyhjenemisajan (12 t). Läpäisemätöntä 

pintaa on 26 220 m 2 eli viivytystilavuutta tarvitaan minimissään 

262,2 m 3 , joka täyttyy suunnitelman mukaisesti rakentuvan 270 m 3 altaan 

osalta. Altaan viipymäaikaa ei ole suunnitelmissa ilmoitettu, mutta 

sen siis tulee olla vähintään 12 tuntia. 

Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää esim. käyttämällä pysäköintialueella 

tietynlaista asfalttia, rakokiveyksiä ja istutuskaistoja ja 

rakennuksissa virherkattoja tulvahuippujen tasaamiseksi. Hämeenlinnan 

kaupungin hulevesistrategian mukaan hulevesiin joutuvia ympäristölle 

haitallisia aineita vähennetään puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin 

ja syntymekanismeihin, ja tarvittaessa haitallisia aineita sisältävät hulevedet 

puhdistetaan. Hulevesien käsittelyyn on esitetty hiekanerotussadevesikaivoja. 

Koska alueen liikenne on varsin runsasta, on asianmukaista 

varautua myös öljy- ja kemikaalivuotoon. Öljyonnettomuuteen varautumiseksi 

viipymäaltaaseen tulee suunnitella rakenne, jonka avulla 

on mahdollista kerätä talteen karannut öljy. Osa hulevesistä johdetaan 

kahden sadevesikaivon läpi pohjoispuolella kulkevaan ojaan. Näiden 

sadevesikaivojen osalta tulisi ympäristöluvassa edellyttää öljynerotuksen 

toteuttamista. Ehkä voidaan harkita Bypass-järjestelmää hyödyntäen 

(95 % sademäärästä käsitellään erotinjärjestelmällä, ja vain rankkasadetilanteessa 

huippuvirtaamaa ohjataan järjestelmän ohi). Suurin osa 

haitta-aineista kulkeutuu sadetapahtuman alussa. Sadevesien erotusjärjestelmän 

toimivuutta tulee selvittää sen rakennuttua valvontanäytteenottoon 

pohjautuen ja tarvittaessa parantaa sitä. 

Ympäristölupahakemusmateriaalista poiketen rakennuslupaan liittyvissä 

papereissa Can-Packin toimeksiannosta toimivat Lemminkäinen ja edelleen 

aliurakoitsija Geo-Ykkönen Oy ovat esittäneet sadevesiviemäröintisuunnitelman, 

pintavesisuunnitelman ja viipymäaltaan leikkauspiirustukset, 

joista ilmenee mm. lietteen- ja öljynerottimien sijoittaminen ennen 

viipymäallasta, mikä on hyvä. Viipymäaltaan syvyys on leikkauspiirustuksen 

mukaan 3,38 m. Kuvista ilmenee myös se, että hulevedet joudutaan 

pumppaamaan maan pinnalle tontin ulkopuolella, mikä ratkaisuna 

ei ole optimaalinen, mutta tähän lienee jouduttu erinäisistä syistä. 

Jätteet 

Hakemuksessa on esitetty jätejakeet jätekoodeittain ja syntypaikoittain. 

Jätteiden määrät on arvioitu Puolan Brzeskon tehtailla syntyvien jätteiden 

perusteella. 

Jätteet lajitellaan syntypaikalla jäteastioihin ja välivarastoidaan tehdasalueella 

sitä varten rakennetussa varastossa. Jätteet noudetaan ulkopuolisen 

yrityksen toimesta eikä niitä hyödynnetä omissa prosesseissa. 

Jätteiden määrästä ja toimittamisesta hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi 

tulee raportoida vuosiraportissa tarkemmin. Toiminnanharjoittajan tulee 

olla riittävän hyvin selvillä tuotannossaan ja tuotteestaan syntyvästä 

22

jätteestä ja pyrkiä kehittämään tuotettaan siten, että jätteen määrä ja 

haitallisuus vähenee. 

Ympäristöterveydenhuolto 

Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristöyksiköllä ei ole 

huomautettavaa terveydensuojeluviranomaisena ympäristölupahakemukseen. 

Elintarvikevalvontaviranomaisena Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta 

ja ympäristöyksikkö toteaa seuraavaa: 

Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita 

(eli kontaktimateriaaleja) markkinoille saattaville toimijoille on 1.9.2010 

voimaan tulleella elintarvikelain (23/2006) muutoksella säädetty velvollisuus 

ilmoittaa toimipaikastaan ja toiminnastaan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. 

Tuotteiden valmistajalla on oltava omavalvontajärjestelmä tuotteiden 

vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi. Toimijan on pystyttävä omavalvontadokumentaation 

perusteella osoittamaan markkinoimiensa tuotteiden 

vaatimustenmukaisuus. 

HS-Veden lausunto 12.9.2011: 

Can-Pack S.A. ja HS-Vesi ovat allekirjoittaneet käyttö- ja liittymissopimuksen 

sekä niitä tarkentavan teollisuusjätevesien johtamissopimuksen 

koskien kyseessä olevan yrityksen toimintaa. Teollisuusjätevesien johtamissopimus 

liitteineen on lausunnon liitteenä. Teollisuusjätevesien 

johtamissopimuksessa määritetään mm. viemäriverkkoon johdettavan 

jäteveden määrä- ja laatuvaatimukset. 

Lisäksi sopimuksen liitteenä on tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti liittyjä 

velvoitetaan tarkkailemaan jätevesiviemäriin johtamansa jäteveden 

laatua. Tarkkailuohjelmassa liittyjältä edellytetään aluksi tiiviimpää laaduntarkkailua 

ja mikäli laadussa ei ole havaittavissa ongelmia voidaan 

sitä ohjelman mukaisesti alun jälkeen väljentää (sopimuksen liite 3). 

Tarkkailuohjelmassa sovitaan myös julkisen valvonnan alaisen ulkopuolisen 

akkreditoidun laboratorion käyttämisestä näiden näytteiden analysoinnissa, 

joten tämän tarkkailuohjelman sisältö on lisättävä ympäristölupahakemuksen 

liitteessä 25 B esitettyyn tarkkailuun. 

Can-Pack S.A.:n jätevesien käsittelystä syntyvän lietteen hävittämisestä 

ei lupahakemuksessa ole mainintaa ja HS-Vesi muistuttaa, ettei näitä 

lietteitä saa johtaa viemäriverkkoon tai HS-Veden puhdistamolle. 

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto 13.10.2011: 

Riskikartoitus ja onnettomuuksiin varautuminen 

Hakemukseen on liitetty ympäristöriskianalyysi sekä riskien arviointi. 

Niissä on selvitetty, millaisia rakenteellisia ja käyttöön liittyviä keinoja 

23

toiminnanharjoittajalla on torjua onnettomuuksia ja ei-toivottuja tapahtumia. 

Esitettyjen keinojen lisäksi seuraaviin asioihin tulee kiinnittää 

huomiota: 

- palo- ja pelastussuunnitelman tulee sisältää Pelastuslain (379/2011) 

15 §:ssä mainitut pelastussuunnitelmalta edellytetyt asiat. 

- lakat ja maalit tulee varastoida siten, että mahdolliset vuodot voidaan 

kerätä talteen (varaston allastus tms.) sekä mahdollisia vuotoja 

varten hankkia riittävästi imeytysainetta. 

- 

Pelastustoiminnan onnistumismahdollisuudet 

Toiminnassa syntyvät jätevedet esikäsitellään omassa jäteveden puhdistamossa 

ja hulevedet ohjataan viivytysaltaan kautta eteenpäin. Pelastustoiminnan 

onnistumisen turvaamiseksi näiden järjestelmien osalta 

tulee huomioida myös mahdolliset haitallisia aineita sisältävät sammutusvedet 

sekä niiden osalta ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin myös ympäristölle 

aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi (esim. sammutusjätevesien 

mahdollisen keräilyn järjestäminen, Kemikaaliturvallisuuslaki 

390/2005, 10 §). Lisäksi on suositeltavaa, että viemärin sulkukaivojen 

kannet maalataan keltaisella tunnusvärillä niiden havaittavuuden parantamiseksi 

PelL 379/2011, 9 §, vrt. standardi SFS 3352 kohta 14.1). 

Prosessissa käytetään energialähteenä maakaasua. Vaikka se onkin tiheydeltään 

ilmaa kevyempää, mahdollisia kaasuvuototilanteita varten 

alueelle tulee järjestää tuulen suuntaa osoittava järjestelmä, esimerkiksi 

tuulipussi, PelL 379/2011, 9 §). 

Muita havaintoja 

Riskinarvioinnin kohdassa "Tulipalo päärakennuksessa" on yhdeksi varotoimenpiteeksi 

määritelty automaattinen sammutuslaitos. Viittaus ei 

ole relevantti, sillä kohteen suojaustasoksi on rakennusluvassa määritelty 

suojaustaso 2 (automaattinen paloilmoitin). 

Hakijan kuuleminen ja vastine 

Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 18.11.2011. Annetut 

lausunnot on toimitettu sähköisinä niiden saavuttua viranomaiselle. Hakija 

on toimittanut aluehallintovirastolle 18.11.2011 sähköpostilla seuraavan 

vastineen. 

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 

Jätevedet 

Lausunnossa todetaan: ”Ennen luvan myöntämistä on selvitettävä, miten 

mahdollisessa poikkeuksellisessa tilanteessa toimitaan sen jälkeen, 

kun varasäiliö on täynnä.” Tähän esitämme seuraavaa: Lupahakemuksen 

jättämisen jälkeen vedenkäsittelyprosessia on päivitetty, jolloin varasäiliön 

kokoa on suurennettu 18 m 3 :stä 28 m 3 :iin. Tällöin säiliön koko 

riittää yli kolmen tunnin tuotannolle. Tölkkien pesu 9 m 3 /h. Talousjätevettä 

ei johdeta jv-laitoksen kautta. Ioninvaihtimen pesua ei tehdä mahdollisessa 

jv-laitoksen häiriötilanteessa. Hakemuksen liitteen 14 mukai- 

24

sessa riskitarkastelussa on esitetty puutteellisesti toimenpiteet häiriötapauksessa. 

Täydennyksenä tähän esitämme, että varasäiliön täyttyessä 

tuotantoprosessi pysäytetään. Lausunnossa todetaan: ”Vedenkierrätysyksikön 

toteuttamista tulee kiirehtiä ja ympäristöluvassa tulee asettaa 

aikataulu vedenkierrätysyksikön toteuttamiselle.” Tulemme toteuttamaan 

vedenkierrätyksen, kun se on teknis-taloudellisesti kannattavaa. 

Melu 

Lausunnossa todetaan: ”Ennen luvan myöntämistä laitoksen melutaso 

tulee selvittää laskennallisesti ohjelmalla, joka perustuu yhteispohjoismaisen 

laskentamalliin.” Lausunnossa on todettu asuinalueen sijaitsevan 

500 m:n etäisyydellä tehtaasta. Hakemuksessamme on etäisyydeksi 

mainittu virheellisesti tuo 1,2 km. Oman tarkistuksemme mukaan tämä 

etäisyys on todellisuudessa yli 800 m. Tulemme tekemään melumittaukset 

ennen tehtaan tuotannon käynnistämistä sekä tuotannon ollessa 

täydessä käytössä kuten Etelä-Suomen AVI:n asiaa käsittelevässä 

lausunnossa todetaan. Mittaukset tullaan ulottamaan myös läheiselle 

asuntoalueelle saakka. Tulemme teettämään vaatimuksen mukaisen 

laskennallisen meluselvityksen, mikäli sen teettämiselle on perusteltu 

tarve. Oman käsityksemme mukaan ko. laskelmalle ei ole tällä hetkellä 

perusteltua tarvetta, sillä Englannin tehtaalla suoritettujen mittausten 

mukaan 500 m:n etäisyydellä tehtaasta melutaso on n. 50dB. Tässä tapauksessa 

etäisyys asutukseen on yli 800 m (50 % pidempi kuin vertailukohteessa). 

Lisäksi on otettava huomioon, että ko. asutusalue rajoittuu 

moottoritiehen, VT 3 (etäisyys tehdasta lähinnä olevaan pisteeseen 

n. 250 m moottoritiestä). Lisäksi on huomattava, että Moreenin alueella 

sijaitsee lukuisia logistiikkatoimijoita, jotka käyttävät Orsitietä liikenneväylänään, 

etäisyys asutusalueelta tälle tielle on alle 200 m. 

Jätteet 

Lausunnossa todetaan: ”Jätevesilietteen vastaanottopaikka tulee selvittää 

ennen luvan myöntämistä.” Vastineenamme tähän esitämme, että 

vastaanottosopimuksen puuttuminen ei estä luvan myöntämistä, vaan 

tämä tulee lupaan ehtona toiminnan aloittamiselle. Perusteluina tälle on 

se, ettei kyseinen liete ole ongelmajätettä. Täydennyksenä lupahakemuksen 

aineistoon toteamme, että liete kerätään talteen eikä sitä lasketa 

viemäriverkostoon. Lietteen arvioitu (perustuu usean tehtaamme todellisiin 

määriin) määrä on 100 tn/70 m 3 vuodessa. Liete sisältää pääasiassa 

(98%) alumiinia (Al) ja alumiinihydroksidia (Al(OH)3). Ko. liete 

toimitetaan muilla tehtaillamme kierrätyksen kautta rakennusaineeksi, 

maanparannusaineeksi sekä joissakin tapauksissa kaatopaikalle. 

Lausunnossa todetaan: ”Lupahakemuksessa on todettu, että alumiinijäte 

viedään jatkokäsittelyyn Suomen rajojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan 

tulee selvittää Suomen ympäristökeskukselta, edellyttääkö jätteen 

vienti ilmoitusta SYKE:lle tai SYKE:n vientilupaa.” Korostamme, 

ettei tuotannosta jäävä alumiini ole jätettä, vaan tuotannosta jäävä alumiini 

toimitetaan takaisin valmistajalle raaka-aineeksi, joka kierrätetään 

sulatuksen kautta uudelleen käyttöön. Tulemme hankkimaan tarvittavat 

luvat tuotannosta jäävän alumiinin toimittamisesta uusiokäyttöön. 

25

4. Päästöt ilmaan 

Lausunnossa todetaan: ”Lupahakemuksesta ei löydy kuvausta tai muuta 

mainintaa hiukkassuodattimesta. Luvan hakijan tulee kuvata hiukkassuodattimen 

tarve, toimintaperiaate ja prosessin osa, jossa suodatin sijaitsee.” 

Hakemuksen Liitteen 17B ”Inside Spray Baghouse” on riskianalyysin 

kohdan 3.3 mainitsema hiukkassuodatin, joka on juuri ennen hapetinta. 

Lisäksi maalauksen/päällyslakkauksen (Decorator) poistoilman 

esikäsittelyssä hiukkaset erotetaan sykloneilla (2 kpl). Sykloneista ilma 

johdetaan em. hiukkaserottimen läpi hapettimelle. Em. täydennykset on 

esitetty Liitteen 1.1. mukaisessa kaaviossa ja kuvissa. 

5. YSL 101 §:n mukainen toiminnan aloittaminen 

Lausunnossa todetaan: Hämeen ELY-keskus ei näe estettä toiminnan 

aloittamiselle YSL 101 §:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta ympäristölupamääräyksiä 

noudattaen, jos meluselvityksen perusteella ei 

ilmene estettä toiminnan käynnistämiselle ja jätevesilietteen sijoittamiselle 

löydetään ratkaisu. Kohdissa 1-3 mainituista lausunnon osissa todetaan, 

että asiat on esitettävä ennen luvan myöntämistä. Kuitenkin yo. 

kohdan mukaan em. asioiden selvittäminen on toiminnan aloittamisen 

ehtona. 

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto 

1. Riskikartoitus ja onnettomuuksiin varautuminen 

Lausunnossa todetaan: Lakat ja maalit (ympäristöriskianalyysi kohta 

3.11) tulee varastoida siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen 

(varaston allastus tms.) sekä mahdollisia vuototilanteita varten tulee 

hankkia riittävästi imeytysainetta. Asiaa käsiteltiin neuvottelussa 

4.11.2011, jossa oli mukana mm. lausunnon laatinut Raimo Niemi. Hänelle 

esiteltiin varastointiin liittyvät asiat. Hänellä ei ollut tällöin huomautettavaa 

ratkaisuun liittyvästä tekniikasta, kunhan ympäristöriskit 

saadaan torjutuksi. Lakat ja maalit varastoidaan materiaalivarastossa, 

tila 145, jossa on lattiassa suljetut Aco-kourut, jotka tyhjennetään tarvittaessa. 

2. Pelastustoiminnan onnistumismahdollisuudet 

Lausunnossa todetaan: Tulee huomioida myös mahdolliset haitallisia 

aineita sisältävät sammutusjätevedet sekä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin 

toimiin myös ympäristölle aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi (esim. 

sammutusjätevesien mahdollisen keräilyn järjestäminen). Tätä asiaa 

käsiteltiin Raimo Niemen kanssa pidetyssä neuvottelussa 4.11.2011. 

Tuotantohallin sammutusvedet keräytyvät siellä oleviin kanaaleihin (leveydet 

ja korkeudet 2-3 m, ja pituudet kymmeniä metrejä), siis tilavuudet 

riittävät sammutusvesille. Kyseiset kanaalit on vuorattu nesteiden 

kestävällä tiivistyksellä, joka estää kanaaleissa olevien nesteiden imeytymisen 

maaperään. Kanaaleihin kertyneet nesteet joko pumpataan jäteveden 

puhdistamolle (normaalissa käyttötilanteessa) tai jätetään 

pumppaamatta puhdistamolle ja pumpataan erikseen jätekuljetusautoon 

(esim. haitallisia aineita sisältävät sammutusvedet) edelleen käsittelyä 

varten. Alueen kaikki piha-alueen hulevedet johdetaan kiinteistön sade- 

26

vesijärjestelmään, joka varustettu öljyn-/hiilivetyjenerottimella. Tämän 

jälkeen hulevedet johdetaan pumppauksen avulla yleiseen sadevesiverkostoon. 

Öljynerottimen jälkeinen sulkuventtiili sulkemalla voidaan 

tarvittaessa estää esim. haitallisia aineita sisältävien sammutusvesien 

pääsy yleiseen sadevesiverkostoon. Kiinteistö varustetaan tuulensuuntaa 

osoittavalla järjestelmällä (esim. tuulipussilla). 

3. Muita havaintoja 

Lausunnossa todetaan: Yhdeksi varotoimeksi on määritelty automaattinen 

sammutuslaitos. Viittaus ei ole relevantti, sillä kohteen suojaustasoksi 

on rakennusluvassa määritelty suojaustaso 2 (automaattinen 

paloilmoitin). Lausunnon toteamus on oikea, sillä lupahakemuksessamme 

on virheellisesti varotoimenpiteeksi esitetty automaattinen 

sammutuslaitos, vaikka kyseessä on automaattinen paloilmoitin. 

HS-Veden lausunto 

1. Tarkkailuohjelma 

Lausunnossa todetaan: Sopimuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman 

sisältö on lisättävä ympäristölupahakemuksen liitteessä 25B esitettyyn 

tarkkailuun. Tarkkailuohjelma tai sen sisältö lisätään lupahakemuksen 

liitteeseen 25B. Tämän vastineen Liite 3.1. 

2. Lietteen käsittely 

Lausunnossa todetaan: Can-Pack S.A:n jätevesien käsittelyssä syntyvän 

lietteen hävittämisestä ei lupahakemuksessa ole mainintaa ja HS- 

Vesi muistuttaa, ettei näitä lietteitä saa johtaa viemäriverkkoon tai HS- 

Veden puhdistamolle. Täydennyksenä lupahakemuksen aineistoon toteamme, 

että liete kerätään talteen eikä sitä lasketa viemäriverkostoon. 

Tämä on ollut tarkoitus jo alkujaankin, mutta asia oli jäänyt mainitsematta 

lupahakemuksessa. 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto 

1. Melu 

Lausunnossa todetaan: Hakemuksen mukaan lähin asutus sijaitsee 

1,2 km päässä laitoksesta. Liitteinä olevien karttojen perusteella lähin 

asutus sijaitsee kuitenkin n. 600 metrin päässä. Lupahakemuksessamme 

on virheellisesti todettu asutuksen sijaitsevan 1,2 km:n etäisyydellä 

tehtaasta. Tarkistuksemme jälkeen oikea etäisyys asutusalueen reunalle 

(ei lähimpään asuinrakennukseen) on hieman yli 800 m. Tulemme tekemään 

melumittaukset ennen tehtaan tuotannon käynnistämistä sekä 

tuotannon ollessa täydessä käytössä. Mittaukset tullaan ulottamaan 

myös läheiselle asuntoalueelle saakka. 

2. Hulevedet 

Lausunnossa todetaan: Laitoksen piha-alueen hulevesiä johtaessa tulee 

varmistua siitä, että lähiympäristössä ei ole talousvesikäytössä olevia 

kaivoja, ja ottaa nämä huomioon laitos-alueen pintavesien käsittelyssä 

ja johtamisessa. Kaikki piha-alueen hulevedet johdetaan kiinteis- 

27

tön sadevesijärjestelmään, joka on varustettu öljyn-/hiilivetyjen erottimella. 

Tämän jälkeen hulevedet johdetaan pumppauksen avulla yleiseen 

sadevesiverkostoon. Öljyn-/hiilivetyjenerottimen ja pumppaamon 

väliin asennetaan sulkuventtiili, jolla voidaan tarvittaessa estää esim. 

haitallisia aineita sisältävien sammutusvesien pääsy yleiseen sadevesiverkostoon. 

Siis järjestelmä on täysin suljettu. Lisäksi pyydämme 

huomioimaan, että asuntoaluetta lähempänä on muitakin teollisuus- 

/liikekiinteistöjä. Tarvittaessa olemme valmiit myös kartoittamaan lausunnossa 

mainittujen talousvesikaivojen sijainnit. 

Vastineen liitteinä olivat prosessikaavio, johon on merkitty syklonit ja 

hiukkassuodatin, kuvat sykloneista ja hiukkassuodattimesta sekä HS- 

Veden laatima Can-Pack S.A.:n jätevesien tarkkailuohjelma. 

Muistutukset ja mielipiteet 

Hakemuksen johdosta ei aluehallintovirastoon tullut muistutuksia eikä 

esitetty mielipiteitä. 

Neuvottelut ja tarkastukset 

Hakemuksen johdosta on pidetty alustava neuvottelu 24.5.2011 sekä 

tehty laitoskäynti tehtaalla 25.1.2012. Neuvottelumuistio sekä tiedot tarkastuksesta 

on liitetty asiakirjoihin. 

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 

Lupamääräykset 

Yleiset määräykset 

Aluehallintovirasto on tarkastanut Can-Pack S.A Hämeenlinnan juomatölkkitehtaan 

toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen ja myöntää 

toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen 

mukaisesti sekä seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. 

1. Tehdas ja toiminta tehdasalueella tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että 

toiminnasta ei aiheudu maaperän, pintaveden, pohjaveden eikä ilman 

pilaantumista, pöly-, haju- tai meluhaittaa, roskaantumista eikä muutakaan 

haittaa ympäristölle tai terveydelle. 

2. Prosessilaitteet ja toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet 

on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on huollettava ja testattava 

säännöllisesti. Korjaus- ja tarkastustoimenpiteet on kirjattava niin, että 

dokumentit voidaan tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle. Tehdasalueelle 

on hankittava tuulipussi. 

3. Tehtaalla on oltava ympäristöasioista vastaava henkilö ja hänellä sijainen, 

ja heidän ajan tasalla olevat yhteystiedot on oltava Hämeen elin- 

28

keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin 

ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. 

4. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan 

taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sitä on hyödynnettävä 

kaikessa tehtaan toiminnassa niin, että päästöt ja tehtaan 

ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energian käyttö 

tehokasta. 

Päästöt ilmaan 

5. Päästöraja-arvo tehtaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden prosessipäästöille 

eli VOC-päästöille ulkoilmaan on 50 milligrammaa normaalikuutiometrissä 

laskettuna orgaanisena kokonaishiilenä eli 50 mg 

C/Nm 3 . 

6. Tölkkien pinnoitus- ja kuivausprosesseista vapautuvat VOC-pitoiset 

päästöt on käsiteltävä jälkipolttimessa. Jälkipolttimen toimintaa on seurattava 

jatkuvatoimisen lämpötila-, häkä(CO)- ja tilavuusvirtausmittauksen 

avulla. CO-mittaus on aloitettava vuoden 2013 alusta. Lisäksi savukaasujen 

jatkuvatoiminen typenoksidimittaus on toteutettava hakemuksen 

mukaisesti. Jälkipoltinyksikkö on varustettava häiriötilanteiden hälytysjärjestelmällä. 

Häiriötilanteissa, joissa jälkipolttimen VOC-päästöraja-arvo ylittyy tai 

hiukkaspäästöt kohoavat yli normaalin päästötason hiukkassuodattimen 

toimintavikojen vuoksi, on päästöt saatava normaalitilaan mahdollisimman 

pian tai tehtaan tuotanto on keskeytettävä. 

Tarkempi selvitys menettelytavoista jälkipoltinyksikön häiriötilanteissa 

on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 

tehtaan tuotantotoiminnan alettua. 

7. Tehtaan VOC-hajapäästöt tulee pitää mahdollisimman pienenä optimoimalla 

yleisilmanvaihtoa, parantamalla prosessilaitteistojen tiiviyttä, 

kiinnittämällä huomiota työtapoihin kuten kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn, 

varastosäiliöiden täyttöön sekä vahinko- ja häiriötilanteisiin. 

Kemikaalien käyttö, käsittely ja varastointi 

8. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haitta-vaikutuksista. 

Tuotannossa käytettäviksi kemikaaleiksi on valittava 

ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Syöpävaaraa 

aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisiksi 

luokiteltuja aineita (R45, R46, R49, R60 ja R61) ei saa ottaa käyttöön. 

Aineet, joiden epäillään aiheuttavan syöpävaaraa (R40), on korvattava 

mahdollisuuksien mukaan vähemmän haitallisilla aineilla. 

9. Kemikaalien varastotilat on suunniteltava niin, ettei vuototilanteissa kemikaaleja 

pääse leviämään varastotilojen ulkopuolelle. Varastotilojen 

29

lattiapintojen ja -saumausten tulee kestää siellä varastoitavia kemikaaleja. 

Kemikaalien varastotiloissa ei saa olla lattiakaivoja, joista on suora 

yhteys viemäriin. 

10. Piha-alueilla, joilla puretaan tai lastataan kemikaaleja tai kemikaalipitoisia 

jätteitä, pinnoitteiden kuntoa ja tiiviyttä tulee valvoa ja havaittujen 

halkeamien ja vioittuneiden alueiden korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä 

viipymättä. Mahdolliset alueella tapahtuvat kemikaalivuodot on pystyttävä 

keräämään välittömästi talteen ja alueen sadevesikaivot on voitava 

tarvittaessa sulkea tai peittää. Kemikaalien purkaus- ja lastaus on 

tapahduttava valvotusti. 

11. Kemikaalit on varastoida kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja 

asianmukaisesti merkityssä astiassa. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä 

on otettava huomioon aineiden ominaisuudet niin, etteivät yhteen 

sopimattomat aineet pääse vuotoja onnettomuustilanteissa reagoimaan 

keskenään. Varastoinnissa on otettava huomioon palo- ja pelastuslaitoksen 

ohjeet ja määräykset. 

12. Kaikista käytössä olevista kemikaaleista on oltava voimassa olevat 

käyttöturvallisuustiedotteet käyttäjien saatavilla ja ne on tarvittaessa esitettävä 

valvontaviranomaisille. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella 

ja Hämeenlinnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilla 

on oltava käytössään päivitetty luettelo kaikista tehtaalla käytettävistä 

luokitelluista kemikaaleista, josta selviävät kemikaalien varoitus- 

ja vaaralausekkeet, käyttötarkoitus, vuosikulutus sekä suurin varasto. 

Päästöt vesistöön ja viemäriin 

13. Tehtaalta jätevesiviemäriin johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa haittaa 

tai vaaraa viemäriverkostolle tai verkoston varrella oleville kiinteistöille, 

pumppaamoille eikä jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä vaikeuttaa 

puhdistamon jätevesilietteen jatkokäsittelyä. 

Jätevesiviemäriin johdettavat prosessivedet tulee esikäsitellä ennen 

viemäriin johtamista niin, että ne täyttävät viemärilaitoksen asettamat 

vaatimukset. Viemäriin johdettavan esikäsitellyn jäteveden haihtuvien 

orgaanisten yhdisteiden pitoisuus tehtaalta lähtevässä vedessä saa olla 

korkeintaan 3 mg/l. Viemärilaitokselle on välittömästi ilmoitettava merkittävistä 

poikkeustilanteista ja pyrittävä sopimaan toimintatavoista, miten 

menetellään, mikäli jätevesi on laadultaan tai määrältään normaalista 

poikkeavaa. Viemäri tulee voida tarvittaessa sulkea ja jätevesien pääsy 

kunnalliseen viemäriin estää. 

14. Prosessijätevesien varasäiliö on mitoitettava vähintään 28 m 3 :n suuruiseksi 

niin, että häiriötilanteissa kaikki käsittelemättömät jätevedet pystytään 

keräämään talteen. Riskienhallintasuunnitelmaa tulee tältä osin 

täydentää niin, että siitä selviävät jätevesien käsittelyn toimintaohjeet ja 

esitetyn säiliötilavuuden riittävyys tilanteissa, joissa jätevesien johtami- 

30

nen viemäriverkostoon joudutaan sulkemaan. Täydennykset tulee toimittaa 

Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan 

kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ensimmäisen vuosiraportoinnin 

yhteydessä. 

15. Tehtaalta ja tahdasalueelta kertyvien jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa 

valtioneuvoston asetusta (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista 

ja haitallisista aineista. Asetuksen liitteessä A mainittuja aineita sisältäviä 

vesiä ei tule päästää viemäriin. Mikäli tällaisia aineita on tehtaalla 

käytössä, toiminnanharjoittajan on ennen tuotantotoiminnan käynnistymistä 

toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 

ja Hämeenlinnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille tiedot 

tällaisista aineista ja niiden käyttömääristä. 

16. Hulevedet asfaltoiduilta piha-alueilta tulee johtaa hallitusti tasausaltaalle 

niin, että tarvittaessa yksittäiset sadevesikaivot voidaan sulkea tai peittää. 

Tasausaltaan jälkeen vedet tulee käsitellä öljynerotusjärjestelmällä 

ja tasausaltaan ja öljynerotuksen jälkeen oleva sadevesikaivo tulee varustaa 

sulkuventtiilillä ja tarkastuskaivolla, josta on mahdollisuus tarvittaessa 

ottaa valvontanäytteitä. 

Jätteiden käsittely 

Kaikki kiinteistöllä olevat sadevesi-, tarkastus- ja öljynerotuskaivot sekä 

tasausallas on puhdistettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein sinne 

kertyneistä lietteistä ja öljystä. Toimenpiteet on kirjattava huoltokirjanpitoon. 

Kirjanpito on pystyttävä pyydettäessä esittämään valvontaviranomaisille. 

Kaivoista ja tasausaltaasta kertyvät puhdistusjätteet on toimitettava 

jätteen laadun edellyttämään asianmukaiseen käsittelyyn. Tyhjennykset 

ja käsittelyn saavat suorittaa vain ko. toimintaan luvan saaneet 

yritykset. Jätteen kuljettajien tulee olla rekisteröityjä ympäristönsuojelun 

tietojärjestelmään. 

17. Tehtaan jätehuolto on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jätettä syntyy 

mahdollisimman vähän ja kaikki hyödyntämiskelpoinen jäte pystytään 

toimittamaan ensisijaisesti uudelleenkäyttöön ja toissijaisesti materiaalina 

kierrätykseen, kierrätykseen kelpaamaton jäte muuhun hyötykäyttöön 

ja jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. 

Kierrätykseen, hyödynnettäväksi tai loppukäsittelyyn menevät jätteet 

saa toimittaa vain sellaisille vastaanottajille, joilla on lupa ko. jätteiden 

vastaanottoon ja käsittelyyn. Eri jätejakeille on oltava tehdasalueella 

asianmukaiset lajittelun mahdollistavat säilytystilat ja -astiat. 

18. Loppukäsittelyyn menevän jätteen määrä tulee minimoida. Kaatopaikoille 

saa toimittaa vain kaatopaikkaluokituksen mukaisia jätteitä ja jätteiden 

kaatopaikkakelpoisuus tavanomaista yhdyskuntajätettä lukuun ottamatta 

on kyettävä osoittamaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 

(861/97) mukaisesti. 

31

19. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä, 

niitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet 

on varastoitava lukitussa, katetussa tilassa, jossa on nesteenpitävä 

pohja ja allastukset tai kaadot suunniteltu niin, ettei vuototapauksissakaan 

nestemäisiä ongelmajätteitä pääse valumaan ympäristöön ja 

josta valumat saadaan korjattua talteen. 

20. Ongelmajätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa asianmukaisesti 

pakattuina, merkittyinä ja siirtoasiakirjattuina laitokseen, jonka ympäristöluvassa 

kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. 

Myrkyllisiä, haitallisia tai ympäristölle vaarallisia käyttämättömiä 

kemikaaleja ei saa hävittää viemäröimällä. 

21. Kemikaalien kuljetus- ja säilytysastiat ja pakkaukset tulee käsitellä määräyksen 

17 mukaisesti. Mikäli astiat sisältävät haitallisia aineita, tulee ne 

toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle käsittelijälle. Käytetyt, jäämiä 

sisältävät kemikaaliastiat tulee säilyttää suljettuina sisätiloissa tai hyvin 

suojattuna pinnoitetulla alueella. 

22. Jätevesien esikäsittelystä kertyvä liete on käsiteltävä ja varastoitava 

niin, ettei lietteestä aiheudu hajuhaittaa eikä valumia ympäristöön. Lietteestä 

erottuva vesi on ohjattava jätevesien esikäsittelyyn. Lietesäiliö on 

puhdistettava ja tyhjennettävä säännöllisesti ja tyhjennykset on kirjattava 

huoltokirjanpitoon. Lietteen hyötykäyttöselvitys ja käsittelytiedot on 

ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan 

ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen ensimmäistä 

tyhjennyskertaa. 

Melu 

23. Tehtaan toiminta on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei toiminnan 

aiheuttama melutaso ylitä eniten melulle altistuvien asumiseen käytettävien 

kohteiden piha-alueilla päivällä (klo 7.00 – 22.00) melun 

A-painotettua ekvivalenttitasoa LAeq 55 dB eikä yöllä (klo 22.00 – 7.00) 

ekvivalenttitasoa LAeq 45 dB. 

Ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan vakiinnuttua tulee toiminnanharjoittajan 

mittauksin ja/tai asianmukaisin laskennallisten melumallinnusten 

avulla osoittaa, että asetetut meluohjearvot saavutetaan. 

Mittaussuunnitelma tulee toimittaa etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- 

ja ympäristökeskukselle tiedoksi. Mittaustulokset sekä yhteenveto 

tuloksista ja johtopäätökset ohjearvojen toteutumisesta on toimitettava 

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan 

kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle. 

24. Toiminnanharjoittajan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon 

meluntorjuntatoimenpiteet ja edistää pitkän aikavälin torjuntatoimia 

suunnitelmallisesti. Toiminnan laajentuessa ja prosesseja ja laitteita uudistettaessa 

on käytettävä melun suhteen parhaan käytettävissä olevan 

32

tekniikan mukaisia laitteita ja tavoitteena tulee olla, että melutaso ei lisäänny 

nykyisestään. 

Riskienhallinta, häiriö- ja onnettomuustilanteet 

25. Toiminnan ympäristö- ja terveysriskien tunnistaminen ja vaikutusten arviointi 

tulee sisältyä riskienhallintasuunnitelmaan. Ympäristön kannalta 

riskialttiit toiminnat tulee ohjeistaa, ennaltaehkäiseviä toimia kehittää ja 

henkilökunta kouluttaa toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. 

Riskienhallintasuunnitelmaan tulee myös sisällyttää yhteystiedot 

laitoksen käyttämistä sellaisista asiantuntijatahoista, joilla on riittävä 

osaaminen vahinkotilanteissa mahdollisesti esiin nousevien kemikaalien 

analysoinnista, näytteenotosta ja ympäristövaikutusten arvioinnista. 

26. Tehtaan palo- ja pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet onnettomuus- 

ja poikkeustilanteissa on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne 

ja ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristön- ja 

terveydensuojeluviranomaiselle. Toimintaohjeisiin tulee sisällyttää tiedottamiseen 

ja tiedonvälitykseen liittyvät järjestelyt vahinkotilanteessa. 

Suunnitelma ja ohjeet on pidettävä ajan tasalla ja päivitykset on saatettava 

em. viranomaisten tietoon. 

27. Vahinko- ja onnettomuustilanteita varten tehdasalueelle tulee riskikohteiden 

kuten kemikaalien käsittely- ja varastoalueiden läheisyyteen varata 

riittävästi sopivaa imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa. 

28. Sammutusvesien keräily on suunniteltava niin, ettei tulipalon sattuessa 

kemikaalipitoisia ja ympäristölle haitallisia vesiä pääse ympäristöön, pinta- 

ja pohjaveteen eikä viemäriin. Palo- ja pelastussuunnitelmaa on täydennettävä 

sammutusvesien käsittelysuunnitelmalla. Piha-alueen sadevesi- 

ja tarkkailukaivot on tarpeen mukaan pystyttävä sulkemaan tai 

peittämään onnettomuus- ja vuototapauksissa. Sulkuventtiileillä varustetut 

kaivot on merkittävä selvästi palo- ja pelastusviranomaisen ohjeiden 

mukaisesti. 

29. Onnettomuus- ja häiriötilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön 

ja joista voi aiheutua pilaantumista tai muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle 

ja terveydelle, tulee ilmoittaa välittömästi Hämeen elinkeino-, liikenne- 

ja ympäristökeskukselle, Hämeenlinnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle 

sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. 

Mikäli onnettomuus- tai häiriötilanteen seurauksena ympäristöön aiheutuu 

haitallisia päästöjä, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi 

vahingon edellyttämiin torjuntatoimiin sekä aloittaa tilanteen vaatimat 

tutkimukset ja selvitykset vahingon aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen 

selvittämiseksi ja vahingon laajuuden arvioimiseksi. Vahingon 

jälkeen tulee selvittää korjaavat toimenpiteet vastaavan vahingon toistumisen 

estämiseksi. 

33

Tarkkailu 

30. Toiminnan vakiinnuttua toiminnanharjoittajan on ensimmäisen toimintavuoden 

aikana ja sen jälkeen kerran vuodessa mitattava jälkipolttimen 

tulo- ja poistokaasuista VOC-pitoisuus yksiköissä VOC mg/nm 3 ja orgaaninen 

C mg/nm 3 sekä lisäksi poistokaasun lämpötila o C ja tilavuusvirtaus 

nm 3 /h käyttäen ulkopuolista pätevää mittaajaa. Mittausolosuhteiden 

tulee edustaa toiminnallisesti tavanomaista tuotantotilannetta. Mittauksen 

ajankohdasta ja toteuttamisesta on etukäteen ilmoitettava Hämeen 

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. 

Määräajoin tehtävään VOC-mittaukseen on sisällytettävä vähintään 

kolme mittauslukemaa yhden mittausjakson aikana. Päästöraja-arvoa 

katsotaan noudatetun, jos yhden mittausjakson aikana kaikkien lukemien 

keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa ja mikään tuntikeskiarvoista ei ylitä 

päästöraja-arvoa yli 1,5-kertaisesti. 

Jälkipolttimen savukaasujen hiukkaspitoisuus on mitattava toiminnan 

vakiinnuttua ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen kolmen 

vuoden välein ulkopuolisen pätevän mittaajan toimesta. 

31. Tehtaan on laadittava VOC-asetuksen (435/2001) liitteen 3 mukainen 

liuottimien hallintasuunnitelma tai sitä vastaava suunnitelma liuottimien 

käytöstä ja sen avulla esitettävä laskelma vuosittaisista hajapäästöistä. 

Suunnitelmassa on otettava huomioon mm. jätteen sisältämät liuottimet 

ja jätteen uudelleenkäytöstä aiheutuvat liuotinpäästöt. Hallintasuunnitelmassa 

on esitettävä selkeästi laskentakaavat ja laskentaperusteet. 

Hallintasuunnitelma on toimitettava Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle 

ensimmäisen vuosiraportoinnin yhteydessä ja sen 

jälkeen sitä on ylläpidettävä ja päivitettävä vuosittain. 

32. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava tarvittaessa Hämeenlinnan kaupungin 

ilmanlaadun yhteistarkkailuun erikseen laadittavan sopimuksen 

mukaisesti. 

33. Prosessijätevesien tarkkailu tulee toteuttaa HS-Veden kanssa tehdyn 

teollisuusjätevesisopimuksen tarkkailuohjelman mukaan (päätöksen sivu 

16). Tarkkailuun tulee sisällyttää myös haihtuvat orgaaniset liuottimet 

(VOC). Liuotinmääritys tehdään muista määrityksistä poiketen kertanäytteestä. 

Mikäli tehtaalla on käytössä aineita, jotka sisältävät valtioneuvoston 

asetuksen (1022/2006) liitteen A luetteloon kuuluvia kemikaaleja, 

on edellä olevien tarkkailtavien parametrien lisäksi tarkkailuun 

sisällytettävä em. luettelossa mainitut yksittäiset kemikaalit. 

Tulokset tulee ilmoittaa sekä pitoisuutena (mg/l) että mitatun virtaaman 

mukaan laskettuna kuormituksena g/d. Jätevesien tarkkailutulokset tulee 

toimittaa niiden valmistuttua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, 

Hämeenlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle 

sekä HS-Vedelle. Jos teollisuusjätevesisopimuksen 

34

mukaista tarkkailuohjelmaa muutetaan, muutoksista on ilmoitettava 

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 

34. Toiminnanharjoittajan on laadittava seuraavan vuosiraportoinnin yhteydessä 

tarkennettu käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma, joka perustuu 

hakemuksen ja päätösmääräysten mukaiseen tarkkailuun. Hämeen 

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarkentaa tai muuttaa 

tarkkailuohjelmaa saatujen tulosten perusteella edellyttäen, että muutokset 

eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja lupapäätöksen noudattamisen 

valvottavuutta. 

Tarkkailuun liittyvät mittaukset, näytteiden otto ja analysointi on suoritettava 

Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai niiden puutteessa 

ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen 

yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. 

Kirjanpito ja raportointi 

35. Tehtaan käytöstä ja valvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun 

kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, 

päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjaa. 

Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat 

tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen 

käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, 

tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, 

on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Kirjanpito on 

pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille 

36. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava 

toimintaa koskeva vuosiraportti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja 

ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

Raportointitiedot käsittävät ainakin seuraavat 

tiedot 

� tuotanto (kpl/a), toiminta-aika (h/a) 

� raaka-aineiden kulutus (t/a) 

� luokiteltujen kemikaalien päivitystiedot taulukkomuodossa 

� VnA:ssa (1022/2001) liitteessä A mainitut aineet 

� energian kulutus (GWh/a) 

� uunien ja jälkipolttimen käyttöajat (h/a), maakaasun kulutus (m 3 /a) 

kulutuskohteittain, jälkipolttimelle ohjatun liuotinpitoisen kaasun 

määrä (m 3 /h) ja VOC-pitoisuus (mg/m 3 ) ennen ja jälkeen polton, 

laskettu puhdistusteho (%) 

� liuottimien käytön hallintasuunnitelma ja arvio VOC-hajapäästöistä 

(t/a) 

� jatkuvatoimisiin mittauksiin perustuva arvio typenoksidien vuosipäästö 

(t/a) ja laskennallinen arvio hiukkaspäästöstä (t/a) sekä 

päästöjen vertailu esitettyihin päästötasoihin 

� veden kulutus (m 3 /a) 

35

� jätevesimäärä (m 3 /a), jätevesipäästöt (mg/l) ja vuosikuormitus 

(kg/a) 

� jätetiedot – määrät, käsittely, toimituspaikka, jätteiden kuljettajat, 

vuoden lopun jätevarastotiedot 

� jätevesilietteen käsittely/hyötykäyttö 

� listat häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden päästöistä 

� tehdyt ympäristöinvestoinnit 

� arvio lupamääräysten toteutumisesta 

Vuosiraportti tehdään sähköistä ympäristötietojen raportointijärjestelmää 

käyttäen. 

Syntyvät jätteet luokitellaan ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden ja 

ongelmajätteiden luettelosta antaman asetuksen mukaisesti (YmA 

1129/2001). 

Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää tulokset erikseen lupamääräyksissä 

velvoitetuista tai sovituista mittauksista ja selvityksistä. 

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 

37. Toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai 

lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, 

liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan 

on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 

ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 

38. Tehtaan toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan on huolehdittava 

seuraavista toimenpiteistä: 

� Kiinteistöllä olevat toiminnasta kertyneet normaalit prosessijätteet 

ja kaivoihin ja altaisiin kertyneet lietteet toimitetaan kolmen kuukauden 

kuluessa toiminnan lopettamisesta asianmukaiseen lupapäätöksen 

mukaiseen käsittelyyn. 

� Kiinteistöllä tehdään maaperän pilaantumista ja roskaantumista 

koskeva kuntotutkimus. 

� Laaditaan tarpeen mukaan tuotantotilojen ja laitteistojen purkusuunnitelma 

ja selvitys purkujätteen käsittelystä. 

RATKAISUN PERUSTELUT 

Tarkempi aikatauluarvio lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on mahdollisuuksien 

mukaan toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 

ennen tuotannon lopettamista. 

Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon 

ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä 

36

näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan 

ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot. 

Lähtökohtana luparatkaisussa on ollut lupahakemus ja valtioneuvoston 

asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa 

aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 

eli ns. VOC-asetus (435/2001). 

Toiminta, kun sitä harjoitetaan tämän mukaisesti, ei aiheuta ennalta arvioiden 

terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista 

tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden 

huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden 

vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei 

aiheuta myöskään sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan 

eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä. (YSL 41 §, 42 §) 

Toiminnan sijoittumiselle lupahakemuksen mukaiselle paikalle ei ole 

kaavallisia esteitä. 

Lupamääräysten perustelut 

Yleiset perustelut 

Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 

43 §:n mukaan toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla 

toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, 

pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys 

ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet 

toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen 

ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten on perustuttava 

parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettava huomioon 

tarpeen mukaan energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien 

ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. 

Juomatölkkitehdas on ensimmäinen Suomessa, sillä panimoteollisuuden 

tarvitsemat alumiiniset juomatölkit on tähän asti tuotu ulkomailta. 

Juomatölkkitehdas sijoittuu Hämeenlinnaan alueelle, joka on kaavoitettu 

teollisuusalueeksi ja jonka ympärille ollaan kaavamuutoksella lisäämässä 

teollisuustontteja. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä 

ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja ja suojeltuja kohteita. 

Tehdaskiinteistö sijaitsee metsäisellä alueella, josta lähimpiin asuinalueisiin 

on matkaa tehtaan 7.12.2011 toimittaman tarkennusmittauksen 

mukaan yli 800 metriä. Tehdas on toimittanut 22.12.2011 tehtaan aiheuttamasta 

melusta ympäristöön melumalliin perustuvan arvion, jonka 

mukaan melutaso lähimmällä Pinomäen asuntoalueella on noin 32 dB 

eli selvästi alle melutason ohjearvojen. 

Tehtaan merkittävimmät päästöt ovat tölkkien pintakäsittelyssä muodostuvat 

orgaanisia haihtuvia yhdisteitä sisältävät VOC-päästöt. Orgaanisia 

37

liuottimia käyttävän pintakäsittelyn toimialalta on valmistunut BATvertailuasiakirja 

parhaista käytettävissä olevista tekniikoista vuonna 

2007 ja vastaava kansallinen selvitys 2008. Tehtaan liuotinpäästöjen 

käsittely toteutetaan em. asiakirjojen mukaisesti parasta käytettävissä 

olevaa tekniikkaa hyödyntämällä niin, että tölkkien pintakäsittelystä kertyvät 

VOC-päästöt ohjataan maalaamoista ja kuivatusuuneista jälkipolttimeen. 

Myös tehtaan jätevesien käsittelyn voidaan katsoa edustavan parasta 

käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tehtaan prosessijätevedet johdetaan 

kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Ennen kunnalliseen viemäriin johtamista 

ne esikäsitellään tehtaan omassa prosessijätevesien esikäsittelylaitoksessa. 

Lupapäätöksessä on annettu määräykset jätevesien tarkkailemisesta. 

Lupamääräyksissä on erityisesti otettu huomioon myös tehtaan varautuminen 

ja valmiudet toimimaan erilaisissa toimintahäiriöissä ja onnettomuustilanteissa 

sekä jätehuollon asianmukainen hoitaminen. 

Erillisiä typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen päästöraja-arvoja koskevia 

määräyksiä ei ole katsottu tarpeellisiksi antaa. Lähtökohtana tehtaan 

toiminnassa on kuitenkin pidettävä, että lupahakemuksessa jälkipolttimen 

toimittajan takuuarvona esittämään typenoksidien päästötasoon 

NOx < 50 mg/nm 3 päästään ja neuvottelussa toiminnanharjoittajan esittämässä 

arviolaskelmassa ja yhtiön Puolan tehtaan mukaisessa hiukkaspäästötasossa 

5 mg/nm 3 pysytään. 

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 

Kyseessä on uusi toiminta, jolloin tehtaan ja tehdasalueen suunnitteluvaiheessa 

pystytään ottamaan ympäristönsuojelunäkökohdat huomioon 

niin, että ympäristönsuojelulain 4 §:n yleisten periaatteiden toteutuminen 

toiminnassa on mahdollista. (lupamääräys 1) 

Toiminnan suunnitelmallinen valvonta ja erityisesti riskitoimintoihin liittyvien 

hälytysjärjestelmien toiminnan varmistaminen on osa vahinkotilanteisiin 

varautumista. Tehtaalla käytetään haihtuvia ja herkästi syttyviä 

kemikaaleja, joiden palamistuotteina voi esiintyä haitallisia ja vaarallisia 

kaasuja. Tuulen suunnan ilmaiseva tuulipussi on katsottu tarpeelliseksi 

osaksi varautumista. (lupamääräys 2) 

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi 

selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tehtaalle nimettyjen 

tehtaan toiminnan ja ympäristöasiat sekä ympäristölainsäädännön hyvin 

tuntevien ja niistä vastaavien henkilöiden yhteystiedot on oltava valvovilla 

viranomaisilla tiedossaan, jotta yhteydenpito puolin ja toisin on sujuvaa. 

Esimerkiksi raportointitietojen päivittämisessä ja erilaisissa ongelma- 

ja poikkeustilanteissa asiantuntevan henkilöstön tavoittaminen on 

tärkeää oikean ja asianmukaisen tiedonkulun turvaamiseksi. (lupamääräys 

3) 

38

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö on yksi yleisistä ympäristönsuojelunlain 

5 §:n periaatteista. Se edellyttää oman alan tekniikoiden 

kehittymisen jatkuvaa seuraamista niin, että tehtaalla on valmiudet esimerkiksi 

huoltoseisokkien tai remonttien yhteydessä jatkossa myös toteuttaa 

periaatteen edellyttämiä uudistuksia kaikessa toiminnassaan. 

(lupamääräys 4) 

Tölkkien pinnoituksessa käytetään lakkoja, jotka sisältävät erilaisia orgaanisia 

liuottimia. Päätöksessä on poistokaasun liuotinpitoisuudelle 

annettu päästöraja-arvo 50 mgC/nm 3 . Ko. raja-arvo noudattaa päästöraja-arvoa, 

joka on orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa 

ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen 

rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (435/2001) eli 

VOC-asetuksessa liitteessä 1 taulukossa 5a asetettu laitoksille, joissa 

liuottimien kulutus on suurempi kuin 15 t/a. (lupamääräys 5) 

Liuotinpäästöt pinnoituksesta ja kuivausuuneista johdetaan maakaasua 

tukipolttoaineena käyttävälle jälkipolttimelle. Jotta voidaan varmistua, että 

liuotinpitoiset kaasut palavat jälkipolttimessa ja vallitsevat polttoolosuhteet 

ovat palamiselle parhaat mahdolliset, on palamislämpötilaa 

ja kaasun tilavuusvirtaa kyettävä valvomaan jatkuvatoimisesti. Häkäpitoisuuden 

jatkuvatoiminen mittaus on katsottu tarpeelliseksi, koska häkäpitoisuuden 

on todettu korreloivan suoraan haitallisten hiilivetypäästöjen 

kanssa ja CO-tulosten perusteella pystytään siten ennakoimaan 

mahdollisia häiriöitä palamistapahtumassa. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan 

esittänyt, että koko prosessi pysäytetään, mikäli jälkipoltin 

sammuu tai se joudutaan pysäyttämään. Määräyksessä 5 annettua 

päästöraja-arvoa ei tulisi ylittää häiriötilanteissakaan. Jälkipolttimen savukaasujen 

typenoksidipäästöjä on edellytetty valvomaan jatkuvatoimisen 

mittauksen avulla hakijan esityksen mukaisesti. (lupamääräys 6) 

Tehtaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hajapäästöjä koskee VOCasetuksen 

(435/2001) liitteessä 1 taulukossa 5a annetut raja-arvot. Taulukon 

mukaan hajapäästön osuus saa olla korkeintaan 20 % tehtaan 

vuosittain käytetyistä liuottimista. Hajapäästön osuutta ei hakemuksessa 

ole arvioitu. Liuottimien kulutuksesta ja arvioidusta kokonaispäästöstä 

voidaan kuitenkin hajapäästön olettaa olevan suhteellisen pieni, selvästi 

em. asetuksessa annettua %-osuutta alhaisempi. Päätöksessä on lähdetty 

siitä, että hajapäästön osuus on vain joitakin prosentteja liuottimien 

kulutuksesta. Jos hallintasuunnitelma ja laskelmat osoittavat kuitenkin, 

että päästö on huomattavasti suurempi ja asetuksen päästöraja-arvo 

uhkaa ylittyä, lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan 

muuttaa lupaa tältä osin. 

Hajapäästöjä kyetään pienentämään käsittelemällä liuottimia sisältäviä 

materiaaleja huolellisesti, säilyttämällä liuotinpitoisia pesu- ja puhdistusjätteitä 

ja likaantuneita työvälineitä asianmukaisissa suljettavissa jäte- ja 

säilytysastioissa sekä pitämällä liuotinastiat ja tyhjentyneet raakaaineastiat 

suljettuina. (lupamääräys 7) 

39

Syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia 

aineita eli ns. CTM-aineita koskeva määräys on annettu kemikaaleista 

aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien 

käytöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on parhaaseen käyttökelpoiseen 

tekniikkaan liittyen toiminnanharjoittajan oltava selvillä mahdollisten 

vaihtoehtoisten kemikaalien tai prosessiteknisten ratkaisujen olemassaolosta. 

Jos vaihtoehtoinen ratkaisu osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi, 

eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin, on päätöksessä edellytetty 

valittavaksi ympäristön kannalta paras vaihtoehto. (lupamääräys 8) 

Onnettomuus- ja vuototapauksissakaan haitallisia aineita ei saa joutua 

hallitsemattomasti ympäristöön eikä viemäriin. Varastotiloissa ei voi olla 

lattiakaivoja, joista on yhteys viemäriin. Kemikaali- ja raaka-ainevarastot 

pitää suunnitella rakenteellisesti sellaiseksi ja pintamateriaalit valittava 

niin kestäviksi, ettei tiloista joudu päästöjä varastojen ulkopuolelle tai 

imeytymään maaperään vuotojen seurauksena tai materiaalien syöpymisen 

vuoksi. (lupamääräys 9) 

Määräyksellä on haluttu varmistaa, että erityisesti ulkoalueet, joilla siirrellään 

haitallisia raaka-aineita/kemikaaleja, jätteitä tai lietteitä, toteutetaan 

ja alueita hoidetaan ja toimintoja valvotaan niin, että mahdolliset 

vahingot ja niiden seurauksena syntyvät päästöt ympäristöön pystytään 

estämään. (lupamääräys 10) 

Käsiteltävät raaka-aineet ja kemikaalit voivat vuototilanteissa reagoida 

keskenään, jolloin voi muodostua esimerkiksi palavia seoksia ja palamisen 

seurauksena muodostua myrkyllisiä kaasuja. Ympäristö- ja terveysriskien 

estämiseksi tämä on otettava etukäteen huomioon suunniteltaessa 

varastotiloja ja niiden käyttöä. (lupamääräys 11) 

Ympäristö- ja terveysriskien estämisen kannalta raaka-aineiden ja kemikaalien 

oikea ja turvallinen käsittely kaikissa tilanteissa on tärkeää, ja 

siksi edellytetään, että kaikilla aineiden kanssa tekemisiin joutuvilla työntekijöillä 

on käytettävissään omalla äidinkielellään olevat käyttöturvatiedotteet 

aineista. Valvonnan kannalta on tarpeellista, että myös valvontaviranomaisilla 

on ajantasainen tieto tehtaalla käytettävistä ympäristölle 

ja terveydelle haitallisista tai vaarallisista kemikaaleista. (lupamääräys 

12) 

Jätevesiin kohdistuvat yleiset määräykset on annettu puhdistamolle asetettujen 

puhdistustavoitteiden saavuttamiseksi ja puhdistamon ja putkistojen 

ja niihin liitettyjen laitteistojen toimivuuden turvaamiseksi. Jätevesi 

ei saa syövyttää putkistoja, aiheuttaa hajuhaittaa putkiston varrella oleville 

kiinteistöille eikä aiheuttaa putkistolle tukkeutumisvaaraa. Jäteveden 

mahdollisesti sisältämät ympäristölle ja terveydelle haitalliset, huonosti 

hajoavat aineet heikentävät lietteen laatua ja siten vaikeuttavat 

puhdistamolla muodostuvan lietteen jatkokäsittelyä. Näillä määräyksillä 

on tarkoitus turvata viemäriverkoston ja kunnallisen jätevedenpuhdista- 

40

mon normaali toiminta sekä tiedonkulku tilanteissa, joissa normaali toiminta 

voi tavallisuudesta poikkeavien päästöjen vuoksi vaarantua. 

Viemäriin johdettavan veden tulee täyttää viemärilaitoksen asettamat 

laatuvaatimukset, jotka on esitetty tämän päätöksen sivulla 16 ja jotka 

on kirjattu tehtaan ja HS-Veden väliseen teollisuusjätevesien johtamissopimukseen. 

Tehtaan prosessivesien esikäsittely ennen kunnalliseen 

jätevesiviemäriin johtamista on parhaan käytettävissä olevan tekniikan 

mukaista. Viemärilaitoksen asettamien laatuvaatimusten lisäksi orgaanisille 

haihtuville liuottimille on asetettu raja-arvo viemäriverkossa mahdollisesti 

aiheutuvien hajuhaittojen ja turvallisuusnäkökohtien kuten räjähdysvaaran 

takia. Raja-arvo noudattaa yleisesti viemärilaitoksissa käytössä 

olevaa raja-arvoa ko. aineille. (lupamääräys 13) 

Vastineessa toiminnanharjoittaja on ilmoittanut Hämeen elinkeino-, liikenne- 

ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta suurentavansa jätevesien 

varasäiliötä hakemuksessa ilmoitetusta 18 m 3 :sta 28 m 3 :oon. 

Toiminnanharjoittajan tulee pystyä osoittamaan, että esitetyllä varasäiliökapasiteetilla 

viemäriin kelpaamattomien jätevesien asiallinen käsittely 

pystytään takaamaan siihen asti, kun tuotanto on ajettu alas, kuten 

toiminnanharjoittaja on hakemuksessa ilmoittanut ja että asia on myös 

ohjeistettu riittävästi riskienhallintasuunnitelman toimintaohjeissa. (lupamääräys 

14) 

Valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman 

asetuksen (1022/2006) liitteissä A on lueteltu aineet, joita ei saa 

laskea vesistöön tai viemäriin – asetuksen 4 § päästökielto pintaveteen 

ja vesihuoltolaitoksen viemäriin. Kyseisessä pykälässä todetaan, että 

mikäli tällaisia aineita vähäisessä määrin pääsee vesihuoltolaitoksen 

viemäriin, on toiminnanharjoittajan osoitettava valvontaviranomaiselle, 

ettei päästöstä voi aiheutua haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle nyt 

tai tulevaisuudessa. Mikäli tällaisia aineita tehtaalla käytetään, tieto niistä 

on oltava valvontaviranomaisen käytettävissä tarkkailua ja valvontaa 

varten. (lupamääräys 15) 

Pääosa tehdasalueen hulevesistä kootaan tasausaltaalle ja sieltä öljynerotuksen 

kautta maastoon. Toiminnanharjoittajan on varauduttava tilanteisiin, 

joissa hulevesiä onnettomuuden tai muun vahingon takia on 

tarpeellista tarkkailla tai hulevesien johtaminen maastoon joudutaan kokonaan 

estämään. 

Jätevesien ja hulevesien käsittelyjärjestelmien moitteeton toimivuus 

edellyttävät järjestelmään kuuluvien kaivojen ja muiden laitteiden säännöllistä 

huoltoa, kunnossapitoa ja puhdistusta. Puhdistuksesta kertyvät 

jätteet vaativat öljyisten ja rasvaisten lietteiden osalta erityiskäsittelyä, 

josta on etukäteen sovittava valvovien viranomaisten kanssa ja varmistettava 

muun muassa tyhjennysten ja kuljetusten asianmukaisuus. (lupamääräys 

16) 

41

Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu jätelain ja sen nojalla annettujen 

asetusten sekä valtakunnallisten ja alueellisten suunnitelmien 

tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätelain 4 ja 5 § huolehtimisvelvollisuuksien 

mukaisesti jätehuolto on järjestettävä ensisijaisesti niin, että jätettä 

syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä 

haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa 

terveydelle tai ympäristölle, jätettä kierrätetään ja hyötykäytetään mahdollisuuksien 

mukaan. Määräyksessä 17 esitetty jätteenkäsittelyjärjestys 

noudattaa uuden jätelain mukaista etusijajärjestystä (jätehierarkia), jonka 

mukaan jätteen hyödyntämisessä uudelleenkäyttö on ensisijainen 

käsittelytapa, sen jälkeen tulee materiaalin kierrätys ja edelleen muu 

hyötykäyttö esimerkiksi energiana ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteen 

loppusijoittaminen. Jätelain 19 § roskaamiskiellon mukaan jätteistä ei 

saa aiheutua esimerkiksi ympäristön epäsiisteyttä, maiseman rumentumista 

tai viihtyisyyden vähentymistä. 

Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/97) mukaan 

kaatopaikat on luokiteltu niille hyväksyttävien jätteiden mukaisesti eri 

kaatopaikkaluokkiin. Tämän johdosta jätteen tuottaja on myös velvollinen 

osoittamaan tuottamiensa jätteiden kaatopaikkakelpoisuudet päätöksen 

mukaisesti. Hakemuksen mukaan jätevesiliete on ensisijaisesti 

tarkoitus toimittaa hyötykäyttöön ja vaihtoehtoisesti kaatopaikalle. Valvonnallisista 

syistä lopulliset käsittelymenetelmät tulee olla etukäteen 

valvovan viranomaisen tiedossa. (lupamääräykset 17,18, 21 - 22) 

Ongelmajätteiden (uuden jätelain mukaisesti vaarallinen jäte) käsittelylle 

on asetettu erityisvaatimukset niiden ympäristö- ja terveyshaittojen takia. 

Suurien varastokertymien estämiseksi on määräyksellä rajoitettu jätteiden 

varastointiaikoja. Ongelmajätteiden pakkaamisesta ja kuljettamisesta 

ja luovuttamisesta käsittelyyn on säädetty valtioneuvoston päätöksessä 

ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden 

pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96). Tyhjien kemikaalikonttien ja 

-astioiden hyötykäyttö ja käsittely vaativat sisältämiensä jäämien vuoksi 

erityiskäsittelyä. Esimerkiksi jäämiä sisältävien konttien ja astioiden varastointia 

ulkotiloissa tulee välttää. Jos varastointia joudutaan tekemään 

ulkotiloissa, tulee varastoinnin tapahtua suunnitelmallisesti niin, että riittävin 

suojaustoimin varmistetaan, ettei valumia huuhtoudu sade- ja sulamisvesien 

mukana ympäristön maaperään ja pinta- tai pohjavesiin. 

(lupamääräykset 19 - 20) 

Annetut meluohjearvot noudattavat valtioneuvoston päätöstä melutason 

ohjearvoista (993/92). Tehtaan toimintaan on sovellettu yöaikaisen melun 

A painotetun ekvivalenttitason tiukempaa, LAeq=45 dB, ohjearvoa. 

Tiukempaa ohjearvoa sovelletaan uusilla asuinalueilla, ja on katsottu, 

että parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntämällä tiukemman ohjearvon 

alittamista voidaan edellyttää myös uudelta teolliselta toiminnalta. 

Koska toiminnan meluvaikutuksista ei ole voinut olla tietoa luvan hakuvaiheessa, 

on toiminnanharjoittajan selvitettävä toiminnasta aiheutuvat 

melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa heti, kun toiminta on 

vakiintunut. Jotta toiminnan todellista meluvaikutusta olisi helpompi ar- 

42

vioida, olisi hyödyllistä tehdä vastaavat mittaukset jo ennen toiminnan 

käynnistämistä. (lupamääräys 23) 

Meluntorjunnan suunnitelmallinen huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa 

on katsottu tarpeelliseksi antaa erillisenä määräyksenä. Suunnitelmallisuus 

tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi tietoon tulevien 

toiminnan muutosten tai laajennusten vaikutukset melupäästöihin otetaan 

huomioon etukäteen ja ne toteutetaan myös meluvaikutusten osalta 

parhaita käytettävissä olevia tekniikoita hyödyntäen. (lupamääräys 

24). 

Riskienhallintaa sekä häiriö- ja onnettomuustilanteita koskevissa määräyksissä 

toiminnanharjoittaja velvoitetaan etukäteen laatimaan koko 

toimintaa koskevat palo- ja pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet, 

joiden mukaan osataan varautua vahinkotilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn 

ja jotka laaditaan niin, että niissä on ympäristönsuojelulliset näkökohdat 

selkeästi otettu huomioon. Onnettomuus- ja vahinkotilanteissa 

on ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyssä tärkeää, että torjuntatoimet 

pystytään aloittamaan osaavan henkilökunnan toimesta ja oikein suunnitelluin 

toimenpitein välittömästi. Tehtaalla on päätöksessä ilmenevä 

sammutusvesien keräilyjärjestelmä, joka on käytävä ilmi palo- ja pelastussuunnitelmasta 

ja joka tulee olla selvästi myös ohjeistettu. 

Toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan velvollisuus 

ilmoittaa valvontaviranomaisille välittömästi päästöistä, joista voi 

aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Valvontaviranomainen 

voi päättää tarvittavista jatkotoimista arvioituaan tilanteen. 

Toiminnanharjoittajalla ja heidän tiedossaan olevilla erityisasiantuntijoilla 

on paras tietämys tehtaalla käytettävistä aineista, niiden fysikaaliskemiallisista 

ominaisuuksista ja käyttäytymisestä. Siksi toiminnanharjoittaja 

on velvoitettu poikkeustilanteissa itse aloittamaan välittömästi selvitykset 

tilanteen edellyttämistä varo- ja suojelutoimista sekä varautumaan 

ympäristövaikutusten selvittämiseen. (lupamääräykset 25 - 29) 

Tarkkailuvelvoitteet on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava 

tietoinen kaikista toiminnasta aiheutuvista päästöistä sekä niiden ympäristövaikutuksista. 

Jotta tarkkailusta saatavat tulokset ovat keskenään 

vertailukelpoisia ja niiden perusteella pystytään myös vertailemaan toiminnasta 

aiheutuvia päästöjä muiden samankaltaisten toimintojen päästöihin 

sekä arvioimaan parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden toteutumista, 

on näytteenoton ja mittausmenetelmien oltava yleisesti hyväksyttyjä 

ja käytössä olevia. Savukaasujen tarkkailua on tarpeen aluksi 

toteuttaa tiheämpänä, koska ei ole vielä näyttöä ja käytännön kokemusta 

tehtaan oman käsittely- ja tarkkailujärjestelmän tehokkuudesta ja toimivuudesta. 

Liuottimien käytön hallintasuunnitelma on VOC-asetuksen 

mukainen ja on tehtaan hajapäästötietojen tarkentamisen ja seurannan 

kannalta oleellinen. (lupamääräykset 30 ja 31) 

43

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista 

laajemmin. Hämeenlinnan kaupunki, joka vastaa alueensa ilmanlaadun 

tarkkailusta, on lausunnossaan katsonut toiminnanharjoittajan osallistumisen 

yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun tarpeelliseksi. Sen yksityiskohdista 

sovitaan erikseen kaupungin ja alueen toiminnanharjoittajien 

välisessä sopimuksessa, eikä ympäristölupapäätöksessä voida antaa 

itse tarkkailua koskevia määräyksiä. (lupamääräys 32) 

Jätevesien tarkkailu noudattaa pääosin viemärilaitoksen vaatimuksia ja 

toiminnanharjoittajan esittämää tarkkailua. Liuottimia käyttävänä laitoksena 

on syytä seurata jäteveden liuotinpitoisuuksia ainakin toiminnan 

alkuaikoina. Tarkkailumääräyksessä on myös otettu huomioon valtioneuvoston 

asetuksessa (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista 

aineista mainitut tehtaalla mahdollisesti käytettävät aineet. 

Jotta lupaviranomainen voi arvioida tarkkailussa tapahtuvien muutosten 

vaikutuksia luvan muutostarpeeseen, on valvontaviranomaiselle toimitettava 

tiedot tarkkailuohjelmassa tapahtuvista muutoksista. (lupamääräys 

33) 

Valvonnan helpottamiseksi toiminnanharjoittajan on laadittava päätöksen 

edellyttämistä tarkkailuista yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jossa eri 

tarkkailut on koottu yhteen. Jotta tarkkailuohjelmat olisivat mahdollisimman 

toimivia ja tarkoituksenmukaisia, on ohjelmia kyettävä tarvittaessa 

joustavasti muuttamaan saatujen kokemusten ja valvontaviranomaisen 

arvioiman tilanteen mukaisesti. Jotta saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia 

mittaustuloksia, tulee sekä näytteenotto ja määritykset suorittaa 

yhdenvertaisia ja yleisesti hyväksyttäviä menetelmiä ja käytäntöjä noudattaen. 

(lupamääräys 34) 

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toimintaan 

liittyvien ympäristönsuojelun kannalta olennaisten tietojen saamiseksi ja 

toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Jäteasetuksen 

22 §:n nojalla jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kolme 

vuotta. 

Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksilla on valvontaviranomaisina 

velvollisuus huolehtia ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ajan tasalla 

olemisesta, minkä vuoksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu lupamääräyksissä 

eriteltyjen tietojen raportointiin valvontaviranomaisille käytössä 

olevia sähköisiä järjestelmiä käyttäen. Koska kaikkia tarvittavia valvontatietoja 

ei voida antaa sähköisessä muodossa suoraan tietojärjestelmään, 

tulee toiminnanharjoittajan antaa tietoja toiminnasta ja tarkkailusta 

myös valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla muulla tavalla. 

(lupamääräykset 35 ja 36) 

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä 

tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyyttä ja uuden lupakäsittelyn 

tarpeellisuutta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle 

hyvissä ajoin. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mu- 

44

kaan luvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä 

toimista. Tehdasalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen 

ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen 

sekä pitkäaikaisten haittojen ehkäiseminen. Toiminnan lopettamisilmoitus 

ja määräyksen 38 mukaiset selvitykset on toimitettava Hämeen elinkeino-, 

liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka arvio toimenpiteiden riittävyyden 

mm. ympäristönsuojelulain 90 §:n kannalta. (lupamääräykset 

37 ja 38) 

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin 

Lausunnot on otettu luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla 

pääosin huomioon. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 

lausunnossa esille tuoma prosessivesien kierrätys on sisällytetty 

tehtaan tarkistushakemukseen. 

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 

Luvan voimassaolo 

Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen 

ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §) 

Lupamääräysten tarkistaminen 

Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten 

tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2016. (YSL 55 §) 

Hakemukseen on liitettävä selvitys parhaan käytettävissä olevan tekniikan 

seurannasta ja hyödyntämisestä laitoksen toiminnassa muun muassa 

prosessivesien kierrätyksen ja VOC-päästöjen jatkuvatoimisen 

mittauksen osalta. Hakemukseen on liitettävä myös yhteenveto tehdyistä 

tarkkailuista ja päästömittauksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 

8 - 11 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. 

Perustelu 

Hakemuksen tarkistaminen on edellytetty tehtäväksi tavanomaista aikaisemmin 

vajaan viiden toimintavuoden jälkeen, koska laitoksen toimiala 

on Suomessa uutta ja toiminnan käynnistyttyä ja toimintatapojen vakiintuessa 

voi ilmetä seikkoja, joita suunnitteluvaiheessa ei ole osattu 

riittävästi ottaa huomioon. 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen 

Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän 

päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan 

voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä 

noudatettava. (YSL 56 §) 

45

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANO 

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus 

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen 

ei haeta muutosta. (YSL 100 §) 

Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 

Tämän ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen 

määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta 

huolimatta. Toimintaa on harjoitettava lupamääräysten mukaisesti. 

Can-Pack S.A.:n on ennen toiminnan aloittamista asetettava 7 000 euron 

suuruinen hyväksyttävä vakuus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen 

ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön 

ennalleen saattamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten 

muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena 

tai pankkitalletuksena. (YSL 101 §) 

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. 

(101 a §) 

Perustelut 

Lupaviranomainen voi ympäristönsuojeluasetuksen 101 §:n mukaisesti 

perustellusta syystä määrätä, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta 

huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Hakijan on asetettava hyväksyttävä 

vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen 

kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Täytäntöönpano 

ei saa tehdä muutoksenhakua hyödyttömäksi. 

Can-Pack S.A. on esittänyt perusteet täytäntöönpanoa koskevan määräyksen 

antamiseksi. Tehdas toimii ympäristölupapäätöstä noudattamalla 

lainsäädännön mukaisesti. Tehtaan toiminnasta ei myöskään voida 

katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista. Toiminnan 

aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakutuomioistuin 

voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai muuttaa täytäntöönpanopäätöstä. 

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 § - 8 §, 28 §, 36 – 38 §, 41 - 43 §, 45 

- 47 §, 52 - 56 §, 58 §, 62 §, 76 §, 81 §, 90 §, 96 §, 97 §, 101 §, 101 a §, 

105 §, 108 § 

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 5 §, 16 - 19 §, 30 §, 36 §, 36a 

§, 37 § 

Jätelaki (1072/1993) 3 - 4 §, 6 §, 8 §, 12 §, 15 §, 19 §, 27 §, 51 - 52 § 

Jäteasetus (1390/1993) 3 - 3a §, 4 §, 5 - 6 §, 22 § 

46

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 

Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa 

ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden 

päästöjen rajoittamisesta (435/2001) 

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97) 

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä 

ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96) 

Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista 

(1022/2006) 

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden 

luettelosta (1129/2001) 

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 

ja 2013 (1572/2011) 

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 

Tämän ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on 12 934 euroa. 

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon 

palvelukeskuksesta Joensuusta. 

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä 

peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain 

(150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 

2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 

7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut 

vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu tämän asetuksen voimaan 

tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän ympäristölupahakemuksen 

vireille tullessa voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen 

aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon 

mukaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävien toimintojen 

ympäristöluvan käsittelystä perittävä perusmaksun suuruus on 9 580 €. 

Maksu peritään maksutaulukon mukaista maksua 35 %:a korkeampana 

tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi. 

47

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 

Päätös Can Pack S.A. sivuliike Suomessa 

Terminaalitie 10 


Jäljennös päätöksestä 

Ilmoitus päätöksestä 

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) 

Hämeenlinnan kaupunginhallitus 

Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunta 

HS Vesi 

Kanta-Hämeen pelastuslaitos 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - 

vastuualue 

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) 

Ilmoitus päätöksestä lähetään asianosaisille listan dpoESAVI-84-04-08- 

2011 mukaan. 

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä 

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston 

ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan 

Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. 

Kuulutuksesta ilmoitetaan Hämeen Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. 

48

MUUTOKSENHAKU 

Liite Valitusosoitus 

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 

Harri Majander 

Hilkka Hirvikallio 

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja 

Hilkka Hirvikallio 

HH/ts 

49

VALITUSOSOITUS Liite 

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta 

Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan 

samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen 

antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.3.2012. 

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä 

vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön 

viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset 

kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset 

ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. 

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava 

- päätös, johon haetaan muutosta 

- valittajan nimi ja kotikunta 

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa 

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, 

on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, 

sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) 

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta 

- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi 

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan 

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää 

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) 

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä 

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin 

toimitettu viranomaiselle 

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys 

asiamiehen toimivallasta 

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen 

virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää 

postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun 

valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa 

tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan 

päättymistä. 

käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki 

postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki 

puhelin: (vaihde) 020 636 1040 

fax: 09 6150 0533 

sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi 

aukioloaika: klo 8 - 16.15 

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 

90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista 

perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä 

tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Päätös (pdf) - Aluehallintovirastot

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?