Päätös (pdf) - Aluehallintovirastot

Hakemuksessa on luettelo tehtaalla käytettävistä kemikaaleista ja liitteinä
on esitetty kemikaalien tuoteturvakortit, jotka kemikaalien valmistajat
kääntävät suomeksi, kun tehtaan toiminta käynnistyy.
ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA
Maakaasun kulutus
Sähkön kulutus
Energiatehokkuus
Maakaasun keskimääräiseksi kokonaiskulutukseksi on hakemuksessa
arvioitu 187 600 m 3 /kk eli noin 2 251 200 m 3 /a. Kulutus tehona vastaa
noin 22 512 000 kWh/a hyötysuhteella 1[m 3 /h]=10 [kWh].
Maakaasun käyttökohteita ovat kuivausuunit, vedenlämmitin/höyrystin
ja jälkipoltin. Kuivausuuneja on kolme, joista kaksi on tölkkien maalaamojen
yhteydessä (ulkomaalaus ja sisälakkaus) ja yksi tölkkien pesurin
yhteydessä. Kuivausuunien maakaasun kulutus on noin 1,75 milj.m 3 /a.
Tölkkien pesuri on varustettu kaasulämmitteisellä vedenlämmittimellä.
Vedenlämmitin käyttää maakaasua enimmillään 110 000 m 3 /a.
Jälkipolttimen maakaasun kulutukseksi on arvioitu 70 nm 3 /h eli noin
330 000 m 3 /a.
Tehtaan sähkönkulutukseksi on arvioitu 2 600 kWh/h eli 20,9 GWh/a.
Jälkipolttimeen liitetään lämmöntalteenotto. Jälkipolttimen poistokaasun
lämmöntalteenottoon asennetaan kaksi hyödyntämistapaa:
1. Jälkipolttimelle johdettavan puhdistettavan kaasun lämpötila on noin
110-150 o C astetta. Myös jälkipolttimelta poistuvan kaasun lämpötila
on kohtuullisen korkea. Puhdistetulla (jälkipolttimen poistokaasu)
kaasuvirralla lämmitetään tölkkien pesurilla käytettävää vettä lämmönvaihtimessa
noin 750 kW:n teholla.
2. Lämmönvaihtimesta tulevaa lämmintä kaasuvirtaa, noin 9 000 m 3 /h
~110-150 o C, käytetään myös tölkkien kuivausuunissa korvausilmana.
Tällöin kaasuvirran mukana tuodaan noin 260 kW lämmitystehoa.
Tämä vastaa noin 26 m 3 /h maakaasua. Samalla tölkkien kuivausuuniin
otettavan ulkoisen korvausilman määrä vähenee. Kaasuvirran
kierrättäminen vähentää myös piipun kautta ulkoilmaan
johdettavan kaasun määrää ja CO2-päästöjä.
6