Rajapinnoilta yhdyspintoihin
yhdyspinta_kehittamisaloite_ebook
yhdyspinta_kehittamisaloite_ebook
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KOKEMUSPUHEENVUORO<br />
CASE EKSOTE<br />
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
ky, Eksote syntyi 2009 maakunnan kuntien<br />
vapaaehtoisella sopimuksella, ja koko<br />
palvelutuotanto siirtyi kuntayhtymälle<br />
1.1.2010. Eksoteen kuuluu yhdeksän kuntaa:<br />
kaksi kaupunkia (asukasluku<br />
27 800 ja 72 800) ja seitsemän maaseutumaista<br />
kuntaa (asukasluku 3 000–5<br />
300). Asukkaita alueella on noin 132 000.<br />
Imatra siirsi koko palvelutuotantonsa<br />
Eksoten järjestettäväksi 1.1.2016 alkaen. Jokaisessa kunnassa on<br />
peruskoulu, ja lukio-opetusta järjestetään maakunnan seitsemässä<br />
kunnassa. Toisen asteen ammatillinen koulutus on järjestetty<br />
maakunnallisesti.<br />
Eksoten käynnistyessä opiskeluhuolto järjestettiin niin, että kunnat<br />
saivat valita, siirtyvätkö palvelut Eksoten järjestettäväksi vai<br />
järjestävätkö kunnat sen itse. Suurin osa (kuusi kuntaa) siirsi oppilashuollon<br />
tehtävät Eksotelle. Loput kunnat järjestivät oppilashuollon<br />
palvelut osana kasvatus- ja opetustoimea. Parin vuoden<br />
kuluttua kuitenkin kaikki kunnat halusivat siirtää oppilashuollon<br />
palvelut Eksoten järjestettäväksi. Koettiin, että maakunnallisesti<br />
järjestettynä saadaan opiskeluhuollon kokonaisuus, johon kuuluu<br />
kouluterveydenhoitajat, kuraattorit, koulupsykologit ja koululääkärit<br />
ja tarvittaessa lasten, nuorten perheiden sote-palvelut<br />
laajemminkin.<br />
Eksoten kokemukset opiskeluhuollon järjestämisestä osana<br />
maakunnallista sote-rakennetta ovat hyvin positiivisia. Rakenne<br />
mahdollistaa hyvin sellaisten työmuotojen kehittämisen, joissa<br />
erityispalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen<br />
ja koulujen kanssa osana kasvuympäristöjen arkea. Näin<br />
varmistetaan oikea-aikainen apu niille, jotka tarvitsevat erityisosaamista<br />
edellyttäviä palveluja, ja turvataan haavoittuvassa<br />
asemassa olevien oppilaiden tuen saati ja syrjäytymisen ehkäisy.<br />
Toimintamallit ovat maakunnallisesti yhteneväiset, ja turvataan<br />
palveluiden tasavertainen saatavuus.<br />
Työntekijöiden näkökulmasta kouluissa työskentelevien soteammattilaisten<br />
yhteys omaan ammatilliseen viiteryhmään säilyy<br />
ja osaaminen kehittyy monipuolisesti. Kuntien järjestäessä palveluja<br />
oli haasteellista saada palkattua osaavaa kelpoisuusehdot<br />
täyttävää henkilöstöä ja riittävän erityisosaamisen saaminen esim.<br />
osa-aikaisesti oli vieläkin vaikeampaa.<br />
Oppilaiden näkökulmasta tämä ei ole nostanut kynnystä koulukuraattorin<br />
tai koulupsykologin luo hakeutumiseen. Pikemminkin<br />
näiden palveluiden saatavuus on parantunut koko maakunnan<br />
alueella. Maakunnallinen toimintamalli ei ole etäännyttänyt<br />
opiskeluhuollon ammattilaisia koulun arjesta ja kouluyhteisöstä tai<br />
vaikeuttanut yhteisöllisen oppilashuollon käytännön järjestämistä,<br />
pikemminkin se on lähentänyt opiskeluhuollon ammattilaisia koulun<br />
arkeen ja kouluyhteisöön ja helpottanut yhteisöllisen opiskeluhuollon<br />
käytännön järjestämistä. Toki tähän on vaikuttanut moni<br />
muukin asia, esim. kouluyksiköiden koon kasvaminen niin, että<br />
oppilashuoltohenkilöstö on kokoaikaista ja aiempaa helpommin<br />
tavoitettavissa koululla ja osallisena kouluyhteisössä. Toisaalta pelkona<br />
on, että koulukuraattorin työpanosta vähennetään pienistä<br />
kunnista.<br />
On muistettava, että kaikki lasten ja nuorten hyvinvointityötä<br />
tekevät ammattilaiset eivät voi olla koskaan samassa organisaatiossa,<br />
esim. opettajat ja erikoissairaanhoito. Kouluterveydenhoitajat<br />
ovat aina olleet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä<br />
mutta työskennelleet koulussa. He ovat aina olleet tiiviisti mukana<br />
koulun arjessa ja mielletty tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Ihan<br />
samalla tavalla myös muut yksilöllistä oppilashuoltoa toteuttavat<br />
ammattiryhmien edustajat ovat tärkeitä yhteisen työn toteuttajia.<br />
Rajapintoja tulee aina jonnekin. Tärkeintä on, että on olemassa<br />
toimivat yhdessä työskentelyn käytänteet.<br />
Hyvän yhteistyömallin rakentaminen maakunnan ja koulun välille<br />
on mahdollista. Tavoitteet ovat yhteiset, ja suurimmaksi osaksi<br />
myös ihmiset, jotka tekevät oppilashuoltotyötä, ovat entiset. Osalla<br />
vain työnantaja vaihtuu, mutta toimenkuva säilyy.<br />
Maakunnan organisaatiota rakennettaessa tulee ottaa huomioon<br />
paikalliset olosuhteet. Tehtävä ei ole helppo, mutta mahdollinen.<br />
Merja Tepponen, Eksoten kehitysjohtaja<br />
27
Change language