PK-YRITYSTEN MATERIAALITEHOKKUUDEN KEHITTÄMINEN

4.1 Materiaalitehokkuus osana johtamisjärjestelmää
Johtamisjärjestelmä on osa organisaation hallintajärjestelmää, jota käytetään yrityksen toimintapolitiikan
kehittämiseen, toteuttamiseen sekä hallitsemiseen yrityksessä. Johtamisjärjestelmän
tarkoituksena on hallita ja suunnitella yrityksen toimintaa järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti.
(Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2015) Edelliseen kuvaan (Kuva 8) ei ole merkitty johtamisjärjestelmiä
koska ne kattavat käytännössä yritystoiminnan kaikki osa‐alueet.
Hyvän johtamisjärjestelmän tavoitteena on kehittää toiminnan tehokkuutta monella tavalla,
kuten edistämällä organisaation suunnittelua, mittaamista ja liiketoiminnan prosessien seuraamista.
Tämä mahdollistaa toimintojen jatkuvan parantamisen. (Niemelä ym. 2008, 119.)
Olemassa on koko yritystä koskevia johtamisjärjestelmiä sekä johtamisjärjestelmiä, jotka käsittelevät
esimerkiksi laatua, turvallisuutta, ympäristöä ja pelastustoimintaa. (Sarkkinen, 2012)
Materiaalitehokkuus voidaan sisällyttää yrityksessä käytössä olevaan johtamisjärjestelmään,
jolloin materiaalitehokkuustyön suunnittelu ja toteuttaminen on kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä.
Jatkuvan parantamisen periaate soveltuu hyvin materiaalitehokkuustyöhön.
Vaatimus laatujärjestelmän rakentamiseen tulee monesti ulkoisista lähteistä asiakkailta,
mutta laatujärjestelmän rakentamisprosessi voidaan ajatella myös yrityksen kehittämisprosessina.
Yleisin käytetty standardisarja laatujärjestelmään rakentamiseen on ISO 9000. (Roivainen,
2011) Monilla aloilla on myös omia laatujärjestelmiään.
Yritykset voivat perustaa ympäristötyönsä ISO 14001‐ ympäristöjohtamisen standardiin,
EU:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmään (EMAS), kansainvälisen kauppakamarin kestävän
kehityksen peruskirjaan tai esimerkiksi kemianteollisuuden ”Vastuu huomisesta” –ohjelmaan.
ISO 14001‐ ja EMAS ‐ympäristöhallintajärjestelmillä on läheinen yhteys johtamisen apuvälineenä
käytettäviin laatujärjestelmiin. (Mäkivuokko, 2001) Näiden lisäksi on käytössä useita epävirallisia
järjestelmiä. (Korhonen, 2012) Sellaisen käyttö voi olla perusteltu ratkaisu yritykselle, joka
haluaa systematisoida käytäntöjään, mutta pitää menettelyt itselleen kevyenä.
4.2 Tuotekehitys tarjoaa parhaat tehostamismahdollisuudet
Tuotekehitys mahdollistaa koko tuotteen elinkaaren aikaisten materiaalivirtojen huomioimisen,
ja se on tämän vuoksi tehokkain tapa parantaa materiaalitehokkuutta. Tuotteen materiaalitehokkuuden
parantamista voidaan tavoitella joko pienentämällä elinkaaren aikana käytettyjen
yksittäisten materiaalien määriä, siirtymällä edullisempiin tai haitattomampiin materiaaleihin tai
niiden yhdistelmiin sekä lisäämällä palvelusuoritetta. Käytännössä ratkaisut ovat usein näiden
toimintatapojen yhdistelmiä.
Materiaalitehokkuuden huomiointi järjestelmällisesti tuotekehityksen konseptisuunnittelusta
aina lanseeraukseen saakka mahdollistaa tämän lähestymistavan koko potentiaalin hyödyntämisen.
19