Itsetekemisen perinne
8qRV0qs7Z
8qRV0qs7Z
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Käsin tehdyn merkitys<br />
Käsityöperinteen merkitys tulee esille tietyissä esinetyypeissä. Hyvä esimerkki on suomalainen<br />
ryijy. Se on esinetyyppi ja valmistustekniikka, joka nostettiin suomalais-kansallisen<br />
kulttuurin symboliksi 1800-luvun lopulta lähtien. Taiteilijat ovat muokanneet ryijyä ja tuoneet<br />
uutta kuvallisuutta tähän kotien rakastettuun seinätekstiiliin. Moderni suomalainen<br />
taideryijy on ilmiö kansainvälisestikin katsottuna. Monenlaisten ja eriaikaisten viittausten<br />
takia ryijy on lähtemättömissä kulttuuristamme.<br />
Muotoilu koskettaa kaikkia ihmisiä, tiedostavat he sitä tai eivät. Onnistuessaan se tuo<br />
ihmisille iloa tai sitä ei huomata ollenkaan, mutta epäonnistuessaan se masentaa, vihastuttaa<br />
ja lamaannuttaa. Tämän usein lausutun totuuden tunnustaa myös tekstiilitaiteilija<br />
Aino Kajaniemi, joka itse työskentelee kuvataiteilijan tavoin uniikkien teosten<br />
parissa.<br />
Mielestäni oleellisinta on muotoilun funktionaalisuus. Tästä löytyy suora linkki käsityöhön<br />
ja perinteeseen. Kun käyttöesineet tehtiin itse, ei ollut varaa turhakkeisiin; esineet<br />
olivat pelkistettyjä, materiaalit huomioon ottavia ja kestäviä. Minun sukupolveni edustajille<br />
tämä yhteys on vielä itsestään selvä mutta nykyisen digitalisoitumisen ja tavarapaljouden<br />
keskellä tämä suomalaisen muotoilun perusta katoaa.<br />
Perinteisten käsityötekniikoiden hallinta on edelleen monille muotoilijoille perusta,<br />
jonka varassa voi kehittää yksilöllistä taiteellista ilmaisua. Tunnistettava käsityöllinen<br />
tekniikka avaa myös väylän kommunikoida katsojan ja asiakkaan kanssa, kuten Aino<br />
Kajaniemi kertoo:<br />
Minä kävin kudonnan alan ammatillisen koulun ennen Taideteollista korkeakoulua.<br />
Tämän vuoksi korkeakoulussa pystyin keskittymään sisältöihin ja visuaalisen taidon<br />
kehittämiseen. Sanotaan, että kun hallitsee tekniikan riittävän hyvin, sen voi unohtaa.<br />
Kohdatessani asiakkaita eri puolella maailmaa, he ovat hyvin kiinnostuneita teosteni<br />
taiteellisen puolen lisäksi kudontatekniikastani ja käytetyistä materiaaleista. Koen<br />
että ihmisillä on suuri tarve kosketusaistiin; käsin koskettelemalla ja käsin tekemällä<br />
saa iloa, mielenterveyttä ja hyvinvointia.<br />
Leena Svinhufvud, FT, toimii museolehtorina Designmuseossa, www.designmuseum.fi.<br />
Artikkeli perustuu loppuvuodesta 2016 tehtyihin muotoilun toimijoiden sähköpostihaastatteluihin.<br />
106
Change language