Itsetekemisen perinne

kunnallisestikin kantaaottavia muotoja. Valmiiden ohjeiden noudattamisen sijaan luovat
käsityötaiturit ilmaisevat taiteessa vapaasti tuntojaan ja omia esteettisiä mieltymyksiään.
Käsityöperustainen nykytaide
Kuvataiteilijoilla ilmaisu ei pohjaudu materiaaliin ja tekniikkaan, vaan ideaan, joka saa
toteutuksensa kyseisellä materiaalilla ja tekniikalla. Ero ei ensiksi vaikuta suurelta, mutta
lähemmässä tarkastelussa se osoittautuu merkittäväksi. Samaa asiaa lähestytään eri
suunnista, vaikka lähtökohtaa ei valmiista teoksesta välttämättä pysty päättelemään.
Käsityöt ovat yksi tekniikkarypäs nykytaiteen menetelmäkirjossa. Käsityöperustaisessa
kuvataiteessa käsityö on nimensä mukaisesti perustana, kun sen avulla ilmaistaan jotain
taiteessa. Nykytaiteessa teosten arvo ei määräydy sen mukaan, millainen materiaalin käsittelytaito
taiteilijalla on. Tahallisen kömpelösti maalattu tai veistetty teos saattaa olla
taiteena niin sanottua taidokasta toteutusta kiinnostavampi.
Taideteos syntyy aina jollain tekniikalla ja materiaalilla. Tekstiilitekniikoita käyttävälle taiteilijalle
tekstiili on materia, jossa taide saa muotonsa. Materiaali ja tekniikka tarjoavat
kosketuspinnan taiteilijan, taiteen ja vastaanottajan välillä. Taide ei kuitenkaan asu silmukoissa
tai neulepinnoissa, sillä ne ovat vain tapa esittää se, mitä kutsumme taiteeksi.
Taidekentällä työskentelevällä tekstiilitaiteilijalla on yleensä todella laaja sivistys alastaan,
sen historiasta, menetelmistä ja materiaaleista. Tämä välineeseen liittyvä tieto lisää
teosten merkityssisältöä. (Kangas 2009, 11.) Tekstiilitekniikoita käyttävä ammattimainen
kuvataiteilija on puolestaan monesti suhteellisen tietämätön tekniikkansa taustojen suhteen.
Hänen ammatillinen sivistyksensä nojaa kuvataiteen historian, teorian ja tekniikoiden
tuntemukseen. Tekstiilitaiteessa, taidekäsityössä ja käsityöperustaisessa kuvataiteessa
lopputulos ja päämäärä voivat olla aivan samat, mutta tekijän tausta ja traditio,
johon tekijä sitoutuu ja jota hän taiteellaan kommentoi, eroavat. Kuvataiteilijalla se on taidemaailma,
tekstiilitaiteilijalla ja taidekäsityöläisellä hänen edustamansa käsityön alan ja
suunnittelun traditio.
Käsityöllä on vankka asema suomalaisessa kulttuurissa, mutta käsityö kuvataidetekniikkana
on yleensä ammattitaiteilijoillakin taidemaailman ulkopuolella opittua, koska tekstiilikäsityötekniikoita
ei juurikaan opeteta varsinaisissa taidekouluissa. Siksi tekniikat on
opittu kotona, käsityötunnilla, internetissä ja niin edelleen. Lisäksi kuvataiteessa nopeasti
yleistyneitä lankatekniikoita, kuten virkkausta, neulomista ja käsinkirjontaa, ei kovin yleisesti
opeteta myöskään tekstiilialan koulutuksessa. Voisi väittää, että suuri osa käsityöperustaista
kuvataidetta tekevistä taiteilijoista on tekniikkansa suhteen itseoppineita. Monet
111