Itsetekemisen perinne
8qRV0qs7Z
8qRV0qs7Z
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
JOHDANTO<br />
Marketta Luutonen<br />
Käsityöt mielletään usein perinteiden vaalimiseksi, mutta ovatko ne vain sitä? Kulttuuriperinnön<br />
professori emerita Outi Tuomi-Nikula määrittelee perinteisen käsityön pitkän<br />
kulttuurikehityksen tuotteeksi, jolle on tärkeämpää käyttötarkoitus kuin esineen esittävyys.<br />
Keskeistä on myös sosiaalinen tehtävä viestinnän välineenä. Perinteinen käsityö on<br />
yleensä käsintehty arkipäivän esine, jonka valmistus on siirtynyt tietotaitona sukupolvelta<br />
toiselle. Käsityö saatetaan myös rinnastaa kansantaiteeseen. (Tuomi-Nikula 2004, 11–12.)<br />
Käsityötieteessä käsityöllä tarkoitetaan aineetonta tekemisen taitoa (prosessia) ja tekemisen<br />
kautta syntyvää materiaalista tuotetta (produktia). Käsityötieteen professori emerita<br />
Pirkko Anttila on tutkimuksessaan käsityön asenteista ja arvopäämääristä osoittanut, että<br />
käsityötä kohtaan tunnettavat asenteet ovat ensisijaisesti käsityön tekemiseen eli varsinaiseen<br />
prosessiin liittyviä positiivisia asenteita ja vasta toissijaisesti asenteita tuotosta<br />
kohtaan. (Anttila 1983, 37, 112.) Käsityö ei täten tarkoita ainoastaan perinteisiä esineitä,<br />
vaan enemmänkin käsityötaitoa. Prosessi ja produkti, aineellinen ja aineeton, ovat kuitenkin<br />
toisiinsa kietoutuneita, eikä toista ole ilman toista.<br />
Voidaan kysyä, onko <strong>perinne</strong> muoto vai sisältö tai kenties molempia. Kansatieteilijä, esinetutkija<br />
Teppo Korhosen mukaan esineen keskeinen ominaisuus on sen muoto ja muotoon<br />
oleellisesti vaikuttava tekijä on <strong>perinne</strong> (1999, 61). Ainakin jokin elementti ihmisen<br />
luomassa kulttuurin tuotteessa pohjautuu johonkin aikaisempaan ja tuo viestin varhaisemmasta.<br />
Käsityössä tämä voidaan nähdä selkeästi, kun esimerkiksi tekstiileissä on ollut<br />
tyypillistä siirtää aikaisemmin tunnetun tekniikan piirteitä uudempaan. Neuletta on saatettu<br />
käsitellä kuin kangasta, ja samat kuvioaiheet on siirretty tekniikasta toiseen. Näin aikaisempi<br />
on jäänyt elämään uudemman sisään. Muutosvaiheissa on saatettu pohtia asiaa<br />
ja tuomita muutos.<br />
Joskus <strong>perinne</strong> voidaan ymmärtää perintönä, jonka olemme saaneet edellisiltä polvilta ja<br />
jonka eteenpäin siirtäminen on meidän tehtävämme. Voimme myös rikastaa perintöä ja<br />
antaa tuleville polville esimerkiksi käsityötaitoja, joita olemme kehittäneet. Jo satoja tai<br />
tuhansia vuosia kehitettyjä käsityötaitoja on mahdotonta palauttaa, jos nyt katkaisemme<br />
osaamisen perinteen. Tallennetut esineet tai digitoitu aineisto eivät voi koskaan korvata<br />
taitoja ja hiljaista tietoa, joka siirtyy tekemisen kautta. Perinteen siirtäminen vaikuttaa<br />
siihen, mitä ja miten omaksutaan. Se voi tapahtua aktiivisen opettamisen ja oppimisen<br />
avulla, mutta ennen kaikkea kasvamisen kautta. Kaikilla suomalaisilla on edelleen elävä<br />
yhteys käsityöhön peruskoulun käsityönopetuksen kautta. Käsityö on keino ilmaista identiteettiä,<br />
väylä itsensä toteuttamiseen, suosittu harrastus ja monelle ammatti. Itse tekeminen<br />
kuuluu suomalaiseen kulttuuriin.<br />
7
Change language