tutori

TUTORI 

Kuvat kertomisen apuna 

Äänteet haltuun puheterapialla 

TutorisKumppanuus 

on tehokasta ja taloudellista 

Sujuvaa kuntoutusta Tervolassa 

KUNTOUTUS 

- OSA JOKAPÄIVÄISTÄ ELÄMÄÄ

KUNTOUTUS ON KUMPPANUUTTA 

Tutoriksen luoma yhteisöllinen ajattelu- ja toimintamalli 

Startti-Matka-Pysäkki ® vie kuntoutuspalvelut 

asiakkaan omaan elinympäristöön ja ottaa kuntoutukseen 

tueksi myös asiakkaan läheiset ihmiset. 

Yhteisöllinen ajattelutapa on läsnä koko yrityksemme toiminnassa 

niin asiakastyössä kuin yrityksen sisälläkin. Yrityksen 

toimintaa ohjaavat arvot ovat avoimuus, luotettavuus, inhimillisyys 

ja luovuus sekä yhteisöllisyys ja toiminnallisuus. 

Arvot näkyvät päivittäisessä työssä. 

Kuntoutusasiakkaamme ovat kertoneet, että hyvä yhteistyö 

ja välitön ohjaus innostavat ja motivoivat kuntoutujaa. 

Moni kuntoutujan läheinen on ollut tyytyväinen, kun on saanut 

kädestä pitäen neuvoja miten voi parhaiten tukea läheistään 

arjen toiminnoissa. 

TUTORI 2 

Julkaisija 

Tutoris Oy 

www.tutoris.fi 

Päätoimittaja 

Laura Suorsa 

Toimitus 

Viestiimi Oy 

Tilaajien taholta Tutoriksen toimintamalli on saanut kiitosta 

erityisesti tehokkaasta organisoinnista, joustavuudesta, 

työn laadusta ja vaikuttavuudesta sekä pidemmän aikavälin 

kustannussäästöistä. Tyytyväisyyttä on lisännyt se, että palvelut 

on voitu viedä seuduille, joille on muutoin vaikea saada 

asiantuntijapalveluja. 

Tarja, Otto ja Juuso kertovat kuntoutumisen tarinansa 

tässä lehdessä (s. 6-10). Näistä tarinoista voimme käytännön 

esimerkein lukea, että kuntoutus ei ole irrallinen toimintatuokio, 

vaan sen on osa jokapäiväistä elämää – yhdessä. 

Laura Suorsa 

Toimitusjohtaja 

Taitto 

Amounda 

Painopaikka 

Monisto Oy 

Kannen kuvat 

Janica Karasti 

Kannen suunnittelu 

Amounda

SIVU 2 

Pääkirjoitus 

Kuntoutus on kumppanuutta 

SIVU 4 

Toimitusjohtajan katsaus 

Tutoris on eteenpäin katsova yritys 

Tutoris syntyi innostuksesta ja halusta 

kehittää kuntoutusalalle hyviä uusia 

käytäntöjä ja tehokkaita toimintatapoja. 

Vuonna 2003 perustettu yritys on 

kasvanut kuudessa vuodessa valtakunnalliseksi 

toimijaksi. 

SIVU 5 

Hyppää kyytiin! 

Tutoris tarvitsee lisää kuntoutusalan 

osaajia. 

SIVU 6 

Kuntoutus 

– osa jokapäiväistä elämää 

Tutoriksen luoma Startti-Matka-Pysäkki® 

-toimintamalli vie kuntoutuspalvelut 

asiakkaan omaan elinympäristöön. 

SIVU 6 

Tarja kuntoutuu läheisten tuella 

Tarja Ranta halvaantui neljä vuotta 

sitten aivoverenvuodon seurauksena. 

Toimintaterapia on ollut paitsi tuloksekasta, 

myös mieltä virkistävää. 

SIVU 8 

Kuvat kertomisen välineenä 

Kolmevuotias Otto Laihola käyttää 

kuvia kommunikoinnin apuna. Oton 

äiti ja erityisavustaja kertovat Oton 

kehityksestä sekä arjen leikeistä ja askareista. 

SIVU 9 

Uutta Tutoriksessa: 

Psykologipalvelut 

Tutoriksen palveluvalikoima on täydentynyt 

psykologin palveluilla. 

SIVU 10 


Juuso Hyvönen, 8, on kuntoutunut 

puheenkehityksen viiveestä puhetera- 

pian avulla. Kuntoutus oli myönteinen 

kokemus koko perheelle. 

SIVU 11 

Kuntoutujalähtöisyys - helpommin 

sanottu kuin tehty? 

Professori, johtava tutkija Marketta 

Rajavaara pohtii kolumnissaan, minkälaiset 

mahdollisuudet asiakkaalla on 

vaikuttaa kuntoutukseensa. 

SIVU 12 


Tervolan kunnassa hankitaan kuntoutuspalvelut 

Tutoriksesta. Johtava lääkäri 

Jouko Autio kertoo, että ratkaisuun 

on oltu tyytyväisiä. 

SIVU 13 

Tehokasta ja taloudellista: 

Ostopalvelumalli Tutoriskumppanuus 

SIVU 14 

Tutorit tutuiksi 

Tulemme tutuiksi kahden tutorin 

kanssa. Marjo Alalauri on toiminta- 

ja fysioterapeutti, ja Sari Ahtonen on 

puheterapeutti. Minkälaista on tutorin 

työ? 

SIVU 17 

Tulossa: F.O.T.T.-koulutusta nielemishäiriöiden 

arvioinnista ja käytännön 

kuntoutuksesta. 

SIVU 18 

TutorisKoulutus 

Tutoriksen järjestämä koulutus on 

käytännönläheistä ja innostavaa. Tekemällä 

oppii, on yksi johtoajatus TutorisKoulutuksessa. 

SIVU 19 

Syksyn koulutuskalenteri ja ajankohtaista 

koulutuksesta. 

SIVU 19 

Tutorin vinkit 

Kotiharjoittelussa voit kokeilla tutorin 

vinkkejä! 

SIVU 21 

Tutoris Tuotteet 

Kommunikointipakki, Päikkäri ja Vikkari 

ovat Tutoriksen kehittämiä toiminnallisia 

ja käytännöllisiä materiaaleja 

kuntoutuksen tueksi. 

SIVU 22 

Tutoreiden yhteystiedot 

SIVU 6 

Tarja kuntoutuu läheisten tuella 

SIVU 8 

Kuvat kertomisen välineenä 

SIVU 10 


SIVU 12 


3 TUTORI

Toimitusjohtajan katsaus 

TUTORIS ON 

ETEENPÄIN 

KATSOVA YRITYS 

Tutoris Oy:n perustaja, toimitusjohtaja 

Laura Suorsa pohti muutama vuosi sit- 

ten, että kuntotutusta voisi tehdä toisin- 

kin: luovemmin, joustavammin ja avoi- 

memmin. Näistä ajatuksista syntyi uu- 

denlainen toimintamalli, jossa kuntou- 

tus on kumppanuuteen pohjautuvaa 

toimintaa asiakkaan omassa elinympä- 

ristössä. Innovatiivisen liike-idean myö- 

tä Tutoriksesta on kehittynyt vahva yri- 

tys, joka kasvaa myös taantuman aikana. 

Tutoris syntyi vuonna 2003 innostuksesta ja halusta 

kehittää kuntoutusalalle hyviä uusia käytäntöjä ja 

tehokkaita toimintatapoja. Ensimmäiset työntekijät 

aloittivat yrityksessä vuonna 2005. Toimintamalleja, palveluita 

ja työprosesseja kehitettiin yhdessä. Valmiita malleja ei 

ollut. Kehittelytyön tuloksena syntyi Startti-Matka-Pysäkki® 

-toimintamalli, joka on otettu hyvin vastaan kentällä. 

Yritys on kasvanut nopeasti alkuvuosista. Pienestä, muutaman 

hengen yrityksestä on kuudessa vuodessa kasvanut 

valtakunnallinen toimija. Nykyään yrityksellä on seitsemän 

aluekeskusta eri puolilla Suomea ja työntekijöitä yli 30. Uusia 

työntekijöitä rekrytoidaan jatkuvasti. 

KUNTOUTUS ULOTTUU KAUAS 

Tutoriksen työntekijät, tutorit, toimi vat aluekeskuksista kä- 

TUTORI 4 

sin. Jokaisessa aluekeskuksessa on tiimi, joka vastaa alueensa 

käytännön toiminnasta. Puhe- ja toimintaterapeutit tekevät 

työtä noin 140 kilometrin säteellä aluekeskuksesta. Työn 

toteutus ja reittien suunnittelu mietitään tarkoin, jotta ajankäyttö 

on mahdollisimman tehokasta. Tämä säästää myös asiakkaan 

kustannuksia. Kuntoutustyön lisäksi terapeutit tekevät 

koulutus- ja konsultointityötä sekä osallistuvat erilaisiin 

kehittämisprojekteihin. 

Tutoris pystyy tarjoamaan palvelujaan laajalle alueelle 

aluekeskuksista käsin. Kuntalaiset saavat palvelunsa omalle 

paikkakunnalleen, eikä kuntoutujan tarvitse matkustaa kymmeniä 

kilometrejä esimerkiksi viikottaiseen toimintaterapiaan. 

Tutoris arvioi ja kehittää jatkuvasti toimintaansa asiakastyytyväisyyskyselyjen 

pohjalta. Sekä kuntoutus- että tilaajaasiakkaiden 

palautteiden perusteella Tutoriksen kaltaiselle 

toimijalle on selvästi tarvetta. Kuntoutujan elinympäristössä 

tehtävä kuntoutus on asiakkaiden taholta todettu tehokkaaksi 

ja toimivaksi tavaksi toteuttaa kuntoutusta. 

HENKILÖSTÖ AVAINASEMASSA 

Tutoriksessa on vallalla arvostava yrityskulttuuri sekä avoin 

ja luottamuksellinen ilmapiiri. Henkilöstöä kuunnellaan ja 

kannustetaan luovuuteen arkityössä. Kaikki henkilöstöltä tulevat 

ajatukset, ideat ja mietteet ovat tärkeitä ja vievät toimintaa 

eteenpäin. Oppivassa organisaatiokulttuurissa pyritään 

jatkuvasti parantamaan toimintaa. 

Vankan yhteishengen rakentamiseen on Tutoriksessa panostettu 

yrityksen alkuajoista lähtien. Työntekijät osallistuvat 

kuntoutustyön lisäksi palvelujen suunnitteluun, päätöksentekoon 

ja yrityksen kehittämiseen, mikä lisää työhön sitoutumista 

ja motivaatiota.

Hyvästä ilmapiiristä on osoituksena äskettäin saatu tunnustus. 

Tutoris osallistui työntekijöiden aloitteesta Suomen 

parhaat työpaikat 2009 -tutkimukseen ja saavutti pienten yritysten 

sarjassa heti menestystä, neljännen sijan. 

SUOMEN VAHVIMPIA 

Tutoris on kasvava yritys. Tulevalle tilikaudelle on liikevaihdon 

arvioitu olevan 2,8 miljoonaa euroa. Uusia aluekeskuksia 

nousee Pohjois-Savoon ja Lounais-Suomeen. Lisäksi on 

suunnitteilla 1-2 asumispalveluyksikköä. Henkilöstömäärän 

Tutoris jatkaa voimakasta kasvuaan. Tarvitsemme lisää oikeanlaisen 

asenteen, persoonan ja osaamisen omaavia puhe- 

ja toimintaterapeutteja sekä psykologeja. 

Työ toteutetaan asiakkaan omissa toimintaympäris töis sä yksilöllisesti 

yhdessä lähi-ihmisten kanssa. Työ on haasteellista, 

itsenäistä ja palkitsevaa, ja siinä tarvitaan rohkeutta sekä hyviä 

sosiaalisia taitoja. 

Lisätietoja ja tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löydät 

nettisivuiltamme : www.tutoris.fi 

Ota yhteyttä: 

044 560 6009 Sari Ahtonen, aluejohtaja, puheterapeutti 

040 560 4574 Marjo Alalauri, aluejohtaja, toimintaterapeutti 

040 560 4719 Niina Niva, kehitysjohtaja 

yhdessa@tutoris.fi 

arvioidaan kasvavan 25-35 henkilöllä. 

Tuotekehityksessä panostetaan Startti-Matka-Pysäkki® 

-mallin syventämiseen ja edelleen kehittämiseen. Ryhmäkuntoutus 

tulee olemaan yksi keskeinen kehitettävä palvelu. 

Uutena palveluna lääkinnällisen kuntoutuksen rinnalle tulee 

sosiaalinen kuntoutus. Lisäksi kehitetään Aktivoivan Asumisen 

konseptia. 

Asiakkaiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kannalta 

merkittävä seikka on, että Tutoris Oy on taloudellisesti 

vankalla pohjalla toimiva yritys. Tästä osoituksena se on valittu 

vuosina 2008 ja 2009 Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksissa 

Suomen vahvimpien yritysten joukkoon. 

Tutoris tarjoaa Sinulle 

• vah van talouden ja kasvun omaavan työnantajan 

• upean yhteishengen ja avoimen ilmapiirin 

• monipuolisen työn: eri-ikäiset asiakkaat, kehittämis- 

projektit, kouluttaminen, konsultoiminen 

• hyvät työvälineet ja materiaalit 

• toimivat työprosessit, Startti-Matka-Pysäkki® 

• joustavan työajan 

• Tutoris palkkausjärjestelmän: sopimuspalkka, 

kannustepalkkiot ja vuosibonukset sekä km-korvaukset 

kotiovelta kotiovelle 

• kouluttautumisen 3-portaisen järjestelmän 

etenemismahdollisuudet 

• kollegiaalisen tuen alueellisesti ja valtakunnallisesti 

• aktiivisen työkykyä ylläpitävän toiminnan mm. 

kuntosetelit ja yksityisen työterveyshuollon 

• MLL:n lastenhoitopalvelut. 

5 TUTORI

KUNTOUTUS 

– OSA JOKAPÄIVÄISTÄ ELÄMÄÄ 

TUTORI 6 

Tutoriksen luoma yhteisöllinen ajattelu- ja toimintamalli Startti- 

Matka-Pysäkki® vie kuntoutuspalvelut asiakkaan omaan elinym- 

päristöön ja ottaa kuntoutukseen tueksi myös asiakkaan lähei- 

set ihmiset. Näin kuntoutuksesta muodostuu osa jokapäiväi- 

stä elämää, eikä se ole pelkästään erillinen toimintatuokio. 

Toi mintamalli näkyy päivittäisessä käytännön työssä. Tarjan, Oton ja 

Juuson tarinat kertovat, että malli toimii kuntoutujan arjessa. 

STARTTI® on palvelun aloituskokoontuminen. Starttiin kokoontuvat palvelun alkaessa 

asi akas ja hänen lähipiirinsä, joiden kanssa yhdessä laaditaan suunnitelma palvelun 

toteutuksesta. 

MATKA ® eli palvelukäynnit toteutetaan asiakkaan omissa toimintaympäristöissä. 

Palvelu sisältää yksilö- tai ryhmätyöskentelyä, toimintaa arkisissa tilanteissa sekä lähiyhteisön 

ohjausta. 

PYSÄKKI ® on palvelun arviointikokoontuminen, jossa ovat mukana samat henkilöt 

kuin Startissa. Pysäkillä arvioidaan yhdessä Startissa laaditun suunnitelman toteutumista 

ja tehdään jatkosuunnitelma. 

TARJAN, OTON JA JUUSON TARINAT 

TARJA KUNTOUTUU 

LÄHEISTEN TUELLA 

Joulukuussa 2005 kittiläläinen Tarja Ranta, 62, lähti miehensä Väinön 

kanssa pikkujouluihin tanssikengät jalassa. Kun Tarja seuraavan ker- 

ran tuli kotiin, Väinö työnsi häntä pyörätuolissa. “Tanssikengät jäi sil- 

le reissulle”, Tarja kertoo. 

Tarja oli saanut pikkujoulupäivällisilläaivoverenvuodon, 

joka halvaannutti koko 

vasemman puolen kehosta. Helikopteri 

vei Tarjan Ouluun leikattavaksi 

samantien. Tarja kiittää Kittilän 

ambulanssiyksikön ammattitai- 

toa nopeasta toiminnasta. Muuten olisi todennäköistä, ettei 

Tarja istuisi nyt tässä. 

Kuntoutus alkoi heti leikkauksen jälkeen. Siellä harjoiteltiin 

eri terapioden myötä kävelyä uudelleen. Kotiin päästyään 

Tarja jatkoi kävelyn harjoittelemista Väinön kanssa. “Pidin 

Väinöä kaulasta kiinni ja Väinö tuki selästä niin, että uskalsin 

ottaa askeleita”, Tarja muistelee. Pikkuhiljaa Tarja edis- 

KUVAT: KATJA HYVÄRINEN

Tarja puutarhatöissä Väinön tekemän kärryn kanssa. Yllä: Tarja ja sairastumisen jälkeen itse tehty matto. 

tyi ja sai jättää pyörätuolin. 

Kuntoutusjaksoja oli kahdesti vuodessa. Kun kävely jo sujui, 

keskityttiin myös käden kuntoutukseen. Tarja sai kotiharjoituksia 

ja apuvälineitä arkea helpottamaan. Kuntoutuskeskuksesta 

suositeltiin toimintaterapiaa jatkuvana. Tarja saa 

myös fysioterapiaa Kelan päätöksellä kaksi kertaa viikossa. 

MIELIKIN VIRKISTYY 

Helmikuussa 2009 Tarja sai lähetteen toimintaterapiaan Tutoriksen 

kautta. Tavoitteiksi asetettiin omatoimisuuden lisääminen 

ja vasemman käden mukaan ottaminen arjen toimintoihin. 

Erityisesti pukeutumista on harjoiteltu paljon. Terapian 

sisältöön on kuulunut myös erilaiset sormi- ja tarttumisharjoitukset, 

käsijumppaliikkeet, haravointi, kukkien kouliminen 

(taimien istutus purkkeihin), leipominen ja tietysti samalla 

on vaihdettu kuulumisia. 

Edistystä on tapahtunut. Tarja saa jo jonkin verran puettua 

vaatteita itsenäisesti. WC-käynneistä Tarja suoriutuu jo 

itse. Myös tarttuminen esineisiin on varmentunut. Tarja on 

kokenut, että toimintaterapiasta on ollut hyötyä. 

“Kun Katja tuli minua kuntouttamaan, niin huomasin, että 

kyllä tästä vielä kuntoudutaan. Mielikin virkistyi!” 

PUUTARHANHOITOA JA KIMBLEÄ 

Väinö on ollut Tarjan suurin tuki. Sairauden hyväksyminen 

oli Tarjalle aluksi vaikeaa.“Väinö kuskasi minua mukana 

joka paikkaan silloin kun olin pyörätuolissa. Minua hävetti 

nähdä tuttuja tai käydä kaupassa, kun tavarat putoilivat, 

mutta Väinö vaan keräsi ne takaisin koriin.” 

Väinö on myös taitava käsistään. Hän on tehnyt Tarjalle 

erilaisia apuvälineitä, mm. lullan (ahkion) marjareissuja 

varten, puutarhakärryt, jonka avulla Tarja voi toteuttaa lempiharrastustaan 

eli puutarhanhoitoa, korkkipelin, jolla harjoitellaan 

pinsettiotetta, ristipistotelineen sekä sormituen, 

joka on tehty vanhasta aurauskepistä. 

Myös Tarjan sisar Outi on ollut suurena apua kuntoutusprosessissa 

huolehtien, että Tarja tekee jumpat ja lenkit 

ohjeiden mukaan. “Outin kanssa on pelattu Kimbleä ja on 

sitä käyny koko sukukin pelaamassa minun kanssani, että 

saadaan käsi kuntoon.” 

Yhteistyömme Tarjan kanssa on ollut mutkatonta ja tosi 

mukavaa. Tarjan luona on aina ollut iloinen ja lämmin 

vastaanotto ja avoin mieli uuden oppimiselle. Tarja on ollut 

myös tunnollinen harjoittelija. Tästä on hyvä jatkaa hyvin 

alkanutta matkaa. 

Toimintaterapeutti, tutori Katja Hyvärinen 

7 TUTORI

KUVAT KERTOMISEN VÄLINEENÄ 

Kolmevuotias Otto Laihola on aurinkoinen ja leikkisä lapsi, joka kehittyy huimaa 

vauhtia. Otto ei juurikaan puhu, mutta hän osaa kommunikoida kuvien välityksellä. 

”Kun Otto oli alle vuoden ikäinen, huomasimme että 

kaikki ei ehkä ole kunnossa. Kaksivuotiaana Otto sai lähetteen 

OYS:iin lasten neurologian poliklinikalle. Tutkimusten 

jälkeen siellä saatiin diagnoosiksi laaja-alainen kehityshäiriö. 

Vähän myöhemmin tehtiin autismijakson tutkimukset, 

jot ka kestivät viikon. Diagnoosiksi tuli autismi. Sen jälkeen 

saimme suosituksen kuntouttavaan päivähoitoon. Otto saikin 

heti paikan tosi ihanasta pienestä päiväkodista, ja hän sai 

oman avustajan sinne. Kelan kautta järjestyi puhe- ja toimintaterapia 

viime syksystä lähtien. 

Oton kehitys on vuoden aikana mennyt mahtavasti eteenpäin. 

Keväällä purettiin autismidiagnoosi ja palattiin takaisin 

siihen laaja-alaiseen kehityshäiriöön. 

ARKIASKAREET KUVINA 

Otolle on kommunikointi vaikeaa. Ymmärrettävää puhetta 

ei juurikaan tule. Vaikka 

Otto on erilainen 

kuin ikä to verinsa, 

me emme si tä 

arjessa ajattele 

tai edes 

huo maa. 

Me olemmetottuneet 

e lä - 

mään näiden 

asi oiden 

kanssa. 

TUTORI 8 

Meillä on tietyt rutii nit arjessa. 

On ai ka taulut, 

päi väjärjestyk set 

jne. Enna koimmeasioita 

ja suunnittelemmeetukäteen.Toisaaltapitäävaroalukemastahänenajatuksiaan. 

Välillä 

täytyy itse esittää 

vähän tyhmää, 

jotta Oton on pakko 

Kuvien avulla on harjoiteltu myös junaradan 

kommunikoida asi- 

kokoamista Tuisku-siskon kanssa. 

ansa. Muutoin hän 

saattaa kotona heittäytyä ihan osaamattomaksi. 

Arjen askareissa meil lä on kuvat käytössä, niitä on käytetty 

noin kak sivuo tiaasta lähtien. Otto on ne ym mär tänyt 

mutta ei ole aina halunnut itse niitä käyttää. Nyt vasta, kun 

uusi puheterapia viime syksynä al koi, Otto on al kanut käyttää 

ku via. Hän osaa esimerkiksi pyytää kuvilla ruokaa ja leluja 

tai ehdottaa leikkejä. Kuvat ovat apuna myös pukeutumisessa 

ja riisutumisessa. 

TUNTEET NÄKYVILLÄ 

Otto on alkanut kiinnostua leikeistä. Aikaisemmin hän ei 

leikkinyt paljoa. Nyt häntä kiinnostavat palapelit, palloleikit 

ja autoleikit. Hän ei enää touhuile aina yksin, vaan haluaa että 

joku muukin on mukana. Päiväkodissa hän tykkää ryhmäleikeistä 

ja -peleistä. 

Otto osaa näyttää tunteensa. Hän nauttii vedessä polskimisesta, 

ja esimerkiksi saippuakuplat naurattavat kovasti. Hän 

näytt ää myös kiintymyksen — katsoo silmiin, tulee halaamaan. 

Otto osaa kyllä näyttää senkin kun hän ei tykkää jostakin. 

Uhmaikä tuli kolmevuotiaana. Aiemmin Otto pelkäsi 

monia asioita, mutta siinäkin on tapahtunut huimaa edistystä. 

Enää ei ole semmoisia juttuja jotka pelottaisivat.” 

Heini Mustonen, Oton äiti 

KUVAT: MARIA SÄKKINEN

Oton avustaja kertoo 

ONNISTUMISEN ILOA KUVIEN AVULLA 

”Yhteinen työskentelymme Oton 

kans sa alkoi kesäkuussa 2008 päiväkodissa. 

Otimme kuvat käyttöön 

heti alussa. Ensin tein päiväjärjestyksen, 

jonka mukaan päivämme etenivät. Syksyn 

ja kevään edetessä huomasin, että 

jotkut asiat tuottivat kovasti hankaluuksia, 

kuten ruokailu ja pukeminen sekä 

riisuminen. Meillä ei ollut vielä kaikkiin 

tilanteisiin yhteistä kieltä eli kuvia. Pikkuhiljaa 

kuvien määrä kasvoi, ja päiväjärjestystä 

alettiin pilkkoa pienempiin 

kuvakokonaisuuksiin. 

RUOKAILUKUVAT 

Kuvien myötä Otto pystyy seuraamaan 

ruokailun etenemistä ja sitä missä järjestyksessä 

ruoat syödään. Halutessaan 

hän myös pyytää kuvilla ruokaa tai juomaa 

lisää. Tiedän ruokailun päättyneen, 

kun Otto antaa minulle Kiitos-kuvan. 

Ku vat ovat liuskalla näin: 1. Ruoka, 2. 

Maito, 3. Leipä, 4. Kiisseli, 5. Kiitos! 

Näin siis pystymme Oton kanssa 

kes kustelemaan ruokailun kulusta. 

Esim. jos Otto näyttää minulle kuvaa 

kiisselistä kesken ruokailun, pystyn ker- 

tomaan ja näyttämään hänelle että ensin 

syö dään ruoka ja sitten vasta kiisseli. 

Tämä on vähentänyt ristiriitatilanteita 

huomatt avasti. 

Otto osaa kuvien avulla 

pyytää ruokaa ja leluja 

tai ehdottaa leikkejä. 

TOIMINNAT KUVISSA 

Teemme päivittäisissä toimintatuokioissa 

puhe- ja toimintaterapeuttien suosittelemia 

harjoituksia. Laitan tarraliuskalle 

aina muutaman toiminnan 

tai tehtävän kuvan (palapeli, piirtää, 

askarrella, saippuakuplat, lotto 

jne.) ja Otto saa valita mitä hän 

haluaa tehdä. Kun hän on valinnut 

mieleisensä tehtävän, hän tuo tehtävää 

osoittavan kuvan minulle ja 

toiminta tai tehtävä suoritetaan. 

Myös pukeutuminen onnistuu 

kuvien avulla hyvin. Riisuutuminen oli 

aluksi vaikeaa. Olimme käyttäneet rii- 

PSYKOLOGIPALVELUT -UUTTA TUTORIKSESSA 

Tutoriksen palvelutarjon ta on täydentynyt psykologipalveluilla. 

Tutkimus ja arviointi 

Psykologin tutkimusta voidaan hyödyntää 

monipuolisesti eri-ikäisten yksilöiden 

tilanteen selkeyttämisen ja kuntoutuksen 

suunnittelun pohjana. Tällaisia tilanteita 

ovat mm. kehitystason, oppimisvalmiuksien, 

oppimisen esteiden, tunne-elämän 

epätasaisuuden ja työkyvyn arviointi. 

Yksilökuntoutus 

Psykologin yksilökuntoutus voidaan jakaa 

neuropsykologisesti ja psykoterapeuttisesti 

painottuneeseen kuntoutukseen. 

Neuropsykologisen kuntoutuksen kohteena 

ovat asiakkaat, joil la on oppimisvaikeuk- 

sia, puutteita kognitiivisissa taidoissa, neurologiseen 

sairauteen tai vammaan liittyvä 

erityisvaikeus, kehitys- tai aistivamma. 

Psykoterapeuttisessa kuntoutuksessa vahvistetaan 

yksilön valmiuksia mm. kohdata 

ja käsitellä erilaisia ongelmatilanteita. Lisäksi 

yksilökuntoutuksen keinoin voidaan 

tukea työntekijää, jolla on pulmia esimerkiksi 

työn hallinnan ja työssä jaksamisen 

alueilla. 

Ryhmäkuntoutus 

Ryhmäkuntoutuksen kohteena voi vat 

olla kognitiivisten taitojen (esim. oman toiminnan 

ohjaus, tarkkaavaisuuden ylläpitä- 

suutumisen yhteydessä samaa kuvaa 

kuin pukeutumisessa. Puheterapeutti 

eh dotti, että tekisimme oman kuvan 

ku vaamaan riisuutumista — ja homma 

alkoikin heti toimia. Otto pystyy koko 

ajan itsenäisemmin suoriutumaan näistä 

toiminnoista.” 

Katariina Kumpuvaara, erityisavustaja, 

kuntoutuksen ohjaaja (amk) 

Kuvat opastavat Ottoa pukeutumisessa. 

minen) ja/tai sosioemo tionaalisten taitojen 

vahvistaminen. Lapsiryhmien lisäksi 

psykologi voi vetää vertais- ja vanhempainryhmiä 

sekä aikuisryhmille (esim. masentuneille) 

tarkoitettuja ryhmiä. 

Koulutus ja konsultaatio 

Psykologin erityisalaa ovat koulutukset, 

joissa käsitellään esim. oppimisvaikeuksia, 

tarkkaavaisuuden kehitystä ja tukemista, 

haastavaa käyttäytymistä tai muistihäiriöitä. 

Lisäksi psykologi konsultoi työyhteisö- 

ja ammatillisissa kysymyksissä ja 

antaa työnohjausta. 

Lisätietoja www.tutoris.fi 

9 TUTORI

ÄÄNTEET HALTUUN 

PUHETERAPIALLA 

Kahdeksanvuotias Juuso Hyvönen on kuntoutunut puheen kehityksen viiveestä. 

Kuntoutus oli myönteinen elämänvaihe koko perheelle. 

”Juusolla oli todettu kolmen ja puolen vuoden ikäisenä 

dyspraktis-tyyppinen puheenkehityksen viive. Häneltä 

puuttuivat mm. kaikki ne kirjaimet (mm. k, l, s, d, r, z), 

jotka vaativat kielen kärjen nostoa. Lisäksi sanojen virheelliset 

motoriset mallit olivat vahvoja ja työläitä muuttaa. Diagnoosin 

ennuste oli hyvä sisältäen kuitenkin riskin, että hän ei 

välttämättä kuntoutuisi täydellisesti. 

Puheterapian Juuso aloitti neljävuotiaana vuonna 2004. 

Syksyllä 2007 Juuson puheterapeutti oli jäämässä eläkkeelle 

ja kaupungin puheterapiaan oli jonoa. Onneksemme kaupunki 

solmi ostopalvelusopimuksen Tutoriksen kanssa, ja 

yhteistyö alkoi vuoden 2008 alussa. 

TULOKSIA POSITIIVISUUDELLA 

Kun terapia käynnistyi tammikuussa, Juusolla oli takana ensimmäinen 

syksy koulussa. Hän oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, 

mutta ongelmat olivat edelleen puheen tuottamisessa. 

Hänellä oli vaikeuksia viedä jo opitut äänteet (s, d ja l) 

spontaaniin puheeseen, ja r-äänne puuttui kokonaan. Yleisvaikutelma 

Juuson puheesta oli lapsellisemman oloinen kuin 

mitä ikä edellytti. Edistystä oli kuitenkin jo tapahtunut. 

Yhteistyö uuden puheterapeutin kanssa jännitti koko perhettä. 

Mietimme miten Juuso ja puheterapeutti tulisivat toimeen 

ja jatkuisiko poikamme herkkyyskausi oppimiseen häiriöttä 

uuden henkilön kanssa. 

Jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien olimme erittäin 

tyy tyväisiä uuteen puheterapeuttiimme Siruun. Terapia to - 

teutettiin kevään ajan Juuson koulussa koulupäivän jälkeen 

kerran viikossa. Juuson positiivisella asenteella ja Sirun ammattitaidolla 

saavutettiin nopeasti hyviä tuloksia. Vanhempien 

iloksi poika pääsi kevään aikana loppuhiontaa vaille hänelle 

asetettuun tavoitteeseen ja hän onnistui muodostamaan 

r-äänteenkin. 

LAPSEN EHDOILLA 

Kesällä terapiatunnit siirtyivät pidettäväksi kotonamme. 

Kun toutusta toteutettiin erilaisten pelien, piirrosten, lausetoistojen 

ja lukuharjoitusten avulla sekä kuullun ymmärtämisen 

kautta. Terapiaan otettiin mukaan myös tietokonea- 

TUTORI 10 

vusteiset ohjelmat. 

Yhteistyö vanhempien ja puheterapeutin välillä toimi todella 

hyvin. Siru antoi palautetta pojan edistymisestä sekä 

ohjeita kotiharjoitteluun. Muutoinkin hän oli koko ajan tukena, 

kun kotiharjoittelussa tuli kysyttävää tai varmistamista 

harjoitusten oikeellisuudesta. 

Terapia toteutettiin lapsemme ehdoilla ja siten, että lapsemme 

mielenkiinto harjoitteluun säilyi. Puheterapeutti teki 

myös yhteistyötä luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa 

ja Juuso sai siten tukea puheenoppiseen myös koulun kautta. 

KEILAUSTA JA JUHLAHUMUA 

Viiden vuoden terapian jälkeen Juuson puheterapia oli saatu 

siihen vaiheeseen, että hän oli oppinut kaikki äänteet ja ne 

oli saatu spontaaniin puheeseen. 

Viimeisestä terapiakerrasta päätimme tehdä ikimuistoisen. 

Juuson toiveesta menimme yhdessä Sirun kanssa keilaamaan. 

Tunnelma oli iloinen, mutta samalla myös haikea, 

koska olimme päättämässä yhtä niin isoa osaa elämässämme. 

Keilauksen jälkeen juhlimme vielä yhdessä juhlaillallisen pojan 

valitsemassa ravintolassa. Hampurilaisravintolan juhlahumuun 

mukaamme liittyivät vielä isovanhemmat ja pikkusisko. 

Muistona Sirulle Juuso antoi hänelle pienen itse tehdyn 

Hirmu-maskotin. 

Päätimme erittäin hyvän ja positiivisen yhteistyön Tutoriksen 

kanssa poikamme sanoin: ”Kiitos Siru puheterapiasta. 

Opin paljon uusia asioita.” 

Katriina ja Jari Hyvönen, Juuson vanhemmat 

Viimeistä terapiakertaa juhlittiin keilaamalla ja nauttimalla 

hampurilaisia. Kuvassa Juuson isä Jari, äiti 

Katriina, Juuso sekä Siru Kärkäs. 

KUVAT: ILKKA MIKKOLA JA SIRU KÄRKÄS

Marketta Rajavaara 

Professori, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos 

Johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto 

KUNTOUTUJALÄHTÖISYYS 

HELPOMMIN SANOTTU KUIN TEHTY? 

Kuntoutujalähtöisyys merkitsee kuntoutujan mahdollisuutta 

vaikuttaa omien elämänprojektiensa ja 

niiden saavuttamiseen tähtäävien keinojen määrittelyyn 

ja valintaan. Jotta tämä voisi toteutua, tulisi kuntoutujalla 

olla mahdollisuus pohtia omaa tulevaisuuttaan kiireettömässä 

tilanteessa, ja saatavilla tulisi olla riittävästi tietoa olemassa 

olevista mahdollisuuksista. 

Näin kiteytetään kuntoutujalähtöisyydestä tuoreessa 

La pin yliopiston ja Kuntoutussäätiön tutkijoiden raportissa 

”Asiakkaan äänellä”. Siinä tarkastellaan Kelan vaikeavammaisten 

lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden palvelukokemuksia. 

Kuntoutujalähtöisyydestä on tullut palvelujen 

järjestäjien, toteuttajien ja kuntoutukseen osallistujien 

ja sitä tutkivien yhteinen tavoite riippumatta siitä, millä kuntoutuksen 

alueella toimitaan. 

Kuntoutujalähtöisyyttä tavoitellaan, mutta millaisia 

mahdollisuuksia asiakkaalla on vaikuttaa kuntoutumiseensa? 

Taloustieteilijä Albert O. Hirschman on käyttänyt käsitteitä 

”exit”, ”voice” ja ”loyalty”, jotka ovat hyödyllisiä kuntoutujan 

tilannetta tarkasteltaessa. Perinteisesti kuntoutujan uskollisuus 

ja kuuliaisuus palvelun järjestäjiä ja toteuttajia kohtaan 

on ollut tärkein kuntoutuksen toimintatapa. Kuntoutuksen 

järjestäjät ja toteuttajat pitävät huolta kuntoutettavasta, 

mutta omilla, kuntoutujan toiveet ohittavilla ehdoillaan. 

Kuntoutettavalle palvelun moittiminen ei tule kyseeseen, jos 

kuntoutuksen tarve on polttava ja vaihtoehtoja ei ole tarjolla. 

Kuntoutujan äänen kuulumista ja vaikutusmahdollisuuksia 

on yritetty vahvistaa Suomessa 1980-luvulta alkaen. On 

pyritty kohentamaan asiakkaan edellytyksiä tulla kuulluksi 

sekä saada riittävästi tietoa palveluista ja mahdollisuuksia vaikuttaa 

omaa tilannettaan koskeviin päätöksiin. Kuntoutuksen 

asiakkaiden asemaa on kehitetty useamman lain turvin, joista 

laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä on viimeisin. 

Viime aikoina hyvinvointipolitiikassa on vahvistunut 

konsumerismin pyrkimys. Se merkitsee kuntoutujan toimi- 

mista valintoja tekevänä kuluttajana. Jos palvelu ei miellytä, 

kuntoutuja hylkää palveluntuottajan tai vaihtaa palvelun 

muotoa. Kuntoutus näyttäytyy liiketoimintana, jonka menestyksen 

ratkaisee asiakas. Palvelujen ”shoppailu” voi kuulostaa 

houkuttelevalta, mutta kuntoutus taipuu heikosti kulutushyödykkeeksi. 

Konsumerismin kääntöpuolena on, että 

vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta 

siirtyy enenevästi ihmiselle itselleen. Kuntoutujan mieltymykset, 

taitavuus ja mahdollisuus rahoittaa omaa kuntoutumistaan 

nousevat avainasemaan. Kuntoutus saattaa eriytyä 

varakkaiden ja köyhien palveluiksi. 

Kuntoutujalähtöisyyteen ei ole vain yhtä tietä. Tarvitaan 

nähtävästi sekä kuntoutujasta huolenpitoa että tämän 

vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Kuntoutujalähtöisyyden 

haasteissa painii jokainen kuntoutuksen työntekijä, 

tiimi kuin järjestäjäkin. Kuntoutujalähtöisyys merkitsee 

kuntoutujan turvaa, ääntä ja valintaa kaikissa kuntoutuksen 

vaiheissa, kuntoutukseen pääsyssä, suunnittelussa, toteutuksessa 

ja seurannassa. Se edellyttää myös vastavuoroista 

luottamusta. Kun kuntoutuja luottaa asiantuntijan tietämykseen, 

ja kuntoutuksen järjestäjä ja toteuttaja kuntoutujan 

tietoon, kuntoutuksella on edellytyksiä onnistua. Mikä 

voisi olla vaikeampaa ja tavoiteltavampaa kuin kuntoutujalähtöisyys? 

11 TUTORI

SUJUVAA KUNTOUTUSTA 

TERVOLASSA 

Kuntoutuspalvelujen järjestäminen on pienelle kunnalle suuri haaste. Puhe- ja toi- 

mintaterapian tarve lisääntyy jatkuvasti, mutta kunnan omat virkaresurssit eivät riitä 

kattamaan kysyntää. Tervolan kunnan ratkaisu on yhteistyö Tutoriksen kanssa. 

Tervola on reilun 3000 asukkaan kunta eteläisessä 

Lapissa, Kemin ja Rovaniemen puolivälissä. 

Kuntoutuksen puolella kunnassa työskentelee vakinaisena 

fysioterapeutti. Sen sijaan esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeuttia 

ei kunnassa ole omasta takaa, vaan on katsottu 

paremmaksi ratkaisuksi hankkia palvelu Tutorikselta. Johtava 

lääkäri Jouko Autio kertoo, että ratkaisuun on oltu tyytyväisiä. 

”Teimme aiemmin sopimuksia yksittäisten terapeuttien 

kanssa, mutta se ei sujunut ongelmitta. Palveluja ei aina ollut 

tarjolla silloin kuin niitä olisi tarvittu, ja toimintatavat sekä 

ammattitaitokin vaihtelivat. Tämä ei ollut hyvä hoidon jatkuvuuden 

ja tulosten kannalta. Sen sijaan Tutoriksen tarjoama 

kokonaisratkaisu toimii erittäin hyvin.” 

Puhe- ja toimintaterapian suurin asiakasryhmä 

kunnassa ovat lap set. Käytännössä 

yhteistyö toi mii niin, että 

lastenneuvolan ter veydenhoitaja tekee 

lähetteen Tutorikseen puhe- tai 

toi min taterapia-arvioon. Tutoriksen 

terapeutit antavat jatko-ohjeistuksen 

lapsen tilanteesta ja 

tarvittaessa suo sittelevat kuntoutuksen 

a loitt amista. 

TUTORI 12 

STARTTI-MATKA-PYSÄKKI® TOIMII 

Jouko Aution mukaan kunnassa on puhe- ja toimintaterapiapalvelut 

nyt paremmalla tolalla kuin aikaisemmin. Kiitosta 

saa Tutoriksen asiakaskeskeinen toimintatapa, jossa kuntoutus 

toteutetaan kokonaisvaltaisena prosessina asiakkaan luona. 

Jouko Autio kiittelee Tutoriksen toimintaa myös hallinnollisten 

asioiden hoitamisessa. Kunta ja Tutoris pitävät vuosittain 

palaverin, jossa käydään läpi menettelytapoja ja sovitaan 

käytännöistä. Asioista voidaan sopia joustavasti. 

”Esimerkiksi maksusitoumuskäytäntö on joustava. Täältä 

arvioon lähetettyjen lasten osalta Tutorikselta tulee maksusitoumuspyyntö, 

jossa on kerralla useampi asiakas. Se helpottaa 

meidän työtämme täällä, kun ei tarvitse käsitellä jokaista 

erikseen.” 

Myös Tutorikselta tulevat kirjalliset kuukausiraportit ja 

lausunnot saavat Jouko Autiolta kiitosta. Ne ovat selkeitä ja 

asiantuntevia. Tilaaja saa niistä täsmällisen tiedon mitä terapiassa 

on tehty ja minkälaiset ovat jatkotoimenpiteet. 

KUSTANNUSTEHOKASTA 

KUNTOUTUSTA 

Jouko Autio korostaa, että kokonaisvaltainen palvelu on 

myös kustannustehokas. 

”Rahamäärä, jonka vuodessa käytämme Tutoriksen palveluihin, 

on suurempi kuin yhden terapeutin vuosipalkka. 

Mutta meidän ei kannata perustaa virkoja. Tutoriksella 

on koko terapiakenttä hallinnassa; isolla tiimillä on yhdessä 

enemmän asiantuntemusta kuin yksittäisellä terapeutilla.” 

Uusi kuntoutuksen toimintamuoto Tervolassa on ollut 

Tutoriksen toteuttama ryhmäkuntoutus. ”Valtaosalla puheterapian 

tarpeessa olevista lapsista ongelmat ovat samantyyppisiä, 

joten kuntoutus onnistuu pienessä ryhmässä. Ryhmätoiminta 

on tehokasta, ja on meidän kannaltamme myös 

Johtava lääkäri Jouko Autio toteaa, että kokonaisvaltainen 

kuntoutuspalvelu on samalla myös kustannustehokas.

KUVAT: JANICA KARASTI 

Johtava lääkäri Jouko Autio ja terveydenhoitaja Riikka Taavettila ovat tyytyväisiä yhteistyöhön Tutoriksen kanssa. 

edullisempaa.” 

Kustannussäästö pitkällä tähtäimellä on koko kuntoutustoiminnan 

perusajatus.”Varhaisella puuttumisella voidaan 

vaikuttaa siihen, minkälaista lapsen elämä myöhemmin tulee 

olemaan. Kuntoutuksen kustannukset voivat tulla moninkertaisesti 

takaisin. Kyse on myös elämisen laadusta”, Jouko 

TutorisKumppanuus 

Tarvekartoitus ja toteutussuunnitelma 

Esitäytetty maksusitoumus 

Startti-Matka-Pysäkki® 

Lasku ja kuukausiraportti 

Palaute tilaajalle ja asiakkaalle 

Asiakas- ja tilaajatyytyväisyys 

Yhteistyöpalaveri ja jatkosuunnitelma 

Autio kuvailee. 

Vaikuttavuuteen ei ole erityisiä mittareita käytössä, mutta 

yhteistyö on osoittanut, että kunnassa voidaan luottaa Tutoriksen 

arviointikykyyn ja toimintaan kokonaisuudessaan. 

”Yhteistyömme Tutoriksen kanssa jatkuu tulevaisuudessakin.” 

TEHOKASTA JA TALOUDELLISTA: 

OSTOPALVELUMALLI 

TUTORISKUMPPANUUS 

Tutoris on luonut kumppanuuteen pohjautuvan 

palveluiden ulkoistamisen mallin, joka on tilaajaasiakkaal 

le vaivatonta ja kustannustehokasta. Kuntoutuja 

ja hänen lähiyhteisönsä ohjataan toimimaan 

kuntoutus ta edistävällä tavalla, jolloin palveluprosessille 

taataan jatkuvuus ja itse prosessi on lyhyt ja tehokas. 

Selkeä hinnoittelu sisältää kaikki kulut. Kirjalliset- ja 

suunnittelutyöt kuuluvat kokonaishintaan ja Tutoris 

huolehtii asiantuntijoiden kouluttamisesta, materiaaleista 

sekä tarvittavista sijaisjärjestelyistä. Palautteet 

ja lausunnot toimitetaan tilaajan tietojärjestelmään 

sovitulla tavalla. Lisätietoja www.tutoris.fi. 

13 TUTORI

TUTORIT TUTUIKSI 

Tutustumme 

kahteen 

tutoriin, 

toiminta- 

jafysiotera- peutti Marjo 

Alalauriin 

sekä puhe - 

tera peutti Sari 

Ahtoseen. 

TUTORI 14 

KUVAT: JANICA KARASTI

MARJO 

Kuka olet, mitä teet Tutoriksessa? 

Olen Alalaurin Marjo, koulutukseltani toimintaterapeutti ja 

fysioterapeutti. Työskentelen Tutoriksen Oulun aluekeskuksessa 

toimintaterapeuttina. Tulin taloon vuonna 2005. 

Miten päädyit kuntoutusalalle? 

Tykkään liikkumisesta. Halusin liikunnallisen ammatin ja 

opiskelin fysioterapeutiksi. Sitten huomasin, että toimintaterapiassa 

katsotaan vähän eri näkövinkkelistä asioita ja 

ajattelin, että nämä ammatit voisi yhdistää. Opiskelin aikuisopiskelijana 

toimintaterapeutiksi. 

Minkälainen on työnkuvasi? 

Suurin osa työtäni on yksilö- tai ryhmämuotoista toimintaterapiaa. 

Asiakkaista nuorin on 4- ja vanhin 64-vuotias. 

Olen pitänyt myös koulutuksia toimintaterapiaopiskelijoille 

ja muille toimintaterapeuteille, sekä käynyt konsultoimassa 

mm. kehitysvammaisten ryhmäkodissa. Sitten on 

erilaisia projekteja, joissa saa olla mukana. Olen myös Tutoriksen 

aluejohtaja Pohjanmaat-alueella sekä työpaikan TY- 

KY-vastaava. 

Mikä on parasta työssäsi? 

Työssäni on monia tosi hyviä asioita. Saan olla tekemisissä 

ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Työni on vaihtelevaa ja voin 

itse suunnitella työn sisältöjä sekä suunnata sitä omien kiinnostusteni 

mukaan. Toimintamalli, jota Tutoris edustaa, on 

sellainen että arvostan sitä itsekin. Mennään sinne ihmisten 

arkeen ja toteutetaan työtä koko ajan käytännössä. 

Niin, ja erityisen hyvää on myös mahtavat työkaverit. 

Mikä on huonointa 

työssäsi? 

Laajalla alueella liikkuminen 

tuo 

omat haasteensa. 

Toiminta- ja fysioterapeutti Marjo Alalauri opastaa Marie-Helene Häggblomia 

käsien ja katseen käyttöön liittyvissä taidoissa. 

Ajellaan yksin lumisella pimeällä tiellä keskellä ei mitään… 

Mutta se on osa tätä työtä. Kesällä onkin sitten helpompaa, 

silloin voi tehdä myös juttuja ulkona asiakkaiden kanssa. 

Minkälainen on tyypillinen työviikkosi? 

Pääsääntöisesti yksi päivä viikossa on toimistotöitä, neljänä 

päivänä on asiakaskäyntejä. Asiakkaita on Oulussa, Taivalkoskella, 

Pudasjärvellä ja Kuusamossa. Joskus lähden aamulla 

ennen seitsemää, kotona pyrin olemaan puoli viisi. 

Toisinaan teen pari tosi pitkää päivää, ja seuraavana päivänä 

on vapaata. 

Onko sinulla ammatillisia tavoitteita? 

Haluan kehittää ryhmätoimintaa. Se on yksilöterapian rinnalla 

hyvä toteutusmuoto. 

Mitä teet vapaa-aikana? 

Pelaan jääkiekkoa ja juoksentelen. Vapaa-aikaani liittyy 

yleensä aina liikuntaa tai jotain luovaa toimintaa, kuten valokuvaus. 

Perheen kanssa ollaan yhdessä. Minulla on 6-vuotias 

tyttö. 

Motto? 

Työkaveriani Rekilän Marjaa lainaten: Näillä mennään. 

Ei kai se oo ku tehä! 

15 TUTORI

SARI 

Kuka olet, mitä teet Tutoriksessa? 

Olen Sari Ahtonen, puheterapeutti. Pääpaikkani on Kajaanin 

aluekeskus. Kierrän laajalla alueella Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. 

Tulin Tutorikseen vuonna 2007. 

Miten päädyit kuntoutusalalle? 

Minulla oli lukion jälkeen ajatuksena lähteä lukemaan psykologiaa. 

Hain kuitenkin opiskelemaan puheterapiaa, ehkä 

vähän sattumalta, mutta myöhemmin huomasin että tämä 

olikin juuri oikea valinta. 

Minkälainen on työnkuvasi? 

Suurimmaksi osaksi työni on ns. perustyötä eli kuntouttamista. 

Asiakaskunta on laaja: nuorin on 3-vuotias ja vanhin 

63-vuotias. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti Kelan kuntoutettavia 

vaikeavammaisia lapsiasiakkaita. Olen Lappi- ja 

Itä-alueiden aluejohtaja, ja lisäksi teen meillä rekrytointivastaavan 

hommia. 

Mikä on parasta työssäsi? 

Parasta on työn joustavuus. Saan mennä asiakkaan luo, nähdä 

hänen arkensa ja kaikki haasteet siinä. Tulee hyvä mieli, 

kun voi auttaa ihmisiä. Joustavuus on 

myös sitä, että saan 

suunni- 

TUTORI 16 

tella työtäni myös omien tarpeideni ja kiinnostusteni pohjalta. 

Työn haastavuus on mukavaa ja palkitsevaa. 

Mikä on huonointa työssäsi? 

Pitkät matkat, yksinäiset kilometrit. Toisaalta on hyvä että 

auton ratissa voimme soitella toisillemme. Työn haastavuus 

on — vaikkakin myös hyvä asia — toisaalta joskus vaikeaa. 

Työ ei aina ole ruusuilla tanssimista! Mutta lopulta kuitenkin 

kaikki menee hyvin. 

Minkälainen on tyypillinen työviikkosi? 

Maanantaisin pyrin olemaan toimistolla, tiistaisin ja torstaisin 

ajelen Suomussalmelle ja teen siellä pitkät päivät. Keskiviikko 

on yleensä Sotkamo-Kuhmo -päivä. Perjantaisin 

käyn Pohjois-Karjalassa ja lähden vähän aikaisemmin töistä, 

koska muut päivät ovat pitkiä. Joskus aikataulut muuttuvat, 

ja niissä joustetaan puolin ja toisin. 

Onko sinulla ammatillisia tavoitteita? 

Aloittelin viime vuonna erikoistumisen autismin puolelle, 

sitä suunnittelen jatkaa tulevaisuudessa. 

Mitä teet vapaa-aikana? 

Me tutorit ollaan innostuttu urheilusta viime aikoina. Käydään 

porukalla juoksemassa ja liikkumassa vapaa-ajallakin. 

Muutoin vapaa-ajallani teen perusjuttuja, ei mitään ihmeellistä. 

Kavereiden kanssa olen paljon, ja viihdyn kotona 

ihan muuten vaan. 

Motto? 

Asioilla on tapana järjestyä. 

Puheterapeutti Sari Ahtonen käyttää työssään Vikkaria ja Päikkäriä.

Facial-Oral-Tract Therapy (FOTT) on monitieteellinen lähestymistapa kasvojen, suunalueen, nielemisen, hen gityksen ja 

äänen tuoton arviointiin ja kuntouttamiseen neurologisissa sairauksissa. FOTT-menetelmä pohjautuu Bo baht-konseptiin. 

Keskeisiä periaatteita ovat asiakkaan ja hänen toimintansa kokonaisarviointi mm. vireystilan, tarkkaavaisuuden, harkintakyvyn, 

kielen ja nielun riittävän tunnon ja motoriikan sekä asennon suhteen. 

Tutoris Oy järjestää yhdessä Oulun Diakonissalaitoksen kanssa ensimmäistä kertaa Pohjois-Suomessa viisi päi väisen peruskoulutuksen 

kuntoutus- ja hoitoalan asiantuntijoille. Aikai sem min koulutusta on ollut Suomessa kaksi kertaa, joista viimeisin 

2004. 

Koulutuksen sisältö: 

• nielemisen anatominen ja fysiologinen perusta sekä nielemisen vaiheet 

• kasvojen ja suunalueen tutkiminen ja arviointi 

• oraalistimulaatio ja kuntoutus F.O.T.T.:n periaattein 

• käytännön harjoituksia, mm. ruokailun arviointi ja ohjaaminen 

• harjoitellaan pienryhmissä neurologisten asiakkaiden arviointia ja kuntoutusta. 

AIKA JA PAIKKA: 

KOULUTTAJAT: 

KOHDERYHMÄ: 

OSALLISTUJAMÄÄRÄ: 

LISÄTIETOJA: 

F.O.T.T. -KOULUTUSTA 

NIELEMISHÄIRIÖIDEN 

ARVIOINNISTA JA KÄYTÄNNÖN 

KUNTOUTUKSESTA 

24.-28.5.2010 

Oulun Diakonissalaitos, Uusikatu, Oulu 

Annette Kjærsgaard, Ergoterapeut, MSc, Ph.d. 

Margaret Walker, Ergoterapeut, MSc, Ph.d. 

Neurologisten asiakkaiden kanssa työskentelevät lääkärit, sairaanhoitajat, 

puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit. 

Koulutukseen otetaan 18 osallistuja ilmoittautumisjärjestyksessä. 

Koulutusvastaava Marja Rekilä p. 040 560 4791, koulutus@tutoris.fi

TUTORISKOULUTUS 

ON KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ, MOTIVOIVAA JA OSALLISTAVAA. KOULUTUKSET 

ANTAVAT TIETOTAITOA MONEN ALAN AMMATTILAISILLE JA OPISKELIJOILLE. 

Tutoris Oy tarjoaa koulutuspalveluja oppilaitoksille, 

yrityksille ja yhteisöille. Koulutusta järjestetään sekä 

ns. avoimina koulutuksina että tilattuina koulutuksina, 

jotka toteutetaan tilaajan tarpeista käsin. Esimerkiksi matkailualan 

yrittäjille on järjestetty koulutusta puhevammaisen 

asiakkaan kohtaamiseen. 

Keskustelu ja parityöt mukavia, 

myös yksilöharjoitukset.” 

TutorisKoulutus toteutetaan luentoina, tekniikkakoulutuksina 

sekä toiminta- ja materiaalipajoina. Yritys tarjoaa 

myös koulutuspaketteja, jotka koostuvat teoriaosuuksien lisäksi 

harjoituksista ja konkreettisesta tekemisestä. Koulutusten 

toteuttamisesta vastaavat Tutoriksen puhe- ja toimintaterapeutit 

sekä AAC-ohjaaja. Koulutusten kesto vaihtelee 

sen sisällön, tavoitteiden ja tilaajan tarpeiden mukaan puolen 

päivän koulutuksista viisipäiväisiin. 

TIEDON JA KOKEMUSTEN 

JAKAMISTA 

Koulutuspalvelut ovat tärkeä osa Tutoriksen palveluvalikoimaa, 

sillä kuntoutustyöstä saadun kokemuksen ja oman osaamisen 

jakaminen katsotaan merkittäväksi tehtäväksi. Koulutuksen 

avulla voidaan kasvattaa alan työntekijöiden osaamista 

ja työintoa sekä motivoida tekemään asioita uudella tavalla. 

Koulutuksessa saadaan myös käyttöön uusia työmenetelmiä 

sekä oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen 

liittyviä asioita. Tästä yhtenä esimerkkinä on äänikoulutus 

puheammateissa toimiville. 

Koulutuspalvelujen kehittäminen liittyy Tutoriksessa 

olen naisena osana myös oman henkilökunnan ammattitaidon 

ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Koulutus ja kouluttautuminen 

nivoutuvat yhteen niin, että työntekijöiden osaamista 

ja ammatillista kiinnostuneisuutta hyödynnetään koulutuspalveluiden 

kehittämisessä. 

TUTORI 18 

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ JA 

INNOSTAVAA 

Koulutukset ovat konkreettisia, motivoivia ja osallistavia. Tekemällä 

oppii, on yksi johtoajatus koulutuksissa. Myös tiedon 

ja kokemusten jakaminen koulutuksissa on tärkeää. 

Kiitosta on saanut käytännönläheinen opetus- ja toteutustapa. 

Erityisen antoisana osallistujat ovat kokeneet koulutukset, 

joissa on tehty materiaalia omaan työhön. Esimerkiksi 

tietokonepohjaisen symboliohjelman avulla on valmistettu 

kuvallisia ohjeita ja pelejä päiväkotiin tai kouluun. 

Pystyn hyödyntämään saamaani 

tietoa ja harjoituksia sekä jakamaan 

tietoa työyhteisössäni.” 

Äänenhuoltokoulutuksissa käytännön harjoitukset rentoutuksineen 

on koettu erityisesti opettajien ja luennoitsijoiden 

keskuudessa tarpeellisiksi. Osallistujat ovat arvostaneet 

myös sitä, että koulutus on toteutettu heidän asuin- ja 

työpaikkakuntansa läheisyydessä. 

Oppilaitoksille suunnatut koulutuspaketit antavat hoito- 

ja kuntoutusalan opiskelijoille mahdollisuuden syventää kuntoutuksessa 

käytettävien menetelmien käyttöä. Esimerkiksi 

Kuvien käyttö kuntoutuksessa -koulutuksen aihetta voidaan 

lähestyä osallistujien tarpeet huomioiden joko tietokonepohjaiseen 

ohjelmaan perehtyen tai luovien menetelmien kautta. 

Lisätietoja: 

Koulutusvastaava Marja Rekilä 

puh 040 560 4791 

email koulutus@tutoris.fi 

Mahtavat esimerkit teoriaan pohjaten.”

29.9.2009, Oulu 

2.10.2009, Rovaniemi 

20.10.2009, Kokkola 

2.11.2009, Kokkola 

17.11.2009, Kajaani 

Ajankohtaista 

Kun sanat eivät riitä - Mahdollisuuksia apuvälineillä 

Kuvanvaihtoa – Miltä se näyttää ja miten sitä käyttää? 

Kuvien käyttö toimintaterapiassa 

Äänenhuolto 

TUTORIN VINKIT 

Tutoris Oy 

Koulutuskalenteri syksy 2009 

Symbolikirjoitus 2000 –ohjelman jatkokoulutus 


KUVA: M. ZEYNEP DAĞDEVIRENOĞLU KUBASECK 

Kaksivuotisen KoulutusProjektin (2009-2010) tavoitteena on kehittää Tutoriksen koulutuspalveluja. Yrityksen Startti-Mat- 

ka-Pysäkki® -mallista on kuntoutuspalvelujen toteuttamisessa saatu myönteistä palautetta asiakkailta. Projektin aikana on tar- 

koitus hyödyntää näitä kokemuksia ja oman henkilökunnan kouluttautumista kehittämällä koulutuspalveluja niin, että Tuto- 

ris voi tarjota asiakkaille juuri heille sopivia koulutuspaketteja ja -tilaisuuksia. 

Seuraavassa on ideoita ja ohjeita kuntouttaviin kotiharjoituksiin. Vinkkejä voi käyttää 

myös ryhmissä esimerkiksi päiväkodeissa tai kouluissa. 

Muisti, kertominen ja värien 

harjoittelu 

Ota käyttöön esimerkiksi kortit muistipelistä. 

Toisen tulee selittää kuvaa toiselle 

(esim. se on punainen ja se on vihannes 

– vastaus: tomaatti). Toinen 

yrittää arvata, mistä toinen tarkoittaa. 

Leikkaa erivärisistä papereista jalanjälkiä 

(esim. viisi jalanjälkeä). Kun yksi 

sana on selitetty ja toinen on arvannut 

sen, laita kuva jalanjäljen toiselle puolelle 

sinitarralla. Lopuksi (esim. viiden 

selityksen jälkeen) astellaan askelia 

pit kin ja yritetään muistaa, mitä sanoja 

selitettiin. Kun jalanjäljet ovat erivä- 

risiä, voidaan samalla harjoitella värejä. 

Samaa harjoitusta voidaan toteuttaa 

myös esim. päiväkotiryhmässä, jolloin 

piirissä vuorotellen selitetään ja muut 

arvaavat. Lopuksi piirissä yritetään 

muistaa selitetyt sanat. 

19 TUTORI

... JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA 

Suualueen motoriikka ja hahmottaminen 

Ota jokin kuva esim. värityskirjasta, 

ja ota kuvasta kaksi kopiota. 

Leikkaa toinen kopio 

palasiksi (kuten palapelissä). 

Harjoitteluun tarvitaan myös 

pilli. Pillin avulla imemällä 

siirretään kuvat mallin mukaan 

oikeaan järjestykseen 

(käsiä ei saa käyttää apuna), 

jotta saadaan kaksi 

samanlaista kuvaa. Vaikeustasoa 

voidaan määritellä 

palasten määrällä. 

Ohjeen ymmärtäminen ja sen mukaan 

toimiminen, sekä piirtäminen 

ja värien, muotojen ja sijaintikäsitteiden 

harjoitteleminen 

Harjoitus voidaan toteuttaa paperille 

tai liitutaululle. Harjoitukseen tarvitaan 

myös erivärisiä kyniä tai liituja. 

Aloitetaan piirtämällä esim. punainen 

auto keskelle paperia. Vuorotellen lapsi 

TUTORI 20 

antaa piirustusohjeen aikuiselle ja toisinpäin. 

Esimerkkejä: 

Auton päälle piirretään matkalaukku ja 

auton takaa näkymään pensas. 

Taivaalle piirretään aurinko ja aurin gon 

viereen sinisiä pilviä. 

Auton eteen kolmion muo toisia kuusia. 

Auton sisällä istuu ihminen. 

Väritetään asioita toisen kertomal la 

värillä, jotta harjoituksessa tulee harjoiteltua 

myös värejä. 

Voidaan toteuttaa myös ryhmässä, 

jolloin vuorotellen joku piirtää ja joku 

antaa ohjeita.

Tutoris kehittää toimivia ja käytännöllisiä tuotteita kuntoutuksen tueksi. 

TUTORISTUOTTEET 

Tutoriksen tuotekehitys perustuu asiakkaiden käytännön tarpeisiin, joita tutorit kuuntelevat liikkues saan kentällä. Tuotekehityksessä 

käytetään alan asiantuntijoita. Tuotekehityksestä vas taa vat Tutoriksen omat asiantuntijat yhdessä graafisen alan asiantuntijoiden 

kanssa. 

Graafisen alan asiantuntijat suunnittelevat tuotteet laadukkaista sekä kulutusta kestävistä materiaaleista. Mate riaaleissa tärkeintä 

on niiden käytännöllisyys sekä kestävyys. Materiaalit on lisäksi helppo pitää puhtaana. 

Tällä hetkellä myytäviä tuotteita ovat kätevästi mukana kulkeva kansio Kommunikointipakki, helposti rakennettava ja seinälle 

kiinnitettävä päiväohjelma Päikkäri sekä viikko-ohjelma Vikkari. 

Lisätietoja: 

Niina Niva p. 040 560 4719, email. yhdessa@tutoris.fi, www.tutoris.fi 

VIKKARI 

Vikkari on seinälle kiinnitettävä ja 

tukevasta muovista valmistettu struktuuripohja, 

johon voidaan rakentaa 

hel posti ohjelma jokaiselle viikonpäivälle. 

Viikko-ohjelman voi rakentaa viisipäiväisenä 

(Vikkari 5pv) tai seitsemänpäiväisenä 

(Vikkari 7pv). Vikkariin 

kuuluvat myös Tänään-osio ja Viikonpäivä-kortit. 

Materiaalit on helppo 

puhdistaa kostealla liinalla. Optiona 

magneettikiinnitys, joka helpottaa päivittäisen 

ohjelman laatimista. Osat sopivat 

niin lapsen kuin aikuisenkin käteen. 

Vikkari voidaan kiinnittää pystyyn 

tai vaakaan. Tänään-osiota voi käyttää 

hyvin monipuolisesti. Sen avulla voidaan 

harjoitella ilmaisemaan esimerkiksi 

aikamääritteitä, nimipäiviä, säätä 

tai työvuorossa olevia henkilöitä. 

Hinta 255-299 € (sis. alv 22%) 

PÄIKKÄRI 

Päikkäri on seinälle kiinnitettävä ja 

tukevasta muovista valmistettu struktuuripohja, 

johon voi rakentaa helposti 

henkilökohtaisen päiväohjelman. 

Päikkäriä on kätevä käyttää myös 

toiminnanohjauksessa, kuten esimerkiksi 

askarteluhetken tai kahvinkeiton 

ohjauksessa. Päikkäriin kuuluvat viikonpäiväkortit. 

Materiaalit on helppo 

puhdistaa kostealla liinalla. Optiona on 

magneettikiinnitys, joka helpottaa päivittäisen 

ohjelman laatimista. Osat sopivat 

niin lapsen kuin aikuisenkin käteen. 

Päikkäri voidaan kiinnittää pystyyn 

tai vaakaan. Päikkäristä voi kasvattaa 

myös viikkojärjestyksen eli Vikkarin. 

Hinta 48 € (sis. alv 22%) 

KOMMUNIKOINTIPAKKI 

Kommunikointipakki on kulutusta 

kestävä sekä helposti mukana kuljetettava 

kommunikointikansio. 

Kansio on valmistettu tukevasta 

muo vista. Kansiossa on vahva kaksoismekanismi, 

jonka avulla sivut pysyvät 

hyvin paikallaan. Kansion sivuun on 

kätevä kiinnittää ns. pikaviestit. Lisäksi 

kansio sisältää neljä muovista välilehteä 

sekä lausenauhan. Välilehtiä voi hankkia 

tarpeen mukaan lisää. 

Kansio on kätevä, kun käytetään 

Pecs-kommunikaatiomenetelmää sekä 

kuvia A5-kokoisissa muovitaskuissa. 

Hinta 22 € (sis. alv 22%) 

21 TUTORI

HALLINTO 

Tutoris Oy 

Kajaaninkatu 9 A 1 

90100 Oulu 

Laura Suorsa 

Toimitusjohtaja, Puheterapeutti 

FM, johtamisen 

eMBA-tutkinto 

040 560 6272, laura.suorsa@tutoris.fi 

Nielemishäiriöt, AAC, autismi. 

Niina Niva 

Kehitysjohtaja 

040 560 4719 

niina.niva@tutoris.fi 

Tuotekehitys. 

Sari Ahtonen 

Aluejohtaja (Lappi ja Itä), 

rekry-vastaava 

044 560 6009 

sari.ahtonen@tutoris.fi 

Marjo Alalauri 

Aluejohtaja (Pohjanmaat), 

TYKY-vastaava 

040 560 4574 

marjo.alalauri@tutoris.fi 

Siru Kärkäs 

Aluejohtaja (Etelä) 

044 560 6002 

siru.karkas@tutoris.fi 

Lea Alakorva-Pernu 

Hallinnon assistentti 

044 560 6003 

lea.alakorva-pernu@tutoris.fi 

Taloushallinto ja m-files dokumenttien 

hallintaohjelmisto. 

Terhi Niva 

Hallinnon assistentti 

044 560 6015 

terhi.niva@tutoris.fi 

Palkka- ja henkilöstöasiat sekä taloushallin 

non järjestelmän käyttöönottaminen. 

TUTORI 22 

TUTORIS YHTEYSTIEDOT 

Tutoriksella on seitsemän aluekeskusta eri puolilla maata. Täältä meidät tavoittaa. 

LAPIN ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Lapin aluekeskus 

Rovakatu 13 A 39 

96100 Rovaniemi 

Katja Hyvärinen 

Toimintaterapeutti 

044 561 6020 

katja.hyvarinen@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: AVH-kuntoutus. 

Hanna Keskitalo 

Puheterapeutti, FM 

040 560 4793 

hanna.keskitalo@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Aikuisten nielemiskuntoutus. 

Niina Niva 

AAC-ohjaaja 

040 560 4719 

niina.niva@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Tekniset kommunikoinnin 

apuvälineratkaisut, haastava käyttäytyminen 

ja autismi. 

Marja Rekilä 

Toimintaterapeutti(amk) 

Mylly-vastaava, 

koulutusvastaava 

040 560 4791 

marja.rekila@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: WeeFIM ja FIM -pätevyydet, 

aikuisneurologia, kuntoutus- ja 

koulutuspalvelujen kehittäminen. 

Maini Tuomaala 


040 560 4641 

maini.tuomaala@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Afasia ja dyspraksia. 

Vuonna 2010 avataan Tutoriksen 

Lounais-Suomen aluekeskus Turkuun. 

KAINUUN ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Kainuun aluekeskus 

Brahenkatu 24 B 23 

87100 Kajaani 

Sari Ahtonen 


044 560 6009 

sari.ahtonen@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Autismikuntoutus. 

Jenna Heikkinen 


040 560 4071 

jenna.heikkinen@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lee Silverman 

Voice Treatment -terapiamenetelmä, 

autismi. 

Hanna-Mari Virtanen 


044 560 6012 

hanna-mari.virtanen@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Downin 

syndrooma ja varhaiskuntoutus. 

POHJOIS-SAVON ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Pohjois-Savon aluekeskus 

Pohjolankatu 2 

70300 Kuopio 

Paula Keski-Säntti 

Puheterapeutin 

työtehtävät, fil. yo 

044 561 6024 

paula.keski-santti@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Erityinen kielellinen vaikeus 

ja nimeämisen ongelmat. 

Marjo Mikkonen 

(5.10.2009 alk.) 


044 561 6026 

marjo.mikkonen@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Muistihäiriöt, iäkkäiden 

ja mielenterveysasiakkaiden kuntoutus.

POHJOIS-POHJANMAAN 

ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Pohjois-Pohjanmaan aluekeskus 

Kajaaninkatu 9 A 1 

90100 Oulu 

Marjo Alalauri 

Toiminta- ja fysio terapeutti 

040 560 4574 

marjo.alalauri@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Ryhmäkuntous. 

Piia Haapalainen 

Puheterapeutti, FM; 

sairaanhoitaja (amk) 

040 560 6973 

piia.haapalainen@tutoris.fi 

Maarit Järvenpää 


040 560 6975 

maarit.jarvenpaa@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Aikuisneurologia. 

Arja Kangas 


044 560 4794 

arja.kangas@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Ryhmäkuntoutuksen 

kehittäminen, kehitysvammat ja dyspraxia. 

Terhi Mets 

Psykologi 

044 5616027 

terhi.mets@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lapset ja nuoret sekä 

työelämää koskevat kysymykset. 

Katja Partala 

Puheterapeutti, FM; laulunopettaja, 

MA 

044 561 6023 

katja.partala@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Ääniterapia, äänenhuoltokurssit. 

Saija Sirniö 


044 561 6025 

saija.sirnio@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lasten toimintaterapia 

ja ryhmäterapia. 

Maria Säkkinen 


044 560 6018 

maria.sakkinen@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Autismi ja kuvakommunikaatio. 

Minna Viitaniemi 


(äitiyslomalla) 

KESKI-POHJANMAAN ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Keski-Pohjanmaan aluekeskus 

Pitkänsillankatu 1-3 (talo 3) 

67100 Kokkola 

Päivi Harmaala 


040 560 4986 

paivi.harmaala@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lasten kanssa työskentely 

sekä ääniterapia. 

Leena Kärki 


044 560 6014 

leena.karki@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lasten toimintaterapia, 

käsiterapia ja hermovauriot. 

Päivi Inkilä 



Päivi Prokkola 


040 560 4593 

paivi.prokkola@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Ryhmäkuntoutuksen 

kehittäminen, avh-asiakkaat, sherbornemenetelmä; 

soveltavan liikunnan ohjaaja. 

Marika Ylikoski 


040 560 4139 

marika.ylikoski@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Viivästynyt/poikkeava 

puheen ja kielen kehitys, oppimisvaikeuksien 

ennaltaehkäisy, lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksien 

tukeminen. 

POHJANMAAN ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Pohjanmaan aluekeskus 

Hovioikeudenpuistikko 11, 2 krs 

65100 Vaasa 

Tarja Ahonen 



Sofia Sinimäki 

Puheterapeutti / 

talterapeutti, FM 

040 560 6347 

sofia.sinimaki@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Ääniergonomia, AAC, 

kuntoutusmenetelmien ja -materiaalien 

kehittäminen. 

Leena Karsikas 

Puheterapeutti 

044 561 6021 

leena.karsikas@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lukemisen ja kirjoittamisen 

ongelmat, lapset. 

UUDENMAAN ALUEKESKUS 

Tutoris Oy 

Uudenmaan aluekeskus 

Sitratori 3 

00420 Helsinki 

Heli Knuutila 


040 560 4371 

heli.knuutila@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Kaksi- ja monikielisyys 

sekä monikulttuuriset lapset. 

Siru Kärkäs 


044 560 6002 

siru.karkas@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Lasten änkytysterapia. 

Henna Vakkuri 


044 561 6022 

henna.vakkuri@tutoris.fi 

Erityisosaaminen: Kielen kehityksen erityisvaikeudet 

ja änkytys. 

23 TUTORI

Mietitään yhdessä teille 

sopivin ratkaisu. 


yhdessa@tutoris.fi

tutori

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?