tutori

KUVAT KERTOMISEN VÄLINEENÄ
Kolmevuotias Otto Laihola on aurinkoinen ja leikkisä lapsi, joka kehittyy huimaa
vauhtia. Otto ei juurikaan puhu, mutta hän osaa kommunikoida kuvien välityksellä.
”Kun Otto oli alle vuoden ikäinen, huomasimme että
kaikki ei ehkä ole kunnossa. Kaksivuotiaana Otto sai lähetteen
OYS:iin lasten neurologian poliklinikalle. Tutkimusten
jälkeen siellä saatiin diagnoosiksi laaja-alainen kehityshäiriö.
Vähän myöhemmin tehtiin autismijakson tutkimukset,
jot ka kestivät viikon. Diagnoosiksi tuli autismi. Sen jälkeen
saimme suosituksen kuntouttavaan päivähoitoon. Otto saikin
heti paikan tosi ihanasta pienestä päiväkodista, ja hän sai
oman avustajan sinne. Kelan kautta järjestyi puhe- ja toimintaterapia
viime syksystä lähtien.
Oton kehitys on vuoden aikana mennyt mahtavasti eteenpäin.
Keväällä purettiin autismidiagnoosi ja palattiin takaisin
siihen laaja-alaiseen kehityshäiriöön.
ARKIASKAREET KUVINA
Otolle on kommunikointi vaikeaa. Ymmärrettävää puhetta
ei juurikaan tule. Vaikka
Otto on erilainen
kuin ikä to verinsa,
me emme si tä
arjessa ajattele
tai edes
huo maa.
Me olemmetottuneet
e lä -
mään näiden
asi oiden
kanssa.
TUTORI 8
Meillä on tietyt rutii nit arjessa.
On ai ka taulut,
päi väjärjestyk set
jne. Enna koimmeasioita
ja suunnittelemmeetukäteen.Toisaaltapitäävaroalukemastahänenajatuksiaan.
Välillä
täytyy itse esittää
vähän tyhmää,
jotta Oton on pakko
Kuvien avulla on harjoiteltu myös junaradan
kommunikoida asi-
kokoamista Tuisku-siskon kanssa.
ansa. Muutoin hän
saattaa kotona heittäytyä ihan osaamattomaksi.
Arjen askareissa meil lä on kuvat käytössä, niitä on käytetty
noin kak sivuo tiaasta lähtien. Otto on ne ym mär tänyt
mutta ei ole aina halunnut itse niitä käyttää. Nyt vasta, kun
uusi puheterapia viime syksynä al koi, Otto on al kanut käyttää
ku via. Hän osaa esimerkiksi pyytää kuvilla ruokaa ja leluja
tai ehdottaa leikkejä. Kuvat ovat apuna myös pukeutumisessa
ja riisutumisessa.
TUNTEET NÄKYVILLÄ
Otto on alkanut kiinnostua leikeistä. Aikaisemmin hän ei
leikkinyt paljoa. Nyt häntä kiinnostavat palapelit, palloleikit
ja autoleikit. Hän ei enää touhuile aina yksin, vaan haluaa että
joku muukin on mukana. Päiväkodissa hän tykkää ryhmäleikeistä
ja -peleistä.
Otto osaa näyttää tunteensa. Hän nauttii vedessä polskimisesta,
ja esimerkiksi saippuakuplat naurattavat kovasti. Hän
näytt ää myös kiintymyksen — katsoo silmiin, tulee halaamaan.
Otto osaa kyllä näyttää senkin kun hän ei tykkää jostakin.
Uhmaikä tuli kolmevuotiaana. Aiemmin Otto pelkäsi
monia asioita, mutta siinäkin on tapahtunut huimaa edistystä.
Enää ei ole semmoisia juttuja jotka pelottaisivat.”
Heini Mustonen, Oton äiti
KUVAT: MARIA SÄKKINEN