tutori
tutori
tutori
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Marketta Rajavaara<br />
Professori, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos<br />
Johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto<br />
KUNTOUTUJALÄHTÖISYYS<br />
HELPOMMIN SANOTTU KUIN TEHTY?<br />
Kuntoutujalähtöisyys merkitsee kuntoutujan mahdollisuutta<br />
vaikuttaa omien elämänprojektiensa ja<br />
niiden saavuttamiseen tähtäävien keinojen määrittelyyn<br />
ja valintaan. Jotta tämä voisi toteutua, tulisi kuntoutujalla<br />
olla mahdollisuus pohtia omaa tulevaisuuttaan kiireettömässä<br />
tilanteessa, ja saatavilla tulisi olla riittävästi tietoa olemassa<br />
olevista mahdollisuuksista.<br />
Näin kiteytetään kuntoutujalähtöisyydestä tuoreessa<br />
La pin yliopiston ja Kuntoutussäätiön tutkijoiden raportissa<br />
”Asiakkaan äänellä”. Siinä tarkastellaan Kelan vaikeavammaisten<br />
lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden palvelukokemuksia.<br />
Kuntoutujalähtöisyydestä on tullut palvelujen<br />
järjestäjien, toteuttajien ja kuntoutukseen osallistujien<br />
ja sitä tutkivien yhteinen tavoite riippumatta siitä, millä kuntoutuksen<br />
alueella toimitaan.<br />
Kuntoutujalähtöisyyttä tavoitellaan, mutta millaisia<br />
mahdollisuuksia asiakkaalla on vaikuttaa kuntoutumiseensa?<br />
Taloustieteilijä Albert O. Hirschman on käyttänyt käsitteitä<br />
”exit”, ”voice” ja ”loyalty”, jotka ovat hyödyllisiä kuntoutujan<br />
tilannetta tarkasteltaessa. Perinteisesti kuntoutujan uskollisuus<br />
ja kuuliaisuus palvelun järjestäjiä ja toteuttajia kohtaan<br />
on ollut tärkein kuntoutuksen toimintatapa. Kuntoutuksen<br />
järjestäjät ja toteuttajat pitävät huolta kuntoutettavasta,<br />
mutta omilla, kuntoutujan toiveet ohittavilla ehdoillaan.<br />
Kuntoutettavalle palvelun moittiminen ei tule kyseeseen, jos<br />
kuntoutuksen tarve on polttava ja vaihtoehtoja ei ole tarjolla.<br />
Kuntoutujan äänen kuulumista ja vaikutusmahdollisuuksia<br />
on yritetty vahvistaa Suomessa 1980-luvulta alkaen. On<br />
pyritty kohentamaan asiakkaan edellytyksiä tulla kuulluksi<br />
sekä saada riittävästi tietoa palveluista ja mahdollisuuksia vaikuttaa<br />
omaa tilannettaan koskeviin päätöksiin. Kuntoutuksen<br />
asiakkaiden asemaa on kehitetty useamman lain turvin, joista<br />
laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä on viimeisin.<br />
Viime aikoina hyvinvointipolitiikassa on vahvistunut<br />
konsumerismin pyrkimys. Se merkitsee kuntoutujan toimi-<br />
mista valintoja tekevänä kuluttajana. Jos palvelu ei miellytä,<br />
kuntoutuja hylkää palveluntuottajan tai vaihtaa palvelun<br />
muotoa. Kuntoutus näyttäytyy liiketoimintana, jonka menestyksen<br />
ratkaisee asiakas. Palvelujen ”shoppailu” voi kuulostaa<br />
houkuttelevalta, mutta kuntoutus taipuu heikosti kulutushyödykkeeksi.<br />
Konsumerismin kääntöpuolena on, että<br />
vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta<br />
siirtyy enenevästi ihmiselle itselleen. Kuntoutujan mieltymykset,<br />
taitavuus ja mahdollisuus rahoittaa omaa kuntoutumistaan<br />
nousevat avainasemaan. Kuntoutus saattaa eriytyä<br />
varakkaiden ja köyhien palveluiksi.<br />
Kuntoutujalähtöisyyteen ei ole vain yhtä tietä. Tarvitaan<br />
nähtävästi sekä kuntoutujasta huolenpitoa että tämän<br />
vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Kuntoutujalähtöisyyden<br />
haasteissa painii jokainen kuntoutuksen työntekijä,<br />
tiimi kuin järjestäjäkin. Kuntoutujalähtöisyys merkitsee<br />
kuntoutujan turvaa, ääntä ja valintaa kaikissa kuntoutuksen<br />
vaiheissa, kuntoutukseen pääsyssä, suunnittelussa, toteutuksessa<br />
ja seurannassa. Se edellyttää myös vastavuoroista<br />
luottamusta. Kun kuntoutuja luottaa asiantuntijan tietämykseen,<br />
ja kuntoutuksen järjestäjä ja toteuttaja kuntoutujan<br />
tietoon, kuntoutuksella on edellytyksiä onnistua. Mikä<br />
voisi olla vaikeampaa ja tavoiteltavampaa kuin kuntoutujalähtöisyys?<br />
11 TUTORI
Change language