DICOM3

TTKK(PKY) Selvitys DICOM3 tiedostoformaatista Versio 1.1
saatavissa ja kuviin on liitettävissä kaikki tarpeellinen data järkevällä
ja yksikäsitteisellä tavalla, vieläpä siten että kuvan rakennekin säilyy
järkevänä, yksikäsitteisenä sekä laitteisto/ympäristö riippumattomana.
Kun tähän ylevään lauseeseen vielä lisätään, että kaikki tämä on
mahdollista myös käytännön kuvauslaitteille ja suhteellisen vähän
luovuutta rajoittavasti, voidaan hyvällä syyllä todeta että DICOM
mahdollistaa paljon, vaikkei pelkkä väittämä "DICOM
yhteensopiva" itsessään takaakaan paljon mitään. Juuri tämä
lienee se DICOM:n menestyksen salaisuus. ;-)
2.3 DICOM:n historia ja sen kehitysvaiheet
Ensimmäiset ajatukset lääketieteellisen kuvastandardin kehittämiselle
heräsivät jo 1970 -luvulla, kun mikroprosessorien kehityksen myötä
tietokoneiden ja tietotekniikan määrä sairaaloissa kasvoi
voimakkaasti. Ongelmana oli tuolloin eritoten kuvauslaitteiden ja
kuvien keskinäinen yhteensopimattomuus ja hankala siirreltävyys, kun
kukin laite käytti ja ymmärsi ainoastaan tietyn tyyppisiä kuvia.
Vuonna 1983 ACR (American College of Radiology) ja NEMA
(National Electrical Manufacturer's Association) saivat vihdoin
pitkällisten alkuvalmistelujen jälkeen muodostetuksi komitean, joka
ryhtyi kehittämään lääketieteellisen kuvauksen standardia lähinnä
radiologian tarpeisiin. Kehittäjiensä mukaan standardi sai nimekseen
ACR-NEMA. Ensimmäistä versiota seurasi pian toinen, mutta
kumpikaan ei saavuttanut juurikaan suosiota varsinkaan Amerikan
mantereen ja radiologian ulkopuolella. Ongelmana oli lähinnä
standardin kapea-alaisuus, verkkotuen puuttuminen ja
epäyhteensopivuudet muihin Digitaalisen kommunikaation
standardeihin nähden.
Jo melko pian ACR-NEMA:n toisen version jälkeen kävi ilmeiseksi,
ettei standardi tulisi yleistymään ainakaan radiologian ulkopuolella.
Eurooppalaiset kehittelivät jo vauhdilla omaa MEDICOM
standardiaan, jonka oli tarkoitus korvata rakenteeltaan osittain
vanhentunukin ACR-NEMA euroopassa. ACR ja NEMA olivat
vaikean päätöksen edessä. Jatkaako edelleen standardin kehittelyä
suppealle kohdejoukolle, vai lähteäkö kehittämään standardia alusta
alkaen uudelleen? Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen ratkaisuun.
Datarakenne päätettiin kuitenkin säilyttää, koska se oli saavuttanut
melkoisesti suosiota laitevalmistajien keskuudessa. Sen sijaan
vanhentuneet matalan tason kommunikaatio protokollat jätettiin
syrjemmälle, ja uusi OSI-mallin pohjalta rakenneltu verkkopohjaisen
kommunikaation malli luotiin. Muutenkin yhteensopivuutta muihin
standardeihin parannettiin ja standardi pyrittiin suuntaamaan
mahdollisimman laajalle sovellusalueelle.
25.10.03 16/53