Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta

Recommendations

Info

Esa Poikela 5 Jatkuva oppiminen koulutusstrategian lähtökohtana Esa Poikela Professori, Lapin yliopisto Yli kolmekymmentä vuotta sitten Rooman klubi julkaisi kirjan Oppimisen uudet haasteet. Kirja on teemoiltaan syvältä luotaava, sillä kyse ei ole enemmästä eikä vähemmästä kuin ihmiskunnan selviytymisestä ja elonjäämisen mahdollisuudesta itse aiheutettujen globaalien uhkien edessä. Kirjan uhkakuvia ovat väestöräjähdys ja ympäristön tuhoutuminen 1 . Ratkaisu ongelmiin on oppiminen. Ihmisten ja ihmiskunnan oppimiskykyyn luottaen kirjassa rakennetaan tulevaisuusoptimismia. Jos ja kun ihmisellä on perustava kyky oppia kokemuksistaan ja halu pysäyttää luontoa tuhoavat prosessit, niin tuloksena on kestävä kehitys, joka huomioi yksilöt, yhteisöt, ympäristöt ja luonnon tilan. Oppiminen ei ole vain henkilökohtainen asia vaan mitä suurimmassa määrin globaali mahdollisuus. Oppiminen tarkoittaa kehitystä ja muutosta. Oppimisen avulla yksilö muuttaa elämäänsä, luo edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan ja päämääriin. Myös ryhmät, yhteisöt ja organisaatiot, instituutiot ja yhteiskunnat voivat oppia, jos tahtovat. Oppimisen tuotos on osaaminen. Osaaminen ei kuitenkaan tarkoita lopullista tulosta, sillä yksilöt ja yhteisöt voivat tulla paremmaksi ja viisaammaksi koko elinkaarensa ajan. Oppiminen ja kehitys on ennen muuta yhteisesti jaettu sosiaalinen ja kulttuurinen välttämättömyys. Sitä kuvaavat esimerkit löytyvät läheltä. Ei tarvitse muuta ajatella kuin millaisen oppimishaasteen edessä ikääntyvät sukupolvet ovat infor- 1 Kirjan (Botkin, Elmandjra & Malitza 1979; suomennos 1981) julkaisemisen jälkeen väestö on lisääntynyt lähes kolmella miljardilla yksilöllä ja ilmaston lämpenemisestä on tullut uhkaavin ympäristöongelma. 23
24 Nuotiotulilla — keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta maatioteknologian kyllästämässä itsepalveluyhteiskunnassa, tai millaisen kehittymishaasteen edessä Lapin maakunta on elinkeinorakenteen ja luovan talouden kehittämisen paineissa. Jatkuvasta oppimisesta on tullut taloudellinen välttämättömyys. Hyvästä syystä Lappia voi pitää oppivana alueena, jonka tulevaisuus perustuu oppimisen kautta tuotettuun osaamiseen. Ajatus oppivasta alueesta tuntuu oudolta mutta uusi se ei ole. Jo 1990-luvulla Keski-Euroopassa alettiin puhua oppivista alueista, joissa oli tarkoitus saada aikaan luovuutta tukemalla osaamisen kehittämistä, elinolojen parantamista ja kulttuurin muutosta. Suomessa savupiipputeollisuuden jälkeisissä oloissa esimerkiksi Tampere halusi vauhdittaa muutostaan oppivana alueena. Oppivasta Tampereesta haluttiin talousalueen veturi, joka saa aikaan kehitystä lähiseudullaan ja vaikuttaa valtakunnallisesti. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä Tampereen seutu on sekä talouselämässä että asuinalueena Suomen ykkösalueita. Lappia puolestaan voivat siivittää niin oppivan matkailun ja kulttuurin kuin luonnonvara- ja energiataloudellisen osaamisen näkymät. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen Historiallisesti olemme tilanteessa, jossa nuorempien ikäpolvien on opetettava vanhempia, ei niinkään tulemaan viisaammiksi kuin selviytymään arjen tekniikoissa. Nyt haasteena on informaation lukutaito, kun se vielä puolitoista sataa vuotta oli painetun sanan lukeminen. Oppia ei siis siirretä vain yksisuuntaisesti vanhemmilta nuoremmille. Suku- ja ikäpolvien välisiä oppimis- ja kehitysvaikutuksia kutsutaan vertikaalisessa suunnassa tapahtuvaksi oppimiseksi. Horisontaalisessa suunnassa sen sijaan kyse on yksilöiden, yhteisöjen, organisaatioiden ja verkostojen välisestä oppimisesta. Kumpikaan näkökulma ei rajaudu vain yksilön elämän pituiseen oppimiseen. Esi merkiksi työelämässä on huomattu, että oppimisen ja osaamisen tuottamisen tärkein tekijä on ryhmä tai tiimi, jollaiseen jokaisen työntekijän on hyvä kuulua. Ryhmä tukee yksilöiden oppimista ja tuottaa yhdessä muiden ryhmien kanssa koko organisaation oppimista. Myös harrastamisessa kehittyminen on luonteeltaan sosiaalista jopa silloin, kun sen harjoittaminen tapahtuu yksin. Taitelijakin tarvitsee sparraajansa ja yleisönsä. Koulutuksessa on huomattu, että myös yrittäjyys opitaan parhaiten ryhmissä, joissa ideoidaan, perustetaan, suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään työ- ja yritysprojekteja. Kasvatuksen vanha totuus on, että sen minkä lapsi oppii tänään
Page 1 and 2: MATKAILUN RVALLISUUS Globaalit muut
Page 3 and 4: ovaniemen ammattikorkeakoulu Julkai
Page 5 and 6: 12 OsAtutKiNtOiHiN pErustuvA tOppis
Page 7 and 8: 6 Nuotiotulilla — keskustelua Lap
Page 9 and 10: 8 Kuninkaanlaavu
Page 11 and 12: 10 Lappi kutsuu Nuotiotulilla — k
Page 13 and 14: 12 Nuotiotulilla — keskustelua La
Page 23: 22 hannu huovila/Vastavalo.fi: pitk
Page 65 and 66: 64 Marjatta huhtalo Kiilopää
Page 75 and 76:
74 Nuotiotulilla — keskustelua La
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
78 Toppis-koulutuksen tavoitteena o
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
100 Lähteet Nuotiotulilla — kesk
Page 103 and 104:
102 Nuotiotulilla — keskustelua L
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
show all

Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?