Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
88<br />
<strong>Nuotiotulilla</strong> — keskustelua <strong>Lapin</strong> <strong>aikuiskoulutuksesta</strong><br />
”Minä kehun aina ja kaikille etäopetuksen mahdollisuutta. Se on parasta syrjäseutujen<br />
toiminnan kehittämistä. (…) se on tarpeen ihan oikeasti.”<br />
Etäopetuksen kehittäminen on ollut näkökulmastamme tärkeää myös siksi, että saamen<br />
kielen opettajia on valtakunnallisesti vähän. Saamelaisalueellakin heitä tarvitaan<br />
enemmän. Etäopetus mahdollistaa yhtä lailla opettajalle osallistumisen mistä<br />
hyvänsä, kunhan internetyhteydet toimivat. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta<br />
mahdollista työvoimaa on tarjolla enemmän ja kaukana työpaikoista asuvat opettajat<br />
voivat työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön. Myös lähiopetuksen opettajan<br />
sijaisuuksia on hoidettu etäjärjestelyin.<br />
Aikuisopiskelu on vapaaehtoista, tästä syystä olemme kokeneet erityisen tarpeelliseksi<br />
kerätä säännöllisesti opiskelijapalautetta ja reagoida siihen mahdollisuuksien<br />
mukaan. Koulutuksen laatu on varmistettava, jotta se palvelee tarkoitustaan.<br />
Kun opiskelu virtuaalikoulussamme perustuu vapaaehtoisuuteen, on opiskelijapalautteissa<br />
toisinaan tullut esiin sekin näkökulma, että opintoihin osallistumisen tulisi<br />
olla vapaammin opiskelijan itsensä määriteltävissä. Opiskelija saattaa lähtökohtaisesti<br />
olettaa, että etäopetus ei vaadi läsnäoloa, vaan hän voi itse valita osallistuuko<br />
oppitunneille ja missä määrin. Verkkoympäristöissä opiskeltaessa merkityksellinen<br />
oppiminen on kuitenkin oppijan aktiivista toimintaa ja edellyttää aktiivisuutta opiskelijalta<br />
(Karjalainen ym. 2007). Koulutuksen järjestäjän velvoitteena on toteuttaa<br />
opetus siten, että koulutukselle asetetut tavoitteet täyttyvät. Kun painopiste on oppia<br />
ennen kaikkea käytännön kielitaito, opetus suunnitellaan siten, että se sisältää<br />
runsaasti mm. keskusteluharjoitteita. Tämän tyyppistä opetusta ei voida toteuttaa,<br />
mikäli luokkahuone on opetustilanteessa tyhjillään ja opiskelijat ovat varautuneet<br />
kuuntelemaan ensisijaisesti oppitunnit nauhoitteista.<br />
Toisilla vastaavasti tavoitteet ovat hyvin korkealla, opetukselta odotetaan niin sisällöllisesti<br />
kuin menetelmällisesti paljon. Opetuksen lisäksi toiveena on saada henkilökohtaista<br />
ohjausta säännöllisesti. Opetukselta toivotaan vahvasti kielitieteellistä<br />
otetta, monipuolisia käytännönharjoitteita ja runsasta keskustelua. Lisäksi vaihtelevia<br />
materiaaleja (kirjat, erilaiset opettajan tekemät harjoitukset/itsenäiset työt, erilaiset<br />
mediat) sekä reipasta opiskelutahtia pidetään positiivisina seikkoina. Näitä kahta<br />
pitkälti toisistaan poikkeavaa linjaa on haasteellista, usein mahdotonta sovittaa samaan<br />
koulutukseen. Opiskelijalle onkin hyvä painottaa koulutuksen käynnistyessä,<br />
mistä lähtökohdasta opetus toteutetaan ja käydä yhdessä läpi opetussuunnitelma<br />
sekä laatia koulutukseen toteutussuunnitelma.<br />
Myös lähijaksot ovat jakaneet mielipiteitä. Osa toivoisi niitä nykyistä enemmän. He<br />
kokevat lähijaksot oleellisina tutustumisen ja ryhmäytymisen kannalta, eli pitävät<br />
myös koulutuksen sosiaalista antia tärkeänä. Lisäksi lähijaksoilla saa kosketuksen
Change language