Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
24<br />
<strong>Nuotiotulilla</strong> — keskustelua <strong>Lapin</strong> <strong>aikuiskoulutuksesta</strong><br />
maatioteknologian kyllästämässä itsepalveluyhteiskunnassa, tai millaisen kehittymishaasteen<br />
edessä <strong>Lapin</strong> maakunta on elinkeinorakenteen ja luovan talouden<br />
kehittämisen paineissa.<br />
Jatkuvasta oppimisesta on tullut taloudellinen välttämättömyys. Hyvästä syystä<br />
Lappia voi pitää oppivana alueena, jonka tulevaisuus perustuu oppimisen kautta<br />
tuotettuun osaamiseen. Ajatus oppivasta alueesta tuntuu oudolta mutta uusi se ei<br />
ole. Jo 1990-luvulla Keski-Euroopassa alettiin puhua oppivista alueista, joissa oli tarkoitus<br />
saada aikaan luovuutta tukemalla osaamisen kehittämistä, elinolojen parantamista<br />
ja kulttuurin muutosta.<br />
Suomessa savupiipputeollisuuden jälkeisissä oloissa esimerkiksi Tampere halusi<br />
vauhdittaa muutostaan oppivana alueena. Oppivasta Tampereesta haluttiin talousalueen<br />
veturi, joka saa aikaan kehitystä lähiseudullaan ja vaikuttaa valtakunnallisesti.<br />
Tulokset puhuvat puolestaan, sillä Tampereen seutu on sekä talouselämässä<br />
että asuinalueena Suomen ykkösalueita. Lappia puolestaan voivat siivittää niin oppivan<br />
matkailun ja kulttuurin kuin luonnonvara- ja energiataloudellisen osaamisen<br />
näkymät.<br />
Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen<br />
Historiallisesti olemme tilanteessa, jossa nuorempien ikäpolvien on opetettava vanhempia,<br />
ei niinkään tulemaan viisaammiksi kuin selviytymään arjen tekniikoissa.<br />
Nyt haasteena on informaation lukutaito, kun se vielä puolitoista sataa vuotta oli<br />
painetun sanan lukeminen. Oppia ei siis siirretä vain yksisuuntaisesti vanhemmilta<br />
nuoremmille.<br />
Suku- ja ikäpolvien välisiä oppimis- ja kehitysvaikutuksia kutsutaan vertikaalisessa<br />
suunnassa tapahtuvaksi oppimiseksi. Horisontaalisessa suunnassa sen sijaan<br />
kyse on yksilöiden, yhteisöjen, organisaatioiden ja verkostojen välisestä oppimisesta.<br />
Kumpikaan näkökulma ei rajaudu vain yksilön elämän pituiseen oppimiseen.<br />
Esi merkiksi työelämässä on huomattu, että oppimisen ja osaamisen tuottamisen<br />
tärkein tekijä on ryhmä tai tiimi, jollaiseen jokaisen työntekijän on hyvä kuulua.<br />
Ryhmä tukee yksilöiden oppimista ja tuottaa yhdessä muiden ryhmien kanssa koko<br />
organisaation oppimista. Myös harrastamisessa kehittyminen on luonteeltaan sosiaalista<br />
jopa silloin, kun sen harjoittaminen tapahtuu yksin. Taitelijakin tarvitsee<br />
sparraajansa ja yleisönsä.<br />
Koulutuksessa on huomattu, että myös yrittäjyys opitaan parhaiten ryhmissä, joissa<br />
ideoidaan, perustetaan, suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään työ- ja<br />
yritysprojekteja. Kasvatuksen vanha totuus on, että sen minkä lapsi oppii tänään