Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
Nuotiotulilla-Keskustelua Lapin aikuiskoulutuksesta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
52<br />
<strong>Nuotiotulilla</strong> — keskustelua <strong>Lapin</strong> <strong>aikuiskoulutuksesta</strong><br />
ovat yhteisöllisyyden ja koheesion vahvistaminen sekä kansalaisten osallisuuden ja aktiivisuuden<br />
edistäminen (Laki vapaasta sivistys-työstä 21.8.1992, muutos 29.12.2009 §1).<br />
Tällä hetkellä Suomen 198 kansalaisopistossa opiskelee vuosittain noin 631.000 opiskelijaa,<br />
joista naisia on 70 %. Kansalaisopistojen lukumäärä on viime vuosina laskenut<br />
alue- ja seutuopistojen perustamisten myötä, mutta opistojen opiskelijamäärät<br />
ovat jatkuvassa tasaisessa kasvussa – myös väestökatokunnissa. Kansalaisopistossa<br />
voi opiskella harrastustavoitteisesti tai tähdätä työelämässä tarvittavien valmiuksien<br />
kehittämiseen ja ylläpitoon. Opistot tukevat kansalaisyhteiskunnan toimivuutta<br />
ja rakentavat nykyajan hyvinvointivaltiota. Vapaa sivistystyö vahvistaa kolmannen<br />
sektorin toimijoiden osaamista ja valmiuksia, edistää aktiivista kansalaisuutta ja<br />
<strong>Lapin</strong> aikuiskoulutusstrategian toteutumista joustavien koulutusmuotojensa avulla.<br />
Joustavana organisaationa kansalaisopisto pystyy nopeasti reagoimaan muutoksiin<br />
ja vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin haasteisiin (työttömyys, väestökato).<br />
Kansalaisopisto on sivistyksellisen tasa-arvon turvaaja<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 -<br />
2016 –kehittämisohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on nykyistä tiiviimpi, palvelutarjonnaltaan<br />
monipuolinen ja alueellisesti kattava sekä laadukas kansalaisten sivistystarpeisiin<br />
vastaava oppilaitosverkosto.<br />
Kansalaisopistojen rehtoreiden näkemyksen mukaan kansalaisopisto-toiminta voi<br />
omalta osaltaan auttaa sivistyksellisen tasa-arvon turvaamisessa koko Suomessa<br />
(Lang 2011, 41). Kansalaisopistot toimivat kaikkien kuntien alueella matalan kynnyksen<br />
opiskelupaikkoina vailla ikärajoituksia ja pohjakoulutusvaatimuksia. <strong>Lapin</strong><br />
19 kunnassa toimii 16 kansalaisopistoa, joista neljä on useamman kunnan alueella<br />
toimivaa ns. seutuopistoa. Suuremmissa kaupungeissa - Kemissä ja Rovaniemellä<br />
- on kaksi kansalaisopistoa. Kansalaisopistojen toiminta kattaa koko laajan <strong>Lapin</strong><br />
maan, perimmäistä sivukylää myöten. Alueellinen tasa-arvo kansalaisopistopalvelujen<br />
suhteen toteutuu Lapissa vielä kohtuullisen hyvin.<br />
Monet maaseudun kansalaisopistot ovat vahvoja, monipuolisia ja innovatiivisia<br />
kehittäjiä ja toimivat alueellisena sivistysveturina yhteistyössä kunnan muiden sivistys-<br />
ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kaupunkiopistot ovat löytäneet omat vahvuutensa<br />
runsaan palvelutarjonnan joukossa ja kehittäneet jatkuvasti opetustaan ja<br />
opetustarjontaansa.<br />
<strong>Lapin</strong> aikuiskoulutusstrategiassa jatkuvan oppimisen pitkospuita tuetaan tieto-,<br />
neuvonta- ja ohjauspalveluilla. TNO-palvelujen kehittämisessä voivat <strong>Lapin</strong> kansalaisopistot<br />
ja kirjastot olla tulevaisuudessa merkittävässä roolissa.
Change language