Ammattisotilas 6/2012 (pdf) - Aliupseeriliitto
Ammattisotilas 6/2012 (pdf) - Aliupseeriliitto
Ammattisotilas 6/2012 (pdf) - Aliupseeriliitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Porvali Mikko: Salainen tiedustelija –<br />
suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet<br />
1940 – 1944, Atena, <strong>2012</strong>, 349 s.<br />
Mikko Porvalin kolmas tiedusteluaiheinen<br />
kirja perustuu tiedustelu-upseeri<br />
Igor Vahroksen sota-aikaiseen<br />
kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin<br />
sekä myöhempiin haastatteluihin.<br />
Vahroksen kirjeet isälleen ja vaimolleen<br />
ovat sikäli poikkeuksellinen sotaajan<br />
lähde, että ne eivät menneet sensuurin<br />
kautta. Tiedustelun postia ei<br />
alistettu sensuurille, ja lisäksi merkittävä<br />
osa Vahroksen kirjeenvaihtoa kulki palvelustoverien<br />
mukana sotatoimialueen ja<br />
kotirintaman välillä.<br />
Vahroksen (vuoteen 1942 Wahromejeff)<br />
tausta emigranttiperheen poikana saattaisi<br />
herättää kysymyksen, että miten syntyperäinen<br />
venäläinen voitiin sijoittaa sodassa<br />
sotilastiedustelun avainpaikalle?<br />
No, Vahroksella ja Suomella oli sotien<br />
aikana yhteinen vihollinen: bolshevikit.<br />
Monia muitakin bolshevikkihallinnon<br />
kynsistä ns. lokakuun vallankumouksen<br />
jälkeen paenneita oli sijoitettuna sotilastiedusteluun.<br />
Tehtävissä tarvittiin äidinkielenomaisen<br />
venäjän lisäksi syvällinen<br />
Kirja-arvostelu<br />
ymmärrys venäläisestä kulttuurista, ortodoksinen<br />
uskonto mukaan lukien.<br />
Igor Vahros (1917-1996) oli mukana<br />
jo talvisodassa kielenkääntäjänä. Hänen<br />
oli määrä astua varusmiespalvelukseen<br />
tammikuussa 1940, mutta Päämaja piti<br />
kiinni pätevästä kääntäjästään. Niinpä<br />
Vahroksen arvo vaihtui siviilistä alokkaaksi<br />
ilman, että se olisi vaikuttanut tehtäviin.<br />
Jo välirauhan aikana upseerikokelas<br />
Vahros piti upseereille esitelmiä Punaarmeijan<br />
panssarivoimista. Jatkosotaan<br />
hän lähti vänrikkinä kotiutuen luutnanttina.<br />
Jo hyvän aikaa ennen sotia nuoria<br />
tiedemiehiä oli alettu sijoittaa tiettyihin<br />
sodanajan tehtäviin. Henkilöiden oppialoista<br />
voidaan päätellä, että Itä-Karjalan<br />
haltuunotto ei ollut hetken päähänpisto,<br />
vaan sen juuret ovat kauempana.<br />
Päämajassa palveli mm. viljelykasvien,<br />
kallioperän ja kansatieteen erikoismiehiä.<br />
Itä-Karjalasta oli tarkoitus saada<br />
vilja-aitta ja sen maaperän rikkauksia<br />
aiottiin myös kaivaa esiin. Eikä vähäpätöinen<br />
asia ollut sekään, että paikalliset<br />
asukkaat saatettiin tiedemiesvoimin todistaa<br />
suomensukuisiksi.<br />
Henkilösijoittajilla on ollut hyvä vainu,<br />
koska monista tärkeisiin asiantuntijatehtäviin<br />
sijoitetuista nuorista reserviläisistä<br />
tuli sotien jälkeen erikoisalojensa huipputiedemiehiä.<br />
Asian voi ajatella niinkin<br />
päin, että siviilikoulutuksensa mukaisessa<br />
tehtävässä sodassa palvelleet<br />
saivat etumatkaa esim. joukkueenjohtajina<br />
toimineisiin opiskelutovereihinsa. He<br />
saattoivat jatkaa tutkimuksiaan valtion<br />
leivissä toisin kuin ns. kuraportaan miehet.<br />
Mielenkiintoinen pohdinnan kohde<br />
on myös se, minkälaista tiedemiespotentiaalia<br />
on nykyään sijoitettuna kriisiajan<br />
avaintehtäviin.<br />
Vahros kuului jatkosodassa Osasto<br />
Raskiin, jonka yhtenä tehtävänä hyökkäysvaiheessa<br />
oli varmistaa tärkeimpien<br />
sotavankitietojen ja asiakirjalöytöjen<br />
nopea välittäminen etulinjan joukoille.<br />
Aseisiinkin tiedustelumiesten piti välillä<br />
turvautua joukkojen mukana edetessään.<br />
Tehtävä edellytti runsasta liikkumista<br />
rintamanosien välillä, eikä sekään ollut<br />
erityisen turvallista. Vahroksen kuulusteltavaksi<br />
päätyi Porlammin motista mm.<br />
jatkosodan ainoa kenraalivanki Vladimir<br />
Kirpitshnikov.<br />
Hyökkäysvaiheen hyydyttyä asemasodaksi<br />
Vahroksen ja kumppaneiden tehtävä<br />
muuttui. Hyökkäävän armeijan mukana<br />
kulkevaa tiedusteluelintä ei enää<br />
tarvittu. Niinpä Vahros löysi itsensä<br />
vuonna 1942 värväämästä ja kouluttamasta<br />
soveltuvista sotavangeista tiedustelijoita.<br />
Hänen keskeisin tehtävänsä oli<br />
luoda takaisin Neuvostoliittoon tiedustelijoina<br />
lähettäville entisille sotavangeille<br />
peitetarinat eli ns. legendat. Siinä sivussa<br />
hän ehti johtaa sotavankikuoroakin.<br />
Sotatyön kiivaan vaiheen jälkeinen<br />
joutilaisuus tuo mukanaan turhautumisen<br />
ja sen myötä vapaa-ajan ongelmat.<br />
Vahros tosin valittelee asemasotavaiheessakin<br />
vaimolleen jatkuvia kiireitään<br />
ja kaoottista työtilannettaan, mutta välillä<br />
on aikaa päiväkausienkin juopottelulle<br />
kollegojen kanssa. Varsin usein kirjeenvaihdossa<br />
ja päiväkirjateksteissä kerrotaan,<br />
paljonko viinaa kukin sai tuoduksi<br />
lomalta tai komennukselta. Pitää muistaa,<br />
että viina oli myös tiedustelun työkalu<br />
ja siksi sitä oli jatkuvasti saatavilla.<br />
Sodan jälkeen Vahros loi merkittävän<br />
tieteellisen uran Helsingin yliopistossa.<br />
Hän oli neljännesvuosisadan Suomen ainoa<br />
venäjän kielen professori ja hänen<br />
väitöskirjansa oli ensimmäinen venäjäksi<br />
itsenäisessä Suomessa kirjoitettu.<br />
Suurin osa tämän kirjan alkuperäislähteistä<br />
oli Vahroksen kotikielen mukaisesti<br />
venäjänkielisiä. Tekstit luovutti ja käänsi<br />
kirjaa varten Vahroksen tytär Muusa<br />
Savijärvi, joka itsekin esiintyy kirjan sivuilla<br />
pikkutyttönä isänsä kirjeissä.<br />
Kirja on huolellisesti ja asiantuntevasti<br />
kirjoitettu. Vahroksen alkuperäistekstejä<br />
täydentävät kirjailijan taustoitukset.<br />
Mukana on myös tiivistelmiä<br />
tärkeistä asioista ja ilmiöistä. Kirjassa<br />
esiintyvät henkilöt esitellään alaviitteissä,<br />
mikä lisää teoksen informatiivisuutta.<br />
Henkilöluetteloa ei valitettavasti ole,<br />
mutta mielenkiintoinen kuvaliite kirjasta<br />
löytyy.<br />
Seppo Simola<br />
<strong>Ammattisotilas</strong> 6/<strong>2012</strong> 23
Change language