2cZCdaC1b

Recommendations

Info

� Kopioiminen ja piratismi ovat kuitenkin kautta aikojen olleet musiikkialan toimijoiden keskeinen haaste. Jo 1900-luvun alun Lontoossa alan järjestöt vetosivat viranomaisiin ongelman ratkaisemi- seksi. � Musiikkialan historia kertoo, että teknologiset ja musiikkikulttuurilliset muutokset ovat aina yllättä- neet alan toimijat. � Albumi kehittyi myyntiyksiköksi LP-levyn kehittymisen myötä, sitä ennen myytiin pääasiassa sing- lejä. � Ääniteteollisuudesta tuli tuottoisaa liiketoimintaa kun singleistä siirryttiin albumien myyntiin. Ääni- temyynnistä tuli erittäin tuottoisaa liiketoimintaa kun LP-levyistä siirryttiin CD-levyihin. � Äänitteiden myynti oli kaikkien aikojen huipussaan vuonna 2000, jonka jälkeen se on laskenut. � Digitalisoituminen on irrottanut musiikin fyysisestä alustasta, alentanut musiikin tekemisen kus- tannuksia ja mahdollistanut uudenlaisen jakelun sekä muuttanut niin musiikin arvoa kuin saata- vuuttakin. 19
Musiikkiteollisuuden rakenne ja toimijaverkostot Musiikkiteollisuus tänään on monien toimialojen kokonaisuus, jossa teoksen tekijöille ja esittäjille kertyvät rahavirrat tulevat useista eri lähteistä. Toimialoilla toimii erilaisia toimijaverkostoja, jotka ovat erikoistuneet ja löytäneet oman markkinansa perustuen esimerkiksi huippuosaamiseen ja tietyn mu- siikkigenren tuntemukseen. Tässä osassa esitetään johdanto tämän päivän musiikkiteollisuuden toimijoihin, toimialoihin ja ansaintalogiikoihin sekä niiden viimeaikaisimpaan kehitykseen. Lisäksi kuvataan Suomen musiikkialan kokoa ja arvioidaan Suomen musiikkivientiä, sen sisältöä ja määrää ja verrataan sitä Ruotsin musiikkivientiin. Johdanto auttaa hahmottamaan olosuhdetta, josta käsin lähitulevaisuu- den kehitystä ennakoidaan. Musiikkiteollisuuden ydin Musiikkiteollisuus on monien toisiinsa liittyvien toimialojen kokonaisuus. Tilastollisen esittämisen yhteydessä se jaetaan usein kolmeen erilliseen kokonaisuuteen, jotka ovat :22 20 1. Äänitetuotanto Äänitetyn musiikin myynti ja markkinointi digitaalisina ja fyysisinä formaatteina. 2. Elävä musiikki Esittäminen ja esiintymistapahtumien järjestäminen sekä tuottaminen, esiintymisareenoiden ylläpitäminen, kiertuelogistiikan ja palveluiden myyminen. 3. Tekijänoikeuskorvaukset Esiintymis- ja esityskorvauksien, käyttöoikeusmaksujen sekä äänitemyyntien tekijänoikeuskorvauksien kerääminen ja tulouttaminen. Nämä kolme osa-aluetta muodostavat keskeisimmän osan musiikkiteollisuudesta ja edustavat pääasi- allisia kanavia, joiden kautta rahavirrat tuloutuvat artisteille ja esittäjille. Toinen, tämän selvitys- ja ennakointityön kannalta kuvaavampi tapa esittää musiikkiteollisuus, on lä- hestyä sitä tekijänoikeuksien hyödyntämisen näkökulmasta ja jakaa se seuraavalla tavalla: 1. Sävelteosten kehittäminen ja hyödyntäminen - biisiteollisuus Tekijät, kustantajat sekä teosten hyödyntäjät 2. Artistibrändien kehittäminen ja tuottaminen -kiinnostavuuden kehittäminen Managerointi, levy-yhtiöt, musiikkimedia, musiikkivideoiden tuotantoyhtiöt 22 The Swedish Music Industry in Graphs (2009), PRS tilastot, Wikström, P. ”The Music Industry” (2009).
Page 1 and 2: Musiikkialan ennakointi- ja osaamis
Page 3 and 4: RAPORTTEJA 76 | 2012 MUSIIKKIALAN E
Page 5 and 6: 4 Suomi - Maa, jossa luovat alat ko
Page 7 and 8: sen liiketoimintaan. Vastaavasti ar
Page 9 and 10: Kehittämistoiminnan kannalta lyhye
Page 11 and 12: ta. Selvitys auttaa alan toimijoita
Page 13 and 14: Tutkimuksen aikataulu Tutkimus eten
Page 15 and 16: tekijöiden nimissä. Kehitys johti
Page 17 and 18: tuottavaa liiketoimintaa. Lisäksi
Page 19: Lisääntynyt tarjonta ei kuitenkaa
Page 23 and 24: Musiikkialan myynti Musiikkialalla
Page 25 and 26: Äänitemarkkinat Digitaalisten ä
Page 27 and 28: Äänitetuotanto käytännössä, e
Page 29 and 30: Kuvio 7 Ääniteteollisuuden ansain
Page 31 and 32: Kuvio 8 Gramex-rahavirrat vuonna 20
Page 33 and 34: oletetaan liittyvän enemmän osaam
Page 35 and 36: Musiikkialan tulevaisuus Musiikkial
Page 37 and 38: Itse tekeminen ja osallistuminen Te
Page 39 and 40: Selvityksen yhteydessä monet musii
Page 41 and 42: 40 � Äänitemyynnin merkitys ja
Page 43 and 44: Suomi - Erilaisen, omintakeisen ja
Page 45 and 46: Tapahtumajärjestäminen Suomessa S
Page 47 and 48: Yhteenveto Yhteenvetona musiikkiala
Page 49 and 50: Kirjallisuus Ailamo, Niko (2008). S
Page 51 and 52: Wikström, P. (2006). Reluctantly V
Page 53 and 54: Vaihe 2: Lähetä ennakkokopioita u
Page 55 and 56: Liite 3 Musiikkimarkkinoiden kehity
Page 57 and 58: Liite 5 Tulevaisuuden trendejä (se
Page 59 and 60: Liite 6 Menestysartistitarinoita Ca
Page 61 and 62: Liite 8 Kysymyspatteristo käytänn
Page 63 and 64: K U V A I L U L E H T I Julkaisusar
Page 65: RAPORTTEJA 76 | 2012 musiikkiAlAn E

2cZCdaC1b

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?