2cZCdaC1b

Kansainvälisten verkostojen rakentaminen
Musiikkialan liiketoiminta perustuu suhdeverkostoihin ja niiden kautta toimimiseen. Kansainvälisen
toiminnan kannalta onkin keskeistä saavuttaa asema ja uskottavuus kansainvälisissä verkostoissa.
Sekin tiedetään, että se ei tapahdu hetkessä ja että se vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. 55 Ver-
kostoitumisesta keskusteltaessa korostettiin syvällisen kulttuurisen ymmärryksen tärkeyttä ja painotettiin
yhteistyön merkitystä myös erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa.
Tukitoimintojen kohdistaminen
Selvitys- ja ennakointityön perusteella suorien tukimuotojen roolia pitäisi vähentää ja niiden sijasta
kohdistaa resurssit klustereiden kehittämiseen sekä niissä kansainvälisen tason osaajaverkostojen
rakentamiseen. Musiikkiteollisuuden vientitoiminnan edistämisen painopiste tulisi siirtää palveluihin ja
palveluliiketoimintaan, joiden ympärille kehitetään tukitoimien avulla tehokas ja toimiva infrastruktuuri.
Yksinkertaisuudessaan kyse on suomalaisten musiikkialan palveluiden ja osaamisen yhdistämisestä
kansainväliseen verkostoon. Teos- ja muuta palvelukauppaa voidaan edistää Showcase-tapahtumilla,
joissa esitellään suomalaista osaamista ja kohtautetaan musiikin ostajia ja musiikkialan toimijoita.
Kansainvälisten verkostojen ja uskottavuuden puute on yhä merkittävä haaste, joskin se ratkaistaan
parhaiten alan toimijoiden omalla toiminnalla.
Artistien tukemiseen käytetyt resurssit tulisi kohdistaa eri tavalla kuin nykyään. Toisin kuin yleensä
kuvitellaan, yksi Ruotsin menestystekijöistä on julkisen tuen puuttuminen. Merkittäviä kansainvälisty-
mistukia ei ole suunnattu artisteille muuten kuin kulttuurillisin perustein.
Musiikin ja musiikkialan nauttima korkea yhteiskunnallinen status on tärkeä tekijä musiikillisen lahjakkuuden
kehittämiseksi kansainväliselle tasolle. Yleinen arvostus musiikkikulttuuria kohtaan vaikut-
taa paitsi muusikoiden sosiaaliseen statukseen, myös yhteiskunnan panostuksiin musiikkialaan sekä
musiikkimarkkinoiden kokoon.
Musiikkialan tuote- ja palvelualustojen kehittäminen
Musiikkialan murros avaa mahdollisuuksia uusien teknologisten alustojen (musiikin tuottaminen, jake-
lu, kokeminen) ja palvelukokonaisuuksien kehittämiselle. Tämän ovat huomanneet myös pääomasijoittajat.
Billboardin uutisoinninmukaan vuosina 2008 ja 2009 musiikkialan palveluita kehittäviin yritys-
hankkeisiin on sijoitettu yhteensä 417,5 miljoonaa dollaria. 56 Myös Suomessa olisi perusteltua olla
mukana tässä kehityksessä (yksityiset sijoittajat ja julkiset rahoittajat kuten Vera Ventures ja Tekes).
Klassisen musiikin sekä muun musiikillisen osaamisen sekä teknologisen osaamisen yhdistäminen
antavat lähtökohdat uusien, markkinoita kiinnostavien ratkaisuiden kehittämiselle.
55 Laura Laaksonen mainitsi esimerkiksi Seppo Vesterisen, jonka kansainvälinen ura alkoi 80-luvulla
56 12.3.2010 www.billboardbiz.com / VC Watch
43