2cZCdaC1b

paa mediakokemusta, esimerkiksi peleissä ja elokuvissa. Kuluttajille suunnattua musiikkia rahoitetaan
tulevaisuudessa oletettavasti myös suurten yritysten promootiobudjeteista.
Tekijänoikeuksien hallinta ja hyödyntäminen tulevat entistä tärkeämmiksi liiketoiminnan kannalta.
Musiikkiala on muuttumassa äänitekeskeisestä monistustoiminnasta kohti ilmiökeskeistä kokemus- ja
tekijänoikeusteollisuutta.
Musiikkimarkkinoiden jakelukanavien, formaattien ja ansaintalogiikoiden innovointi vaikuttavat
markkinoiden arvoon ja kehitykseen. Uudet ratkaisut ja tuotteistukset rakentavat kysyntää ja avaavat
uusia markkinoita.
4. Ääniteteollisuuden merkitys vähenee
Musiikkiala on yhä tiiviimpi osa viihdeteollisuutta. Muut vapaa-ajan tuotteet (esim. pelit ja elokuvat)
sekä kilpailevat musiikkiäänitteiden kanssa että lisäävät ja muokkaavat musiikin kysyntää. Myös musii-
kin ilmainen tarjonta, kuten se, että hittikappaleet on mahdollista kuunnella ilmaiseksi internetissä ja
formaattiradioissa, muuttaa kysyntää. Äänitemyyntiin vaikuttaa myös se, että yksittäinen kappale on
korvannut albumin ostoyksikkönä jakelukanavissa.
5. Äänitemyynnin vähentyminen on käynnistänyt toimialan uudistumisen
Investointien tuotto ääniteliiketoiminnassa ja alalla laajemminkin on muuttunut epävarmemmaksi ja
tuotto-odotukset ovat pienentyneet. Tästä on seurannut kaksi asiaa:
1) Investointihalukkuus etenkin uusiin artisteihin on vähentynyt merkittävästi.
2) Toimijoiden roolit ja työnjako muuttuvat. Esimerkiksi levy-yhtiöt ovat pyrkineet vähentämään riskiä
edellyttämällä artistilta oman äänitetuotannon rahoittamista sekä yleisöpohjan rakentamista ennen
yhteistyön aloittamista Alan toimijoiden näkökulmasta toiminta onkin muuttunut enenevässä määrin
yrittäjämäiseksi.
6. Musiikin hyödyntämistavat monipuolistuvat
Musiikin hyödyntäminen kaikenlaisessa liiketoiminnassa ja markkinoinnissa kasvaa jatkuvasti. Musiikki
voi olla osa tuotetta tai liittyä vain sen markkinointiin kiinnostavuustekijänä.
Lähtökohtia kehittämiselle ja kehitystoimille
Musiikkiteollisuuden rakennemuutos seuraa laajempaa yhteiskunnan arvojen ja käyttäytymismallien
muutosta. Muutos synnyttää osaamistarpeita, jotka tunnistamalla ja joihin vastaamalla voidaan
edesauttaa suomalaisen musiikkiteollisuuden kasvua ja kehittymistä.
Lähtökohtana kehitystoiminnalle on toisaalta suomalaisen yhteiskunnan kehittynyt musiikkialan
koulutusjärjestelmä ja toisaalta kansainvälinen kehitys, joka avaa mahdollisuuksia musiikin eri osa-
alueiden kansainväliselle palvelumyynnille, uusille liiketoimintamalleille sekä yritteliäille, omintakeisille
artisteille, jotka kykenevät rakentamaan oman yleisönsä median murrosta ja teknologiaa hyödyntäen.
Musiikkialan tuloksellinen kehittäminen pitää sisällään ainakin koulutusjärjestelmän yrittäjyyskoulu-
tuksen arvioinnin, julkisten tukitoimien uudenlaisen kohdentamisen, osaamisen kehittämisen uusilla
musiikin sovellusalueilla sekä alan ympärillä olevien tahojen yhteisten intressien ja toimenpiteiden
linjauksen.
7