Nummer 1 - de Vereniging Nederland-Finland

sakot, seikkailunhaluinen hollannitar, joka tuolloin oli noin 25-vuotias, karkoitettiin
nopeasti maasta.
Syy siihen, miksi Harry Maat kirjoitti Petronellasta juuri nyt ja käytti “Panorama”n
vanhaa artikkelia, on se, että lokakuun alussa Inarilaisessa (5.10.2000) oli ollut Alankomaista
tullut uutinen, jossa ilmoitettiin Petronellan kuolemasta. Uteliaisuuteni kasvoi.
Löysin internetistä Inarilaisen kotisivun ja myös päätoimittaja Markku Arvelinin
sähköpostiosoitteen. Lähetin hänelle viestin, jossa kysyin, mistä hän oli saanut Petronellaa
koskevan uutisen. Vastaukseksi sain, että joku mies Alankomaista oli soittanut
Tapio Hietalalle, inarilaiselle hotellin omistajalle. Tämä mies oli kertonut hänelle
saksaksi ja “vähemmän hyvällä suomenkielellä”, että Petronella oli haudattu “Harlem”nimiseen
paikkaan (niin hän ainakin oli kuullut paikan nimen) ja että hautausmaan nimi
oli “Parkland” tai jotain sellaista. Hautausmaan lähellä tai vastapäätä sitä olisi jotain
hyvin tunnettua, ehkä monumentti. Tapio Hietala kirjoitti tämän muistiin ja kertoi asiasta
Jaakko Kangasniemelle, joka on entinen Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtaja.
Kangasniemi puolestaan kertoi asiasta yhdistyksen sihteerille, Pekka Saloselle ja hän edelleen
Markku Arvelinille. Suurin piirtein samoihin aikoihin Anna Mari Jomppaselle (iäkäs
nainen, joka tunsi Petronellan) soitettiin Alankomaista (noin viikkoa ennen kuin Inarilaisen
uutinen ilmestyi). Soittaja oli nainen Amsterdamista ja hän kertoi Jomppaselle, että
Petronella oli haudattu Amsterdamin ulkopuolella sijaitsevalle uudelle hautausmaalle. Petronellan
tavaroiden joukosta oli löytynyt kirje, jossa pyydettiin ilmoittamaan kuolemasta
Kullankaivajain Liittoon ja rouva Jomppaselle. Soitin Haarlemin kaupungintalolle (“Harlem”-nimen
innoittamana) ja kysyin, oliko viime syksynä haudattu eräs Petronella van
der Moer, mutta sen nimistä henkilöä ei ole haudattu eikä Haarlemissa ole “Parkland”nimistä
tai sitä muistuttavaa hautausmaata.
Markku Arvelin oli tällä välin kirjoittanut artikkelin Petronellan kuolemasta myös Lapin
Kullankaivaja -lehteen (nr. 5, lokakuu 2000). Artikkelin yhteydessä oli myös Petronellan
valokuva, jonka joku toimittaja oli ottanut hänestä, kun poliisi kuulusteli häntä.
Pyynnöstäni Arvelin lähetti minulle valokuvan, jota käytämme myös tämän artikkelin
yhteydessä (sivu 5).
Vähän tämän jälkeen sain sähköpostia Bart Braafhartilta.
Hän on Sallassa asuva alankomaalainen, joka
oli Harry Maatin kautta kuullut minun olevan kiinnostunut
Petronellasta. Braafhart kertoi, että oululainen
Mauno Pyhtilä on kirjoittanut vuonna 1987
kirjan Petronellasta. Lisäksi hän kertoi, että Lapin
Kullan Legenda-olutpullojen etiketissä on Petronellaa
koskeva teksti. Kuuden pullon pakkauksessa jokaisessa
pullossa on teksti kullankaivajista ja yksi
teksti koskee Petronellaa. Etiketin kuva on tämän
artikkelin yhteydessä (sivu 6).
Petronellan Kukkulat
Viikkoa ennen joulua olin työni puolesta Oulussa ja onnistuin sieltä soittamaan Mauno
Pyhtilälle. Kolleegani Seppo Hellstenin avulla olin jo saanut lainattua kirjan Oulun kirjastosta.
Lisäksi olin löytänyt LEGENDA-olutpullon, jossa oli Petronellaa koskeva teksti.
Onnistuin järjestämään tapaamisen Mauno Pyhtilän kanssa, joka ei ensin voinut uskoa
tarinaani Petronellan kuolemasta. Mutta hän soitti Anna Mari Jomppaselle ja Lapin Kullankaivajan
toimittajalle, Ritva Savelalle, jotka molemmat kertoivat hänelle Alankomaista
tulleista puheluista ja saivat hänet uskomaan, ettei kyseessä ollut mikään sepitelmä. Pyhtilän
kirjassa on myös kuva Petronellan Kukkuloista, jota hänen luvallaan saan käyttää
tässä Aviisissa.
– 8 –