Nummer 1 - de Vereniging Nederland-Finland

Twee, van origine Finse bestuursleden, hebben in de stukjes “Van het bestuur”, in de
laatste Aviisi’s van vorig jaar, verteld over hun gevoelens met betrekking tot hun emigratie
naar Nederland. Ik vond deze “contrasten, vergelijkingen en herinneringen” bijzonder
intrigerend, hoewel ik als geboren Nederlander de door de vorige schrijfster omschreven
‘omzichtige Finse gesprekscode’ nog steeds niet helemaal kan aanvoelen. Ik vraag mij
af hoe dit zit bij de Nederlandse emigranten in Finland? Net als in Nederland zijn deze
emigraties vaak een gevolg van gemengde huwelijken of samenlevingsverbanden van
Finse vrouwen en Nederlandse mannen. Waarom komt het omgekeerde (Finse man en
Nederlandse vrouw), zowel in Nederland als in Finland toch zo weinig voor? Hoe hebben
de Nederlandse mannen zich aangepast in Finland? Misschien een onderwerp voor een
volgende Aviisi?
Arnold Pieterse
Johtokunnalta
Hyvät Aviisin lukijat,
Vuosi 2000, joka vuosilukuna on erityisen merkittävä, on takanapäin. Sen myötä olemme
saaneet totutella kakkosella alkavan vuosiluvun kirjoittamista. Elämme siis jo vuotta 2001
ja toimikunnan puolesta tahdon toivottaa teille kaikille onnellista uuden vuosituhannen
toista vuotta!
Mitä vuosi 2000 merkitsi Alankomaat–Suomi Yhdistykselle? Mielestäni onnistunutta
jatkoa perinteisille tapahtumille, kuten vapulle, juhannukselle, syysretkelle ja itsenäisyyspäivän
juhlille. Lisäksi olemme saaneet mielipidekyselyn myötä uusia ideoita,
joita aiomme osittain toteuttaa pienten työryhmien muodossa. Työryhmät koostuvat vapaaehtoisista
sekä yhdestä johtokunnan jäsenestä. Kerromme lisää myöhemmin. Ehdotus
Suomen Merimieskirkon ja Alankomaat–Suomi Yhdistyksen kirjojen luetteloinnista internetissä
on edennyt niin pitkälle, että Maire Muller ja Sinikka Holm naputtelevat tietoja
paraikaa tietokoneelle.
Aviisin, suurelta osin uudistunut, toimitus haluaisi työskennellä tehokkaammin, mutta
olemme yhä riippuvaisia tekstimateriaalista ja vapaaehtoisista jotka ovat valmiita
kääntämään tekstejä hollannin kielestä suomen kielelle ja päinvastoin. Mielipidekyselystä
kävi ilmi, että myös ruotsinkielisille artikkeleille riittäisi kiinnostusta. Julkaisemme tässä
Aviisissa Tanja Roineen kirjoittaman ruotsinkielisen runon sekä “Vasa Bladet”issa olleen
ajankohtaisen artikkelin, jonka on kirjoittanut Yhdistyksemme entinen puheenjohtaja.
Piirrettyään kuusi vuotta Aviisin kansikuvia, on René Souweine päättänyt lopettaa. Haluamme
kiittää Reneä hienoista kuvituksista, jotka ovat elävöittäneet Aviisin ulkonäköä.
René on myös kuvannut monia Yhdistyksen tapahtumia, kuvia olemme voineet käyttää
Aviisissa, mistä Renelle suuri kiitos. Vuonna 2001 Aviisin etusivua koristavat vanhoista
suomalaisista juna–asemista Fred Snikkerssin ottamat valokuvat.
Vuonna 2000 Helsinki vietti 450-vuotisjuhlaa ja oli samalla yksi Euroopan yhdeksästä
kulttuuripääkaupungista. Sen kunniaksi järjestettiin yli neljäsataa kulttuuritapahtumaa,
kuten esimerkiksi konsertteja (mm. tenori Placido Domingon esiintyminen Olympiastadionilla
ja Olli Mustosen kymmenen konsertin sarja), näyttelyitä ja festivaaleja.
Kaksi johtokunnan suomalaista jäsentä kertoi Aviisin viimevuoden viimeisimmissä numeroissa
“Johtokunnalta”-palstalla tunteistaan joita Hollantiin muuttaminen heissä
herätti. Minussa nämä “kontrastit, vertailut ja muistot” herättivät ajatuksia. Toisaalta
en syntyperäisenä hollantilaisena pysty kuvittelemaan mitä kirjoittaja kuvailemillaan
– 2 –