Sergey Boltramovich, Grigory Dudarev, and Vladimir Gorelov ... - Etla

More documents

Recommendations

Info

Yhteenveto Tutkimuksessa analysoidaan Luoteis-Venäjän metalliklusterin kilpailukyvyn kehitystä liberaalien talousuudistusten luomassa ympäristössä. Metalliklusteri koostuu metallurgiasta ja metallinjalostuksesta sekä niitä palvelevasta kaivostoiminnasta, teknologiavalmistuksesta, kuljetuksista ja logistiikasta sekä erilaisista muista palveluista kuten koulutus- ja tutkimuspalveluista. Luoteis-Venäjä on yksi Venäjän äskettäin muodostetuista seitsemästä suurpiiristä. Lännessä se rajoittuu Baltian maihin, Suomeen ja Norjaan sekä idässä Ural-vuoristoon. Alueella asuu noin 15 miljoonaa ihmistä ja sen hallinnollinen keskus on Pietari. Luoteis-Venäjällä on suhteellisen runsaasti rauta- ja muita metalliesiintymiä, ja siksi alueelle on syntynyt merkittävää rauta-, värimetalli- ja alumiiniteollisuutta. Neuvostoaikana metallinjalostus oli sotatarviketuotannon, raskaan koneenrakennuksen sekä rakentamisen aputoimiala. Neuvostoliiton hajottua 1991 nämä asiakasalat menettivät nopeasti merkityksensä ajautuen pitkään ja vaikeaan lamaan. Metallintuottajat pelastuivat suuntautumalla vientiin. Nyt metallien jalostuksesta on kehittynyt tärkeä ja itsenäinen osa Venäjän taloutta, josta voi tulla kansainvälisestikin merkittävä tekijä. Tutkimuksen tavoitteena on esittää informatiivinen ja analyyttinen tietopaketti Luoteis-Venäjän kaivostoiminnasta ja metallinjalostuksesta sekä niihin liittyvistä toimialoista. Lisäksi analysoidaan klusterin kilpailukykyä ja sen kehitysnäkymiä. Tässä käytetään hyväksi Michael E. Porterin kehittämää klusterianalyysiä ja kilpailukyvyn timanttimallia. Luoteis-Venäjän metallurgia- ja metallinjalostusklusteri muotoutui pääasiallisesti neuvostoaikana. Sen perustana olivat silloin tunnetut rautamalmivarat ja värimetallien sekä alumiinin raaka-aineiden esiintymät. Yksi Luoteis-Venäjän rautametallien tuotannolle tärkeimmistä vuosista oli 1958, jolloin sen suurin metallintuottaja, Vologdan alueella Tšerepovetsin kaupungissa sijaitseva Severstal valmisti ensimmäistä kertaa terästä. Alumiinin tuotannossa tärkein virstanpylväs oli vuosi 1932, jolloin Volhovin alumiinitehdas Leningradin alueella aloitti toimintansa. Tärkeä impulssi Luoteis-Venäjän värimetallien tuotannolle oli Murmanskin alueella sijaitsevan Petsamon liittäminen Venäjään toisen maailman sodan jälkeen. Siellä sijaitsevien malmiesiintymien ansiosta aloitettiin nikkelin ja muiden värimetallien tuotanto. Klusterin muotoutumista edistivät Leningradissa (nykyisin Pietari) ja muualla Luoteis-Venäjällä sijaitsevat suuret metallinkäyttäjät ja koneen-
akennusyritykset. Esimerkiksi Severstal, joka on yksi Venäjän suurimmista metallurgiayrityksistä, perustettiin lähelle tärkeimpiä kuluttajia mutta varsin kauas malmiesiintymistä, jotka sijaitsevat napapiirin toisella puolen. Klusterirakenne muodostui suljetun omavaraisen sosialistisen talouden oloissa. Sen rakennemuutos ja sopeutuminen uusiin taloudellisiin olosuhteisiin eli avoimeen markkinatalouteen on yhä kesken. Tällä hetkellä metalliklusteri on tuotantomäärältään Luoteis-Venäjän johtava teollisuudenala energiaklusterin ohella. Sillä on suuri osuus monien alueiden kokonaistuotannosta. Vologdan alueen teollisuustuotannosta metalliklusterin osuus on 70 prosenttia, Murmanskin alueella lähes puolet ja Karjalan tasavallassa vajaat 20 prosenttia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yli puolet klusterin tuotannosta on suuntautunut vientiin, ja siksi ala on nyt aktiivisesti mukana kansainvälisessä kaupassa ja tulee yhä riippuvaisemmaksi teollisuuden globaaleista kehityssuuntauksista. Metallituotteiden tuonnin ja viennin analyysi OECD-kauppatilastojen perusteella osoittaa, että Venäjän suurimmat vientimarkkinaosuudet ovat jalostamattomissa metalleissa, välituotteissa ja romumetalleissa. Näiden tuoteryhmien ansiosta Venäjällä on voimakkaasti positiivinen kauppatase. Samaan aikaan Venäjälle tuodaan suuria määriä pitkälle jalostettuja tuotteita, kuten putkia, alumiini- ja teräsrakenteita ja rakenteiden osia, muototerästä ja metallilevyjä. Tämä viittaa selvästi siihen, että tuontia korvaavaa toimintaa voitaisiin kehittää. Tämä puolestaan vaatii merkittäviä investointeja tuotantolaitosten uudistamiseen ja uusien rakentamiseen. Samalla olisi ryhdyttävä uudestaan kehittämään optimaalisimpien sijoituspaikkojen kilpailuetuja. Tarvitaan investointeja uusiin tuotantolaitoksiin ja vanhojen oleelliseen uudistamiseen sekä investointeja kilpailukykyiseen infrastruktuuriin, kuljetukseen ja logistiikkaan, energiahuoltoon ja pätevään työvoimaan. Vain hyvin harvat paikat Luoteis-Venäjällä täyttävät optimaalisen sijoittumispaikan kriteerit. Valtion rooli infrastruktuurin tarjoajana on hyvin tärkeä. Klusterianalyysissä onkin esitetty paljon valtion toimia tehostavia elinkeinopoliittisia ehdotuksia. Hyvä esimerkki tuonnin korvaamisen mahdollisuuksista ja toisaalta vaikeuksista on investointi suurten putkien tuotantoon. Luoteis- Venäjällä ei ole soveltuvia tuotantolaitoksia halkaisijaltaan suurten putkien valmistamiseen. Kasvavan kotimaisen kysynnän tyydyttäminen vaatii siis kokonaan uusia tuotantolaitoksia ja näin ollen mittavia investointeja. Kilpailukykyisen infrastruktuurin ja toimintaympäristön lisäksi investoijat haluavat turvata tuotteilleen riittävät markkinat. Tuotannon olisi oltava kilpailukykyistä sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla. Suuret kustannukset ja vienti-infrastruktuurin haavoittuvuus (kuljetuk-
Page 1 and 2: Sarja B 198 Series ________________
Page 3 and 4: BOLTRAMOVICH, Sergey - DUDAREV, Gri
Page 5 and 6: Authors' Preface This study is devo
Page 7 and 8: Contents Summary Yhteenveto 1 Intro
Page 9 and 10: Figure 6.4 Structure of Ownership i
Page 11 and 12: Summary This paper analyses competi
Page 13 and 14: Among the good examples of the curr
Page 15 and 16: were obviously insufficient investm
Page 17: As we have seen from the analysis o
Page 21 and 22: alueellisen keskittymisen skaalavai
Page 23 and 24: lin tärkeimmät markkinat ovat nyt
Page 25 and 26: 2 It is the analysis of these devel
Page 27 and 28: 4 Figure 2.1). In this study this m
Page 29 and 30: 6 tions, high demand and quality co
Page 31 and 32: 8 the mainstream competitiveness li
Page 33 and 34: 10 3 Identification of the Metal Cl
Page 35 and 36: 12 tinuing production, but in 1958
Page 37 and 38: 14 3.2 Ore Resources in Northwest R
Page 39 and 40: 16 Figure 3.2 Exploited Non-ferrous
Page 41 and 42: 18 Besides bauxites aluminum natura
Page 43 and 44: 20 Currently, the main component of
Page 45 and 46: 22 metal substantially decreased ov
Page 47 and 48: 24 Table 3.2 Russian Metallurgy in
Page 49 and 50: 26 Metallurgy’s share in Northwes
Page 51 and 52: 28 the Russian metallurgy industry.
Page 53 and 54: 30 4 International Trade and Positi
Page 55 and 56: 32 for by both a decline in metals
Page 57 and 58: 34 Finally the most detailed (six-d
Page 59 and 60: 36 the import of metal products by
Page 61 and 62: 38 predominance of other imported p
Page 63 and 64: 40 5 Sub-sectors of Metallurgy and
Page 65 and 66: 42 5.2 Ferrous Metallurgy and Metal
Page 67 and 68: 44 both enterprises are located in
Page 69 and 70:
46 Izhora Plants is one of Russia
Page 71 and 72:
48 Table 5.2 The Largest Non-ferrou
Page 73 and 74:
50 technology) and changing its spe
Page 75 and 76:
52 der, and doughs of aluminum and
Page 77 and 78:
54 5.4 Metallurgy Equipment Manufac
Page 79 and 80:
56 with a wide range of technologie
Page 81 and 82:
58 At present, production and distr
Page 83 and 84:
60 plex (integrated) information sy
Page 85 and 86:
62 As yet, there is no network of i
Page 87 and 88:
64 Figure 5.5 Educational and R&D I
Page 89 and 90:
66 specialised R&D potential has gr
Page 91 and 92:
68 Figure 6.1 describes the cluster
Page 93 and 94:
70 Norilsk Nickel is also unsatisfi
Page 95 and 96:
72 the metallurgy and metal-working
Page 97 and 98:
74 crease of specific metal consump
Page 99 and 100:
76 Box 6.1 ISO Certification of Rus
Page 101 and 102:
78 the market changes described abo
Page 103 and 104:
80 Figure 6.5 Structure of Ownershi
Page 105 and 106:
82 Figure 6.6 Dynamics of Employmen
Page 107 and 108:
84 A high proportion of ‘grey’
Page 109 and 110:
86 utilities are capable of getting
Page 111 and 112:
88 environmental data related to po
Page 113 and 114:
90 The Russian government undertake
Page 115 and 116:
92 Thus, in order to maintain or en
Page 117 and 118:
94 training. Still, even now, compa
Page 119 and 120:
96 and not from more efficient envi
Page 121 and 122:
98 • Slow but steady development
Page 123 and 124:
100 crease in production volumes wa
Page 125 and 126:
102 Table A1.2 Major Consumers of F
Page 127 and 128:
104 Prior to 1990, only about 25% o
Page 129 and 130:
106 The domestic market is not so i
Page 131 and 132:
108 centralized system of distribut
Page 133 and 134:
110 Table A2.1 Output of Electric S
Page 135 and 136:
112 Another significant investment
Page 137 and 138:
114 rather than the project’s eco
Page 139 and 140:
116 quired a controlling stake in U
Page 141 and 142:
118 Conclusions The following prere
Page 143 and 144:
120 1. Processing companies that sh
Page 145 and 146:
122 future. In addition, Russian in
Page 147 and 148:
124 scrap metal. At present, the ov
Page 149 and 150:
126 From 1994 to 2000, the number o
Page 151 and 152:
128 Higher export duties have led t
Page 153 and 154:
130 The transport system of Northwe
Page 155 and 156:
132 The plans of the government to
Page 157 and 158:
134 must be noted that navigation t
Page 159 and 160:
136 consumers of metal products, St
Page 161 and 162:
138 18. Ferrous Metallurgy in the R
Page 163:
140 61. Transport and communication
show all

Sergey Boltramovich, Grigory Dudarev, and Vladimir Gorelov ... - Etla

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?