Sergey Boltramovich, Grigory Dudarev, and Vladimir Gorelov ... - Etla
Sergey Boltramovich, Grigory Dudarev, and Vladimir Gorelov ... - Etla
Sergey Boltramovich, Grigory Dudarev, and Vladimir Gorelov ... - Etla
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
markkinoista voisi tulla tärkeä investointilähde klusterin yrityksille. Tämä<br />
sekä tarve ”laillistaa ansionsa” motivoi omistajia toimimaan läpinäkyvämmin.<br />
On myös joukko muita tekijöitä, jotka ovat muovanneet Luoteis-<br />
Venäjän metalliklusterin nykyistä tuotantorakennetta. Näitä ovat alhaiset<br />
työvoimakustannukset (noin 1 USD/tunti) ja halpa energia (1,4 US<br />
senttiä/kWh, mikä on monta kertaa halvempi kuin useissa Euroopan<br />
maissa) sekä mahdollisuus säästää ympäristönsuojelutoimenpiteissä. On<br />
odotettavissa, että käynnissä olevat energiasektorin uudistukset, työvoiman<br />
laatuvaatimusten kohoaminen sekä kasvava paine maksaa korkeampia<br />
palkkoja nostavat näitä kustannuksia lyhyellä ja keskipitkällä<br />
aikavälillä. Tämä motivoi yrityksiä investoimaan nykyaikaisiin, tehokkaampiin<br />
teknologioihin ja ratkaisuihin. Edistykselle on tilaa, sillä Venäjän<br />
työvoiman tuottavuus on maailman alhaisimpien joukossa. Liikevaihto<br />
työntekijää kohti on alle 50 000 USD, kun se teollisuusmaissa on<br />
150 000–400 000 USD. Investointeja ja uudistuksia tarvitaan pikaisesti<br />
parantamaan teknologiaa ja vähentämään päästöjä, jotka ovat vielä hyvin<br />
suuria. Valtionelinten sitoutuminen ja tuki näissä asioissa on ratkaisevan<br />
tärkeää liiketoiminnan kehittymiselle tällä sektorilla. Valtion toimilla<br />
ja politiikalla voidaan metalliklusteria merkittävästi vahvistaa tai<br />
heikentää.<br />
Kotimainen kysyntä on elintärkeää kilpailukykyisten tuottajien kasvulle.<br />
Se on nyt vasta pääsemässä vauhtiin, kun markkinatalouteen siirtymistä<br />
seurannut teollisuuden syvä lama on väistymässä. Jo muutamia<br />
vuosia on kasvu ollut vakaata. Teräksen kysyntä vuonna 2001 oli jo yli<br />
20 miljoonaa tonnia. Teräksen kulutus ja etenkin värimetallien kulutus<br />
per capita on hyvin alhainen Venäjällä – noin kymmenestä kolmeenkymmeneen<br />
prosenttiin länsimaisesta tasosta. Kysynnän odotetaan kasvavan,<br />
kun kotimainen teollisuustuotanto voimistuu ja väestön ostovoima<br />
kasvaa.<br />
Klusterin tuotteiden kotimainen kysyntä laski dramaattisesti liberaalien<br />
talousuudistusten myötä ja selviytyäkseen alan yritysten täytyi viedä<br />
suurin osa tuotannostaan ulkomaille. Kuitenkin vain niukasti jalostetut<br />
venäläiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, mikä<br />
johti klusterin tuoterakenteen huomattavaan heikkenemiseen. Pidemmälle<br />
jalostettujen tuotteiden valmistamisesta oli luovuttava, koska ne<br />
eivät enää käyneet kaupaksi. Lisäksi venäläiset tuotteet syrjäytetään vähitellen<br />
teollisuusmaiden markkinoilla, ja tämä suuntaus näyttäisi jatkuvan<br />
lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä. Toisaalta työ- ja energiaintensiivisen<br />
tuotannon siirtäminen pois teollisuusmaista sekä parempilaatuisten<br />
tuotteiden kysynnän kasvu kotimaassa todennäköisesti pysäyttävät<br />
kielteisen kehityksen ja kääntävät sen päinvastaiseksi. Venäläisen metal-