You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1/<strong>2023</strong><br />
WWW.<strong>GW</strong>CF.FI<br />
Kaksi matkaa<br />
Eurooppaan<br />
Kuva: Päivi Kouhia
Sisällysluettelo<br />
4 <strong>GW</strong>CF Hallitus 2022<br />
5 Puheenjohtajan palsta<br />
6 Päätoimittajan palsta<br />
6 Tervetuloa kerhoon uudet jäsenet!<br />
7 Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät<br />
8 Proteesipaja Ukrainaan ja soitto Stefanille<br />
16 Wingistit välittävät <strong>2023</strong><br />
17 MP-Messuruokailu <strong>2023</strong><br />
18 Vuosikokouskutsu 01/<strong>2023</strong><br />
19 Gold Wing Club Finlandin kevätkokoontuminen<br />
20 <strong>GW</strong>CF treffit 27.-30.7.<strong>2023</strong><br />
21 Wingi-treffit Itävallan Ramsaussa 2022<br />
29 Huopakattotreffit Inarissa 15.8.-17.8.<strong>2023</strong><br />
30 <strong>GW</strong>CF Treffit <strong>2023</strong><br />
Goldwing Club Finland ry:n jäsenlehti<br />
Poutunkatu 6 B, 60320 Seinäjoki<br />
Ilmestymistiheys <strong>2023</strong>: neljä kertaa vuodessa:<br />
tammikuussa, toukokuussa ja lokakuussa sekä<br />
kansainvälisten treffien infolehti tai muu erikoisnumero.<br />
Lisäksi sähköinen Wingisti tarpeen mukaan.<br />
Ilmoitukset ja jutut toukokuun <strong>2023</strong> lehteen<br />
viimeistään 10.4.<strong>2023</strong> mennessä.<br />
Painosmäärä:<br />
Päätoimittaja:<br />
Taitto, paino:<br />
n. 700 kpl<br />
Leila Saranpää<br />
paatoimittaja@gwcf.fi<br />
0500 864 968<br />
PR painotalo<br />
Mikan ja Kriden<br />
avustusmatka Ukrainaan<br />
sivu 8<br />
Mukavat tarinat ja hyvät kuvat ovat tosi tervetulleita.<br />
Niitä voi lähettää sitä mukaa kuin syntyy:<br />
paatoimittaja@gwcf.fi<br />
Kevään <strong>2023</strong> lehteen ilmoitukset<br />
Ilmoituskoot ja hinnat:<br />
1/1 210x297mm 150e<br />
½ 210x148mm 90e<br />
+ lisäksi joka puolelle 3mm leikkuuvarat (bleeds)<br />
kaiken kokoisissa ilmoituksissa.<br />
Takakannen aineistoissa on jätettävä yläreunaan<br />
50mm valkoista yläreunaan osoitemerkintöjä varten.<br />
Lähetä pdf-aineisto laskutusosoitteineen:<br />
paatoimittaja@gwcf.fi<br />
Itävallan treffimatka<br />
Itävallan treffimatka<br />
sivu 21
<strong>GW</strong>CF Hallitus <strong>2023</strong><br />
2022<br />
<strong>GW</strong>CF HALLITUS <strong>2023</strong><br />
Jesse Lindgren<br />
Krister Illman<br />
Hallituksen puheenjohtaja,<br />
Varapuheenjohtaja,<br />
President, Webmaster<br />
Interrep<br />
040 541 4214<br />
president@gwcf.fi<br />
040 040 1998<br />
interrep@gwcf.fi<br />
Larri Öberg<br />
Sihteeri<br />
040 094 8444<br />
sihteeri@gwcf.fi<br />
Mika Pekka Jokinen<br />
Salo<br />
Turvallisuus<br />
050 360 047 1650<br />
7917<br />
safety@gwcf.fi<br />
Jouko Hilden<br />
Yhteistyökumppanit<br />
050 348 8728<br />
partners@gwcf.fi<br />
Hannu Tiitinen<br />
Kalusto<br />
040 753 4690<br />
kalusto@gwcf.fi<br />
Risto Heikkinen<br />
Treffikoordinaattori<br />
044 032 0856<br />
koordinaattori@gwcf.fi<br />
Leena Tiitinen<br />
Rahastonhoitaja<br />
040 583 0781<br />
rahastonhoitaja@gwcf.fi<br />
Leila Saranpää<br />
Päätoimittaja<br />
050 086 4968<br />
paatoimittaja@gwcf.fi<br />
Muissa luottamustehtävissä<br />
Jukka Minna Färm<br />
Helin<br />
Jäsensihteeri<br />
050 040 053 867 4502<br />
5753<br />
jasensihteeri@gwcf.fi<br />
Susanna Nurmi<br />
Toiminnantarkastaja<br />
040 503 6188<br />
toiminnantarkastaja@gwcf.fi<br />
Emmiliina Luostarinen-Lindgren<br />
Kerhokauppias<br />
kerhokauppias@gwcf.fi
Puheenjohtajan palsta<br />
Morjesta.<br />
Uusi vuosi ja uudet kujeet! Ehkä isoin<br />
tapahtuma kokoontumisrintamalla on, kotimaan<br />
kokoontumisten lisäksi, <strong>GW</strong>EF:n 40-vuotis<br />
juhlatreffit 12.-16.7.<strong>2023</strong> Puolan Wrocławissa.<br />
Tätä palstaa kirjoittaessani ei vielä ole julkistettu<br />
treffipaikkaa eikä ennakkoilmoittautumista, mutta<br />
kyllä ne sieltä tulevat, elleivät ole jo peräti tulleet.<br />
Kannattaakin käydä <strong>GW</strong>EF:in verkkosivuilla<br />
(www.gwef.eu) tarkastamassa viimeisin tilanne.<br />
Sieltä löytyy ensimmäisenä tiedot tulevista<br />
kansainvälisistä <strong>GW</strong>EF:in kokoontumisista.<br />
Jokisen Tapsa on järkkäämässä ryhmäreissua<br />
juhlatreffeille, joten jos tälläinen helppo ryhmämatka<br />
kiinnostaa niin ole kuulolla, tästä ilmoitellaan<br />
kerhomme nettisivuilla ja facebookissa. Nämä<br />
ryhmämatkat ovat toimineet seuraavalla periaatteella;<br />
laivamatkat ja hotellit on varattu ja maksettu<br />
etukäteen ja siirtymät ajetaan jokainen omaan<br />
rauhalliseen tahtiin. Toki saa ryhmissäkin ajella,<br />
mutta tätä ei ole etukäteen järjestetty.<br />
Helmikuussa aloitellaan kerhovuosi kokoontumalla<br />
MP-messujen aikaan Luolaravintola<br />
Cavernassa 4.2.<strong>2023</strong> klo: 18.00. Ilmoittautuminen<br />
tänne on jo alkanut ja löydät ilmoittautumisohjeet<br />
tästä lehdestä sekä kerhon nettisivuilta.<br />
Omat kotimaan kokoontumiset on nyt myös lyöty<br />
lukkoon ja näistä löydät lisäinfoa tästä lehdestä ja<br />
kerhon nettisivuilta.<br />
Jokisen Mika ja kumppanit järkkäävät kevätkokoontumisen<br />
Hotelli Sveitsissä, Hyvinkäällä<br />
26.-28.5.<strong>2023</strong>. Tiitiset taas kutsuvat kerholaiset<br />
viettämään kerhon kesätreffiä Saimaanranta<br />
Resorttiin, Anttolaan 27.-30.7.<strong>2023</strong>. Kesätreffihän<br />
on <strong>GW</strong>EF:in alainen, kansainvälinen kokoontuminen,<br />
joten siellä on loistava tilaisuus tavata<br />
ulkomaan ystäviä. Syyskokoontumisen tiimoilta<br />
kokoonnumme Ukkohallaan, jonne Sorvarin Jari<br />
ja Sirpa ovat meidät kutsuneet. Tästä tarkemmin<br />
infoa seuraavassa lehdessä.<br />
Viime vuoden lopulla etsimme kerhollemme<br />
uutta jäsensihteeriä ja kutsuun vastasi kerhomme<br />
jäsen Jukka Färm. On hienoa nähdä, että kerhostamme<br />
löytyy aktiiveja, jotka ovat valmiita<br />
antamaan oman panoksensa kerhon pyörittämiseen.<br />
Jäsensihteerin toimea ennen hoiti Minna<br />
Helin. Minnalle aivan järjettömän iso kiitos antamastaan<br />
panoksestaan kerhomme hyväksi.<br />
Nyt olisi etsinnässä kerhollemme uusi kerhokauppias!<br />
Nyt on meinaan päässyt käymään<br />
sellainen asia, että meille on tulossa helmikuussa<br />
perheenlisäystä ja näin ollen alkaa tuo<br />
aika olemaan aikast kortilla. Joten olisiko vaikka<br />
sinulla kiinnostusta päästä paraatipaikalle kerhon<br />
kokoontumisiin? Kerhokauppiaan toimenkuvaan<br />
kuuluu uusien kerhotuotteiden suunnittelu ja tilaus<br />
sekä tietenkin kerhon kokoontumisissa näiden<br />
kerhon kannatustuotteiden myyntiä. Mikäli kiinnostuit<br />
tai tiedät jonkun kerholaisen joka olisi tästä<br />
kiinnostunut, niin ota pikaisesti yhteyttä allekirjoittaneeseen.<br />
Kerron hommasta mielelläni lisää.<br />
Wingistit välittävät verenluovutuskampanja<br />
jatkaa aktiivisesti toimintaansa 1.1.-31.12.<strong>2023</strong>.<br />
Muistakaa ilmoittaa verenluovutuksestanne myös<br />
minulle (president@gwcf.fi), jotta saadaan kerhon<br />
myöntämä muistaminen perille.<br />
Mukavaa talvea ja nähdään kesän<br />
kokoontumisissa.<br />
Kerhon puheenjohtaja<br />
Jesse<br />
5
Päätoimittajan palsta<br />
Arvoisat lukijat !<br />
Syksyn vaalikokouksen toimintasuunnitelmassa<br />
oli vielä kysymysmerkkejä, mutta onneksi nyt jo<br />
on löytynyt treffijärjestäjiä. Tulevalla kaudella<br />
päästään kiinnostaville treffeille Hyvinkäälle,<br />
Anttolaan ja Ukkohallaan. <strong>GW</strong>EF:in 40v-juhlatreffit<br />
on Wrocklawissa Puolassa (?), jos ulkomaille<br />
mielii. Ja Sunikin muutti viimeisiksi ilmoittamansa<br />
10. Kangaskattotreffit Huopakattotreffeiksi Inariin.<br />
Niiden jatkoksi samalla reissulla Jänkhälle<br />
Jytisemään. Kyllä tästäkin hyvä ajokausi saadaan.<br />
Päivi ja Tapsa Kouhia kävivät ajelemassa<br />
Alpeilla, Dolomiiteillä ja Itävallan treffeillä ja<br />
jakoivat siitä meillekin tarinaa ja huikeita kuvia.<br />
Kiitos jälleen kerran heille! Ja pahoitteluni ja<br />
korjaus viime lehden Kerhokaupan POP UP<br />
-juttuun: Kouhioitten yrityksen nimi on Pirkanmaan<br />
TPK-Palvelut Ay.<br />
Aiempi puheenjohtajamme Tiaisen Mika<br />
reportoi koukuttavan tarinansa siitä, miten lahjoitti<br />
ja vielä kuljettikin proteesipajansa omaisuuden<br />
Ukrainan sodan uhreille. Todella vaikuttava ja<br />
kunnioitettava ele. Samanlaiseen apuun harva<br />
pystyy. Ukrainan Goldwing Club oli korvaamaton<br />
apu matkan onnistumisessa. Jutun monet kuvat on<br />
jouduttu olosuhteiden pakosta ottamaan autosta<br />
ikkunoiden läpi, jolloin kuvissa on heijastuksia<br />
ikkunoista ym.<br />
Kiitän lehden painoon littyvästä kehittävästä<br />
palautteesta, jossa kehotettiin kiinnittämään<br />
huomiota kuvien tummuuteen ja värikylläisyyteen.<br />
Lehden painava taho lupasi tehdä parhaansa<br />
ja tarvittaessa neutralisoida niitä, mutta koska<br />
digitekniikalla painettu lehti sallii värikylläisemmän<br />
lopputuloksen kuin perinteinen painotapa, niin<br />
sitä on myös hyödynnetty juuri siksi. Paljon<br />
kuvia otetaan nykyään kännykällä sisätiloissa<br />
huonoissakin valaistuksissa, jolloin niille on<br />
haastavaa tehdä säätöjä ja samalla säilyttää ne<br />
kuitenkin luonnollisen näköisinä.<br />
Saatiin hyvää vahvistusta kerhon toimintaan, kun<br />
Jokisen Mika aloitti hallituksessa ja Färmin Jukka<br />
jäsensihteerinä. Lisää infoa heistä molemmista<br />
tässä lehdessä.<br />
Kirjoitelkaahan muutkin matkamuistojanne tai<br />
sattumuksia tms. seuraavaan lehteen 10.4.<strong>2023</strong><br />
mennessä paatoimittaja@gwcf.fi. Niin ne säilyvät<br />
itselläkin mukavina muistoina pelkkiä kuvia<br />
paremmin.<br />
Kevättä odotellessa<br />
Leila S<br />
päätoimittaja<br />
Tervetuloa kerhoon uudet jäsenet!<br />
Leena ja Jori Hakkarainen<br />
Juha Louhisto<br />
Mika Väänänen<br />
6
Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät<br />
Mika Jokinen<br />
Hei kaikki! Nimeni on Mika Jokinen ja olen toisen<br />
sukupolven wingisti. Ensimmäisenä haluan kiittää<br />
luottamuksesta valitessanne minut kerhon hallitukseen.<br />
Tässä lyhyt kertomus, miten minä päädyin<br />
wingihommiin mukaan.<br />
Isäni Tapio osti ensimmäinen wingin 1990-luvun<br />
alkupuolella, jolloin sain olla ensimmäistä kertaa<br />
wingin takapenkillä kyydissä. Ensimmäiset treffit,<br />
missä itse olin takapenkkiläisenä mukana, oli Mikkelin<br />
Visulahden leirintäalueella. Tuolloin iski into<br />
olla jatkossakin treffeillä mukana, mutta tästä syntyi<br />
pientä kinaa äitini kanssa, että kuka sinne takapenkille<br />
pääsee aina mukaan.<br />
Vuodet vieri ja treffeillä tuli oltua monen monta<br />
kertaa. Isäni koitti muutamaan otteeseen vihjata,<br />
että hanki oma wingi, millä kulkea porukan mukana.<br />
Sanoin aina isälleni, että wingiä en hanki, ennen<br />
kuin tulee 40 vuotta ikää mittariin.<br />
No kun tuo luku tuli täyteen iän puolesta, niin<br />
olihan se eka oma wingi pakko hommata. Nyt<br />
Olen 64 -vuotias yrittäjä Uudestakaupungista<br />
ja kerhomme uusi jäsensihteeri. Perheeseemme<br />
kuuluu minun ja vaimoni Pirjon lisäksi tytär Helsingissä.<br />
Harrastukseni kaksipyöräisten parissa ennen<br />
Wingejä oli 1971–1976 välillä, jonka jälkeen siirryin<br />
autoilun pariin. Olen myös 1975 perustetun Uudenkaupungin<br />
Moottoripyöräkerho ry:n perustajajäsen<br />
ja toiminnantarkastaja.<br />
Harrastuksiini on kuulunut myös 90-luvulla alkanut<br />
ja vapaa-ajan puutteeseen päättynyt ilmailuharrastus.<br />
Varsinainen moottoripyöräilyni alkoi uudelleen<br />
2010 tammikuussa, kun ostin uuden <strong>GW</strong>1800<br />
pyöräni ja samalla liityimme kerhomme jäseneksi<br />
vaimoni Pirjon kanssa. 2019 tuli hankittua toiseksi<br />
pyöräksi 2019 <strong>GW</strong>1800 DCT, minkä sitten päivitin<br />
kesällä 2022.<br />
Olemme osallistuneet kerhomme kaikkiin<br />
kokoontumisiin kahta lukuun ottamatta sekä myös<br />
ulkomaisiin tapahtumiin aina, kun siihen on vain<br />
ajankäytön suhteen ollut mahdollisuus. Gold Wing<br />
Club Finland kerhoon kuuluminen on antanut meille<br />
paljon ystäviä ja tuttuja sekä paljon uusia kokemyös<br />
vaimokin<br />
pääsee nauttimaan<br />
wingeillystä<br />
takapenkkiläisen<br />
roolissa, ja<br />
mukavaahan<br />
se on yhdessä<br />
tätä harrastusta<br />
harrastaa.<br />
Omalla wingillä on nyt tullut oltua<br />
mukana monessakin eri tapahtumassa, mutta kyllä<br />
aina wingitreffit vie mennessään, kun näkee tuttuja<br />
ja tutustuu tuntemattomiin. Kaikkia kuitenkin yhdistää<br />
yhteinen rakas harrastus ikään katsomatta.<br />
Toivon, että voin ainakin omalta osaltani kehittää<br />
tätä harrastelua kerhossa niin, että jatkossakin on<br />
mukavaa ajella ja nähdä eri tapahtumien merkeissä.<br />
Toivottavasti nähdään tulevilla treffeillä ja toivon<br />
mukaan myös uudet jäsenet löytävät tiensä näihin<br />
yhteisiin tapahtumiin.<br />
Jukka Färm<br />
muksia. Syystreffien jälkeen<br />
jo alamme odottaa seuraavan<br />
vuoden tapahtumia ja matkoja.<br />
Jäsensihteerin tehtävät lupauduin<br />
ottamaan vastaan, kun<br />
vapaaehtoisia peräänkuulutettiin.<br />
Minna ja Kari jo toivat 2.<br />
joulukuuta toimenkuvaan liittyvät<br />
laitteet ja muun aineiston,<br />
mitä sitten olikin auton peräkontillinen
Rekkajonoa Puolan ja Ukrainan rajalla<br />
Pommitettu kerrostalo, muissa kerroksissa asutaan<br />
PROTEESIPAJA UKRAINAAN<br />
JA SOITTO STEFANILLE<br />
Tunsin, kuinka lima alkoi vallata keuhkojani. En saanut enää nukuttua jatkuvalta yskimiseltäni.<br />
Tätä oli jatkunut jo parisen viikkoa ja testikin vahvisti sen koronaksi. Olin aivan loppu. Aamuyöstä<br />
päätin kirjoittaa jäähyväiskirjeen perheelleni ohjeeksi, kuinka menetellä, kun minua ei enää olisi.<br />
En vain jaksanut enää ja olin valmis hyväksymään oman kuolemani. Mieleni rauhoittui. Tältäkö<br />
se tuntuu muidenkin kohdalla, jotka ovat kuoleman portilla?<br />
Aamulla sairaanhoitajavaimoni vei minut ensin<br />
terveyskeskukseen, josta saatiin lähete pikaisesti<br />
keskussairaalaan. Lääkäri tutki minut ulkona<br />
ambulanssien välissä ja lähetti minut osastolle<br />
eristyshuoneeseen. Seuraavana päivänä – syntymäpäivänäni<br />
- minut siirrettiin teholle ja pimeys<br />
koitti. Henkitorveni avattiin ja minut kytkettiin hengityskoneeseen.<br />
Seurasi aika, joka oli piinaava läheisilleni sekä<br />
ystävillemme. Lääkärit eivät uskaltaneet antaa<br />
mitään toiveita, mutta 25 vuotta teholla työskennellyt<br />
vaimoni ymmärsi muutenkin, missä mentiin.<br />
Kohtaloni ei ollut enää kenenkään käsissä, kukaan<br />
ei voisi tehdä enempää kuin oli jo tehty, nyt vain<br />
odotettiin.<br />
Meni kaksi viikkoa, kunnes tilanne yhtäkkiä<br />
muuttui. Lääkäri teki päätöksen, että minut voisi<br />
herättää. Tosin keuhkoni tarvitsivat edelleenkin<br />
hengityskonetta, sillä ne eivät kyenneet toimimaan<br />
omin avuin. Toipuminen alkoi hitaasti päivä<br />
kerrallaan.<br />
Neljän viikon teholla makaamisen jälkeen pääsin<br />
osastolle. Minun oli opeteltava seisomaan ja<br />
ottamaan askeleita vielä kaksi viikkoa rollaattorin<br />
avulla ja sitten pääsin kotiin.<br />
8
Mikä on elämän hinta?<br />
Olin ja olen edelleenkin kiitollinen kaikesta ja<br />
kaikille. Olen saanut uuden elämän, mutta miksi?<br />
Miksi minä sain elää, kun toiset eivät? Nämä ajatukset<br />
pyörivät päässäni ja laittoivat jopa välillä<br />
itkemään. Tunteet velloivat sisälläni niin vahvoina.<br />
Kuukausien kuluessa minulle vahvistui ajatus<br />
siitä, että selviytymiseni vaatisi minulta jotakin<br />
muutakin kuin vain pelkkiä sanoja. Mutta mitä?<br />
Mitä minä voisin tehdä kiitokseksi elämästäni?<br />
Lahjoittaa tuhat euroa hyväntekeväisyyteen?<br />
Sekö riittäisi elämästäni? Mikä on elämän hinta?<br />
Eräänä iltana nukkumaan mennessäni se<br />
vastaus sitten tuli. Olin perustanut yritykseni, proteesipajan,<br />
vuonna 1988 ja elättänyt sen avulla<br />
perheeni, maksanut kotimme ja olipa sen avulla<br />
tullut hankittua wingikin. Se oli ollut minun elämäntyöni,<br />
kaikki kaikessa.<br />
Paikallisten lääkäreiden keskuudessa minut<br />
tunnettiin työni vuoksi puujalkaparoonina. Titteli,<br />
jota käytin leikkimielisesti, sai kaikki hymyilemään.<br />
Kaikesta tästä olisi minun nyt luovuttava ja<br />
annettava se eteenpäin jollekin toiselle, joka tarvitsisi<br />
sitä minuakin enemmän. Se joku ei voinut<br />
olla kukaan muu kuin Ukraina ja sen hätää kärsivä<br />
kansa.<br />
Aamulla alkoi sisäinen kamppailuni. Järki ja<br />
tunne tappelivat keskenään kuin uhmaikäiset<br />
lapset hiekkalaatikolla. Järjen mielestä yritykseni<br />
varaston arvon hyödyntäminen riittäisi turvaamaan<br />
minun ja vaimoni eläkevuodet ja oli siinä<br />
oikeassa. Tunne puolestaan sanoi, että etkö sinä<br />
mitään oppinut kokemuksestasi? Sinä ja vaimosi<br />
ette voi tietää paljonko niitä eläkepäiviä on jäljellä.<br />
Vai oletko koskaan nähnyt ruumisautoa, jolla on<br />
peräkärry perässä? Tätä jatkui muutaman päivän,<br />
kunnes päätin viheltää pelin poikki.<br />
Lähetin sähköpostia Ukrainan suurlähetystöön<br />
Helsinkiin ja kerroin halustani lahjoittaa proteesipajani<br />
Ukrainalle. He vastasivat kiitollisina<br />
aikeistani ja sanoivat minuun otettavan yhteyttä.<br />
Kului muutama päivä ja minuun otti sähköpostilla<br />
yhteyttä joku suomalainen virkamies. Hän<br />
pyysi minua mittaamaan jokaisen tuotteen leveyden<br />
ja pituuden, käyttötarkoituksen ja tekemään<br />
näistä listan hänelle. Hän toimittaisi listan Ukrainaan<br />
ja siellä katsottaisiin, mikä heille kelpaisi.<br />
Sisuni kuohahti välittömästi. Tuotteita oli tuhansia<br />
ja minäkö viettäisin tulevat eläkepäivät niitä<br />
mittailemassa. Vastaukseni hänelle oli salamannopea<br />
ja vilpitön. ”En todellakaan aio näin<br />
menetellä, etsin jonkun muun keinon toimia tässä<br />
asiassa”.<br />
Goldwing Clubien interrepit ja<br />
sponsorit apuun<br />
Päätin kokeilla toista mahdollista yhteistyökumppania.<br />
Olin ollut v. 2018 Ukrainan <strong>GW</strong>-treffeillä<br />
ainoana suomalaisena ja jutellut heidän interreppinsä<br />
Stefanin kanssa. Sain silloin hänestä<br />
miellyttävän ja vilpittömän mielikuvan, joten nyt<br />
lähti hänelle sähköposti.<br />
Hän vastasikin nopeasti ja toivotti minut ja yritykseni<br />
tervetulleeksi Ukrainaan. Pientä säätöä<br />
asiassa toki oli, mutta yhteisymmärryksemme<br />
asiasta oli samalla tasolla heti. Hän pyysi minua<br />
ilmoittamaan päivämäärän, koska saavun ja<br />
Ukrainan wingikerho ottaisi kokonaisvastuun<br />
minusta ja lastistani heidän rajaltaan eteenpäin.<br />
Seuraavaksi minun piti löytää tarpeeksi rohkea,<br />
kuorma-auton omistava kuljettaja, joka suostuisi<br />
lähtemään kanssani Ukrainaan asti, vieläpä<br />
vastoin ulkoministeriön suosituksia. Ja mistäpä<br />
sellaisia hulluja löytyisi? Omasta wingikerhostamme<br />
tietenkin. Nykyinen interreppimme Krister<br />
”Kride” Illman oli ensimmäinen, kenelle soitin. Hän<br />
suostui heti sen kummemmin miettimättä uhkatekijöitä.<br />
Pari päivää myöhemmin hän ilmoitti minulle<br />
saaneensa matkallemme jopa sponsorin,<br />
työnantajansa MAXsin. Yritys myy ja asentaa pääkaupunkiseudulla<br />
maalämpöpumppuja ja ilmoitti<br />
halustaan maksaa kuorma-automme polttoainekulut.<br />
Se oli todella merkittävä osuus<br />
matkabudjetissani, kuorma-auto kun helposti<br />
hörppää sen parikymmentä litraa satasella. (Kilometrejä<br />
autoon tuli muuten n. 6000, joten jokainen<br />
voi laskeskella mistä summasta puhutaan).<br />
Kride neuvotteli myös Eckerölinesin kanssa<br />
sopivan hinnan, menopaluu 240 euroa. Mainittakoon,<br />
että muut varustamot eivät edes vastanneet<br />
kyselyihini. Päätin kysyä tähänkin vaatimattomaan<br />
lauttahintaan sponssia hyvin tuntemaltani tavarataloketjun<br />
omistajalta. Vastaus tuli kiitettävän<br />
nopeasti. Heillä on hyväntekeväisyysvuosibudjetti<br />
100 000 euroa ja tämä 240 euroa ei siihen mahdu.<br />
Sitä paitsi he eivät tue ruohonjuuritason toimintaa,<br />
vaan käyttävät mieluummin isoja toimijoita. (Siis<br />
joiden toiminnasta palkkakulut ja tilavuokrat vievät<br />
65-78% lahjoituksen arvosta, kuten tutkimukset<br />
osoittavat.)<br />
Toimin vapaa-aikanani hallituksen jäsenenä<br />
yhdistyksessä nimeltä Bestis (www.bestis.fi).<br />
Yhdistys tukee vaikeuksissa olevia nuoria erilaisilla<br />
pajatoiminnoilla. Mainittakoon, että vaikeudet<br />
eivät välttämättä ole nuorten itsensä aiheuttamia,<br />
vaan he ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa apu<br />
on tarpeen. Yhdistyksessä työskentelevät henkilöt<br />
9
Auto on lastattu täyteen<br />
päättivät kerätä lauttalipun hinnan keskuudestaan<br />
ja näin tekivätkin, kiitos heille!<br />
Alkoi loputtomalta tuntuva pakkaaminen. 87<br />
Bilteman pahvilaatikkoa täynnä tavaraa, lisäksi<br />
uuneja, sähkökäyttöisiä sairaalasänkyjä, tutkimuspöytiä,<br />
työkaluja ym. Soitin Vaasan<br />
keskussairaalaan, josta tuli kaksi lavaa sairaalatarvikkeita.<br />
Ystävä antoi vinkin avustusjärjestöstä nimeltä<br />
Kalyna (www.kalyna.fi). Heidän toimintansa on<br />
juuri sitä ruohonjuuritason toimintaa, joka toimii<br />
parhaiten. Heillä on suorat kanavat Ukrainaan,<br />
jossa heidän jäsenensä jakavat avustukset suoraan<br />
niitä tarvitseville ihmisille tai muille, kuten<br />
sairaalat ja lastenkodit sekä myös etulinjassa<br />
sotivat sotilaat. Heidän järjestössään kukaan ei<br />
saa palkkaa, hyvä mieli riittää. (Olenkin nykyään<br />
heidän rivijäsen.)<br />
Hurjaa menoa rekkaruuhkassa<br />
Kride saapui maanantai-iltana 31.10. Tiistaina<br />
aloitimme auton pakkaamisen. Eräs ystävistäni<br />
yllätti minut kutsumalla paikalle YLE:n kameraryhmän<br />
ja toimittajan, joka tekivät meistä ohjelman<br />
YLE Pohjanmaa -uutisiin. (Ohjelma nähtävissä<br />
netistä.)<br />
Illalla matka jatkui Vöyrille, joka on pieni kylä Pohjanmaalla.<br />
Siellä Kalynan väki lastasi automme<br />
niin täpötäyteen, että automme renkaatkin muuttivat<br />
olomuotoansa. Ylipainoa autossa oli 920kg,<br />
mutta eikös sanonta kuulu, että hätä ei lue lakia.<br />
Poliisi lukee, joten tarkistin mahdollisen sakon<br />
suuruuden, se olisi n. 300 euroa. Se riski oli otettava.<br />
Perjantaina 04.10. irtosi laivan perä Helsingistä<br />
suuntana Tallinna kyydissään ylipainoinen kuorma-auto,<br />
jonka molemmat ajovalot oli sopivasti<br />
pimentyneet satamaan mennessä sekä kaksi<br />
ehkäpä hullua wingistiä. Ukrainan wingikerho<br />
tosin puhui omilla fb-sivuillaan meistä sankareina,<br />
mutta eikös hulluuden ja sankaruuden ero ole<br />
hiuksenhieno vai onko sitä eroa ollenkaan?<br />
Tallinnassa Kride teki kaksi pakollista hankintaa:<br />
uudet polttimot ja vaihtoi ne tien päällä kaupungin<br />
ulkopuolella. Autossa oli pakollinen ajopiirturi,<br />
joka rajoitti ajamiseen käytettävää aikaamme.<br />
Käytännössä ajoimme yhdeksän tuntia yhdellä<br />
45min. tauolla lisättynä. Ensimmäinen yöpyminen<br />
Liettuassa Panevezys-kaupungissa, matkaa Tallinnasta<br />
460 km.<br />
Matka jatkui aamulla ja meno muuttui illan pimetessä<br />
vesisateessa hurjaksi. Vastaan tulleet rekat<br />
sujahtivat kapealla tiellä niin läheltä kuorma-autoamme,<br />
että Kriden oli pakko vetää kuljettajan<br />
sivupeili sisään ohjaamoa vasten. Muuten olisi<br />
peilit kolisseet yhteen jossakin vaiheessa…<br />
Seuraava yö oli lähellä Ukrainan rajaa Chelmissä.<br />
Meille oli buukattu kuulemma Puolan<br />
paras hotelli ja siltä se näyttikin. Pieni muotovirhe<br />
oli vain siinä, että varaus oli vahingossa tehty kahden<br />
viikon päähän! Uutta hotellia siis etsimään ja<br />
se löytyikin läheltä. Onneksi ei ollut sesonkiaika,<br />
muutoin olisi voinut tehdä tiukkaa yösijan kannalta.<br />
Aamulla kohti rajaa. 5km ennen rajaa istuimme<br />
rekkaruuhkassa ja ihmettelimme, kuinka tästä<br />
eteenpäin. Soitto Stefanille ja ohje oli etuilla kaikki<br />
jonossa olevat rekat! Tie oli varsin kapea ja toive<br />
oli, ettei kukaan ajaisi vastaan. Se oli turha toive,<br />
mutta onneksemme aina silloin löytyi joku sivutien<br />
pätkä, johon saimme automme mahtumaan<br />
ja päästämään vastaantulevat rekat ohitse. Kyseinen<br />
rajanylityspaikka oli varattu vain rekoille ja<br />
kuorma-autoille, henkilöautoilla siitä ei saanut<br />
mennä yli.<br />
10
Ukrainan rajamailla<br />
Lopulta olimmekin Puolan puolella rajapuomin<br />
edessä ja huokasimme helpotuksesta. Yksikään<br />
ohittamamme rekkakuski ei käynyt kurkkuumme<br />
kiinni eikä kukaan heitellyt kiviä peräämme.<br />
Onnea kesti vain hetken. Kopista hyökkäsi pihalle<br />
buttbill-terrierin luonteen omaava naispuolinen<br />
rajavartija, silmät leiskuivat tulta ja suu rikinkatkuista<br />
laavaa. Sanaakaan emme puolaa osaa,<br />
mutta hänen viestinsä oli selvä. Takaisin jonon<br />
perälle ja sassiin! Siihen lisäksi kaikki mahdolliset<br />
kirosanat ja solvaukset, mitä pimeä ihmismieli<br />
vain keksiikään.<br />
Äkkiä pikainen soitto Stefanille. Stefan pyysi<br />
antamaan luurin naiselle. Nainen ei halunnut<br />
ottaa luuria käteensä. Stefan pyysi minua laittamaan<br />
kaiuttimen päälle, jotta hän voisi puhua<br />
tälle vimmastuneelle amatsonille. Amatsoni kieltäytyi<br />
kuuntelemasta. Lopulta Stefan älysi kysyä<br />
minulta montako rekkajonoa takanamme oli.<br />
Vastasin, että kaksi, jolloin Stefan pyysi meitä<br />
menemään sen toisen ja lyhyemmän rekkajonon<br />
perään autollamme odottelemaan. Se kuulemma<br />
oli varsinainen avustusjono, joka vetäisi paremmin.<br />
Näin myös tapahtui.<br />
Tunnin sisällä olimme puomin sisäpuolella rekkahärdellin<br />
ytimessä. Rekkoja oli edessä, takana<br />
ja sivuilla. Wingin mentäviä rakoja oli, mutta ei<br />
kuorma-auton. Päätimme seurata edessämme<br />
olevaa rekkaa.<br />
Aikaisemmalta Ukrainan reissultani tiesin, että<br />
nyt alkaisi sitten se leimanhakuleikki. Siinähän ei<br />
ole mitään logiikkaa. Luulisi, että olisi helppoa ja<br />
järkevää merkitä numeroilla luukut 1, 2 ja 3. Silloin<br />
kaikki tapahtuisi oikeassa järjestyksessä ja sivistyneesti.<br />
Mutta siitä ei olisi mitään kerrottavaa<br />
lapsenlapsille, joten onhan paljon mukavampaa<br />
laittaa kuskit juoksemaan tiskiltä toiselle ja arvailemaan,<br />
missä järjestyksessä leimat haetaan.<br />
Lopputulos: Kahdensadan metrin matka, kuusi<br />
leimaa ja 4,5 tuntia. Sen jälkeen olimme Ukrainassa.<br />
Poliisisaattue tarpeen?<br />
Istua jökötimme autossamme ja etsimme katseillamme<br />
meille tarkoitettua vastaanottajan<br />
autoa. Kukaan kuljettaja ei näyttänyt etsivän<br />
meitä, missään ei näkynyt ahaa-elämyksen<br />
aiheuttavaa kulkuneuvoa. Soitto Stefanille. Jokin<br />
väärinkäsitys, auto odottaisi meitä n. 300km<br />
päässä lähempänä Kiovaa.<br />
Lähdimme siis ajamaan kohti Kiovaa. Hetken<br />
päästä Stefan soitti ja pyysi meitä etsimään<br />
Ukrainan rajalla olet kuin kala kuivalla maalla<br />
hyvän bensa-aseman, ajamaan pihalle parkkiin ja<br />
ilmoittamaan hänelle paikan koordinaatit. Hän järjestäisi<br />
meille poliisisaattueen! No jopas jotakin.<br />
Ei onnistuisi Härmässä.<br />
Löysimme sopivan huoltoaseman ja kurvasimme<br />
pihaan. Paikalle ryntäsi saman tien huoltoaseman<br />
univormuun pukeutunut ukkeli, joka halusi meiltä<br />
rahaa pysäköinnistä. Soitto Stefanille. En tiedä,<br />
mitä Stefan ukkelille kertoi, mutta sen jälkeen<br />
kaikki sujui kuin rasvattu. Rahaakaan ei tarvittu.<br />
Alkoi odottaminen. Tunnin päästä totesimme<br />
yhdessä Kriden kanssa, että tämä odottelu ei ole<br />
meidän juttumme. Soitto Stefanille ja ilmoitus,<br />
että tähän mitään poliiseja tarvita, me lähdemme<br />
nyt ja anna sinä koordinaatit, missä hotellimme<br />
sijaitsee. Perillä hotellissa meitä odotti kaksi luxus<br />
-huonetta omine parvekkeineen. Oli muuten huoneilla<br />
kokoa!<br />
Stefan varmisti perille pääsymme ja pyysi meitä<br />
siirtymään ravintolan puolelle, sinne oli pöytä ja<br />
ruuat varattu. Neljän ruokalajin menu sekä votkakarahvi<br />
- totta kai. Ikävä kyllä minä olen lopettanut<br />
alkoholin nauttimisen, joten tarjosin Kridelle mahdollisuutta<br />
vetää kevyet iltakännit ruokailun<br />
lomassa. Kride totesi, että jos hän tuon karahvin<br />
tyhjentää, niin me emme ole ainakaan huomenna<br />
Kiovassa. Otti kuitenkin muutaman ryypyn ruokailun<br />
aikana ja ilmeistä päätellen emme olisi edes<br />
ylihuomenna Kiovassa, jos karahvi todellakin<br />
pitäisi tyhjentää. Vahvaa tavaraa Ukrainan pojilla.<br />
Tosin Rytmiryhmän jäsenet meille totesivat, että<br />
nyt on kyllä aivan väärät sihtihuulet matkassa,<br />
kun viinatkin jätetään juomatta..<br />
11
Virkamiehen mielivaltaa<br />
sotasairaalassa<br />
Aamulla matka jatkui. Meille annettiin koordinaatit,<br />
jossa oppaamme odottaisi ja jonne Kalynan<br />
pakettiauto saapuisi hakemaan rintamalle menevät<br />
tavarat. Huomaisimme kuulemma kyllä auton,<br />
kun perille saapuisimme. Kuva kertokoon puolestaan.<br />
Paikalla oli yksi Ukrainan <strong>GW</strong>-kerhon jäsen<br />
sekä kaksi Kalynan jäsentä, toinen sotilaspuku<br />
päällä.<br />
He alkoivat lastata pakettiautoa: suklaata,<br />
shampoota, makuualustoja, makuupusseja,<br />
ruokaa. Partioaitta toimii Kalynan sponsorina<br />
Suomessa ja lahjoittaa säännöllisesti tuotteitaan<br />
Ukrainaan vietäväksi. Hieno teko heiltä ja malliksi<br />
muillekin. Sotilas yllätti minut täysin alkamalla<br />
puhua ruotsia ja murteesta päätellen kaveri oli<br />
oppinut kielen Suomessa jossakin länsirannikolla.<br />
Kyselinkin asianlaitaa, ja hän kertoi asuneensa<br />
Suomessa seitsemän vuotta Pietarsaaren lähellä.<br />
Sodan sytyttyä hän oli sitten lähtenyt Ukrainaan<br />
rintamalle. Pääsi aina rintamalta hakemaan avustuslastia<br />
ja samalla tervehtimään perhettään.<br />
Sitten suunta Kiovaa ja siellä sijaitsevaa sotasairaalaa<br />
kohti. Matkalla Puolasta Kiovaan oli<br />
joka ikinen silta suojattu bunkkereilla molemmista<br />
päistä ja sotilaat tarkastivat papereita. Me<br />
pääsimme suoraan läpi. Perillä Kiovassa oli pari<br />
pysäytystä, joista oppaamme meidät vei läpi<br />
jotain pientä korttia vilauttamalla. Tuollaisen kortin<br />
mekin haluaisimme! Sotasairaalan edessä<br />
pysäytimme automme ja paikalle saapui toinenkin<br />
Kalynan pakettiauto hakemaan tavaraa.<br />
Sairaalasta luoksemme saapui tympääntynyt<br />
virkamies, joka ihmetteli touhuamme ja katseli,<br />
mitä tavaraa autossamme oli. Sairaalasängyt pistivät<br />
esiin kuorman alta ja hän totesi englanniksi,<br />
että viekää muualle tavaranne, he eivät niitä halua!<br />
Olipa ihmeellinen tilanne. Olin toimittanut valokuvat<br />
jo etukäteen Stefanille, hän toimitti ne tälle<br />
sotasairaalalle, ja he halusivat ehdottomasti ottaa<br />
lahjoitukseni vastaan. Ja nyt tämä pikkunapoleoni<br />
käski meidät häipymään pois häiritsemästä.<br />
Paikalla oli toistakymmentä ihmettelevää Ukrainan<br />
<strong>GW</strong>-kerhon jäsentä valmiina purkamaan<br />
lastiamme. Nyt minä puolestani ilmoitin, että laitetaan<br />
ovet säppiin ja häivytään. Mitä Ihmettä?<br />
Onneksi he olivat varanneet paikalle tulkin, joka<br />
käänsi keskustelumme ukrainaksi. Kerholaiset<br />
näyttivät lähettämiäni valokuvia, 350 polvitukea,<br />
250 nilkkatukea, 150 tukiliiviä, 300 rannetukea<br />
ym. Pikkunapoleon käänsi takkinsa ja pyysi<br />
minua tuomaan juuri nuo tavarat huomenna heille,<br />
kunhan olisimme ensin käyneet Cherkasyssä<br />
Ukrainan <strong>GW</strong>-kerhon jäsenen meitä<br />
odottava auto oli helppo tunnistaa.<br />
luovuttamassa proteesipajani omaisuuden paikalliselle<br />
proteesipajalle. Cherkasy sijaitsee Kiovasta<br />
n. 160km rintamalle päin. Totesin pikkunapoleonin<br />
pyyntöön, että tämä auto ei toista kertaa tänne<br />
tule, hae tavarat itse sieltä, jos niitä tarvitsette,<br />
näkemiin.<br />
Laitoimme Kriden kanssa auton ovet säppiin<br />
ja ilmoitimme kerholaisille olevamme valmiit tälle<br />
päivälle. Tulkin mukaan heidän mielestään toimin<br />
asiassa aivan oikein näyttämällä sairaalan edustajalle<br />
närhen munat. Olisin voinut näyttää vaikka<br />
tiaisen munat, sen verran hatutti.<br />
Kiovan pimeydessä<br />
Kiovassa sotaa ei juurikaan näkynyt. Oli toki<br />
räjäytetty ostoskeskus kaupunkiin tullessa, juuri<br />
se ostoskeskus, mikä länsimaissa näkyi uutisissa.<br />
Oli ohjusten osumista kärsineitä kerrostaloja sekä<br />
paljon sotilaiden tarkistuspisteitä. Patsaita ja<br />
rakennuksia oli suojattu hiekasäkeillä. Raketteja<br />
ei kuitenkaan lennellyt eikä droneja. Ikään kuin<br />
paikan päälle olisi julistettu aselepo vierailumme<br />
ajaksi. Olisiko Putin arvuutellut kenraaleilleen,<br />
että noita wingistejä on turha ampua millään<br />
härpäkkeillä, säästetään ruutia mieluummin sähkölaitoksiin.<br />
Ukrainalaiset wingiystävämme opastivat meidät<br />
upeaan hotelliin Kiovan keskustassa. Ystävällinen<br />
henkilökunta ilmoitti meille, että ruokailuun<br />
kannattaisi mennä suht pikaisesti, sähkökatkos<br />
12
Hyvää matkaa.<br />
alkaisi klo 18 ja loppuisi klo 22. Ja taas söimme<br />
pitkän kaavan mukaan. Paikalla oli myös osalle<br />
teistä lukijoista tuttu Hooligan - yrityksen omistaja,<br />
joka valmistaa wingeihin kaikkea, mitä ikinä<br />
mielikuvitus voikaan keksiä. Ruokailun piti loppua<br />
ennen klo 18, jotta pääsisimme hissillä huoneisiimme.<br />
Totesin Kridelle, että toivottavasti huoneet<br />
sijaitsevat pohjakerroksessa, jotta pääsemme<br />
mahdollisen hyökkäyksen tullessa nopeasti suojaan.<br />
Yläkerroksista olisi nimittäin turhan pitkä matka<br />
juosta rappuja pitkin alas, emmekä edes tienneet<br />
mihin suuntaan pitäisi paeta. Tottahan ne huoneet<br />
olivat 10. kerroksessa! Olivat varmaan ajatelleet<br />
meidän nauttivan maisemista, minä puolestani<br />
näin jo mielessäni lähestyvän ohjuksen nokkatekstit<br />
metrin päästä ikkunasta.<br />
Sähkökatkos pimensi oman kaupunkiosamme,<br />
mutta hetken päästä alkoi valoja syttyä kerrostaloasunnoissa.<br />
Asukkailla oli omia aggregaatteja,<br />
patterilla toimivia lamppuja, akkuja jne. Olivat<br />
hyvin varautuneet jo etukäteen. Hotellihuoneessa<br />
tosin alkoi olla kylmä jo tunnin päästä, lämmitys<br />
ei tietenkään toiminut sähkökatkon aikana. Nythän<br />
tällä hetkellä tiedämme, kuinka vaikea tilanne<br />
Ukrainassa on, kun kaikki sähkölaitokset ja voimalat<br />
ovat pommitusten kohteena.<br />
Kiovassa sähkökatkos,<br />
asukkaiden omat varavirrat valaisee.<br />
Proteesipajalla ilo lahjoituksesta<br />
Aamulla sitten matka kohti Cherkasyä. Stefankin<br />
soitti ja sanoi sairaalan pyytävän minulta vilpittömästi<br />
anteeksi pikkunapoleonin käytöstä. He<br />
hakisivat lahjoittamani tavarat itse Cherkasystä<br />
myöhemmin. Hyvä niin.<br />
Kiovan liikenne seisoi paikallaan emmekä päässeet<br />
etenemään. Kride ohjelmoi naviin kiertoreitin<br />
ja pääsimme ohittamaan jonossa seisovat autoilijat.<br />
Jonotuksen syykin selvisi hetken päästä: silta<br />
oli räjähtänyt osumasta eikä sitä päässyt eteenpäin.<br />
Ilmoitin vastaanottajille, että otimme kiertoreitin,<br />
ja he huolestuivat välittömästi. Kyselivät, mitä<br />
reittiä nyt ajaisimme ja missä menemme yms.<br />
Rauhoittelin heitä viesteilläni, tai no – yritin rauhoitella.<br />
Jossakin välissä ajoimme jonkun kylän läpi<br />
ja päätin ottaa kylän nimestä kuvan, jonka lähetin<br />
heille. Vastaus heiltä oli, että kyltissä lukee:<br />
Hyvää matkaa!<br />
Perillä Cherkasyssä vastassa oli useampi lastinpurkaja,<br />
joiden onnelliset ilmeet paljastivat, että<br />
kovasti kelpasivat yritykseni tuotteet heille. Kesken<br />
lastin purkamisen alkoi ilmahälytys, mutta<br />
koska paikalliset eivät siitä panikoineet, niin päätimme<br />
mekin esiintyä rohkeana ja jatkoimme<br />
purkamista. Toki päätimme juosta samaan suuntaan<br />
kuin hekin, mikäli tarvetta ilmenisi.<br />
13
Kalynan porukkaa lastia purkamassa rintamalle<br />
Pääsin tutustumaan proteesipajaan sekä heidän<br />
työtapoihinsa ja totesin, että ammattimiehiä<br />
ovat. Painava lasti purkautui sydämestäni ja olo<br />
muuttui keveäksi. Illalla sänkyyn mennessämme<br />
se olo tosin ei enää niin kevyt ollutkaan ja sillekin<br />
löytyy selitys..<br />
Isännät halusivat tarjota meille usean ruokalajin<br />
päivällisen ja ajoimme ravintolaan nimeltä LA<br />
COSA NOSTRA. Nimestä huolimatta mafiamiehiä<br />
ei paikalla näkynyt. Ja taas syötiin. Viimeiset palat<br />
pihvistä tekivät jo tiukkaa, kun vatsa oli pullollaan.<br />
Onneksi jälkiruokajäätelö menee eri vatsaan, sitä<br />
kun jaksaa aina syödä.<br />
Houkutteluista huolimatta emme jääneet paikan<br />
päälle yöksi, vaan otimme suunnan kohti Puolan<br />
rajaa. Parin tunnin päästä odotti taas Ukrainan<br />
kerhon järjestämä hotelli ja Stefan soitteli huolissaan,<br />
ehtisimmekö ennen iltayhdeksää perille.<br />
Hän kun oli varannut meille ruuatkin! Juurihan<br />
me olimme syöneet, mutta en kehdannut asiasta<br />
hänelle kertoa, koska kokit kuulemma odottaisivat<br />
tuloamme. Perillä odottikin meitä tarjoilija, joka<br />
ohjasi meidät pieneen mökkiin.<br />
Vieraanvaraisuuden varjopolet<br />
Mökissä meitä odotti salaattilautaset ja huokasimme<br />
helpotuksesta. Kride tosin valitti, että hän<br />
ei jaksa edes salaattia vetää, ja minä vastasin,<br />
että nyt vedät. Kohteliaisuussyistä syödään vähän<br />
muodon vuoksi ja sekoitellaan loput salaatit lautaselta<br />
sikin sokin, jotta näyttäisi sen kelvanneen.<br />
Näin teimmekin.<br />
Salaatin jälkeen aioimme nousta pöydästä, kun<br />
tarjoilija kantoi eteemme jäätävän kokoiset leivät,<br />
joiden sisällä oli keittoa. Huh - onneksi vain keittoa<br />
– lohdutin Krideä. Keitto oli tosi hyvää, mutta<br />
olimme syöneet pari tuntia aikaisemmin isot pihvit,<br />
joten keittokin tökki todella pahasti. Kannustin ja<br />
tsemppasin Krideä syömään edes osaa keitosta<br />
ja litkin omaa keittoani.<br />
Juuri kun pyörittelin keittoa suussani posket pullistuneena<br />
ja työstin ajatusta sen nielemisestä,<br />
tarjoilija saapui ovesta pihvilautaset edessään.<br />
Kriden minuun luoma kauhistunut ilme, purkaantunut<br />
stressi, väsymys ja tilanne itsessään<br />
sai minut räjähtämään nauruun. Jos nyt kysyisitte,<br />
voiko räjähtää nauruun, kun suu on täynnä keittoa<br />
niin vastaisin kyllä voi. Jälki vain ei ole kovin<br />
kaunista. Suussani ollut keitto purkautui paineella<br />
pöytäliinalle, lautaselle, tuoleille ja mihin tahansa,<br />
joka eteen sattui osumaan. Tarjoilija-parka, ihmetteli<br />
varmaan, mikä meille tuli. Krideäkin nimittäin<br />
nauratti keiton ryöpsähdys suustani, joten eihän<br />
tuo toimintamme kovin sivistyneeltä vaikuttanut.<br />
Nyt nukkumaan ja äkkiä, ennen kuin ruokakaravaani<br />
jatkuisi ja jatkuisi. Sängyssä maatessa ei<br />
todellakaan ollut keveä olo.<br />
Seuraavana päivänä saavuimme rajalle. Tilanne<br />
vaikutti toivottomalle. Rekkajono oli vielä pidempi,<br />
14
12 km. Soitto Stefanille, joka toivotti meille onnea<br />
etuiluumme. Meillä ei ollut vaihtoehtoja, pakko siis<br />
etuilla.<br />
Nykyajan rekoista löytyy kaikki tarvittava. Mikro,<br />
jääkaappi, sänky, tv, lämmitys. Osa kuskeista oli<br />
varautunut jonotukseen ottamalla mukaan omat<br />
kaasugrillinsä ja levynsä. Kaikki tarvittava heillä<br />
oli, paitsi vessat. Ne taas oli toimittanut tienviereen<br />
ukrainalaiset viranomaiset, joten ei rekkakuskeilla<br />
hätää ollut. Meillä oli. Meillä nimittäin ei ollut<br />
mitään noista varusteista. Me emme voisi odottaa<br />
viikkotolkulla ylipääsyä.<br />
Syöksyimme eteenpäin. Kilometri, toinenkin.<br />
Yhtäkkiä edessämme oli tietyömaa, joten liikenne<br />
ohjattiin sivutielle. Satakunta metriä sitä ja sitten<br />
tuli stoppi. Kaksi rekkaa oli tarkoituksellisesti blokanneet<br />
tien edestämme ajamalla keulat lähes<br />
vastakkain. Siitä ei mentäisi kuin panssarivaunulla.<br />
Palaverin paikka. Kride päätti peruuttaa autonsa<br />
takaisin päätielle, juuri siihen, missä tietyömaa<br />
alkoi. Seisoimme paikallaan ja pohdimme mennäänkö?<br />
Mennään! Niinpä ajoimme kielletty<br />
ajosuunta merkkiä noudattamatta suoraan eteenpäin.<br />
Pääsimme parisataa metriä ja auton eteen<br />
juoksi kypäräpäinen liivimies käsiään heiluttaen.<br />
Hän huusi jotakin ja me huusimme ”humanitare<br />
transportia”.<br />
Ymmärrettävistä syistä hän halusi meidät<br />
takaisin rekkajonoon pois tietyömaalta, mutta<br />
ymmärrettävistä syistä me emme sinne halunneet.<br />
Niinpä mekastimme vuorotellen, kunnes<br />
jompikumpi osapuoli antaisi periksi. Se osapuoli<br />
oli lopulta hän. Taktiikkamme toimi. Kaveri ohjasi<br />
automme tien penkalle ja ymmärsimme hänen<br />
ohjeensa: Ajakaa idiootit tätä piennarta pitkin,<br />
mutta älkää helkatissa tulko takaisin tielle!<br />
Ja mehän ajoimme. Muutama kilometri ja sitten<br />
eteemme syöksyi poliisiauto vilkut päällä<br />
ja konstaapelit ilmoittivat meille voimakkaasti<br />
käsillään viuhtoen ja reippaalla äänensävyllä<br />
oman mielipiteensä reittivalinnastamme. Aloitimme<br />
”humanitare transport” -keskustelun sekä<br />
dokumenttien näyttämisen. Jommankumman<br />
osapuolen olisi taas annettava periksi. Se osapuoli<br />
oli lopulta poliisit.<br />
Taktiikkamme oli kaikessa järjettömyydessään<br />
todella loistava! Lopulta puomille matkaa oli<br />
enää kymmeniä metrejä, kun eteemme ilmaantui<br />
rynnäkkökiväärisotilaat. Taas nökötimme paikoillamme<br />
ja arvuuttelimme kohtaloamme. Soitto<br />
Stefanille. Kysyin mahdollisuuksistamme ja hän<br />
piti niitä hyvinä eikä suositellut muita raja-asemia<br />
pahimman varalta, niissä oli kuulemma vieläkin<br />
pitemmät ruuhkat.<br />
Niinpä illan pimetessä toivoimme näyttävämme<br />
tarpeeksi viattomilta tai tyhmiltä, meille kelpaisi<br />
kumpi tahansa vaihtoehto. Puoli tuntia odottelua,<br />
yksi sotilaista soitteli jonnekin ja taas jonnekin.<br />
Lopulta hän viittoili meitä eteenpäin ja puomi avattiin!<br />
Liettuaan asti päästyämme ilmanpaineet hävisivät<br />
automme jarruista, mutta Kride sai yhdellä<br />
puhelinsoitolla Belgiaan asiaan järjestettyä ja autokorjaamon<br />
nahkasohvat saivat kaksi istujaa lisää.<br />
Kuusi tuntia istuskelua ja auto oli korjattu. Puolen<br />
tunnin korjaus, mutta aikaa meni, koska tekivät<br />
sen muiden töidensä lomassa. Loppumatka Tallinnaan<br />
olikin pelkkää päiväkotimeininkiä.<br />
Takaisin Suomessa reilun viikon reissaamisen<br />
jälkeen, ehjänä ja terveenä! Slava Ukraini! Ja<br />
soitto Stefanille.<br />
Savikukko merkkimiehille<br />
Pieni yksityiskohta erikseen: Ukrainan kerho<br />
lahjoitti minulle suurikokoisen savikukon, jolla on<br />
mielenkiintoinen historia. Venäläiset pommittivat<br />
raskaasti Ukrainassa kaupunkia nimeltä Borodyanka.<br />
Romahtaneen kerrostalon yksi seinä oli<br />
pysynyt pystyssä kuin ihmeen kaupalla. Seinällä<br />
oli keittiökaapit ja yhden kaapin päällä oli iso savikukko,<br />
pystyssä ja ehjänä! Tuosta savikukosta tuli<br />
ukrainalaisten vertauskuva, me pysymme pystyssä!<br />
Savikukon kopiota valmistetaan paikan päällä ja<br />
kerholaisten minulle lahjoittamasta taulusta näkyy<br />
valokuva, jossa Boris Johnson, Englannin silloinen<br />
pääministeri sekä Volodymyr Zelenskyi, Ukrainan<br />
presidentti poseeraavat yhteiskuvassa savikukot<br />
sylissään. Nyt on Suomessakin yksi samanlainen<br />
kukko kuin herroilla eli Pohjanmaalta Mustasaaren<br />
kunnasta löytyy wingimieheltä sellainen.<br />
Kuvat ja teksti: Mika Tiainen<br />
15
20<br />
23<br />
Wingistit välittävät <strong>2023</strong> verenluovutukampanja on Wingistien halu<br />
auttaa hengenvaarassa olevia. Kampanja starttasi ensimmäistä kertaa<br />
vuonna 2019 ja se oli heti kättelyssä suuri menestys.<br />
Voinko luovuttaa?<br />
Testaa voitko luovuttaa<br />
verta osoitteessa<br />
www.sovinkoluovuttajaksi.fi<br />
Kahden luovutuksen välillä<br />
tulee naisilla olla 91 vrk ja<br />
miehillä 61 vrk.<br />
Rekrytoija<br />
Wingistit välittävät <strong>2023</strong><br />
Jos et itse sovi luovuttajaksi,<br />
voit silti rekrytoida uuden<br />
verenluovuttajan. Rekrytoidun<br />
täytyy vain toimia samalla<br />
tavalla kuin kerhon jäsenen,<br />
luovuttaessaan verta.<br />
Ennen luovutusta<br />
Juo vettä tai mehua ja syö<br />
jotakin, jotta olosi on hyvä.<br />
Vältä raskaita aterioita juuri<br />
ennen luovutusta. Ota mukaasi<br />
henkilöllisyystodistus,<br />
jossa on valokuvasi ja suomalainen<br />
henkilötunnus.<br />
Veren luovutus<br />
Ilmoittaudu vastaanottotiskillä,<br />
jossa tarkistetaan henkilöllisyytesi<br />
ennen jokaista luovutuskertaa.<br />
Ilmoita myös kerhon<br />
nimi: GoldWing Club Finland.<br />
Luovutuksen jälkeen?<br />
Tee ilmoitus verenluovutuksestasi<br />
kerhon nettisivuille<br />
tai kerhon puheenjohtajalle<br />
president@gwcf.fi<br />
Palkitseminen<br />
Kerho palkitsee kaikki kampanjaan<br />
osallistuneet verenluovuttajat<br />
sekä rekrytoijat.<br />
(huom muista ilmoittaa luovutuksesi<br />
myös kerholle)<br />
Kampanja-aika 1.1.-31.12.<strong>2023</strong>
G O L D W I N G C L U B F I N L A N D<br />
MP-messu<br />
ruokailu <strong>2023</strong><br />
MP-Messuruokailu <strong>2023</strong><br />
GoldWing Club Finland<br />
jäsenten MP-messu -ruokailu Cavernassa<br />
Mikä olisikaan parempi ajankohta aloittaa kesän reissujen<br />
suunnittelut kuin moottoripyörämessut? Ja vieläpä tutussa,<br />
turvallisessa porukassa, omien kerhokavereiden seurassa?<br />
GoldWing Club Finland järjestää jo perinteeksi<br />
muodostuneen MP-messu -ruokailun suuren suosion<br />
saavuttaneessa Luolaravintola Cavernassa jo viidettä<br />
kertaa. Yhteisruokailu on lauantaina 4.2.<strong>2023</strong> klo 18.00.<br />
Tapahtuma on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta ja<br />
kannattaa pitää kiirettä ilmoittautumisen kanssa, sillä viime<br />
kerralla paikat meinasivat loppua kesken.<br />
PÄHKINÄNKUORESSA<br />
TERVETULOA!<br />
1. Maksa ruokailu kerhon tilille 48,00€/hlö FI51 5443 0420 0877 06<br />
2. Kirjoita viestikenttään: CAVERNA ja ruokailuun osallistujien nimet<br />
3. Maksu ja ilmoittautuminen on tehtävä 23.1.2022 mennessä!<br />
Cavernan<br />
esittelyvideo<br />
Lauantaina 4. Helmikuuta <strong>2023</strong> klo 18.00<br />
Luolaravintola Caverna | Yliopistonkatu 5, 00101 HELSINKI
Vuosikokouskutsu 01/<strong>2023</strong><br />
Aika<br />
Paikka<br />
27.05.<strong>2023</strong> klo 10.00<br />
Hotelli Sveitsi. Härkävehmaankatu 4, 05900 Hyvinkää<br />
Esityslista<br />
1.<br />
2.<br />
3.<br />
4.<br />
5.<br />
6.<br />
7.<br />
8.<br />
9.<br />
10.<br />
11.<br />
Kokouksen avaus<br />
Vuosikokouskutsu 01/<strong>2023</strong><br />
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />
Kokouksen järjestäytyminen. Puheenjohtajan, sihteerin<br />
pöytäkirjantarkastajien (2kpl) ja ääntenlaskijoiden (2kpl) valinta<br />
Esityslistan hyväksyminen<br />
Kerhon vuosikertomus 2022<br />
Tilit ja tilintarkastajien lausunto<br />
Tilinpäätöksen vahvistaminen edelliseltä tilikaudelta ja päätetään tili- ja<br />
vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle<br />
Vapaajäsenyyksien myöntämisperusteet<br />
Ilmoitusasiat (hallitus)<br />
Muut asiat<br />
Kokouksen päättäminen<br />
- Kerhon hallitus<br />
www.gwcf.fi
Finland´s Leading<br />
Resort<br />
GOLDWING CLUB FINLANDIN<br />
KEVÄTKOKOONTUMINEN 26.-28.5.<strong>2023</strong><br />
Tervetuloa GoldWing Club Finlandin kevätkokoontumiseen Hotelli Sveitsiin!<br />
Kesäkausi startataan tällä kertaa Suomen parhaassa lomakeskuksessa Hotelli Sveitsissä Hyvinkäällä!<br />
Tule mukaan nauttimaan hyvästä seurasta ja vietä ikimuistoinen viikonloppu!<br />
Ohjelmassa on mm. kiertoajelua, mukavaa yhdessäoloa sekä buffet illallinen.<br />
Sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 27.5.<strong>2023</strong> klo 10.00.<br />
Gold Wing Club Finlandin kevätkokoontuminen<br />
Varaa majoituksesi suoraan Hotelli Sveitsin nettisivuilta www.hotelsveitsi.fi alla olevien ohjeiden mukaan:<br />
1. Valitse etusivun laatikosta majoituspäivät 26.5-28.5.<strong>2023</strong>, tarkista huone- sekä aikuisten / lasten<br />
määrä ja paina VARAA NYT.<br />
2. Valitse KOODI –> RYHMÄ, jonka jälkeen ryhmän alla olevaan kenttään tunnus GOLDWING ja paina<br />
LISÄÄ. Huom. Nettivaraus vaatii luottokortin tiedot hotellin järjestelmän takia. Katemaksu on 1€.<br />
3. Tämän jälkeen saat kerhon huonehinnat näkyviin ja voit varata haluamasi huoneen. Maksu suoritetaan<br />
paikan päällä. Huoneet ovat peruttavissa klo 18.00 saakka saapumispäivänä.<br />
Vaihtoehtoisesti voit varata huoneen suoraan hotellista: +358 293 200 420.<br />
HUONEHINNAT; (per vrk)<br />
Eco Play ja Eco Play Plus: 1hh 104€ / 2hh 114€<br />
Prime Guest ja Prime Family: 1hh 114€ / 2hh 124€<br />
Prime Superior: 1hh 124€ / 2hh 134€<br />
Huonehintoihin sisältyvät aamiainen ja uimalan<br />
sekä kuntosalin vapaa käyttö.<br />
Varaathan huoneesi 19.5.<strong>2023</strong> mennessä.<br />
TREFFIMAKSU<br />
40€ JÄSEN<br />
50€ EI JÄSEN<br />
Ohjelma tarkentuu lähempänä treffiajankohtaa.<br />
Treffivastaava: Mika Jokinen 050 3601650 / respanhoitaja@gmail.com<br />
Hotelli Sveitsi / Härkävehmaankatu 4, 05900 Hyvinkää / www.hotelsveitsi.fi<br />
19
<strong>GW</strong>CF treffit 27.-30.7.<strong>2023</strong><br />
Tervetuloa<br />
Treffimaksu:<br />
50€ <strong>GW</strong>EF jäsen<br />
(<strong>GW</strong>EF jäsenkortti <strong>2023</strong> vaaditaan)<br />
60€ ei jäsen<br />
Treffimaksuun sisältyy: T-paita (ennakkoilmoittautuneille),<br />
kangasmerkki, teltta-alue, sauna jokapäivä, maarapaati,<br />
Live musiikkia, Karaoke ja paljon muuta.<br />
Treffirespa aukeaa<br />
torstaina 27.7. klo: 12.00.<br />
Treffin järjestäjä: Leena Tiitinen 040 583 0781 / rahastonhoitaja@gwcf.fi<br />
<strong>GW</strong>CF Interrep Krister Illman 040 040 1998 / interrep@gwcf.fi<br />
Varaa hotellihuone suoraan Saimaanranta Resortista (telttapaikkaa ei tarvitse varata)<br />
+358 44 430 1100 tai sales@saimaanrantaresort.fi / Varaustunnus: Goldwing23<br />
Anttolanhovi - Hostel<br />
Anttolanhovi - Rantahotelli<br />
Anttolanhovi - Rantahotelli<br />
Anttolanhovi - Rantahotelli superior<br />
Anttolanhovi - Rivitalo<br />
Art&Desingn - Rinnehuvila<br />
Art&Desingn - Rinnehuvila<br />
Art&Desingn - Rantahuvila<br />
45 € / hlö / 1 vrk / 2 hh* suihkut ja wc käytävällä<br />
55 € / hlö / 1 vrk / 2 hh<br />
90 € / hlö / 1 vrk / 1 hh* huoneita rajoitetusti<br />
65 € / hlö / 1 vrk / 2 hh<br />
60 € / hlö / 1 vrk / 2 hh* minimi 4 is 2 x 2 hh<br />
80 € / hlö / 1 vrk / 2 hh* minimi 4 is 2 x 2 hh<br />
80 € / hlö / 1 vrk / 2 hh* minimi 6 is 3 x 2 hh<br />
95 € / hlö / 1 vrk / 2 hh* minimi 6 is 3 x 2 hh<br />
Sisältää: majoituksen valitussa huoneluokassa, hyvänolon aamiaisen tarjolla klo: 8.00 – 10.00<br />
kuntosalin, uimahallin, m ja n saunojen ja Mini Span- ja saunaosaston käytön aukioloaikoina.<br />
Kerhon varaama kiintiö vapautuu 31.5.<strong>2023</strong><br />
www.saimaanrantaresort.fi<br />
ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN JA LISÄINFO <strong>GW</strong>CF.FI<br />
ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY 31.5.<strong>2023</strong><br />
Sijainti<br />
Hovintie 224, 52100 Anttola, SUOMI<br />
N 61° 34' 31.584'' / E 27° 35' 47.076''<br />
TREFFEN<br />
RUNS UNDER<br />
<strong>GW</strong>EF RULES
WINGI-TREFFIT<br />
ITÄVALLAN RAMSAUSSA 2022<br />
”Oli synkkä ja myrskyinen yö!” Eipä rimmaa tuo aloitus tähän tarinaan, vaikka Halloweeen-tunnelmissa<br />
tarinaa aloittelenkin. Siirrymme siis alkukesän kirkkaan vehreisiin tunnelmiin kesäkuulle -22.<br />
Eurooppareissun laivaliput ostimme syksyllä<br />
-19 Finnlinesiltä Black Friday-alennuksin. Koronapandemia<br />
sotki meidän, kuten monen muunkin<br />
lajitoverin, suunnitelmat! Onneksi laivayhtiöllä riitti<br />
pelimanni-henkeä siirtää pilettien voimassaoloaikaa<br />
vuosi vuodelta eteenpäin. Kiitos siitä!<br />
Talvella -22 matkustusrajoitteita purettiin ja<br />
Päivi-rouvaseni saattoi aloitella mielipuuhansa,<br />
matkan suunnittelun. Retkemme kohteeksi valikoitui<br />
Itävallan kansainväliset treffit Ramsaun<br />
kylässä 16.6. - 19.6.-22.<br />
Huolellisen valmistelun jälkeen reittikartta majoitus-<br />
varauksineen oli valmis - ”juhannukseksi<br />
kotiin” periaatteella.<br />
Torstai 9.6.-22<br />
Viimeisetkin työasiat korjaamollamme päätökseen<br />
ja oveen LOMALLA-lappu!<br />
Perjantai 10.6.-22<br />
Aamuaurinko helli pilvettömältä taivaalta ja<br />
kotilaakso kylpi alkukesän vihreydessä pakatessamme<br />
Lumikin laukkuihin parin viikon<br />
matkavarusteet. Intoa piukeina startattiin kohti<br />
Helsinkiä ja Vuosaaren satamaa.<br />
Kahvipaussi kantapaikassa kahvila Roosassa<br />
Nurmijärvellä ja sieltä hyvissä ajoin sataman<br />
21
lähtöselvitykseen. Samalla aluksella lähtivät wingikaverit,<br />
Ipe ja Kaija Eurasta, hieman pidemmälle<br />
reissulle kohti Kroatiaa.<br />
Tällaisille raskaan työn raatajille on hyvä vaihtoehto<br />
aloittaa loma leppoisalla merimatkalla. Saa<br />
levätä kunnolla ja nauttia pitopöytien antimista.<br />
Muita aktiviteettejä näillä rahtilaivoilla ei olekaan.<br />
Lauantai 11.6.-22<br />
Kaunis meripäivä Itämeren aalloilla. Auringon<br />
viime säteiden valaistessa Trave-joen<br />
varren vanhoja kauniita rakennuksia Finnmaid<br />
saapui Travemunden satamaan. Toivottelimme<br />
matkakumppaneille hyvää ja turvallista matkaa ja<br />
ajoimme jonossa Saksan maaperälle.<br />
Meille niin oudon pimeässä myöhäisillassa<br />
ajelimme yöpymään Lyypekkiin Waldhotel<br />
Twienhaus Garniin. Hotelli sijaitsi rauhallisella<br />
omakotialueella ja pihaan saavuttuamme sisäänkäynnille<br />
syttyi valot. Paikan emäntä oli tietoinen<br />
myöhäisestä saapumisestamme ja toivotteli meidät<br />
tervetulleiksi. Yläkerran aulan jääkaapista<br />
löytyivät iltaoluet ja maksut hoituivat aamulla.<br />
Kilometrejä kotoa Lyypekkiin 220 ja merimatka<br />
päälle. Hyvää yötä!<br />
Sunnuntai 12.6.-22<br />
Hyvin nukutun yön jälkeen heräilimme läheiseltä<br />
laitumelta kantautuvaan lampaiden mäkätykseen.<br />
Emäntä oli kattanut alakerran ruokasaliin maittavan<br />
aamiaisen. Kananmunilla oli hauskasti pienet<br />
villapipot päissään.<br />
Raikkaassa aamussa nousimme Lumikin satulaan<br />
ja isäntäparin heilutellessa rapuilta lähdimme<br />
kohti uusia seikkailuja. Helteiseksi kehkeytynyt<br />
sunnuntai vietettiin pääosin moottoriteillä hektiseen<br />
liikenteeseen totutellen ja kilometrejä<br />
urakoiden. Useita ruuhkia nähtiin päivän aikana,<br />
onneksi kuitenkin vstaantulevien kaistalla!<br />
Pienten pakollisten pysähdysten jälkeen saavuimme<br />
klo 19.30 majapaikkaamme Sander<br />
Hotel Koblenziin. Uuvuttavan päivän ajosuorite oli<br />
656km.<br />
Koblenzin kaupunki on Saksan viiniteollisuuden<br />
keskus läntisessä Saksassa Rein- ja Moseljokien<br />
yhtymäkohdassa. Virkistävän suihkun ja<br />
vaatteiden vaihdon jälkeen lähdimme kävelylle.<br />
Kävimme Deutsches Eck-monumentilla ja ihailimme<br />
jokivarsien upeita maisemia.<br />
Ajopäivien aikana emme varsinaisia aterioita<br />
syö, vaan etenemme kevyillä välipaloilla ja riittävillä<br />
nestetankkauksilla. Myöhäisen sunnuntai-illan<br />
22
päivälliseksi valikoitui pizzat kadunvarsiravintolan<br />
terassilla.<br />
Jokainen motomatkaaja tietää, kuinka hyvältä<br />
maistuukaan ateria, kera huurteisen oluen, rasittavan<br />
ajopäivän jälkeen! Kylläisinä suuntasimme<br />
hotellille ja baarimikon värkättyä meille vielä varsin<br />
näyttävät yömyssyt vetäydyimme unten maille.<br />
Maanantai 13.6.-22<br />
Aurinkoinen aamu! Aamiainen, kera vahvan<br />
kahvin, herätteli meidät uuteen matkapäivään.<br />
Suuntasimme Mosel-joen rannan viinitielle.<br />
Leppoisasti ajellen ihailimme viiniviljelmiä joen<br />
molemmilla rannoilla. Jokivarrelta siirryimme<br />
Schwarzwaldin kumpuileviin metsä- ja niittymaisemiin.<br />
Todella kaunista seutua.<br />
Iltapäivällä kypäräpuhelimeni alkoi muistutella<br />
virran vähyydestä. Tienvarren levikkeellä kytkin<br />
latauspiuhan wingistä kypärään sillä seurauksella,<br />
että laite vaikeni ikuisiksi ajoiksi! Vaikutti<br />
vahvasti siltä, että voltteja tuli enemmän kuin<br />
sallitut 5V??? Mikäs sitten neuvoksi, matkamme<br />
alkutekijöissään ja keskusteluyhteys ”takatuhdon<br />
Garminiin” poikki?<br />
Päivi naputteli pyörän naviin tulevan yöpymispaikkamme<br />
osoitetiedot ja jatkoimme matkaa<br />
radiohiljaisuuden vallitessa käsimerkkejä käyttäen!<br />
Iltasella saavuimme majapaikkaamme Hotel<br />
Centraliin Tribergissä. Matkaa taitettiin 494km.<br />
Jäi näkemättä isoin käkikello (ajoimme kyllä ohi)<br />
ja Saksan isoin vesiputous, mutta mitä sitten!?<br />
Illalliseksi nautimme läheisen ravintolan terassilla<br />
reissun ensimmäiset Wienerschnizelit kera huurteisten<br />
oluiden. Maistui!<br />
Tiistai 14.6.-22<br />
Heräsimme kylän pääkadun liikenteen ääniin ja<br />
kas, jälleen sininen pilvetön taivas enteili hyvää<br />
ajopäivää! Aamiaisen jälkeen Garminiin lähimmän<br />
moto-liikkeen koordinaatit ja menoksi.<br />
Kumpuilevien maisemien halki pikkuteitä ajellen<br />
saavuimme Motorradimherzen-liikkeen takapihalle.<br />
Kylä, jossa liike sijaitsi ei suuren suuri ollut,<br />
mutta olihan myymälässä runsaasti alan tavaraa.<br />
Päivi selvitti ystävälliselle myyjälle puhelinpulmamme<br />
ja hetken varastosaldoja selailtuaan hän<br />
kertoi uuden puhelimen löytyvän hyllystä.<br />
Vaihtotyön aikana tutustuimme myymälän<br />
runsaaseen tuotevalikoimaan. Kotomaasta ei tällaisia<br />
löydy!! Tovin odoteltuamme Shoei oli saanut<br />
uuden puhelimen kuoriensa kätköihin ja kiitel-<br />
23
tyämme hyvästä palvelusta jatkoimme matkaa<br />
kohti Itävallan rajaa.<br />
Rukka-puvuissa tarkeni jälleen erinomaisesti,<br />
hellelukemilla mentiin kauniista maisemista nauttien.<br />
Bodensee-järven rantaseutujen jälkeen koimme<br />
jälleen tuon ”ALPIT NÄKYY”- elämyksen! Ensin<br />
sitä luulee pilvimuodostelmaksi, mutta vähitellen<br />
muotoutuu silmien eteen jylhä vuoristosilhuetti.<br />
Itävallan rajaseudun huoltamolta vignette visiiriin<br />
ja kohti Tirolin alppimaisemia.<br />
Päivä kääntyi kohti iltaa Hotel Tyrolis Zirlin<br />
pihalle kaartaessamme. Kello oli 19.20 ja kilometrejä<br />
päivälle 358. Komea oli tuleva yösijamme!<br />
Matkatavarat kullanhohtoiseen rullakkoon ja<br />
hissillä huoneeseen! Lumikki yöpyi turvallisesti<br />
takapihalla Polizei-autojen vierellä. Päivälliseksi<br />
valtavat Wienerschnizelit hotellin ravintolassa<br />
ja pienen kävelylenkin jälkeen paikallisen pubin<br />
kautta yöpuulle.<br />
Keskiviikko 15.6.-22<br />
Ei voinut lomakelejä moittia ja kuinka ollakaan,<br />
hellepäivä jälleen tulossa! Hotellilla uudet asetukset<br />
Garminiin ja kohti Etelä-Tirolia. Innsbruckin<br />
liepeille saavuttuamme näimme ensimmäiset<br />
moottoripyörällä ajokiellot paikallisille kyläteille.<br />
Syynä lienee, nimeltä mainitsemattoman, amerikkalais-merkin<br />
aiheuttama melusaaste?<br />
Eräästä liikenneympyrästä yritimme, kiellosta<br />
huolimatta, kylätielle ja tienvarren<br />
liikenteen ohjaaja esti aikeemme. Seuraavan<br />
risteyksen valvoja ei ollut yhtä skarppina ja pääsimme<br />
livahtamaan haluamallemme tielle, eikä<br />
takaa-ajotilannettakaan onneksi syntynyt!<br />
Emme halunneet Brennerin solan moottoritielle,<br />
vaan ajoimme valtavien siltojen alla vanhaa tietä<br />
kiemurrellen Pohjois-Italiaan Dolomiitti-alpeille.<br />
2015 osuimme Misurinan pieneen kylään kirkasvetisen<br />
alppijärven rantamilla. Ihastuimme niin<br />
paljon paikkaan, että päätimme pistäytyä siellä<br />
silmiä lepuuttamassa nytkin. Vahva suositus kohteelle,<br />
jos kuljette noilla seuduilla!<br />
Italiasta palasimme jälleen Itävallan puolelle<br />
ja ajoimme yöpymään tuttuun Iselsbergerhofmoto-hotelliin.<br />
Edellisestä vierailusta oli<br />
vierähtänyt melkein kymmenen vuotta. Huoneita<br />
oli remontoitu, mutta vanhat venäläis-desing<br />
WC-istuimet oli säilytetty. Tiedättehän tuon mallin,<br />
jossa tuotoksiaan voi tarkastella ikäänkuin hyllyllä<br />
ennen huuhtomista!<br />
Lumikki pääsi yöksi talliin 250km:n ajopäivän<br />
jälkeen ja me nautimme terassilla kypäräkaljat.<br />
Hotellilta avautuu todella komea maisema viereiseen<br />
laaksoon ja sen takana kohoavaan jylhään<br />
vuoristoon. Perheyrityksessä on oma henkensä,<br />
joka ilmenee erittäin ystävällisenä palveluna.<br />
Ilmankos paikka on erittäin suosittu motoristien<br />
keskuudesssa!<br />
Torstai 16.6.-22<br />
Iselsbergin kaunista kesäaamua on vaikea sanoin<br />
kuvailla, se on itse koettava! Ennen aamiaista<br />
lenkkeilin lähimaastossa ja tallensin muistikorteille<br />
nuo huiput hetket ja -maisemat elämän varsitieltä.<br />
Aamiaisen jälkeen hyvästelimme kiitollisina isäntäperheen<br />
ja suuntasimme alppitietä ylös kohti<br />
Heiligenblutin kylää..<br />
Ensimmäinen kosketuksemme kylään on<br />
kesältä 1983, jolloin kiersimme Itävaltaa lentobussimatkalla...<br />
Esikoisemme ollessa mukana noin<br />
4kk ennen syntymäänsä..<br />
Viime vuosien pyöräreissuilla on perinteeksi<br />
muodostunut hetken hiljentyminen paikallisessa<br />
kauniissa kirkossa. Sytytimme myös pienen kynttilän<br />
eteisaulan telineeseen tyttäremme Millan<br />
muistolle. Marssitauon jälkeen matka jatkui ylös<br />
vuorelle kohti Grossglockneria.<br />
Minussa asuva pieni valokuvaaja havaitsi<br />
eräässä nousussa tien laidalla viistoparkin ja<br />
kaarrettuani sinne paikan viistous ja kaltevuus tuli<br />
koettua kohtalokkain seurauksin! Lumikki kaatui<br />
alarinteeen puolelle ankarasta vastustuksestani<br />
huolimatta. Mamma lensi takasatulasta asfalttiin<br />
ja minulta repesi ennestäänkin olematon hauislihas<br />
kiinnikkeistään osin irti.<br />
Suurella työllä ja vaivalla saimme täyteen lastatun<br />
painavan pyörän pystyyn. Episodin aikana<br />
mamman älykelloon tallentui melkoiset pulssilukemat!<br />
Hengitysten tasaannuttua jatkoimme matkaa.<br />
Seuraavassa ”kehressä” olisi ollut ihan tasainen<br />
ja turvallinen kuvauspaikka!!! Grossglocknerin<br />
korkeimman kohdan huiputus sai sattuneestaa<br />
syystä jäädä. Kivistä ladottu serpentiini ei houkutellut.<br />
Tyydyimme näköalapaikan kuviin 2428m<br />
meren pinnasta.<br />
Vuorelta alas lasketellessamme taivas repesi ja<br />
alkoi ankara ukkosmyräkkä trombeineen! Syöksyvirtaukset<br />
olivat niin rajuja, että mopo meinasi<br />
lähteä jälleen lapasesta! Pysähdyimme läheiselle<br />
bussikatokselle sajetta pitämään. Pahimman<br />
myrskyn laannuttua jatkoimme vesisateessa kohti<br />
Ramsaun kylää.<br />
Hieman jouduimme kylällä harhailemaan, ennen<br />
kuin treffipaikaksi ilmoitettu urheilukeskus löytyi.<br />
Liian näkymättömät olivat tien varren opasteet.<br />
Kilometrejä päivälle kertyi 165.<br />
24
Ilmoittautumispisteellä tapasimme tuttuja kasvoja.<br />
Bengt ja Solveig Stenlund sekä Lahdenteen<br />
Anne toivottelivat meidät tervetulleiksi Itävallan<br />
treffeille.<br />
Respassa tutustuimme tulevaan ohjelmatarjontaan<br />
ja lähdimme etsimään majapaikkaamme<br />
Activhotel Pehabia kylän keskustasta. Luovuimme<br />
kostean nihkeistä Rukka-puvuista ja ripustimme<br />
mm. myrskyssä kastuneet passit kuivumaan.<br />
Herkullisen päivällisen nautittuamme kävelimme<br />
treffipaikalle avajaisillan- viettoon.<br />
Paikalliset artistit viihdyttivät wingiväkeä alppimaan<br />
kansanmusiikki- ja tanssiesityksillä.<br />
Kansallispukuiset tytöt kiersivät salia pienten<br />
tynnyrien kera jakaen snapseja. Hilpeä tunnelma<br />
ja puheen sorina monilla kielillä täytti salin. Illan<br />
pimentyessä siirryimme seuraamaan valoshowta.<br />
Kotisuomen valoisissa kesäöissä ei ledivirityksistä<br />
juurikaan ole iloa, mutta täällä Keski-Euroopan<br />
yössä saatoimme ihailla toinen toistaan upeampia<br />
luomuksia.<br />
Treffijärjestäjät ajeluttivat tapahtuman aikana<br />
myös illan ohjelmasta vastanneita esiintyjiä. Sai<br />
olla skarppina, ettei jäänyt alle! Toivoteltuamme<br />
ystäville hyvät yöt, vaelsimme lämpimässä<br />
suviyössä hotellille.<br />
Perjantai 17.6.-22<br />
Aamu avautui aurinkoisena. Aamiaisen jälkeen<br />
pistäydyimme Ramsaun kirkossa ja kävelimme<br />
hautausmaan halki treffialueelle. Tutustuimme<br />
telttakylään sekä tarvikekauppiaiden tarjontaan.<br />
Ei ostettu jatkoperää Wingiin eikä tekstiilikrääsää.<br />
Päivän ohjelmassa oli koko päivän kestävä<br />
pitkä ajolenkki, jolle emme jaksaneet osallistua.<br />
Kilometrejä oli tullut nieltyä jo riittävästi tulomatkalla.<br />
Lepäilimme ja nautimme komeasta päivästä<br />
upeissa maisemissa.<br />
Illalla wingiväki kerääntyi pelipaikalle illanviettoon.<br />
Euroopan treffien biletys on hieman erilaista<br />
kuin koti-härmässä. Soittajat ottivat heti alkumetreiltä<br />
yleisön haltuun. Nahkashortsimiehet<br />
nousivat pöydille ja antoivat hanureiden soida!<br />
Väki yltyi tanssimaan ja tunnelma oli katossa.<br />
Melkoista meininkiä!<br />
Edelweis-Challenge ajotapahtumaan osallistuneita<br />
palkittiin, Lahdenteen Anne mm. kävi<br />
pokkaamassa diplomin suorituksesta. Hyvä Anne!<br />
Illanvietossa tutustuimme naapuripöydän hurmaavaan<br />
kroatilaispariskuntaan, Romana ja Dinko<br />
Horvatiin, sekä heidän wingikoira Nalaan. Yhteydenpito<br />
on jatkunut facebookissa ja saimmepa<br />
heille lähetettyä terveiset Bulgarian sekä Turkin<br />
treffeille Muilun Raunon välityksellä. Toivottavasti<br />
tapaamme Puolan supertreffeillä kesällä -23.<br />
Hyvillä mielin kävelimme illan kuihassa hotellille.<br />
Lauantai 18.6.-22<br />
Aamulenkillä ihailin toinen toistaan hienompia<br />
vanhoja ajopelejä, jotka iloisine kuljettajineen olivat<br />
matkalla selvästi johonkin kokoontumiseen?<br />
25
Hotellilta nappasin wingin jalkojeni väliin ja lähdin<br />
tutkimaan mihin nuo olivat menossa. Muutaman<br />
kilometrin ajelun jälkeen löysin tapahtumapaikan<br />
ja ihailin pellolle pysäköityä kalustoa.<br />
Iltapäivän auringon porottaessa pilvettömältä<br />
taivaalta kokoonnuimme treffipaikalle maaparaatiin.<br />
Komea oli kulkue ja torvet soivat! Lippujen<br />
liehuessa ajoimme lähikylien kautta korkealla<br />
vuoren rinteellä sijainneelle Dachstein-Gletscher-köysiradan<br />
ala-asemalle. Ylemmäs emme<br />
olisi uskaltaneetkaan! Huimapäisille voi kyllä paikkaa<br />
suositella, jos haluaa kävellä riippusillalla ja<br />
rapuissa tyhjän päällä, lähes taivaassa! Ihailimme<br />
upeita maisemia ja tutustuimme matkamuistomyymälän<br />
tarjontaan. Motoreissulla on se hyvä puoli,<br />
että mitään ei mahdu mukaan. Halvaksi tulee<br />
shoppailut! Omaan tahtiin palailimme takaisin<br />
Ramsaun keskustaan.<br />
Illansuussa saimme mieluisia vieraita Wienistä.<br />
Mototuttumme Haberhauerin Claudia tuli miesystävänsä<br />
Marcon kanssa pienellä punaisella<br />
urheiluautollaan meitä tapaamaan. Vaihdoimme<br />
kuulumiset hotellin terassilla ja teimme kävelyretken<br />
wingikylään.<br />
Claudia ja Marco ovat seikkailupyöräihmisiä<br />
ja siksi tämä meidän tapamme matkailla herätti<br />
heissä suurta mielenkiintoa. Eivät kuitenkaan<br />
luvanneet hetimmiten siirtyä wingeihin! Mukava<br />
jälleennäkeminen helteen helliessä kauniissa alppimaisemissa.<br />
Illan päättäjäistilaisuudessa kumarsimme 12.<br />
sijan maapalkintokisassa. Italia voitti. Paikalle<br />
saapui 306 wingiä useista eri maista. Hienot treffit!<br />
Kiittelimme tapahtuman isännän ja toivotimme<br />
hänet joukkoineen tervetulleeksi Suomen treffeille.<br />
Sunnuntai 19.6.-22<br />
Aamulla suoriuduimme hyvissä ajoin tien päälle<br />
ja annoimme Lumikin laukata kohti Saksaa. Ajopäivästä<br />
muodostui tuskaisen kuuma. Lämpötilat<br />
olivat iltapäivällä reilusti yli +30`C. Onneksi vältyimme<br />
isoilta ruuhkilta! Perin uupuneina 530<br />
km:n ajon jälkeen saavuimme Bayreuthiin Hotel<br />
Rheingoldiin Lumikin mittarin näyttäessä +39`C<br />
lämpöjä!!! Kylmää vastaan pystyy melko hyvin<br />
suojautumaan, mutta kuumuuden kanssa on vaikeampi<br />
selviytyä.<br />
Vaatteiden kevennyksen jälkeen pizza-päivällinen,<br />
asiaan kuuluvine ohrapirtelöineen, kruunasi<br />
rankan ajopäivän.<br />
HUOLTOPISTEET TUTUIKSI<br />
2 0 2 2<br />
Huoltopisteet tutuiksi 2022 leikkimielinen kilpailu on tullut päätökseensä.<br />
Kilpailun ideana oli kiertää Hondan huoltopisteitä<br />
ympäri suomen maan. Kilpailuun osallistui mukavasti kerhon<br />
jäseniä ja yksi pariskunta kiersikin kaikki 67 huoltopistettä.<br />
Osallistujien kesken arvottiin pääpalkintona Brandtin lahjoittama<br />
300€ lahjakortti Honda huoltopisteeseen. Jokainen yksittäinen<br />
huoltopiste vie-railu toi kilpailijalle yhden mahdollisuuden voittaa<br />
pääpalkinto. Arpaonni suosi tällä kertaa TAPANI RINTALAA JA<br />
KATRI KOTAJÄRVEÄ onneksi olkoon! Tapani ja Katri voitti tuon<br />
300€ lahjakortin lisäksi itselleen osallistumismaksuttoman vuoden<br />
kerhomme kokoontumisiin.<br />
Tämän lisäksi Hotmotorservice lupasi palkita yhden kilpailijan<br />
50€ arvoisella lahjakortilla heidän liikkeeseensä joka on käynyt<br />
ottamassa kuvan heidän liikkeen edessä. Uskokaa tai älkää,<br />
myös tämän lahjakortin voitti Tapani Rintala, onnea!<br />
Onnittelut voittajille ja kiitoksia kaikille kisaan osallistuneille!<br />
Tapani ja Katri kiersivät Wingillään kaikki 67 Hondan huoltopistettä!
Maanantai 20.6.-22<br />
Hotellin runsaan aamiaistankkauksen jälkeen<br />
kilometrejä urakoimaan pääosin moottoriteille.<br />
Näimme valtavia ruuhkia, mutta onneksi vastaan<br />
tulevien kaistoilla. Pisimmät olivat yli kymmenen<br />
kilometrin mittaisia, lähes seisovia jonoja, kolmella<br />
kaistalla! Keskisessä Saksassa oikaisimme<br />
kauniin Harz-vuoriston läpi maukkaita mutkateitä<br />
kurvaillen.<br />
Päivä oli huomattavasti sunnuntaita viileämpi ja<br />
osin sateinen. 740 km:n ajon jälkeen saavuimme<br />
Travemunden satamaan. Stenlundit olivat tulleet<br />
hieman aiemmin ja ajelimme peräkkäin lähtöselvitykseltä<br />
satama-alueelle odottelemaan laivan<br />
saapumista. Viileä, mutta onneksi sateeton ilta<br />
ehti kääntyä yöksi ennen laivalle ajoa.<br />
Rankan päivän jälkeen kypäräkaljat ja -jekkuset<br />
Finnmaidin baarissa. Merimatka kotimaahan<br />
saattoi alkaa.<br />
Keskiviikko 22.6.-22<br />
Aamulla saavuimme Vuosaaren satamaan ja rantauduimme<br />
kotimaan kamaralle. Reilut parisataa<br />
kilometriä kotiin Viitapohjaan ja hieno Eurooppa-reissu<br />
oli saateltu päätökseen. Seikkailulle<br />
kertyi mittaa 3680km ja merimatkat päälle.<br />
Juhannussauna kotirannassa koivuntuoksuisine<br />
vihtoineen maistui taivaalliselta! ”Jos ei koskaan<br />
lähde, ei tiedä kuinka hyvältä kotiinpaluu tuntuu!”<br />
Saa nähdä, millaisia matkoja<br />
kesä <strong>2023</strong> tuo tullessaan!?<br />
Suunnittelut toki ovat jo<br />
hyvässä vauhdissa!<br />
Oikein hyvää alkavaa vuotta<br />
kaikille wingiystäville<br />
toivottavat<br />
Tapsa ja Päivi<br />
Tiistai 21.6.-22<br />
Lepoa ja auringon ottoa raikkaissa merituulissa<br />
Itämeren aalloilla.
HUOPAKATTOTREFFIT INARISSA 15.8.-17.8.<strong>2023</strong><br />
Puuhamies Antero Sunin järjestämät Kangaskattotreffit wingisteille eri puolilla Suomea huipentuu<br />
ensi kesänä kymmenenneksi ja viimeiseksi tapahtumaksi.<br />
Antero poikkesi elokuussa Inarissa tervehtimässä Visit Inarin yrittäjiä ja kerhomme pitkäaikaisia jäseniä ja<br />
yhteistyökumppaneita Pirjo ja Tapani Lappalaista. He ovat järjestäneet kerhon Kansainväliset treffit vuosina<br />
2009 ja 2018, ja hyvin ovat siellä wingistit viihtyneet. Siitä se ajatus sitten lähti, että jos muutetaankin aihe<br />
Huopakattotreffeiksi ja ajoitus alkuviikkoon ennen Jänkhällä Jytisee -viikonloppua.<br />
Lappalaiset ovat Lomakylä Inarissa kesän ja syksyn 2022 aikana siirtäneet 10 vanhempaa, pientä mökkiä<br />
Korppiojalle 1 km Hotelli Inarista pohjoiseen, Siida-saamelaismuseon lähettyville. Loput pikkumökit on<br />
poistettu käytöstä ja tilalle on rakennettu 15 uutta mökkiä: Inari Sauna Suitet ja Studiot .<br />
Ajellaan yhdessä ihailemaan uudistunutta lomakylää Inarijärven rannalla sekä viettämään laatuaikaa<br />
samanhenkisessä wingistiseurassa.<br />
Majoitusvaraukset: https://visitinari.fi/fi/majoitus/<br />
Alennuskoodilla <strong>GW</strong><strong>2023</strong> saa seuraavat<br />
alennukset majoituksesta vain nettikaupan<br />
kautta ja 8.8.23 asti:<br />
Hotelli Inari: Standard huone 20%, Superior<br />
saunallinen huone 20% ja Lasiparvekehuone<br />
20%. Majoitushintoihin sisältyy aamiainen<br />
Lomakylä Inari: Rantamökki 20%, Inari Sauna<br />
Studio 20%, Inari Sauna Suite 20% ja Aurora<br />
mökki 40%.<br />
Huopakattotreffit<br />
Kuvia:<br />
Inarissa 15.8.-<br />
Korppiojanmökit: Mökki suihkulla 15%<br />
Lomakylä Inarin ja Korppiojan vieraille tarjoamme<br />
Hotelli Inarin aamiaista 9,50 EUR / henkilö /<br />
päivä. Aamiaisen voi varata majoitusvarauksen<br />
yhteydessä tai saapuessa vastaanotossa.<br />
Tarkempia kuvauksia ja kuvia eri<br />
majoitustyypeistä löytyy samasta osoitteesta<br />
https://visitinari.fi/fi/majoitus/<br />
17.8.<strong>2023</strong><br />
Sijainnit ja palvelut:<br />
Hotelli Inari on keskellä Inarin kylää, ravintola,<br />
pubi ja vastaanotto<br />
Lomakylä Inari: 500 m Hotelli Inarista etelään,<br />
vastaanotto ja kahvila, Aurora Sauna. Telttoja<br />
sopii alueelle rajattu määrä.<br />
Korppiojan mökit: 1 km Hotelli Inarista<br />
pohjoiseen, SIIDA saamelaismuseon lähettyvillä.,<br />
vastaanotto ja muut palvelut tarjolla Hotelli tai<br />
Lomakylä Inarissa.<br />
https://www.flickr.com/photos/visitinari/albums<br />
Valokuvapankissa ei ole tällä hetkellä kaikkia<br />
kuvia uusista mökeistä. Niitä lisätään<br />
valmistumisen mukaan.<br />
Varattu alustavasti katamaraani M/Y Inarin<br />
16.8.<strong>2023</strong> iltaristeilyä varten.<br />
Maksu ja peruutusehdot: Alennukseen<br />
oikeuttavat varaukset tulee tehdä 8.8.<strong>2023</strong><br />
mennessä verkkokaupan kautta<br />
https://visitinari.fi/fi/majoitus/<br />
Tarjous voimassa ajalle 14.-18.8.<strong>2023</strong><br />
Ei minimi yöpymisvuorokautta<br />
Kuluton peruutus 2 vrk ennen varauksen alkua<br />
Yhteystiedot:<br />
Anne Mattus<br />
Sales Office Visit Inari - Safaris & Accommodation<br />
Inarintie 38, FI-99870 INARI<br />
tel. +358 40 179 6069 | e-mail: sales@visitinari.fi<br />
www.visitinari.fi<br />
Lisätietoa tapahtumasta saa Antero Sunilta puh. 0405578590 / antero051@gmail.com<br />
Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Tarjolla alustavasti sovitun katamaraaniristeilyn lisäksi mm.<br />
ajelua, Siida, Pielpajärven erämaakirkko, www.lemmenjoenvuorovene.com<br />
Tapahtuma ei ole Goldwing Club Finland ry:n virallinen kokoontuminen.
<strong>GW</strong>EF TREFFIT <strong>2023</strong><br />
27.-30.04.23 Belgia<br />
04.-07.05.23 Espanja<br />
11.-14.05.23 Portugali<br />
18.-21.05.23 Ranska<br />
25.-29.05.23 Alankomaat<br />
01.-04.06.23 Unkari<br />
08.-11.06.23 Slovenia<br />
15.-18.06.23 Italia<br />
22.-25.06.23 Sveitsi<br />
29.06.-02.07.23 Tšekki<br />
12.-16.07.23 <strong>GW</strong>EF<br />
20.-23.07.23 Latvia<br />
27.-30.07.23 Suomi<br />
03.-06.08.23 Ruotsi<br />
10.-13.08.23 Norja<br />
17.-20.08.23 Irlanti<br />
24.-28.08.23 Iso-Britannia<br />
31.08.-03.09.23 Luxemburg<br />
06.-10.09.23 Bulgaria<br />
13.-17.09.23 Turkki<br />
20.04.-23.04.23 BeNeLux Tour<br />
07.-11.07.23 Balkan Tour<br />
Ajankohtaiset tiedot treffeistä<br />
WWW.<strong>GW</strong>EF.EU<br />
<strong>GW</strong>CF Treffit <strong>2023</strong><br />
SUOMEN TREFFIT/TAPAHTUMAT<br />
01.01.-31.12.<strong>2023</strong> Wingistit välittävät Verenluovutuskampanja<br />
04.02.23 MP-Messu tapaaminen Luolaravintola Caverna, Helsinki<br />
26.-28.05.23 Kevätkokoontuminen, Hotelli Sveitsi, Hyvinkää<br />
27.-30.07.<strong>2023</strong> Kesätreffit, Saimaanranta Resort, Anttola<br />
Syyskuu <strong>2023</strong> Syyskokoontuminen, Ukkohalla<br />
EI KERHON TAPAHTUMAT<br />
15.-17.08.23 Huopakattotreffi, Lomakylä Inari, Inari<br />
Ajankohtaiset tiedot tapahtumista<br />
WWW.<strong>GW</strong>CF.FI<br />
30
Puhelin: 03 - 674 8731<br />
www.motari.com<br />
motari@motari.com<br />
SIVULAUKUN KASSIT GL1200-1500<br />
1800 V.2001-2017 HSL 90,00 € /pari<br />
TAKALAUKUN KASSI GL 1500<br />
GL 1800 V.2001-2017 HTL 56 €<br />
O E M<br />
Orginal<br />
Eguipment<br />
Manufacturer<br />
MUKITELINEET<br />
Nahkainen<br />
79, €<br />
Kromattu<br />
69, €<br />
Kiiltävä musta<br />
66,€<br />
Varastossamme Runsaasti Kuryakyn ja Big Bike Parts Kromiosia<br />
Kaikkien HONDA alkuperäisosat niin huolto- kuin varaosatkin suoraan hyllystä.<br />
KAIKKI MP-HARRASTUKSEEN TARVITTAVAT VARUSTEET MEILTÄ !<br />
VIIPURINTIE 47 HÄMEENLINNA 13210<br />
Auki ma-pe 09-17.00 La 09-13.00
Honda Gold Wing Tour DCT - ultimaattinen matkapyörä!<br />
1800 kuutioinen boxer-moottori on aikaisempia selvästi kevyempi, kompaktimpi ja siinä on 4-venttiiliä<br />
per sylinteri. Pyörässä on myös mm. fly-by-wire -kaasu, ajo-ohjelmien valintamahdollisuus, luistonesto,<br />
navigaatiojärjestelmä, kuljettajan Airbag ja mäkilähdön avustin. Etujousitus on toteutettu kaksoistukivarsin<br />
ja toispuoleisella Honda Pro-Arm -haarukalla.<br />
Suositushinta 52 990 € *<br />
Katso tarkemmat tiedot: HONDABIKES.FI<br />
* Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Pidätämme oikeuden hinnan muutoksiin.<br />
facebook.com/hondamp<br />
hondabikesfinland<br />
Hondabikes Finland
Change language