Töissä - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

väärin kohdennetut resurssit menevät ainakin osittain
hukkaan.
”Meillä tuetaan liikuntaa, jota ei osata.
Liikuntaseteli on loistava väline, mutta se on liian
jalostunut toimenpide tämän hetken suomalaisille”,
Heikkilä murehtii.
Liikuntaseteli on veroton, jos työnantaja tarjoaa
sitä tasapuolisesti kaikille työntekijöilleen.
Työnantajan kuittia vastaan maksamat palkansaajan
itse valitseman harrastuksen maksut ovat aina veronalaisia.
Tämä saa Heikkilän veren kuohahtamaan.
” On käsittämätöntä, että verottaja kohtelee tämän
kaltaista tukea henkilökohtaisena etuna ja ve-
rottaa sitä, kun toiminnan tarkoitus on lopulta säästää
yhteiskunnan varoja.”
Fyysinen hyvinvointi jaksamisen perustana
Matti Heikkilä puhuu elämänhallinnasta, jonka yksi
osa-alue on fyysinen kunto.
”Elämänhallinta on kuin reikäleipä. Jos yksi viipale
puuttuu, ei ihminen ole kokonainen. Työelämä on
vienyt aikaa suomalaisten arjesta ja paine on kohdistunut
nimenomaan liikuntaan, johon aika ei enää
riitä.”
Hyvä yleiskunto heijastuu kaikkeen. Kun kapasiteettia
on suoriutua kahdeksan tunnin työpäivästä ja
energiaa jää sekä perheelle että vapaa-ajan harrastuksiin,
on elämä tasapainoista. Siten yöunestakin saa
riittävän levon irti ja pohja seuraavalle päivälle on jo
luotu. Liikunnasta saatu hyvä olo vaikuttaa myös henkisellä
puolella. Tervettä sielua ei ole ilman tervettä
ruumista. Sitä yritykset eivät voi hankkia työntekijöilleen
edes rahalla.
”Jos huonokuntoinen ihminen menee henkisen hyvinvoinnin
kurssille, jossa toitotetaan, että olet vahva,
niin sehän menee ihan hukkaan”, Matti Heikkilä naurahtaa.
10
KYSYMYSTÄ
Työministeri Tarja Cronberg
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
+1
Millaiselta näyttää työvoiman tarve ja saatavuus tulevaisuuden Suomessa?
– Olemme jo nyt siirtyneet työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. Tulevaisuuden Suomessa esiintyy yhtä aikaa työvoimapulaa ja työttömyyttä. Työpaikat ja tekijät
eivät aina kohtaa. Tässä työssä tärkeässä osassa ovat työmarkkinoiden räätälit, työvoimatoimistot, jotka auttavat tekijöitä ja töitä löytämään toisensa.
Millaisesta osaamisesta maassamme on suurin puute?
– Tällä hetkellä suuren haasteen muodostaa aikuiskoulutus. Uuden oppimisen pitäisi olla osa työelämää, ja jokaisella on oikeus kouluttautua työn ohessa. Käytännössä koulutusmahdollisuudet
ovat jakautuneet kuitenkin epätasaisesti. Aikuiskoulutuksen uudistusta pohtiva työryhmä tarttuu tähän ongelmaan.
Miten puuttuvaan osaamisen liittyvät ongelmat pitäisi ratkaista?
– Aikuiskoulutusjärjestelmän rakennetta ja rahoitusta on mietittävä uudelleen. Elinikäinen oppiminen on kaikkien oikeus. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on myös käytettävissään
hyvät välineet ammatillisen aikuiskoulutuksen puolella. Se on työelämälähtöistä koulutusta, joka räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin.
Mitkä ovat keskeiset työvoimapolitiikan lähivuosien visiot?
– Pidän kahta tärkeää ohjenuoraa itselläni hallitusohjelman mukaisesti. Toisaalta on tehtävä niitä toimenpiteitä, jotka auttavat ihmistä työllistymään parhaiten. Yritysten
kanssa tehtävä yhteistyö korostuu, koska se on havaittu tuloksellisimmaksi tavaksi työllistyä avoimille markkinoille.
Samaan aikaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista on huolehdittava. Joidenkin polku työelämään on pidempi, ja tarvitaan tuettua työtä tai vaikkapa sosiaalisia
yrityksiä. Välityömarkkinoiden kehittäminen tukemaan heikoimmassa asemassa olevia onkin tästä syystä tärkeää.
Mikä on keskeisin sanoma, jonka haluaisitte välittää työnantajille?
– Johtamassani joustoturvatyöryhmässä on käynyt ilmi, että työnantajat etsivät joustoa ja työntekijät turvaa työstä. Ne eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita. Ymmärtäkää
työntekijöiden tarvetta turvalliseen työelämään ja pyrkikää siihen. Esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita vakinaistamalla saa helposti hyvän työnantajan maineen.
Mikä on keskeisin sanoma, jonka haluaisitte välittää työntekijöille?
– Työmarkkinat muuttuvat. Uusia töitä syntyy ja vanhoja poistuu. Työelämä ei tarjoa aina sitä turvaa, jota ihminen kaipaa. Työn ohessa kouluttautuminen ja oman osaamisen
päivittäminen ovat parhaat turvatakuut työelämän muutosta vastaan.
Millaisia muutoksia näkisitte työhön liittyvän tulevaisuudessa?
– Hyvin harvalla on enää elämänmittaisia uria yhden työnantajan palveluksessa. Päinvastoin, työelämä voi olla entistä sirpaleisempaa. On tärkeää, että löydetään uusi
jouston ja turvan tasapaino, suomalainen joustoturvamalli. Työnteon pitää aina olla kannattavaa.
Onko työn rasittavuus muuttunut tai muuttumassa?
– Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman työolobarometrin perusteella näyttäisi siltä, että palkansaajat kokevat työmarkkina-asemansa vahvistuneen enemmän kuin
vuosiin. Vaikutuksen mahdollisuudesta syntyy työn mielekkyys, ja tuottavuus paranee.
Toisaalta, hyvinvoivien lisäksi on yhtä enemmän niitä, jotka kokevat omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi. He pohtivat oman työnsä mielekkyyttä ja
ovat tyytymättömiä työorganisaatioidensa johtamistapoihin ja johtamiskulttuuriin. Noin puolet palkansaajista pitää työtään henkisesti rasittavana.
Työelämän laadun parantamiselle on siis selvä yhteiskunnallinen tilaus. Hyvällä työpaikalla on monia piirteitä. Joustavat työaikajärjestelyt auttavat yhdistämään sujuvasti
työn ja perheen. Se vaikuttaa suoraan myös perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Mitä työuran suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon?
– Se, että työelämä voi muuttua nopeasti. On hyvä, että on osaamista ja pääomaa, jota myös päivittää jatkuvasti työn ohessa. Se auttaa vaikeiden tilanteiden yli. Lisäksi
kannustan siihen, että etsii itselleen mielekästä työtä. Nuorten keskuudessa tehtyjen tutkimusten mukaan työn sisältö on tärkeintä. On hyvä, jos voi tehdä sellaista työtä, josta
nauttii ja jonka sisältöön voi itse vaikuttaa.
Mikä on ministerin raskain työ?
– Se, että aina ei voi auttaa. On paljon kansalaisia, joilla on ongelmia vaikkapa sosiaaliturvan ja työttömyysturvan yhdistämisessä tai monia työttömyysjaksoja takana.
Vireillä on paljon uudistuksia, ja mm. sosiaaliturvan uudistamista miettivä komitea pohtii näitä kapeikkoja. Mutta aina ei voi auttaa juuri nyt ongelmien kanssa painiskelevaa
ihmistä.
Mikä oli ensimmäinen työpaikkanne ja työtehtävänne siellä?
– Toimin ruotsalaisessa yrityksessä tuotekehitysinsinöörinä.
24 25