twiiteryhmia%CC%88_ja_uutispa%CC%88ivittelya%CC%88_low_2013
twiiteryhmia%CC%88_ja_uutispa%CC%88ivittelya%CC%88_low_2013
twiiteryhmia%CC%88_ja_uutispa%CC%88ivittelya%CC%88_low_2013
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
38<br />
Eduskunnan puhemiehistön valinnasta kehkeytyi<br />
tänään Arkadianmäellä näytelmä, jonka käänteet<br />
saattavat hieman hämmentää politiikkaa vain<br />
pintapuolisesti seuraavia kansalaisia. – Lue koko juttu.<br />
(Suomen Kuvalehti)<br />
Myös A<strong>ja</strong>nkohtaisen kakkosen avaukset olivat usein<br />
ohjelman markkinointia. Luonnollista on, että tällainen<br />
viestintä sosiaalisessa mediassa ei ole omiaan luomaan<br />
vuorovaikutteisuutta.<br />
Edellä mainittu näyttää pitävän paikkansa myös AVAn<br />
<strong>ja</strong> Olivian kohdalla. Myös näiden avauksista suhteellisen<br />
suuri osa jäi vaille yleisön kommentte<strong>ja</strong>. (Tosin<br />
Olivia oli myös siinä joukossa, jossa avaukset saivat<br />
suhteellisen runsaasti kommentte<strong>ja</strong>.) Muodoltaan näiden<br />
medioiden avaukset olivat useammin toteavia <strong>ja</strong><br />
ennen muuta markkinointityyppisiä kuin kysymyksiä<br />
tai toimintakehotuksia.<br />
Pieniä potilaita AVAlla kello 21! Muista katsoa :) (AVA)<br />
Sisällöllisesti Avan <strong>ja</strong> Olivian avaukset kohdistuivat<br />
pikemminkin välineisiin itseensä kuin esimerkiksi a<strong>ja</strong>nkohtaiseen<br />
uutisaiheeseen.<br />
Kippis! Teemme lehtiä tästä päivästä alkaen<br />
Vilhonvuorenkadulla Sörnäisissä vanhassa, meitä<br />
varten remontoidussa hattutehtaassa. (Olivia)<br />
Medioilla on siis selvästi erilaisia tapo<strong>ja</strong> viestiä sosiaalisessa<br />
mediassa. Sitä on vaikea sanoa tämän aineiston<br />
perusteella, onko kyse tiedostetusta profiilin rakentamisesta<br />
vai satunnaisuudesta.<br />
* * *<br />
Nyt tehty ekskursio sosiaalisen median näytteeseen<br />
antaa viitteitä, että medioilla on eroa, myös sosiaalisessa<br />
mediassa. Aineisto antaa viitteitä esimerkiksi sii-<br />
tä, että yleisö saa eri lailla tilaa olla läsnä eri medioiden<br />
sosiaalisen median maailmoissa – tai toisin katsottuna,<br />
eri mediat hallitsevat sosiaalisen median<br />
maailmo<strong>ja</strong>an vaihtelevalla aktiivisuudella. Joissakin<br />
medioissa yleisön rooli Facebook-sivuilla näyttää<br />
ra<strong>ja</strong>utuvan toimituksen syöttämien virikkeiden<br />
kommentointiin, kun toisissa medioissa yleisö on<br />
aktiivinen vuorovaikutuksen käynnistäjä. Nyt tehty<br />
analyysi ei kuitenkaan kerro paljon siitä, minkä sisältöistä<br />
näin eri tavoin synnytetty vuorovaikutus on.<br />
Niin ikään havaintomme kertovat siitä, että eri toimitukset<br />
onnistuvat omilla avauksillaan virittämään<br />
eri määrin yleisöä osallistumaan julkiseen keskusteluun<br />
median tarjoamassa sosiaalisen median tilassa.<br />
Kyse voi olla siitä, että joidenkin toimitusten avaukset<br />
ovat esimerkiksi a<strong>ja</strong>nkohtaisempia tai osaavammin<br />
kohderyhmää puhuttelevia kuin joidenkin toisten<br />
avausviestit – tai siitä, etteivät jotkin toimitukset<br />
oikeastaan haluakaan antautua aktiiviseen vuorovaikutukseen<br />
yleisön kanssa. Pohtimisen arvoinen<br />
seikka onkin, onko medioille hahmottuva sosiaalisen<br />
median profiili yhteismitallinen kunkin toimituksen<br />
omien tavoitteiden kannalta.<br />
Olisi epäilemättä houkuttelevaa viedä eri toimitusten<br />
Facebook-profilointia pidemmälle, mutta<br />
käytettävissä ollut aineisto ei tarjoa siihen riittävän<br />
tukevaa poh<strong>ja</strong>a. Jotta suomalaisen median<br />
Facebook-avaruutta voisi analysoida nyt tehtyä<br />
tarkemmin, tarvittaisiin sekä riittävän laa<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yksityiskohtainen<br />
aineisto että verkoston analyysiin<br />
käytettävien työkalujen hiomista. Myös aineistolle<br />
esitettäviä kysymyksiä on kyettävä täsmentämään.<br />
Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että yhdistämällä<br />
perinteisiä tiedotustutkimuksen laadullisia menetelmiä<br />
ohjelmallisiin aineiston keräyksen <strong>ja</strong> koostamisen<br />
työtapoihin päästään antoisalla tavalla kiinni<br />
verkossa oleviin suuriin aineistomassoihin.