Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
12 MÄNTYKOTILAINEN<br />
Demenitaan liittyvät käytösoireet<br />
Dementia ei ole vain muistin ja muiden älyllisten toimintojen<br />
rapeutumista, vaan sairauden edetessä muutoksia<br />
näkyy myös dementoituvan käyttäytymisessä ja tunneelämässä.<br />
Näitä mielialan vaihteluja, aggressiivisuutta ja<br />
levottomuutta kutsutaan käytösoireiksi. Käytösoireiden<br />
hoidossa on ensisijaisen tärkeää lääkkeettömät hoidot ja<br />
lääkehoidot vasta toissijaisia. Dementoivien käytösoireet<br />
jaetaan käyttäytymisen oireisiin ja psykologisiin oireisiin<br />
(Aejmelaeus ym. 2007, 232.)<br />
Psykologisia oireita ovat masennus, ahdistuneisuus,<br />
unihäiriöt, aistiharhat, harhaluulot ja virhetulkinnat.<br />
Ne ovat yleisiä lievässä ja keskivaikeassa dementiassa.<br />
Käyttäytymisen oireisiin luetaan kuuluvaksi fyysinen aggressiivisuus,<br />
levottomuus ja kuljeskelu, estoton käyttäytyminen,<br />
huutelu, tavaroiden keräily, katastrofireaktiot,<br />
sundowning ja pakko- sekä toisto-oireet (Aejmelaeus<br />
ym. 2007, 232 – 233.)<br />
Aivojen neurokemiallisten ja –patologisten muutosten<br />
lisäksi fyysiset tekijät, persoonallisuus ja elinympäristö<br />
vaikuttavat käytösoireiden syntyyn. Muistihäiriöt ja<br />
käytösoireet ovat yhteydessä toisiinsa, koska tiedonkäsittelytoimintoja<br />
säätelevät aivoalueet osallistuvat myös<br />
mielialan ja käyttäytymisen säätelyyn. Arvioidessa käytösoireen<br />
syitä, on aina otettava huomioon somaattinen<br />
terveydentila ja käytössä oleva lääkitys (Eloniemi-Sulkava<br />
& Sulkava 2008, 118.)<br />
Muut sairaudet, infektiot ja kipu voivat aiheuttaa ja vaikeuttaa<br />
käytösoireita sekä lääkkeiden sivuvaikutukset ja<br />
haitalliset yhteisvaikutukset. Aiemmat psyykkiset häiriöt<br />
ja persoonallisuushäiriöt altistavat käytösoireiden synnylle<br />
ja vaikuttavat oireiden sisältöön. Käytösoireiden<br />
todennäköisyyttä lisäävät myös ympäristön kireys, kiireisyys,<br />
rauhattomuus, meluisuus ja negatiiviset asenteet.<br />
Koska muistisairas ei kykene kontrolloimaan omaa käyttäytymistään,<br />
saattaa pienikin ärtymys purkautua voimakkaana<br />
aggressiivisen ilmaisuna (Eloniemi-Sulkava<br />
& Sulkava 2008, 118 - 119.)<br />
Aggressioiden hoidossa tärkeää on syyn selvittäminen<br />
ja pyrkimys löytää syyn mukainen hoito. Tilannesidonnaisessa<br />
aggressiossa taas on tärkeä pyrkiä muuttamaan<br />
joko tilannetta tai hoitajan toimintaa ja asennoitumista.<br />
Usein aggressiivisessa käyttäytymisessä joudutaan<br />
turvautumaan lääkehoitoon. Ahdistuneisuus voi ilmetä<br />
levottomuutena tai aggressiivisuutena esim. toistuva<br />
kyseleminen voi olla merkki ahdistuksesta. Lääkkeettömät<br />
keinot ovat taas ahdistuneisuuden hoidossa ensisijaisia.<br />
Näitä keinoja ovat turvallisuuden tunteen vahvistaminen,<br />
tuttujen vaatteiden, tottumusten ja tapojen<br />
käyttäminen, rauhallisuus, kuunteleminen ja aktiivinen<br />
läsnäolo. Myös ympäristön muovaaminen selkeäksi ja<br />
ilmapiiriltään kodikkaaksi lievittää ahdistusta (Aejmelaeus<br />
ym. 2007, 236.)<br />
Katastrofireaktio ilmenee äkillisenä, odottamattomana<br />
tai tilanteeseen nähden liian voimakkaana reaktiona,<br />
hyvin usein aggressiona. Altistavia tekijöitä ovat mm.<br />
turhautuminen kun ei ymmärretä tai ympäristön meluisuus.<br />
Tällaisia tilanteita rauhoittaa luottamusta herättävä<br />
lähestymistapa, turvallisuutta ja välittämistä herättävä<br />
sanaton viestintä, tilanteen valinnasta viestittäminen,<br />
dementoituvan intimiteetistä huolehtiminen sekä dementoituvan<br />
kokemusten kuuleminen ja vakavasti ottaminen<br />
(Aejmelaue ym. 2007, 237.)<br />
Levottomuus dementoituneella voi esiintyä fyysisenä tai<br />
verbaalisena. Fyysinen levottomuus voi ilmetä jatkuvana<br />
kävelynä, harhailuna, hoitajan perässä kulkemisena,<br />
muuna toistuvana kehon liikkeenä tai erilaisena touhuiluna.<br />
Verbaalinen levottomuus tai voi ilmetä toistuvana<br />
kyselemisenä, samojen asioiden hokemisena tai hoitajan<br />
jatkuvana kutsumisena. Levottomuus voi ilmetä myös<br />
toisto-oireina ja tavaroiden keräilynä. Levottomuus voi<br />
myös ilmentää energiaa tai aktiivisuutta ja on keino laukaista<br />
stressiä. Mutta se voi olla myös seurausta fyysisestä<br />
tai henkisestä huonovointisuudesta (Aejmelaeus<br />
ym. 2007, 238.)<br />
Levottomuuden syy pyritään aina selvittämään ja se<br />
vaatii dementoituvan taustaan perehtymistä sekä levottomuuden<br />
esiintyvyyttä. Myös turvallisen tuntuinen<br />
ympäristö on tärkeää levottomuuden hoidossa. Jotta<br />
dementoituva voi purkaa ahdistustaan, on tärkeää, että<br />
hän saa liikkua ja touhuilla vapaasti, kuitenkin fyysisestä<br />
turvallisuudesta on huolehdittava. Touhuilu omien<br />
esineiden ja vaatteiden parissa tuottaa dementoituneella<br />
parhaimmillaan onnistumisen edellytyksiä. On myös<br />
varmistettava, että dementoitunut ei levottomuudellaan<br />
lisää omaa ahdistusta. Dementoituneelle on tärkeä kokea,<br />
että muut hallitsevat tilannetta vaikkei hän itse sitä<br />
hallitsekaan(Aejmelaeus ym. 2007, 238.)<br />
Seksuaaliset käytösoireet ovat ympäristölle hankalia.<br />
Kuitenkaan aina se ei dementoituvan näkökulmasta ole<br />
seksuaalista. Esim. miespotilaan pyytäessä naishoitajaa<br />
sänkyyn se ei välttämättä merkitse hänelle yhdyntää vaan<br />
se saattaa olla merkki läheisyydenkaipuusta. Hoidossa<br />
pitää aina välttää dementoituneen nolaamista sekä on<br />
huolehdittava, ettei käytös loukkaa muita ihmisiä. Jos<br />
se on loukkaavaa tai hyväksikäyttävää, niin tilanteeseen<br />
on aina puututtava (Aejmelaeus ym. 2007, 238 - 239.)
Change language