Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Muistioireiden tutkimukset<br />
Muistihäiriön syy täytyy aina selvittää. Osa dementiaan<br />
johtavista syistä voidaan jopa kokonaan parantaa,<br />
jos ne huomataan riittävän ajoissa, kuten kilpirauhasen<br />
vajaatoiminta. Jos dementian syyksi paljastuu etenevä<br />
aivosairaus, niin silloin kuitenkin oireita voidaan useimmiten<br />
lievittää ja potilaan suorituskykyä ja elämänlaatua<br />
parantaa. Diagnostiikassa on erittäin tärkeää huolellisten<br />
esitietojen ottaminen. On tärkeää, että potilas ja omainen<br />
haastatellaan yhdessä ja erikseen, jotta saadaan mahdollisimman<br />
objektiivinen kuva (Alhainen 2001, 25.)<br />
Haastattelussa selvitetään potilaan suorituskykyä nyt ja<br />
ennen sairastumista sekä muistioireen laatua ja vaikeusastetta.<br />
Myös liitännäisoireet selvitetään kuten kielelliset<br />
häiriöt sekä mahdolliset käyttäytymiseen liittyvät oireet.<br />
Potilaalta tiedustellaan myös muita mahdollisia neurologisia<br />
oireita, kuten lihasnykäyksiä, tajunnanhäiriötä tai<br />
muutoksia kävelyssä. Esitietohaastattelussa kartoitetaan<br />
potilaan yleinen toimintakyky. Siinä kerätään myös tiedot<br />
potilaan aiemmista sairauksista, lääkityksestä ja mahdollisista<br />
muista hoidoista. On tärkeää selvittää myös lähisukulaisten<br />
sairaudet (Alhainen 2001, 25 – 26.)<br />
Tutkimukseen kuuluu myös suppea muistin ja muiden<br />
korkeampien aivotoimintojen kartoittaminen. Tähän<br />
tarkoitukseen soveltuu hyvin MMSE – testi. Testeissä<br />
testataan mm. aika- ja paikkaorientaatio, uusien asioiden<br />
oppiminen, mieleen palauttaminen, hahmotuskyky,<br />
kielelliset toiminnot, tarkkaavuus ja keskittyminen. Siinä<br />
testataan myös ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä.<br />
Myös laajempi CERAD – testisarja on käytössä, mikä<br />
paljastaa herkemmin lähimuistin häiriön jo varhaisessa<br />
vaiheessa (Alhainen 2001, 26.)<br />
Muistihäiriöpotilaan tutkimisessa on tärkeää tehdä yleistutkimus<br />
ja tutkia varsinkin sydän ja verenkiertoelimistö.<br />
On myös tärkeää tehdä suppea neurologinen tutkimus,<br />
jossa kiinnitetään huomiota erityisesti mahdollisiin puolieroihin<br />
aivohermojen ja raajojen toiminnoissa sekä jännevenytysheijasteissa.<br />
Huomiota tulee kiinnittää myös<br />
mahdollisiin lihasnykäyksiin, primitiiviheijasteisiin ja<br />
Parkinsonin taudin kaltaisiin löydöksiin, kuten raajojen<br />
jäykkyyteen ja lepovapinaan (Alhainen 2001, 26 – 27.)<br />
Verikokeissa selvitetään mahdolliset yleissairaudet, tulehdussairaudet,<br />
tartuntataudit ja puutostaudit, koska ne<br />
voivat johtaa hoitamattomina muistihäiriöihin ja jopa<br />
dementiaan. Otettavia laboratoriokokeita ovat PVK, K,<br />
Na, Ca, f-b-gluc, Krea, ALAT, TSH, B12-vitamiini sekä<br />
tarvittaessa otetaan vielä esim. thorax-rtg, ekg ja selkäydinneste.<br />
Perustutkimuksia ei voida ajatella täydelliseksi<br />
ilman aivojen kuvantamista. Aivot kuvataan joko tietokonekerroskuvauksella<br />
(TT) tai magneettikuvauksella<br />
(MK). Näillä voidaan selvittää mahdolliset rakenteelliset<br />
aivomuutokset, jotka voidaan hoitaa esim. kirurgisesti<br />
ja parhaimmillaan estää jopa potilaan dementoituminen<br />
(Alhainen 2001, 27.)<br />
Kaikki perustutkimukset voidaan tehdä periaatteessa terveyskeskuksessa.<br />
Jos perustutkimuksista ei löydy korjat-<br />
MÄNTYKOTILAINEN 5<br />
tavaa syytä, on lääkärin syytä ohjata potilas erikoissairaanhoitoon<br />
joko neurologin tai geriatrin vastaanotolle<br />
lisäselvityksiä varten. Erikoissairaanhoidossa potilaalle<br />
tehdään laaja neuropsykologinen tutkimus, joka antaa<br />
tarkan kuvan mahdollisesti aivotoiminnoissa tapahtuneista<br />
muutoksista. Joskus käytetään myös selkäydinnestetutkimusta,<br />
isotooppikuvauksia, tai aivosähkötutkimusta<br />
lisätutkimuksena erityisesti jos on syytä epäillä jotain<br />
muuta kuin Alzheimerin tautia (Alhainen 2001, 28.)<br />
Alzheimerin tauti<br />
Suomessa noin 70 prosentilla dementoituneista on Alzheimerin<br />
tauti. Tärkein vaaratekijä sairastua Alzheimerin<br />
tautiin on korkea ikä. Sairastumisriskiä lisäävät myös aivovammat,<br />
hoitamaton verenpaine, veren suuri kolesterolipitoisuus<br />
ja metabolinen oireyhtymä. Myös vähäinen<br />
fyysinen ja henkinen aktiivisuus lisäävät sairastumisriskiä.<br />
Alle 2 prosentilla väestöstä tauti on perinnöllinen<br />
ja oireet ilmenevät jo 40 – 50 – vuotiaana (Aejmelaeus<br />
ym. 2007, 220.)<br />
Alzheimerin tauti on aivojen rappeumasairaus, joka<br />
etenee hitaasti ja tasaisesti. Mitä vanhemmaksi ihminen<br />
elää, sitä suurempi riski hänellä on sairastua tautiin. Alzheimerin<br />
taudin ensimmäisiä oireita on vaikea tunnistaa,<br />
joten on vaikea tietää milloin sairaus alkaa. Taudin kesto<br />
on keskimäärin 10 vuotta. Mutta se voi vaihdellakin viidestä<br />
jopa 20 vuoteen (Huovinen 2004, 76-77.)