Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mantykotilainen 2 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
syynä ovat erityyppiset aivoverenkiertohäiriöt ja muutokset<br />
aivoissa. Aivoverenkiertohäiriöt johtuvat suurten<br />
tai pienten aivoverisuonten tai sydämen sairauksista.<br />
Myös aivohalvauksen jälkeen todettava dementiaoire on<br />
yleinen. Vaaratekijöitä sairastua vaskulaariseen dementiaan<br />
ovat korkea ikä, matala koulutaso sekä verisuonisairauksien<br />
vaaratekijät kuten verenpainetauti, korkea<br />
kolesteroli, diabetes jne. (Huovinen 2004, 108 - 110.)<br />
Vaskulaarinen dementia voidaan jakaa useaan eri alatyyppiin<br />
riippuen vaurion sijainnin tai syntymekanismin<br />
perusteella. Päätyyppejä kuitenkin ovat kortikaalinen ja<br />
subkortikaalinen vaskulaarinen dementia. Subkortikaalinen<br />
muoto eli aivokuorenalainen muoto on yleisin. Tässä<br />
muodossa aivojen syvien osien pienet valtimot ahtautuvat<br />
ja tukkeutuvat. Tästä aiheutuu pieniä vaurioita aivojen<br />
syviin osiin sekä valkean aivoaineen hapenpuutteesta<br />
johtuvia vaurioita. Kortikaalisesta muodosta puhutaan,<br />
kun vaskulaarinen dementia painottuu aivokuorelle.<br />
Tällöin tukoksia muodostuu aivojen päävaltimoiden<br />
haaroihin, jotka voivat olla paikallisia eli trombeja tai<br />
sydämestä lähtöisin olevia hyytymiä eli emboluksia.<br />
Seurauksena tästä on aivoinfarkteja, jotka tulevat pääosin<br />
aivokuorelle. Yksittäinen aivoinfarkti tärkeällä aivoalueella<br />
saattaa aiheuttaa dementian. Myös harvinaiset<br />
verisuonitulehdukset ja perinnölliset tautimuodot voivat<br />
aiheuttaa dementiaa (Huovinen 2004, 109 - 110.)<br />
Vaskulaarisen dementian sairauden kesto vaihtelee yksilöittäin,<br />
keskimääräinen aika on 7 – 8 vuotta. Vaskulaarista<br />
dementiaa sairastavan välittömiä kuolinsyitä ovat<br />
yleensä keuhkokuume ja sydän- ja aivoinfarktit. Verisuoniperäisen<br />
dementian riskitekijöitä ovat verenpainetauti,<br />
sydämen <strong>ry</strong>tmihäiriöt (erityisesti eteisvärinä) ja diabetes.<br />
Vaikka riskitekijät olisivatkin hallinnassa, saattaa vaskulaarinen<br />
dementia kuitenkin edetä. Tämä dementian<br />
muoto kulkee usein suvuittain, koska sairaudelle altistavat<br />
tekijät ovat periytyviä (Sulkava & Eloniemi-Sulkava<br />
2008, 90 - 91.)<br />
Harvinainen vaskulaarisen dementian muoto on periytyvä<br />
CADASIL-oireyhtymä. Siinä oireet alkavat<br />
jo 20 – 30 vuoden ikäisenä. Oireina on pienet aivohalvaukset<br />
ja hankalat migreenikohtaukset. Dementia<br />
kehittyy kuitenkin vasta 50. ikävuoden jälkeen.<br />
Taudin aiheuttaa kromosomin mutaatio, joka voidaan<br />
määrittää DNA-näytteestä (Sulkava 2001, 78.)<br />
Vaskulaarisen dementian oireet<br />
Vaskulaarinen dementia etenee yleensä portaittain, välillä<br />
se pysähtyy ja vointi voi jopa kohentua. Välillä taas tulee<br />
äkillisiä pahenemisvaiheita ja sekavuustiloja. Osa älyllisistä<br />
toiminnoista saattaa säilyä pitkään kun taas osa voi<br />
olla vaikeasti heikentyneitä jo sairauden alkuvaiheessa.<br />
Muistin ongelmaa tulee kaikille sairastuneille, mutta<br />
ne eivät ole läheskään yhtä vaikeita kuin Alzheimerin<br />
taudissa ja muistivinkeistä on pitkän apua (Huovinen<br />
2004, 111 – 112.)<br />
MÄNTYKOTILAINEN 9<br />
Muistioiretta selvempi yleinen piirre on häiriö oman<br />
toiminnan ohjaamisessa. Sitä ilmenee m. suunnitelmallisuudessa,<br />
kokonaisuuksien jäsentämisessä, järjestelmällisyydessä<br />
sekä käsitteellisessä ajattelussa. Yksinkertaisesti<br />
vain asiat eivät hoidu eteenpäin. Kävelyvaikeudet<br />
ovat yleisiä, kävely on haara-asennoltaan leveähköä ja<br />
askeleet lyhyitä ja köpöttäviä. Pelkkä liikkeelle lähtö<br />
on hankalaa eikä käveleminen suju yhtä automaattisesti<br />
kuin ennen. Tuntuu kuin kävelemisen taito olisi unohtunut.<br />
Vähitellen käveleminen muuttuu hiihtämiseksi, jalat<br />
eivät juuri nouse alustaltaan. Usealla potilaalla todetaan<br />
lieviä halvausoireita ja yleistä raajojen kömpelyyttä<br />
(Huovinen 2004, 112.)<br />
Kaksoiskuvat ja näkökenttähäiriöt saattavat olla myös oireita<br />
joillakin potilailla. Virtsaamisen vaikeuksia saattaa<br />
myös ilmetä ilman selittävää urologista sairautta. Tällöin<br />
virtsaamisen tarve saattaa tihentyä tai pidätyskyky voi<br />
heikentyä (Huovinen 2004, 112.)<br />
Subkortikaalisessa muodossa yleistä on toimintojen kaikkinainen<br />
hitaus, jähmeys ja ohjauksen vaikeus. Muistioire<br />
on vähäisempää, oppiminen tehotonta, unohtaminen<br />
vähäisempää, tunnistava muisti säilyy ja vihjeet auttavat<br />
muistamisessa. Kävelyvaikeudet ja puheen puuroutuminen<br />
ovat tyypillisiä oireita. Vaivihkainen taudin alku on<br />
yleistä ja oireet etenevät tasaisemmin (Huovinen 2004,<br />
113.)<br />
Kortikaalisessa muodossa taas korostuvat useat neurologiset<br />
oireet kuten toispuolinen halvaus ja siihen liittyvä<br />
kävelyhäiriö, näkökenttäpuutokset ja kielelliset vaikeudet.<br />
Puhuminen ja ymmärtäminen vaikeutuvat sekä<br />
hahmottamisessa on häiriöitä. Yleensä alku on nopea<br />
ja oireet pahenevat vaiheittain (Huovinen 2004, 113.)<br />
Taudin alkuvaiheessa yleisiä oireita ovat yöllinen sekavuus,<br />
masennus ja kävelyvaikeudet. Potilailla ei heikkene<br />
sairaudentuntu, muisti ja uuden oppiminen niin selvästi<br />
kuin Alzheimerin taudissa. Usein todetaan neuropsykologisia<br />
erityishäiriötä kuten afasiaa, apraksiaa ja agnosiaa.<br />
Potilailla esiintyy myös aivoverenkiertohäiriöihin<br />
liittyvää rigiditeettiä ja spastisuutta. Kävely voi olla leveäraiteista<br />
ja töpöttelevää (Sulkava & Eloniemi-Sulkava<br />
2008, 90.)<br />
Käytösoireita on vaskulaarisessa dementiassa enemmän<br />
kuin Alzheimerin taudissa. Potilaat myös laihtuvat, mutta<br />
eivät yhtä paljon kuin Alzheimerin taudissa. Liikuntakyky<br />
heikkenee nopeampaa ja voi olla, että potilas menettää<br />
kävelykykynsä jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa.<br />
(Sulkava & Eloniemi-Sulkava 2008, 90.)<br />
Liikuntakyvyn menetys voi johtaa siihen, että potilas<br />
joutuu vuodepotilaaksi jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa<br />
sairautta. Sydän- ja aivoinfarktit sekä keuhkokuume<br />
ovat yleisiä kuolinsyitä. Taudin kesto vaihtelee<br />
hyvin yksilöllisesti, mutta keskimäärin se on 7 – 8 vuotta<br />
(Sulkava 2001, 78.)
Change language