Rahasto maakuntaa rakentamassa
Rahasto maakuntaa rakentamassa
Rahasto maakuntaa rakentamassa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1 S u o m e n k u L t t u u r i r a h a S t o k o k o S u o m e n r a h a S t o k S i …<br />
Perustamiskeräyksestä aina 1950-luvun loppuun jatkunutta ajanjaksoa<br />
rahaston historiankirjoittaja Maritta Pohls kutsuu Puntilan kaudeksi. ”Herra<br />
Kulttuurirahasto” perusti rahaston ja antoi toiminnalle suunnan. Tyypillistä<br />
oli toimiminen suomalaisuusliikkeen jatkumona. Kulttuurirahasto lähti<br />
1960-luvulle melko hyvistä taloudellisista lähtökohdista, ainekset olivat astumiselle<br />
suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajaksi, yhteiskunnallisen ja kulttuurikeskustelun<br />
subjektiksi, jonka ääni kuului ja jota kuunneltiin. Yhteiskunnallisen<br />
vaikuttamisen rinnalla rakennettiin oma organisaatio niin taitavasti,<br />
että rahastojärjestelmä vielä tänäänkin muodostuu keskusrahastosta ja<br />
17 maakuntarahastosta, joista nuorimmainen, ainut 1970-lukulainen, on vuonna<br />
1971 perustettu Päijät-Hämeen rahasto.<br />
1.2 Koko maa vallataan, maakunnat mukaan<br />
Kulttuurirahaston toiminnan painotukset ovat seurailleet ajan tapahtumia.<br />
Perustamisvaiheessa ja sota-aikana rahaston kantavia ajatuksia oli kansan<br />
yhdistäminen . Kulttuuri sopi siihen tehtävään. Palkinto- ja kilpailutoiminta<br />
sekä kansanvalistus ja yleissivistävä työ leimasivat 1950-lukua, kunnes vuonna<br />
1959 rahasto otti val takunnassa aloitteen pohdittaessa kulttuurielämämme<br />
keskeisiä tarpeita ja etsittäessä kulttuuripo litiikkamme suuntaa. <strong>Rahasto</strong>n<br />
20-vuotisjuhlat tarjosivat tähän oivan tilaisuuden. Ensimmäiset kulttuuripoliittiset<br />
neuvottelu päivät sodan jälkeen järjestettiin vuonna 1959 ja<br />
viimeiset , neljännet vuonna 1968. Kulttuurirahaston kulttuuri poliittisilla<br />
neuvottelu päivillä keskityttiin Suomen tieteen ja taiteen tilaan sekä kulttuuripolitiikan<br />
organisointiin. Kulttuurirahastossa nähtiin, että sodanjälkeinen<br />
rakennustyö ja Suomen elinkeino- ja väestörakenteen nopea murros vaativat<br />
uusia toimia. Kulttuuri ja sivistys oli saatava hyvinvointivaltion rakennusprojektin<br />
osaksi.<br />
Yhteiskuntapoliittisten ongelmien alueellinen ulottuvuus oli havaittu myös<br />
maakunnissa. Perusta, jolle suomalaiskansallinen itseymmärrys pohjautui, oli<br />
murenemassa. Rakennemuutos oli kyseenalaistanut perinteiseen historialliseen<br />
käsitykseen perustuvat mallit maan kehitt ämisen lähtökohtana. Sotien<br />
jälkeen voimistunut kotiseututyö ja maakuntahenkisyys saivat uusia piirteitä<br />
taloudelliseen kasvuun ja maan modernisointiin liittyvistä ideologioista.<br />
Kotiseututyön rinnalle tulivat uudet yhteiskuntasuunnittelun menetelmät, ja<br />
valtio alkoi kehittää maakuntia kokonais valtaisesti.<br />
Tietoinen kehitysaluepolitiikka aloitettiin 1950-luvun lopulla, mutta siemen<br />
kylvettiin aikaisemmin: vuonna 1951 asetettiin valtakunnansuunnittelukomitea,<br />
1956 perustettiin valtakunnan-suunnittelu toimisto, joka julkaisi tutkimuksia<br />
ja selvityksiä väestön ja työvoiman, maa- ja metsätalouden, teollisuuden,<br />
liikenteen, kulttuuripolitiikan, seutusuunnittelun ja -kaavoituksen<br />
sekä hallinnon alalta. Valtakunnansuunnittelutoimiston yhteistyökumppanei-<br />
13
Change language