Rahasto maakuntaa rakentamassa

3 k u L t t u u r i L L a Y h D i S t ä m ä ä n h a L L i n o n P i r S t o m a a m a a k u n t a a
Rahasta tuli seuraavienkin vuosien kestoaihe, eikä aivan syyttä. Perustamisvuoden
lahjoitussumma, nykyrahassa 32 000 euroa, jäi yllättävän pieneksi, jos
sitä vertaa vaikkapa naapurirahastojen perustamisvuoden lahjoituksiin:
Hämeen rahastolle 142 500 euroa ja Mikkelin läänin rahastolle 121 400 euroa.
Hoitokunta päätyi toteamaan, että erityisen tärkeää on saada pienet yritykset
mukaan rahaston lahjoittajiksi.
Ensimmäisen vuosijuhlan alla uuteen rahastoon kohdistettiin monenlaisia
toiveita. Kolumnistinimimerkki Totuli kiitti Itä-Häme-lehdessä kuopusta toiminnan
ripeästä käynnistämisestä. Samoin kiitettiin sitä, että hoitokuntaan oli
valittu kaksi heinolalaista jäsentä. Rahaston tulevaisuudessa kirjoittajaa arvelutti,
riittääkö Heinolan seudulle jaettavaa, jos seudun kunnilta, teollisuudelta ja
liike-elämältä ei liikene pääomia rahastolle. Jakopolitiikassa kirjoittaja kannatti
Mikkelin rahaston käytäntöä, jonka mukaan tuettiin yksilöiden sijasta kuvataide-,
musiikki- ja kurssitoimintaa tarkoituksena kasvattaa stipendikypsiä yksilöitä.
Lisäksi hän toivoi Itä-Hämeen pelimanniperinteen tukemisen jatkuvan.
Vaikein kysymys Itä-Hämeen kolumnistille näytti olleen J. H. Erkon
syntymä päivän valitseminen rahaston vuosijuhlapäiväksi ja ensimmäisen
vuosijuhlan vieminen Erkon syntymäkuntaan Orimattilaan. ”Täydellä syyllä
rahaston ensimmäinen vuosijuhla olisi luonnollisesti sopinut järjestää
Hartolaan liittäen se vielä Maila Talvion juhlitaan, onhan kirjailijattaren syntymästä
kulunut 100 ja kuolemasta 20 vuotta… Eipä silti, että kadehtisimme
rahaston ensimmäistä vuosijuhlaa orimattilalaisilta tänne tänäänkin kirjallisesti
eritäin elävään Itä-Hämeeseen.”
Kolumnistin huoli, riittääkö seudulle apurahoja, jos alueelta ei löydy rahastolle
lahjoituksia, kertoo yleisestä ajattelusta, että raha palaa lahjoittajan
luo. Varsinkin kuntalahjoittajat vahtivat tätä. Virikettä tulkinnat saivat maakuntarahastojen
kaksijakoiselta näyttävästä tehtävästä: ne keräävät avustuksia
kunnista ja jakavat rahaa kuntiin. Niinpä Nastolan lehti uutisoi ensimmäisen
vuosijuhlan jälkeen, että Nastola pääsi myös osalliseksi apurahoista, kun kuntaan
tuli kaksi apurahaa. Olihan Nastolan kunta lahjoittanut pesämunan rahastolle
ja oli myös yksi perustajalahjoittajista.
Kun Päijät-Hämeen rahaston ensimmäinen apurahojen hakuaika päättyi
poikkeuksellisesti 15. joulukuuta, oli määräaikaan mennessä jätetty 45 hakemusta.
Hakemusten vähäinen määrä yllätti hoitokunnan, vaikka määrä ylitti
selvästi päijäthämäläisten Hämeen rahastolle jättämien hakemusten määrän.
3.2 Musiikki, kuvataide sekä perinteen tutkiminen
ja tallentaminen – rahasto aloitti 13 apurahalla
Ensimmäisen kerran hoitokunta pääsi valitsemaan apurahansaajia 30. joulukuuta
1971. Työvaliokunta oli tutustunut jo aikaisemmin hakemuksiin ja piti
vielä kokouksensa samana päivänä muutamaa tuntia ennen hoitokunnan ko-
33