Rahasto maakuntaa rakentamassa

3 k u L t t u u r i L L a Y h D i S t ä m ä ä n h a L L i n o n P i r S t o m a a m a a k u n t a a
tuurista asuinpaikasta riippumatta. Kyse oli myös pragmaattisesta valinnasta.
Niin Päijät-Hämeen maakuntaliiton kuin Kulttuurirahastonkin puheissa oli
useissa eri yhteyksissä todettu, miten kulttuurielämän kehittäminen ja taloudellinen
vaurastuminen kulkevat käsi kädessä.
Ensimmäinen vuosijuhla sai hyvin huomiota valtakunnan sekä maakunnan
lehdistössä. Kulttuurirahaston lehtileikearkistosta löytyy 25 juttua Päijät-
Hämeen rahaston ensimmäisten apurahojen jaosta. Ensimmäiset apurahat
kirvoittivat lehdistössä myönteisiä ajatuksia maakuntarahastosta. Mutta sijaa
oli kritiikillekin. Etelä-Suomen Sanomat arvioi rahastolle suopeassa
Maakunnan rahasto -pääkirjoituksessaan niin jakopolitiikan kuin apurahojen
suuruuden tarkoituksenmukaisuutta. Pyrkiessään alueelliseen ja kulttuurin
alojen väliseen tasapainoon rahasto joutui jakamaan liian pieniä apurahoja.
Lehden mielestä esimerkiksi 1 000 – 1 500 markan (1 100 – 1 750 nykyeuroa)
suuruisen apurahan luovuttaminen juhlallisin menoin salamavalojen välähdellessä
sisältää jo tahattoman koomisia piirteitä. Tällaiseen ei olisi varaa, sillä
maakuntarahastot ovat hyvällä asialla.
Päijät-Hämeen rahaston ensimmäinen apurahojen jakojuhla osoitti, että
maakuntarahasto ja keskusrahasto olivat löytäneet toisensa. Maakuntarahasto
osoitti kuuluvansa ”meihin ”. Paikka lunastettiin kulttuuripoliittisella ohjelmalla,
joka syntyi hoitokunnan ja työvaliokunnan kokouksissa.
Yltiöpäisimmissä kuvissa Suomen Kulttuurirahasto toi talousmaakuntiin kulttuurisen
sisällön, maakuntarahastot kulttuurin maakunnan eri kolkkiin.
41