Rahasto maakuntaa rakentamassa
Rahasto maakuntaa rakentamassa
Rahasto maakuntaa rakentamassa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 m a a k u n t a L i i t o n a L o i t t e e S t a P ä i j ä t - h ä m e e S e e n . . .<br />
vä marraskuuta. Kanta oli kielteinen. Vaikka Päijät-Hämeeseen oli perustettu<br />
oma maakuntaliitto, Hämeen kulttuurirahasto halusi jatkaa toimintaansa entisessä<br />
laajuudessaan. Vastaantulona esitettiin, että hoitokuntapaikat voitaisiin<br />
jakaa asukaslukujen suhteessa.<br />
Muutamaa päivää myöhemmin kirjoitti Hämeen rahaston hoitokunnan<br />
alkuvuosien puheenjohtaja, maaherra Jorma Tuominen yliasiamies Erkki<br />
Saloselle. Hän piti päijäthämäläisten hanketta ennenaikaisena ja valitettavana<br />
ilmiönä, kun Hämeen läänissäkin tarvittaisiin voimavarojen kokoamista kulttuuritoiminnan<br />
alueella. Hämeen läänin maaherran kirjoituksen terävin kärki<br />
oli kuitenkin suunnattu Lahden läänin perustamishankkeita vastaan. Osansa<br />
sai myös Kulttuurirahasto, jonka talousmaakuntiin sitoutuminen oli vastoin<br />
hämeenlinnalaisten pyrkimyksiä. Hämeen läänin, Hämeen maakuntarahaston<br />
ja supistuneen sodanjälkeisen heimomaakunnan rajat olivat yhteneväiset, niistä<br />
oli pidettävä kiinni. Niin Hämeen rahaston hoitokunnan kuin läänin maaherrankin<br />
kirjeet osoittavat, kuinka tiukasti maakuntarahastojen perustaminen<br />
miellettiin osaksi aluepolitiikkaa ja aluehallintokysymyksiä. Kulttuuri oli yhteisesti<br />
hyväksyttyä käyttökelpoista reserviä, kun alueen puolesta taisteltiin.<br />
Maakuntarahastokeskustelu nousi uudelle tasolle syksyllä 1969, kun<br />
Nastolan kunnanvaltuusto lahjoitti pesämunan perustettavalle rahastolle kunnanhallinnon<br />
100-vuotisjuhlien merkeissä. Kulttuurirahaston hallituksen käsiteltäväksi<br />
uuden rahaston perustaminen tuli seuraavan kerran toukokuussa<br />
1970. Kokouksessa kuultiin hankkeeseen liittyvät kannanotot, mielipiteet ja<br />
tiedustelujen vastaukset. Niiden perusteella velvoitettiin yliasiamies Salonen<br />
jatkamaan valmisteluja Päijät-Hämeen Maakuntaliiton kanssa. Sääntöluonnos<br />
saatiin valmiiksi syksyn aikana ja säännöt hyväksyttiin Päijät-Hämeen<br />
Maakuntaliiton hallituksen kokouksessa 24. 11. 1970. Päätös vahvistettiin vielä<br />
seuraavana päivänä liiton valtuuskunnassa. Hallitus sai valtuudet käynnistää<br />
yhdessä Suomen Kulttuurirahaston kanssa maakuntarahaston perustamisen<br />
käytännön toimet. Hallitus päätti, että rahaston perustamistilaisuus järjestetään<br />
Nastolassa 15. 2. 1971. Samalla rahaston vuosipäiväksi valittiin 16. päivä<br />
tammikuuta, joka on J. H. Erkon syntymäpäivä. Suomen Kulttuurirahaston<br />
hallituksessa säännöt vahvistettiin viikkoa ennen perustamisjuhlaa 8. helmikuuta<br />
1971.<br />
Sääntöjen mukaan Päijät-Hämeen rahaston tarkoitus oli maakunnan henkisen<br />
ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen apurahoja jakamalla. Apurahat jaettiin<br />
käyttöpääomasta, jonka muodostivat peruspääoman tuotto, lahjoitukset ja<br />
niitä vastaava Keskusrahaston käyttöpääomaan siirtämä summa, joka voi olla<br />
enintään 5 000 mk ( 6 200 euroa ). <strong>Rahasto</strong>n asioita hoiti ja päätösvaltaa käytti<br />
11-jäseninen hoitokunta, jossa oli yksi Suomen Kulttuurirahaston edustaja<br />
sekä viisi maakuntaliiton hallituksen ja viisi Suomen Kulttuurirahaston nimeämää<br />
jäsentä. Hoitokunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajan vuodeksi<br />
kerrallaan sekä otti itselleen asiamiehen.<br />
23
Change language