Rahasto maakuntaa rakentamassa

Recommendations

Info

a h a S t o m a a k u n t a a r a k e n t a m a S S a kousta. Työvaliokunta joutui ensi töikseen ottamaan kantaa maakuntarahastoa seuraavina vuosikymmeniä askarruttaneisiin kysymyksiin: tulisiko ottaa huomioon tasapuolisuus maakunnan sisällä ja toisaalta eri taidealojen välillä. Työvaliokunnan suositukseksi tuli, että jonkinlainen, esimerkiksi väestömäärää noudattava, tasapaino maakunnan osien välillä olisi tärkeä. Eri taidealojen väliseen tasapainoon pitäisi myös pyrkiä, vaikka sitä ei joka vuosi voitaisi toteuttaa. Toinen peruskysymys pohditutti myös työvaliokuntaa: tulisiko maakuntarahaston ensisijaisesti kiinnittää huomiota hakijan pätevyyteen vai jakaa tunnustusta niihin kohteisiin ja tarkoituksiin, jotka maakunnan kulttuurin kannalta ovat tärkeitä. Maakuntapolitiikka oli tullut mukaan apurahapohdintoihin maakuntarahastoille ominaiseen tapaan jo rahaston perustamisesta lähtien. Maakuntarahaston tehtävää etsittiin laajemmalta kuin pelkästä tekemisen tukemisesta. <strong>Rahasto</strong>n työvaliokunta arvioi, että Päijät-Hämeessä kuvataide ja musiikki ovat aloja, joilla kehitys on vireätä ja kilpailukykykyistä. Saavutettu etumatka tulisi turvata muihin maakuntiin nähden. Toisaalta <strong>maakuntaa</strong> voitiin pitää kirjallisuuden puolella eräänlaisena tyhjiönä ja tässä suhteessa muiden maakuntien etumatka tulisi kuroa umpeen. Ensimmäisten apurahapäätösten tekeminen ei ollut aivan läpihuutojuttu, kuten linjanvetokeskusteluista käy ilmi. Hoitokunta sai käsittelyn pohjaksi työvaliokunnan esityksen, jossa esitettiin jaettavaksi 10 apurahaa, vaikka listalla oli 12 nimeä. Työvaliokunta ei ollut tehnyt lopullista suositusta, koska piti tarpeellisena lisätietojen saamista monesta ehdokkaasta. Hoitokunnan ensimmäinen arvio hakemuksista kuvasti lievää pettymystä. Tieteellistä tutkimusta koskevien apurahahakemusten määrä oli jäänyt aivan liian pieneksi. Ehkä hoitokunnan odotukset olivat hieman epärealistiset, sillä Hämeen yhteisen rahaston aikana maakunnasta oli vuosittain jätetty keskimäärin 2 – 3 tieteen apurahahakemusta. Kuitenkin pidettiin välttämättömänä, vastoin työvaliokunnan esitystä, huomioida tieteellinen tutkimus. Kun hoitokunta oli kuullut Suomen Kulttuurirahaston asiantuntija piirien lausunnot hakijoista, se päätti jakaa kaikkiaan 13 apurahaa, yhteissummaltaan 20 500 mk (25 000 euroa). Apurahapäätöksessään hoitokunta pitäytyi työvaliokunnan esityksessä, mutta lisäsi apurahojen lukumäärää kolmella. Päijät-Hämeen rahaston ensimmäisessä vuosijuhlassa sunnuntaina 16. 1. 1972 Orimattilan yhteiskoulun juhlasalissa J. H. Erkon tuotanto oli vahvasti esillä niin runo- kuin musiikkiohjelmissakin. Päijät-Hämeen ensimmäinen jakosumma ei poikennut juurikaan 16 muun maakuntarahaston kyseisen vuoden jakosummista. Kolme rahastoa jakoi vähemmän, kaikkien maakuntarahastojen jakosummien keskiarvo oli muutaman tuhat euroa Päijät-Hämeen jakosummaa suurempi. Perustamisvuoden lahjoitusten ohjaaminen kokonaisuudessaan toimintalahjoituksiksi nosti Päijät-Hämeen rahaston jo ensimmäisenä jakovuonna vanhojen rahastojen joukkoon. 36
3 k u L t t u u r i L L a Y h D i S t ä m ä ä n h a L L i n o n P i r S t o m a a m a a k u n t a a Maakuntarahaston ensimmäiset stipendiaatit oli valittu noudattaen tarkasti hoitokunnan keskustelujen pohjalta rakentunutta toimintaperiaatetta. Päijät-Hämeen maakuntarahaston ensimmäiset stipendiaatit: Lehtori Erkki Hakkarainen, Lahti Englantiin tehtävään opintomatkaan, yleisten ja musiikkiammattikoulujen sävelta- pailun työskentelymenetelmiin tutustumista varten 2 000 mk Kirjailija Anna Huvinen, Ruuhijärvi Tunnustuksena monivuotisesta uutterasta kirjallisesta työstä ja novellikokoelman julkaisemista varten 1 000 mk Kansakoulunopettaja Kalevi Koskinen, Koski Hl Laulunopintoihin kotimaassa ja ulkomailla 2 000 mk Taiteilija Mauno Lappalainen, Hollola Kotimaiseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen 3 000 mk Valokuvaaja Heikki Littu, Kuhmoinen Maaseudun vanhojen rakennusten kuvaamiseen ja niitä esittävän valokuvakokoelman aikaansaamiseksi 1 000 mk Kansakoulunopettaja Simo Moisio, Pertunmaa Kannustuksena kansanmusiikin keräilyn ja sovittamisen jatkamiseksi Hartolassa ja sen ympäristössä 1 000 mk Opiskelija Raimo Niemi, Nastola Harjoitus- ja opintovälineiden hankkimiseen ja elokuvaohjaajan tutkinnon suorittamiseen ulkomailla 1 000 mk Taiteilija Antero Olin, Lahti Materiaalihankintoihin ja näyttelytoimintaan 1 000 mk Kuvanveistäjä Toivo Pelkonen, Lahti Töiden pronssiin valua ja näyttelyn järjestämistä varten 2 000 mk Fil. lisensiaatti Aarre Rauhala, Lahti Tutkimustyöhön kasvitautien ja tuhosienten esiintymisestä ja levinneisyydestä Päijät-Hämeessä 2 000 mk Toimittaja Timo Töyrylä, Vääksy Kirjallisen työn viimeistelyä ja julkisuuteen saattamista varten 1 500 mk Heinämaan Pitsin Kutojat ry, Heinämaa Tunnustuksena käsityöläis-taiteellisten perinteiden vaalimisesta ja käytettäväksi näyttelyiden ja työnäytösten järjestämiseen 1 000 mk Itä-Hämeen Nuorisoseurain Keskusseura ry, Hartola Kansanperinteen tutkimista, tallentamista ja kehittämistä varten 2 000 mk Luettelo osoittaa, ettei rahasto vain passiivisesti vastannut hakupaineeseen. Kuvataide ja musiikki saivat odotetusti omansa maakunnallisesti vahvoina taiteenaloina. Taiteilija Mauno Lappalaisen 3 000 markan apuraha (3 500 euroa) kotimaiseen työskentelyyn ja näyttelyn järjestämiseen oli suurin. Loput apurahansaajat edustivat aloja, joita hoitokunta piti maakunnan kulttuuri- 37
Page 1: Jorma Julkunen Rahasto maakuntaa ra
Page 5 and 6: Rahasto maakuntaa rakentamassa Ne
Page 7 and 8: SaatteekSi 7 rahaSto maakuntaa rake
Page 9 and 10: Saatteeksi ”Huolenpito oman kultt
Page 11: S a a t t e e k S i Tämän histori
Page 14 and 15: 1 Suomen Kulttuurirahasto koko Suom
Page 16 and 17: a h a S t o m a a k u n t a a r a k
Page 32 and 33: K U VA S K R : N A R K I S T O r a
Page 44 and 45: 4. Taiteen tukemisesta tärkein teh
Page 68 and 69: K U VA M AT T I S I LV E N N O I N
Page 73 and 74: saNottiiN eletyN murrosaikaa 71
Page 75 and 76: Raute Oy, jo yli 100 vuotta lahtela
Page 77 and 78: ”Lokakuun alussa vuonna 1990 aloi
Page 79 and 80: Jaakkolan rehtorikaudella Lappeenra
Page 81 and 82: K U VA S A K A R I V I I K A Suomen
Page 83 and 84: 5 . m u u t o k S e n t u u L e t P
Page 85 and 86: ” Murroksessa maakunta- rahastoll
Page 87 and 88: Päijät-Hämeen rahaston, asiamies
Page 89 and 90:
Kulttuurin kohtaaminen -iltapäivä
Page 91 and 92:
”Rakennemuutos koetteli maa- kunt
Page 93 and 94:
soitti paljon sonaattikirjallisuutt
Page 95 and 96:
5 . m u u t o k S e n t u u L e t P
Page 97 and 98:
K U VA P - H R : N A R K I S T O Ka
Page 99 and 100:
Kaisu ja Antti Ravani 5 . m u u t o
Page 101 and 102:
yliopistopiireihin. Se kannusti tek
Page 103 and 104:
Anja ja Jalo Paanasen nimikkorahast
Page 105 and 106:
Käyttö- ja peruspääomalahjoituk
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Yksi Suomen Kulttuurirahaston tärk
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
”Rahaston vuosijuhla- esitelmöit
Page 115 and 116:
K U VA M AT T I S I LV E N N O I N
Page 117 and 118:
vat alueet tulevat esiin hakemuksis
Page 119 and 120:
murroksessa uuDeN alku 117
Page 121 and 122:
6 . k u v a n j a S o i t o n m a a
Page 123 and 124:
KUVA MATTI SILVENNOINEN, P-HR:N ARK
Page 125 and 126:
astaan tajusin, että myös eläinp
Page 127 and 128:
Jakosumma 1972-2011 (v. 2010 eurois
Page 129 and 130:
Päijät-Hämeen rahasto on 2000-lu
Page 131 and 132:
Teemu Salonen ja Kati Joki ripustam
Page 133 and 134:
Kustos ja väitöskirja. 6 . k u v
Page 135 and 136:
K U VA M AT T I S I LV E N N O I N
Page 137 and 138:
7. Riippumaton asiantuntijuus on ma
Page 139 and 140:
Yleisviitteet Lähteet suomeN kultt
Page 141 and 142:
LIITE 1 Päijät-Hämeen rahaston h
Page 143 and 144:
LIITE 2 Palkinnot ja Kulttuurirahas
Page 145 and 146:
Heikkilä Heikki Juhani, opiskelija
Page 147 and 148:
Makkonen Nonna, lääket. lis (2001
Page 149 and 150:
Tuovinen Petri, opiskelija (1996) T
Page 151 and 152:
149
show all

Rahasto maakuntaa rakentamassa

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?